Peltoniemen uuden opetusnavetan avajaiset

Navettarakennus.

YSAOn Peltoniemen kampuksen oppimisympäristöön avautuva uusi opetusnavetta on varusteltu lypsyrobotilla ja nykyaikaisella teknologialla. Se on suunniteltu niin, miten yrittäjä nykypäivänä yhden robotin navetan tilaisi. Navetta on toteutettu markkinoilla olevalla konseptinavetta -periaatteella. Navetassa on yksi lypsyrobotti, keräävä lantarobotti sekä paljon muuta eläimiä ja ihmisiä hyödyntävää teknologiaa.

– Uuden opetusnavetan teknologiaratkaisuihin on panostettu sekä tuotannon että opetuksen näkökulmista, kertoo koulutusjohtaja Virpi Rautiainen.

Eläinten hyvinvointia on ajateltu monin tavoin. Lehmät ovat navetassa vapaana ja voivat valita milloin haluavat mennä lypsettäväksi robotille. Poikima-alue on suuri ja ja makuuparsien alustana käytetään lannasta separoitua, turpeenomaista, kuvajaetta. Ilmanvaihtoon on kiinnitetty erityistä huomiota käyttämällä verkkoseiniä ja ruokinta hoidetaan rehunsiirtäjän avulla.

Peltoniemen kampus viettää ensi vuonna 150-vuotis juhlavuotta. Peltosalmen maanviljelyskoulu perustettiin 1875 viljelijä Johannes Laguksen maatilalle. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 60-vuotta Ylä-Savon ammattiopiston koulutustoiminnan aloittamisesta ja uuden robottinavetan avajaiset on yksi juhlavuotemme tapahtumista.

Peltosalmen uudella opetusnavetalla on urakoitsija Rakennuspalvelu Soininen Oy:n järjestämät kaikille avoimet ovet 10.5.2024 klo 10-14.

Virallisia avajaisia ja kutsuvierastilaisuutta vietetään 13.5.2024 klo 9-12. Tilaisuudessa avajaispuheen pitää maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.

YSAOn luonnonvara-ala on saanut 14.4.2023 Opetus-, kasvatus ja koulutusalojen säätiön (OKKA -säätiö) myöntämän kestävän kehityksen sertifikaatin. Säätiö vastaa valtakunnallisesta Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnista.

Inka-Maria leipoo Taitaja-finaalissa

Henkilö seisoo pöydän ääressä sokeroimassa pullia.

Kolmannen vuoden leipuri-kondiittoriopiskelija Inka-Maria Lindlöf valmistautuu Taitaja-kilpailuihin opettaja Outi Leinosen valmennuksessa.

Kipinä leipurin opintoihin lähti kytemään jo lapsuudessa, kun Inka-Maria leipoi äidin kanssa kotona Kiuruvedellä. Hän hakeutui opiskelemaan YSAOlle etsittyään koulutukseen liittyvää tietoa netistä. Työn alla on myös opinnot Kiuruveden lukiossa, eli hän on kaksoistutkinto-opiskelija. Opinnot sujuvat joustavasti kahden koulun välillä ja nyt aikataulua on muokattu niin, että hän pystyy valmistautumaan Taitaja-kilpailuun toukokuussa. Ammattiin hän valmistuu kevään aikana ja lukio-opinnot jatkuvat vielä vuoden verran.

– Tämä on käsillä tekemistä ja pääsee käyttämään luovuuttaan ja sopii hyvin teoreettisten lukio-opintojen vastapainoksi, tuumii Inka-Maria. – Tämä on monipuolista ja vaihtelevaa, eikä ole tuntunut liian raskaalta.

Sokerimassakoristeita peilillä josta heijastuu henkilön kasvot.

Iloisin mielin kilpailuun

Outi opettajan ehdotuksesta Inka-Maria osallistui Taitaja semifinaaleihin Rovaniemellä ja omaksi yllätyksekseen hän pääsi Kuopiossa järjestettävään finaaliin. Kilpailutehtävät ovat pääpirteittäin selvillä etukäteen, mutta tarkemmin ne selviävät vasta kilpailupäivänä.

– On kerrottu, että tehtävänä on raskitettu leipä, mutta ei ole tietoa onko se tumma vai vaalea leipä, hän kertoo. – Olemme harjoitelleet esim. suklaan käsittelyä ja suklaatöiden tekemistä erilaisia tekniikoita käyttäen, koska se tulee olemaan yksi tehtävistä.

Taitaja-kilpailun finaalia nuori nainen ei ainakaan myönnä paljon jännittävänsä.

– Kun vain alkaa tekemään kilpailutehtäviä, eikä liikaa mieti kilpailutilannetta, niin kyllä se siitä alkaa rullaamaan, hän tuumaa iloisena.

Työssäoppimisjaksoja on kertynyt monipuolisesti opintojen edetessä. Ensimmäisenä opiskeluvuonna hän työskenteli Kiuruvedellä ravintola Peltohovissa lounasruokailun parissa. Toisena vuonna Iltalypsyn leipomossa tulivat tutuksi leipomotuotteet ja viimeisimmässä työssäoppimispaikassa kahvila Natassa Iisalmessa Inka-Maria perehtyi kahvilatuotteiden valmistukseen. Kesällä hän on pitänyt lomaa ja ollut mukana muutamalla pitopalvelukeikalla.

Kotioloissakin hän leipoo mielellään, fiiliksen mukaan. Kakkuja hän leipoo perhejuhliin sekä harjoittelee keksien ja leivoksien tekemistä. Myös pulla ja pitsa ja marjapiirakat sekä juureen leivottu leipä maistuvat koko perheelle. Oma makuraati on hyvä olla olemassa.

– Kysyn aina, että onko hyvää, mitä pitää muuttaa, mikä fiilis ja arvosana leipomukselle.

Tulevaisuuden suhteen hänellä on jo suunnitelmia. Leipomoala kiinnostaa ja haaveissa on työpaikka tai jatko-opinnot, alan ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto.

Taitaja kilpailuun osallistumista Inka-Maria pitää hyvänä tilaisuutena näyttää kykynsä sekä arvokkaana kokemuksena kouluajalta.

– Jos epäonnistun, niin ei siitä kuitenkaan ihan hajalle mene. Olen päässyt jo sinne asti ja katsotaan sitten, menestynkö vai en, hän toteaa. – Kilpailuun osallistuminen näyttää ainakin hyvältä CV:ssä.

Tulevaisuuden taitajaksi YSAOlta

Aada Suutari opiskelee Ylä-Savon ammattiopisto YSAOn Hingunniemen kampuksella ratsastuksenohjaajaksi. Toukokuun Taitaja-finaalissa hän kisaa hevostenhoidon lajissa. 

Henkilö hevosen kanssa tallin käytävällä.

Kempeleestä kotoisin oleva Aada on Mahis-kaksoistutkinnon opiskelija eli ammatillisten opintojen lisäksi työn alla ovat opinnot Kiuruveden lukiossa. Pääkouluna hänellä on YSAO ja opinnot kestävät neljän vuoden ajan, jolloin hän asuu omassa asunnossaan Kiuruvedellä. Kilpailukokemusta nuorelta naiselta löytyy koulu- ja esteratsastuksesta ja Hingunniemen tallissa asustaa oma kisakaveri Dexter.

– Olihan se aluksi vähän hurja ajatus muuttaa omilleen. Opinnot ovat kuitenkin sujuneet hyvin, olen viihtynyt ja saanut hyviä ystäviä täältä, hän kertoo.  – Lukio- ja ammattikouluopintojen yhteen sovittaminen on välillä vähän raskasta, mutta samalla myös monipuolista ja vaihtelevaa.

Taitaja-kisaan osallistumiseen innostus kasvoi sen myötä, kun karsinnat kohti finaalipaikkaa etenivät. Kisajännitystä on jo ilmassa ja kilpailutehtäviä pitää treenata ennen toukokuun finaalia.

– Myönnän olevani aika kilpailuhenkinen. Olen kuitenkin kilpaillut ratsastuksessa, niin olen tottunut myös pettymyksiin, aina ei voi onnistua, hän tuumaa.

Omat kannustusjoukot ovat tärkeä tuki jo kilpailuun valmistautumisessa. Opiskelukaverit ja henkilökunta ovat tsempanneet häntä koko ajan matkalla finaaliin. Kilpailuun osallistuminen jää varmasti mieleen ja sitä on kiva muistella myös kouluajan jälkeen.

– Kaikilla täällä on ollut hyvä tsemppi päällä ja he ovat uskoneet minuun, Aada iloitsee. – Jo semifinaalireissukin oli mieleenpainuva kokemus.

YSAO on tiiviisti mukana Taitaja2024 tapahtumassa ja toimii kumppanina finaaleiden kisajärjestelyissä kahden kampuksen voimin. Peltoniemellä Iisalmessa kilpaillaan eläintenhoidossa ja Hingunniemessä Kiuruvedellä hevostenhoidossa. Lajivastaavana toimitaan Kuopiossa järjestettävissä infrarakentamisessa ja koneasennuksessa.

– YSAOn Taitaja-semifinalisti- ja finalistimäärät ovat kasvaneet hienosti edellisestä vuodesta. Olemme olleet myös kahtena edellisenä vuotena tuloslistan TOP 10:ssä, iloitsee YSAOn vararehtori Kirsi Pulkkinen. – Kuopiossa annetaan taas todellakin taidon näkyä!

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä käynnistää yhteistyön Intian kanssa

Viisi henkilöä ryhmäkuvassa.

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän edustajat tekivät vierailun Bangaloreen Intiaan viikolla 12. Tavoitteena oli tutustua tarkemmin intialaiseen yksityiseen oppilaitokseen (NTTF – Nettur Training Foundation) ja heidän kumppaniverkostoonsa sekä solmia yhteistyösopimus laajan yhteistyön käynnistämisestä. Yhteistyösopimus allekirjoitettiin 19.3.2024.

Sopimuksen keskeisenä tavoitteena on kehittää oppilaitosten välistä yhteistoimintaa, luoda mahdollisuuksia koulutusviennin toteuttamiseen Intiaan sekä mahdollistaa opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuus oppilaitosten välillä. Kokonaisuuteen kuuluu myös yhteisten koulutusratkaisujen kehittäminen siten, että intialaisten opiskelijoiden olisi mahdollista jatkaa Intiassa aloitettuja opintojaan Ylä-Savossa ja sitä kautta tulla Suomeen töihin. Alkuvaiheessa tämä yhteistyöalue keskittyy etenkin teknologia-alalle. Toimintamallissa keskeistä on varmistaa riittävä suomen kielen osaaminen vahvan ammattitaidon lisäksi. Ylä-Savossa ja Suomessa laajemminkin on suurena haasteena työvoiman saatavuuden riittävyys tulevina vuosina. Yhteistyötä tehdään myös Intian maatalouden ja siihen liittyvien koulutusratkaisujen kehittämisessä.

Sopimuksen allekirjoitustilanne.

Yhteistyösopimuksen allekirjoitus, kuntayhtymän puolesta sopimuksen allekirjoitti kuntayhtymän johtaja Kari Puumalainen ja NTTF:n puolesta toimitusjohtaja R. Rajagopalan. Sopimuksen vahvistajina toimivat kv-koordinaattori Etleva Moisio ja johtaja Basaralu Sudarshan.

NTTF on arvostettu oppilaitos Intiassa ja sillä on yli 20 000 opiskelijaa eri puolilla Intiaa. Oppilaitos tekee tiivistä yhteistyötä johtavien kansainvälisten teollisuusyritysten kanssa. Olimme erittäin vaikuttuneita kumppanioppilaitoksen toimintamallista sekä korkeasta laadusta.

Vierailun yhteydessä tapasimme useita Karnatakan osavaltion teollisuuden ja hallinnon edustajia. Tapaamisten tarkoituksena oli vahvistaa yhteistyön tukea eri sidosryhmien osalta.

Yhtenä keskeisenä tukitahona toimii Suomen kunniakonsuli Geetanjali Kirloskar, joka on yksi suuren Kirloskar monialakonsernin johtohenkilöistä.


Lisätietoja
Kuntayhtymän johtaja Kari Puumalainen, 040 1778 600.
kari.puumalainen@ysao.fi

YSAO kiinnosti yhteishaussa

Kevään 2024 yhteishaku peruskoulun jälkeiseen koulutukseen päättyi 19. maaliskuuta. Yhteishaussa Ylä-Savon ammattiopistoon oli yhteensä 309 ensisijaista hakijaa. Näistä ammatillisiin tutkintoihin haki 294 hakijaa ja Tutkintokoulutukseen valmentavaan TUVA-koulutukseen 15 hakijaa. Kokonaishakijamäärä kaikilla hakusijoilla oli 1069 opiskelijaa.

– Ylä-Savon alueella peruskoulun päättävän ikäluokan koko pieneni vuodesta 2023 vuoteen 2024 yhteensä 40 hengellä, joka vaikutti myös YSAOn ensisijaisten hakijoiden määrään, toteaa YSAOn vararehtori Kirsi Pulkkinen. – Viime vuoden hakijaennätykseen 353 ei päästy, mutta olemme tyytyväisiä hakijamäärään.

Neljä suosituinta alaa olivat maarakennus (43), logistiikka (40), maatalousala (40) ja sähkö- ja automaatioala (33).

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa Ylä-Savossa sijaitseviin koulutusyksiköihin haki yhteensä 580 ensisijaista hakijaa, ammatillisiin oppilaitoksiin haki 355 hakijaa ja alueen lukioihin 225 ensisijaista hakijaa. Ylä-Savon ammattiopiston suhteellinen osuus alueelle hakeneista opiskelijoista oli 51,3% kaikista hakijoista. Vuonna 2021 YSAOn osuus kaikista yläsavolaisiin oppilaitoksiin yhteishaussa hakeneista 1. sijaisista opiskelijoista oli 49%, vuonna 2022 se oli 52%, vuonna 2023 53,7%.

Ylä-Savon ammattiopiston hakijamäärä on pysynyt tasaisena vuodesta 2014 lähtien, ammatillisten tutkintojen osalta yli 300 ensisijaista hakijaa on ollut vuosina 2014,2015, 2021, 2023 ja 2024. Alimmillaan hakijoita oli vuonna 2019, jolloin 1. sijaisia hakijoita oli 259. Hakijoiden määrän keskiarvo ammatillisen koulutuksen reformin (2018) jälkeisinä vuosina on ollut n. 295 opiskelijaa/vuosi.

Yhteishaussa hakukelpoisia ovat henkilöt, jotka eivät ole suorittaneet toisen asteen tutkintoa. Ne, joilla on toisen asteen tutkinto jo suoritettuna voivat hakea ammatilliseen koulutukseen jatkuvan haun kautta. Ylä-Savon ammattiopistoon haki jatkuvan haun kautta ajalla 19.3.2023 – 19.3.2024 yhteensä 1545 henkilöä. Valittujen osalta opiskelujen aloitus tapahtuu joustavasti, opiskelijan omien tarpeiden mukaisesti. Yhteishaun aikana ammatillisiin perustutkintoihin haki jatkuvan haun kautta 92 henkilöä ja muihin tutkintoihin 51 henkilöä.

Yhteishaun vetovoimaisuusmittarina aiemmin käytetty ensisijaista hakijaa / aloituspaikka on jatkuvan haun myötä menettänyt merkityksensä, koska jokainen ammatillinen oppilaitos pystyy itse säätelemään yhteishaun aloituspaikkojen määrää, eikä suhdeluku enää kuvaa oppilaitoksen todellista vetovoimaisuutta.

Ylä-Savon ammattiopistossa opiskelee 21.3.2024 yhteensä 2636 opiskelijaa, joista 2034 Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella.

Lisätietoja hakijatilanteesta koulutusjohtaja, vararehtori Kirsi Pulkkinen, 0400 793 030

Tule rakentamaan kanssamme Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän uutta strategiaa!

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän strategiatyö vuosille 2025–2029 on alkanut ja tämän kyselyn avulla kartoitamme sidosryhmille tärkeitä teemoja. Tarvitsemme näkemystäsi tulevaisuuden suuntaviivoista ja alueellisesta kehityksestä strategiatyömme pohjaksi. Sisältökysymykset kartoittavat Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän ulkoisia muutostekijöitä, Ylä-Savon kehitysnäkymistä nousevia osaamistarpeita ja sisältöjä, toiminnan tärkeimpiä osa-alueita sekä kriittisiä onnistumiskohteita.

Käy vastaamassa viimeistään to 11.4.2024 oheisen linkin kautta. Kyselyyn vastaamiseen kuluu noin 10 minuuttia.

Arvomme vastaajien kesken YSAO-aiheisia palkintoja. Mikäli haluat osallistua arvontaan, voit jättää sähköpostiosoitteesi lomakkeen loppuun. Yhteystietoja käytetään ainoastaan mahdollisista arvontavoitoista ilmoittamiseen.

Kiitos, kun olet mukana rakentamassa parempaa koulutusta ja hyvinvointia Ylä-Savoon!

Ystävällisin terveisin,
Kari Puumalainen, kuntayhtymän johtaja / rehtori

Ukrainalainen Polina opiskelee kokiksi

Kaksi naista keittiössä.

Ylä-Savon ammattiopisto, YSAOn ravintola Oppimestarin keittiössä käy kova kuhina, kun oppilaat valmistavat ruokia opettaja Eine Pihavaaran opastuksessa. Herkulliset tuoksut leijuvat ilmassa, kun päivän aiheena on valmistaa opiskelijan omaan ruokakulttuuriin kuuluvia ruokia.

Keittiössä häärii myös ukrainalainen Polina Konokhova, joka opiskelee kokiksi. Kuusitoistavuotias Polina on Mahis-opiskelija, eli hän opiskelee ammatillisten opintojen lisäksi myös lukio-opintoja Iisalmen lyseossa. Hänellä on oleskelulupa opintoja varten Suomessa.

Krimin niemimaalta, Sevastopolin kaupungista kotoisin oleva Polina on silminnähden iloinen mahdollisuudesta opiskella Suomessa. Opiskelupaikan saaminen ei kuitenkaan ollut itsestäänselvyys. Edellytyksenä on tarvittava suomen kielen taito ennen kuin opiskelu suomenkielisessä koulutuksessa on mahdollista. Polina opiskeli Ukrainassa suomea kaksi vuotta netin välityksellä ennen koulutukseen hakeutumista ja opiskelupaikka avautui viimein toisella yrittämällä.

– Netistä löytyy paljon videoita, sovelluksia ja tekstejä, joiden avulla voi opiskella, Polina summaa. – Lukemalla suomenkielisiä nettisivuja, esimerkiksi yle.fi -sivusto on hyvä kielen opetteluun. Kielten opiskelu on minulle harrastus, tykkään puhua ja jutella, hän kertoo. – Osaan hyvin englantia, venäjää, ukrainaa, suomea ja nyt opiskelen lukiossa espanjaa.

Opiskelu ja työt pitävät Polinan tällä hetkellä niin kiireisenä, ettei aikaa oikein jää muille harrastuksille. Hän haaveilee urheilusta, ratsastuksesta ja tankotanssista sitten kun löytyy mahdollisuus ja aikaa niihin.

”Olen aina halunnut lähteä opiskelemaan Eurooppaan ja haaveilin opiskelusta Suomessa.”

Kokin opintoihin YSAOlle hän hakeutui Suomessa asuvan ukrainalaisen ystävän suosituksesta. Hän kiinnostui ja otti selvää Iisalmen kaupungista ja ajatteli pienen rauhallisen kaupungin sopivan hänelle. Nyt puolen vuoden asumisen jälkeen hän on edelleen tyytyväinen valintaansa ja on sopeutunut hyvin.

– Olen aina halunnut lähteä opiskelemaan Eurooppaan ja haaveilin opiskelusta Suomessa, Polina toteaa. Maailman tilanne sai minut tekemään päätöksiä ja toimimaan nopeammin. – Isäni asuu lähellä, Kuopiossa. Joskus, kun olen surullinen ja ikävöin, voin soittaa tai ottaa videoyhteyden hänen kanssaan. Minulla on myös ystäviä, jotka auttavat ja tukevat, kun olen surullinen.

Polina asuu YSAOn opiskelija-asunnossa, josta on puolen tunnin kävelymatka koululle. Elämisen ja opiskelun hän rahoittaa työskentelemällä viikonloppuisin kokkina pitseriassa. Työ on hänelle samalla myös työssä oppimista, josta kertyy osaamista.

– Minulla on ihana opiskelija-asunto kaupungin alueella ja se on minulle ainakin toistaiseksi ilmainen, hän iloitsee.
Opiskelumotivaatiota ja intoa nuorella naisella riittää, eikä hän ole kokenut opiskelun ja työnteon yhdistämistä raskaaksi. Opettaja Tiina Sotikov kuitenkin välillä muistuttelee, että on tärkeä myös levätä välillä, että jaksaa taas keskittyä opintoihin.

Monikulttuurisuus on rikkaus

Monikulttuurisessa ryhmässä, jossa Polina opiskelee, on 22 ulkomaalaista opiskelijaa. Uusiin ihmisiin ja kulttuureihin tutustuminen on hänen mielestään rikkaus.

– On tosi kiva, että ryhmässä puhutaan erilaisia kieliä ja yhdessä voimme harjoitella englantia ja suomea, miettii Polina. – Joskus meillä on vaikeuksia ymmärtää toisiamme, ja opettajat aina kehottavat meitä puhumaan suomea.

Ulkomaalaiset opiskelijan myös tuovat opetukseen omasta ruokakulttuuristaan uusia makuja ja toimintatapoja.

– Totta kai he tuovat meille uusia makuja ja reseptiikkaa, me opimme heiltä myös, Tiina kertoo. – Tällä viikolla teemana oli afganistanilainen ruokakulttuuri.

Piiraita pellillä ja kädessä.

Kun opintojen alkuvaiheessa oli paljon selvitettäviä ja vaikeita asioita, hän sai tukea Tiina-opettajalta sekä ukrainalaisilta ja venäläisiltä opiskelijoilta. Polina on tyytyväinen opiskeluun YSAOlla ja hän on tuntenut olevansa tervetullut opiskelemaan. Hän kokee, että on saanut hyvän opetuksen lisäksi tukea ja neuvoja kouluasioiden lisäksi myös henkilökohtaisissa asioissa.

– Olen tosi onnellinen, että olen täällä, hän iloitsee. – Kaikki opettajat auttavat aina. He ovat ystävällisiä ja rauhallisia, neuvoen ja opastaen meitä.

Polina auttaa uusia ulkomaalaisia opiskelijoita sopeutumaan Suomeen. Hänellä on harrastuksena Youtube kanava YoungLive, jonne hän tekee videoita elämästään ja opiskelustaan.

– Ihmiset, jotka haluavat opiskella YSAOlla tai Suomessa kirjoittavat minulle ja kysyvät neuvoa ja minä voin vastata ja auttaa, hän tuumii.

Kokiksi opiskelu tuntuu Polinasta helpolta ja käytännönläheiseltä, koska siihen kuuluu paljon harjoittelua. Samalla myös kielitaito kehittyy ja ruuanlaittotaidoista on varmasti hyötyä myös tulevaisuudessa. Tulevaisuuden haaveena hänellä on kuitenkin pääsy Helsingin yliopistoon opiskelemaan kieliä.

Polina iloitsee jo etukäteen mahdollisuudesta lähteä ulkomaan harjoittelujaksolle.

– Tiina sanoi, että minulla olisi mahdollisuus lähteä ensi vuonna Espanjaan harjoitteluun ja nyt opiskelenkin espanjaa lukiossa, hän hehkuttaa.  – Se on ihana mahdollisuus ja tulevaisuudessa haluankin nähdä koko maailman.

Riittävä kielitaito tarvitaan

YSAOlla ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on kasvussa ja heitä on tällä hetkellä 183. Noin kymmenen eri maan kansalaisuuksia opiskelee eri koulutusaloilla suomenkielisessä koulutuksessa. Opiskelijat hakeutuvat opintoihin jatkuvan haun kautta ja ennen opintojen aloittamista testataan, onko kielitaito riittävä opintojen aloittamiseen. Syksyllä 2024 alkaa englanninkielinen kone- ja tuotantotekniikan koulutus.

– Työpaikolla tulee olemaan entistä enemmän ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä ja Etelä-Suomessa tämä jo näkyykin, sanoo Tiina Sotikov. – Monikulttuurisiin työyhteisöihin on hyvä sopeutua jo opiskeluaikana.

Ulkomailta tuleva opiskelija tarvitsee oleskeluluvan opintoihin. Lisäksi hän tarvitsee suomalaisen sosiaaliturva-tunnuksen terveydenhoitoa, pankki- ja verotusasioita ja muuta virallista asiointia varten. Elintarvike- sekä ravintola- ja catering alan opintoja varten tehdään myös terveyskysely. Ulkomaalaiset opiskelijat itse maksavat oman toimeentulonsa Suomessa, koulutus on kaikille ilmainen. Osa opiskelijoista on tullut Suomeen pakolaisina ja heidän opiskelunsa on mahdollista esimerkiksi TE-toimiston työllistymissuunnitelmaan sisällytettyjen ammatillisten opintojen kautta. Koulu tukee opiskelijoita asioiden järjestelyissä, mutta oma aktiivisuus ja muiden opiskelijoiden antama tuki on tärkeässä roolissa. Whatsapp-ryhmissä autetaan jakamalla tietoja ja kokemuksia.

Talent Hub Eastern Finland

Hanke on valtakunnallisesti hyvä esimerkki siitä, mitä oppilaitosten, opiskelijoiden ja työnantajien yhteistyöllä voidaan alueellisesti saavuttaa suhteellisen lyhyessä ajassa. Toimenpiteet suunnitellaan alusta alkaen oppilaitosten jo olemassa olevien palvelujen yhteyteen siten, että niiden toiminta jatkuu hankkeen päätyttyä.

Talent Hub Eastern Finland on ESR+ kuuden oppilaitoksen hanke, jossa UEF, Karelia, Savonia, Riveria, Sakky ja YSAO omalta osaltaan varmistavat sen, että alueellemme saapuneet kv-opiskelijat löytävät paikkansa, työllistyvät ja kotoutuvat Itä-Suomeen. Hanke auttaa kansainvälisiä opiskelijoita tutustumaan suomalaiseen työelämään, rakentamaan verkostoja, oppimaan kieltä ja löytämään harjoittelu- ja työpaikkoja sekä mahdollisuuksia yritystoimintaan. Se myös tarjoaa yrityksille tukea kansainvälisten työntekijöiden rekrytointiin, perehdyttämiseen ja kielen oppimiseen työpaikalla. Hankkeessa kehitetään mm. kv-taustaisten työpaikkaohjauksen toimintamalleja.

– Eri maista tulevien kulttuurilliset erot toimintatavoissa aiheuttavat keskustelua. Asiat kuitenkin selviävät parhaiten, kun avoimesti kysytään henkilöltä, että onko tässä jotain, joka ei ole soveliasta hänen kulttuurissaan, toteaa Talent Hub Eastern Finland -hankkeen projektipäällikkö Mirja Iskanius. – Työelämässä toimitaan kuitenkin aina työpaikan sääntöjen mukaan.  



Parempaa rakentamista – Peter Torn

JCADin tuottamassa podcastissa infrarakentamisesta ja maarakennusalan koulutuksesta juttelemassa on YSAOn opettaja Peter Torn.

Podcastissa keskustelu etenee sujuvasti rakentamisen historiasta ja entisistä toimintatavoista tämän päivän uusimpaan tekniikkaan ja rakentamisen tulevaisuuden näkymiin. Haastattelussa palataan helmikuun alussa pidetyn infra-alan seminaarin ajankohtaisiin aiheisiin mm. vihreän siirtymä infra-alalla.

”Hiilijalanjälki ja hiilipäästöjen vähentäminen rakentamisessa puhuttavat ja taustalla on pyrkimys hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä. Tilaajien taholta tulee sen suhteen tavoitteita urakoitsijoille ja uusia keinoja tarvitaan. Sähkökäyttöiset koneet työmailla, kuljetusmatkojen minimointi ja uusiomateriaalien käyttö ovat esimerkkejä keinoista, joilla hiilijalanjälkeen työmailla voidaan vaikuttaa.”

Kuuntele Peter Tornin mielenkiintoinen haastattelu Spotifysta tai katso Youtubesta.

YSAO kouluttaa maarakennusalan ammattilaisia Liperissä, Iisalmessa, Siilinjärvellä sekä etäopiskeluna verkon kautta. Maarakennusalalla tehdään tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa ja koulutus on työelämälähtöistä.

– Opetamme asioita, jotka ovat tätä päivää ja tulevaisuutta. Koulutamme kustannustehokkaasti ja olemme saavuttaneet yritysten luottamuksen, Peter Torn kertoo. – Tavoitteenamme on tuottaa yrityksille lisäarvoa koulutuksen kautta.

Kaksoistutkinnolla opiskelusta työelämään

Mies tekee asennustyötä teknisessä tilassa.

Kytkinlangat sujahtavat sujuvasti paikoilleen, kun Jere Hänninen tekee kuituasennusta Kaisanetin teknisessä tilassa sijaitsevaan kytkinkaappiin. Iisalmelainen Jere on Mahis-opiskelija eli opiskelee yhtäaikaisesti kaksi ammattitutkintoa.

– Olen valmistunut jo sähköasentajaksi ja tällä hetkellä opiskelen tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoa, Jere kertoo.

Opiskelupaikkaa valitessa Jerellä oli ensimmäisenä vaihtoehtona hakeutua sähköpuolen opintoihin, johon kipinä syttyi jo yläkoulun TET-jakson aikana. Mahis-kaksoistutkintoon hän hakeutui opon suosituksesta. Kiinnostusta oli myös elintarvikealalle ja mielessä olivat erityisesti kokin opinnot.

– Minua kiinnostaa myös tuo ruuanlaittopuoli, tuumaa Jere. – Olen kyllä kokkaillut ja kokeillut paljon erilaisia ruokajuttuja nyt kun muutin omaan asuntoon.

Jere aloitti vuonna 2021 sähköalan opinnoilla ja opiskeli jo siinä vaiheessa valinnaisena aineena tietoverkkoalan opintoja, joiden myötä hän hakeutui Kaisanetille.

– Olin ensin koulutussopimuksella kaksi kuukautta ja sen jälkeen jatkettiin oppisopimuksella, Jere summaa. – Kesällä annoin näytön tietoverkkokaapeloinnista ja sen jälkeen vielä it-puoleen kuuluvan näytön kulunvalvonta-asennuksesta.

Työtä ja opiskelua rinnakkain

Jere ei ole kokenut kaksoistutkinnon opiskelua työläänä. Pakolliset yhteiset aineet hän opiskeli etänä nopeaan tahtiin ja opiskelun ja työnteon yhdistäminen on sujunut hyvin.

– Työssä käyminen koulun ohella on ollut helppoa, olen saanut koululta tarvittavan tuen, Jere sanoo.

Työssäoppimisjaksoja ja kesätöitä on opiskelun matkan varrella kertynyt Kaisanetin lisäksi myös muista yrityksistä esimerkiksi sähköpuolelta E Avenuella sekä Iisalmen sähkö- ja automaatiosuunnittelulla.

Armeija-aika on nuorella miehellä jo takanapäin, joten nyt on suunnitelmissa keskittyä työntekoon. Koulutussopimus jatkuu vakituisena työsuhteena Kaisanetillä toukokuun alusta lähtien. Ajatuksena on kerryttää työkokemusta muutaman vuoden ajan. Myös tietoverkkoalan jatko-opinnot työn ohella amk:ssa kiinnostavat.

Jeren sydäntä lähellä on luonnossa liikkuminen, ja hän on harrastanut partiotoimintaa pienestä lähtien. Yksi mielenkiintoinen harrastus liittyy läheisesti hänen opiskelemaansa alaan.

– Minulla on 3D-tulostin, millä tulostan omiin projekteihin liittyviä osia esimerkiksi koteloita ja varaosia. 

Kaksi miestä seisoo teknisessä tilassa.

Kaisanetilla työkokemusta kertyy kokeneiden asiantuntijoiden ohjauksessa. Tiimiesimies Eero Niskanen tekee uusien opiskelijoiden koulutussopimukset oppilaitosten kanssa. Koulutussopimuksia solmitaan vuoden aikana keskimäärin kaksi, toinen Kajaaniin ja toinen Iisalmeen.

– Meillä on selkeä tavoite saada uusi työntekijä sopimuksen avulla, Eero Niskanen kertoo. – Työssä tarvitaan osaamista mitä ei pystytä koululla opettamaan, vaan taidot hankitaan työpaikalla. Perustaidot ja käsitteet tulee tietenkin olla hallussa jo tänne tullessa.

Yhteistyö oppilaitosten ja Kaisanetin välillä on säännöllistä. Jere oli itse jo ottanut yhteyttä ja kysynyt paikkaa, mutta lopullisesti asia lyötiin lukkoon YSAOn järjestämässä työnantajapäivässä. Jere on sopeutunut Kaisanetin työyhteisöön hyvin, saanut lisää osaamista ja päässyt tekemään työtehtäviä jo itsenäisesti.  

Uutta virtaa tiimiin

– Yleisesti työyhteisössä, kun tulee uusi kaveri niin hän tuo tiimiin mukanaan uutta virtaa ja skarppiutta, miettii Eero. – Tässä työssä tulee olla asiakaspalvelu- ja työyhteisötaitoja sekä tietenkin myös kädentaitoja pärjätäkseen. Jerellä nämä kaikki taidot on kohdillaan.

Henkilö tietokoneen ääressä.

Jeren opinnot ovat loppusuoralla ja hän valmistuu huhtikuun loppuun mennessä. Koulutussopimus Kaisanetilla muuttuu toukokuussa vakituiseksi tietoliikenneasentajan työsuhteeksi.

Kevään yhteishakua miettivälle nuorelle Jere antaa neuvon. – Lähtekää sille alalle mikä kiinnostaa. Jos ei se sitten jostain syystä olekaan oikea ala, niin älkää pelätkö vaihtaa toiseen. – Jo opiskelevia kehotan osallistumaan Taitaja-kisoihin, jos suinkin on mahdollista, kannustaa Jere. – Ei kannata miettiä epäonnistumista, vaan ottaa kisat hienona kokemuksena.

MAHIS-yhdistelmätutkinto


Ylä-Savon alueen yhteistyöoppilaitoksissa on mahdollisuus opiskella samanaikaisesti niin lukio- kuin ammatillisia opintoja, jolloin opiskelun aikana vuorottelevat ammatilliset- ja lukiojaksot. Samanaikaisesti voi myös opiskella kahta ammatillista tutkintoa. Haku MAHIS-opiskelijaksi tapahtuu yhteishaun kautta. 

YSAOlta lähdetään tavoittelemaan Suomen mestaruuksia

Tammi-helmikuun vaihteessa järjestetyistä semifinaaleista tiensä Taitaja2024 finaaliin selvitti seitsemän Ylä-Savon ammattiopisto YSAOn opiskelijaa. He lähtevät tavoittelemaan Suomen mestaruuksia kuudessa eri ammattilajissa.

YSAOn Taitaja- koordinaattori Satu Nasrelarab on tyytyväinen finaalipaikoista ja kiittää kaikkia semifinaaleihin osallistuneita opiskelijoita.

– Kilpailu ei ole ainoastaan kilpailu, vaan myös oppimisen ja kasvun tilaisuus. Näimme hienoja suorituksia kaikilta kilpailijoiltamme semifinaaleissa ja jokainen teki oman parhaansa, hehkuttaa Satu.

Ylpeänä esittelemme toukokuun finaalissa taitonsa näyttämään pääsevät:

Aada Suutari Hevostenhoito 309
Aatu Hakkarainen Koneenasennus ja – kunnossapito 607
Leevi Väisänen CNC-koneistus 603
Maria Lindlöf Leipuri-kondiittori 501
Miika Kuosmanen Koneenasennus ja – kunnossapito 607
Niilo Ollikainen Sähköasennus 406
Tomas Takkinen Infrarakentaminen 411

Ammattitaidon SM-kilpailu Taitajassa ammattiin opiskelevat nuoret kilpailevat oman alansa suomenmestaruuksista. Kuopiossa 20.–23.5.2024 järjestettävässä finaalissa kilpailee 450 opiskelijaa. YSAO toimii yhteistyökumppanina toukokuun finaaleiden kisajärjestelyissä kolmen kampuksen voimin. Peltoniemellä Iisalmessa kilpaillaan eläintenhoidossa ja Hingunniemessä Kiuruvedellä hevostenhoidossa. Siilinjärven Toivalassa mitellään SM-mitaleista infrarakentamisessa.

Taitaja2024-tapahtuman järjestämisestä vastaa Savon ammattiopisto ja yhteistyökumppanit. Taitaja-tapahtuman taustaorganisaatio on Skills Finland ry, jonka tavoitteena on kasvattaa ammatillisen koulutuksen vetovoimaa ja kiinnostavuutta. Skills Finland myös lähettää Suomen maajoukkueen kansainvälisiin ammattitaitokilpailuihin.
Tapahtuman yksi keskeinen teema on kestävä tulevaisuus ja tavoitteena on nostaa ammattiosaamisen merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa. Taitaja2024-tapahtuman slogan ja tunniste on #YlpeästiAmmattilainen.

Taitaja2024-verkkosivut

Lisätietoja
Nasrelarab Satu
opettaja, Taitaja-koordinaattori YSAO
satu.nasrelarab@ysao.fi
p. 040 079 8524

Rakkaus hevosiin verenperintönä mummulta

Nainen hoitaa hevosta tallissa.

Alavieskan Taluskylältä kotoisin oleva Emma Tolonen opiskelee YSAOn Hingunniemen kampuksella hevostenhoitajaksi. Opintoja on takana nyt 1,5 vuotta ja ammattiin valmistuminen on käsillä kevään aikana. Emma on opiskellut monimuotoisena ripeään tahtiin, joten ammatilliset opinnot ovat jo suoritettuna, vain yhteisiä opintoja on vielä jonkun verran jäljellä.

– Peruskoulun jälkeen yhteishaussa hain ja sain opiskelupaikan Ypäjältä. Opiskelupaikka vaihtui kuitenkin lennossa, kun hevosen lääkärireissulla tuttava suositteli Hingunniemeä, muistelee Emma. – Parin päivän mietinnän jälkeen perun Ypäjän ja pääsin opiskelemaan tänne.

Heppatyttö hän on ollut ihan pienestä asti ja rakkaus hevosiin on tullut verenperintönä mummulta. Eläimet ovat hänelle tärkeitä ja vapaa-aika kuluu oman koiran sekä Fura de Bloomerdin eli tuttavallisemmin Fifi-hevosen kanssa puuhaillessa. Vauhdikkaan Emman harrastuksiin kuuluu myös kisaaminen jokkis kilpa-autoluokassa.

Opinnot ovat sujuneet pääasiassa etäopiskeluna sekä työssä oppimassa neljässä eri paikassa, Suonenjoella, Haapavedellä sekä Ylivieskassa Eija Sorviston ravitallilla sekä Pauliina Annalan tallilla, jossa myös oma hevonen asustaa. 

– Välillä oikein harmittaa, kun en ole ollut täällä lähijaksolla, koska täällä on niin hienot puitteet, Emma toteaa. -Ehkäpä opiskelen vielä toisen tutkinnon, että pääsen sitten nauttimaan niistä. Parasta täällä on ollut Aune-ope, joka on ollut tukena ja turvana kaikissa opiskelujutuissa ja muutenkin täällä on tosi mukavia opettajia.

Haaveissa oma varsa

Tulevana kesänä Emman tavoitteena on kisaaminen. Oma hevonen alkaa olla jo iäkäs, joten kyseessä saattaa olla sen viimeinen kausi kisakentillä

– Haluan nauttia sen kanssa viimeisen kisakauden, kertoo Emma. – Jos kaikki menee hyvin, niin aion teettää sillä varsan, joten astutan sen sitten syksyllä.

Haaveissa on myös työskentely ulkomailla, jos kaikki asiat oman hevosen suhteen ja elämässä loksahtavat sopivasti paikoilleen. Hevosalan huippuammattilaisista on pulaa ja monipuoliset osaajat työllistyvät hyvin Suomessa ja ulkomailla. Arvostus alkaa näkymään vähitellen myös alan palkkauksessa.

– Emma on moniosaaja, jolla on kokemusta sekä ravi että ratsupuolelta. Se on aivan mieletön vahvuus, kertoo opettaja Aune Huttunen. – Kysyntää osaajille on hevosalalla. Emmalla on tulevaisuuden suhteen valttikortit käsissään.

Talliyrittäjyydestä toimelias Emma ei kuitenkaan haaveile. Oman tallin pitäminen on erittäin sitovaa ja vaikea saada kannattavaksi. Yksi vaihtoehto tulevaisuudessa olisi työskennellä muille yrittäjänä ja laskuttaa omasta työpanoksesta. Alalla tarvitaan luotettavia ja osaavia työntekijöitä talliyrittäjien apukäsiksi.

– Ei voi muuta, kun ihailla että noin nuorella ihmisellä on noin realistiset käsitykset alasta ja hän ymmärtää ne asiat mitä tulee ottaa huomioon, Aune sanoo. – Emmalla on aivan mahtavia ideoita siitä minkälaista se yrittäjyys voisi tulevaisuudessa olla. Ne on semmoisia vaihtoehtoja, joilla tulevaisuudessa pystyy elättämään itsensä.

Emma on tottunut tekemään tallihommia eikä koe työn olevan fyysisesti raskasta, väsymystä joskus aiheuttaa enemmänkin sosiaaliset suhteet. Alalla on painetta ja kiirettä, joka saattaa joskus ilmetä kireänä ilmapiirinä tallilla ja saatetaan sanoa suoraan ja rumastikin. Hyvällä asenteella, ahkeruudella ja myös toisten menestyksestä iloitsemalla alalla pärjää parhaiten.

– Olen huomannut, että oma asenne ratkaisee ja olemalla itse muille mukava ja avulias pärjää jo pitkälle, Emma toteaa. Kritiikkiä pitää kuitenkin pystyä ottamaan vastaan, virheitä tulee kaikille, pitää vain myöntää ja oppia niistä.

Yhteiset pelisäännöt ja toimintatavat

Hevosala menee koko ajan eteenpäin ja toimintatavat muuttuvat. Opettajien ja ammatinohjaajien pitää jatkuvasti kouluttautua ja hankkia uusinta tietoa muutoksista ja sopeutua sen mukaan. Tärkeää on myös käydä tutustumassa etenkin uusien työssäoppimispaikkojen arkeen ja pitää yhteyttä talliyrittäjiin. YSAOlla on ehdoton nollatoleranssi eläinten huonoon kohteluun ja väärinkäytöksiin ja rikkomuksista tulee tehdä eläinsuojeluilmoitus, jos niitä havaitaan.

– Pitää sen kirkkaana mielessä, että jokaisella on velvollisuus puuttua, jos näkee että eläimiä kohdellaan huonosti, kiteyttää Aune. – Koulun talleilla meillä on yhteiset pelisäännöt ja tietyt tavat, miten toimitaan hevosen käsittelyyn liittyvissä asioissa.

Koululle opetushevosiksi valitaan hevosia tarkan seulan kautta. Hevonen on herkkä eläin, eikä kaikki yksilöt välttämättä sopeudu opetusympäristöön, koska tallissa on hälinää ja ihmiset vaihtuvat.

– Hevosten valintaan kiinnitetään tosi paljon huomiota, koska oppimisolosuhteet pitää olla opiskelijoille turvalliset, Aune toteaa. – Tarvitaan myös monen osaamistason hevosia, koska opiskelijoiden taitotaso etenkin opintojen alkuvaiheessa voi olla hyvin erilainen.

Kaksi naista hevosen kanssa ulkona.

Työssäoppimispaikoilla on iso merkitys opiskelijoiden osaamisen kehittymiseen. Opiskelijan taitotason huomioiminen tehtävien ja vastuun antamisessa on avainasia. Hyvä perehdytys yrityksen toimintatapoihin ja rutiineihin on ensiarvoisen tärkeää ja luo turvalliset raamit oppia.

– Opintojen alussa on aika paljon teoriaa ja tietyt asiat ovat lähtökohtaisesti pakollisia kaikille. Niitä voi opiskella Teamsin kautta tai tarpeen vaatiessa myös tallenteiden avulla, kertoo Aune. – Teoriaopinnot eivät välttämättä takaa sitä, että asian hallitsee myös käytännössä, se voi yllättää puoleen tai toiseen.

– Emmassa on ollut aivan loistavaa se aktiivisuus. Hän uskaltaa laittaa viestiä ja kysyä, että miten tämä asia olikaan, kiittelee Aune oppilastaan. – Olen yrittänyt kannustaa myös muita opiskelijoita olemaan yhteydessä ja kysymään heti, jos on jotakin epäselvää tai arveluttaa.

Monimuoto-opiskelu vaatii sitoutumista ja aktiivista otetta. Vastuu siitä, että opinnot etenevät suunnitellusti on opiskelijalla itsellään.

– Olen kokenut niin, että on hyvä itse suunnitella ja ottaa vastuu opiskelusta. Aune on sitten huolehtinut taustalla, että minulla on kaikki hyvin, miettii Emma. – Haluan sanoa kaikille, jotka tulevat opiskelemaan, että pitää miettiä onko valmis itse suunnittelemaan ja sitoutumaan, koska se vaatii itseltä paljon enemmän.

”Olen hevosihminen joka tapauksessa, olipa se minun työ tai ei.

Yksi Emman työssäoppimispaikoista on ollut Maatalousyhtymä Niemelä & Sorvisto Ylivieskassa. Yrittäjä Eija Sorvisto on pitkän linjan hevosammattilainen ja toiminut ravitalliyrittäjänä 20 vuotta. Eija on opiskellut YSAOlla ravivalmentajan ammattitutkinnon vuonna 2020. 

Tallilla asustaa reilu kymmenen treenauksessa olevaa ravihevosta ja muutama siitostamma. Tilalla viljellään myös heinää ja viljaa sekä myyntiin että ravinnoksi oman tallin asukkaille. Yritystä hoidetaan pääasiassa oman perheen voimin. Tilan sijainti Ylivieskan raviradan läheisyydessä tarjoaa hyvät puitteet hevosten treenaamiseen.

Työssä oppijoita Eijalla on ollut aikaisemmin Keski-Pohjanmaan ammattiopistosta Kaustisilta. Emma on ensimmäinen YSAOn opiskelija hänen ohjauksessaan. Yhteistyö YSAOn ja Aunen opettajan kanssa on sujunut hyvin, tieto kulkee ja asiat luistavat.

– Toiset opiskelijat osaavat hommat ihan luonnostaan kuten esimerkiksi Emma, joka oli helppo ottaa tänne, toteaa Eija. – Hänellä oli järki siinä hommassa ja hän tiesi paljon hevosten käsittelystä jo oman hevosen omistajana.

Talliyrittäjän arjessa tulee välillä vastaan huonompiakin jaksoja, en pärjää hevosilla tai tulee muita vastoinkäymisiä. Työtä kuitenkin jaksaa, koska ammatti on enemmänkin elämäntapa, johon kuuluu niin hyviä ja kuin huonompiakin hetkiä.

– Olen hevosihminen joka tapauksessa, olipa se minun työ tai ei, Eija summaa. Minulla on ollut aina hevosia, myös silloin kun olin muualla työssä. En ajattele, että lyön hanskat tiskiin, jos tulee vastoinkäymisiä, niistä pitää mennä vain eteenpäin.

Ennätysmäärä opiskelijoita Taitaja-semifinaaleihin

Kaksi opiskelijaa rakentamassa Taitaja-kilpailussa.

YSAOlta lähtee huikeat 43 opiskelijaa Taitaja2024 -semifinaaleihin tavoittelemaan finaalipaikkaa 13 eri ammattilajissa. Semifinaalit järjestetään useilla paikkakunnilla halki Suomen, aina Rovaniemeltä Turkuun asti.

– Meillä on koossa mahtava, innostunut porukka. Kaikkien aikojen ennätysmäärä opiskelijoita osallistuu semifinaaleihin tänä vuonna, iloitsee YSAOn Taitaja koordinaattori Satu Nasrelarab.

Opiskelijamme kilpailevat seuraavissa lajeissa:
Ajoneuvotekniikka 101, 2 kilpailijaa
Kuljetuslogistiikka 104, 3 kilpailijaa
Tietokoneet ja -verkot 205, 6 kilpailijaa
Hevostenhoito 309, 4 kilpailijaa
Eläintenhoito 311, 4 kilpailijaa
Putkiasennus 405, 2 kilpailijaa
Sähköasennus 406, 4 kilpailijaa
Talonrakentaminen 407, 1 kilpailija
Infrarakentaminen 411, 6 kilpailijaa
Leipuri-kondiittori 501, 3 kilpailijaa
Kokki/parilaji 502, 4 kilpailijaa
CNC-koneistus 603, 1 kilpailija
Koneenasennus ja kunnossapito 607, 3 kilpailijaa

Ammattitaidon SM-kilpailu Taitajassa ammattiin opiskelevat nuoret kilpailevat oman alansa suomenmestaruuksista. Taitaja2024-semifinaalit järjestetään 29.1.-2.2.2024 välisenä aikana ja niihin osallistuu yli 1900 kilpailijaa yli 40 paikkakunnalla. Semifinaaleissa karsitaan alan kahdeksan osaavinta Taitaja-kilpailun Kuopiossa 20.–23.5.2024 järjestettävään finaaliin, jossa kilpailee noin 500 opiskelijaa.

YSAO toimii yhteistyökumppanina toukokuun finaaleiden kisajärjestelyissä kolmen kampuksen voimin. Peltoniemellä Iisalmessa kilpaillaan eläintenhoidossa ja Hingunniemessä Kiuruvedellä hevostenhoidossa. Siilinjärven Toivalassa mitellään SM-mitaleista infrarakentamisessa.

Taitaja2024-tapahtuman järjestämisestä vastaa Savon ammattiopisto ja yhteistyökumppanit. Taitaja-tapahtuman taustaorganisaatio on Skills Finland ry, jonka tavoitteena on kasvattaa ammatillisen koulutuksen vetovoimaa ja kiinnostavuutta. Skills Finland myös lähettää Suomen maajoukkueen kansainvälisiin ammattitaitokilpailuihin.
Tapahtuman yksi keskeinen teema on kestävä tulevaisuus ja tavoitteena on nostaa ammattiosaamisen merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa. Taitaja2024-tapahtuman slogan ja tunniste on #YlpeästiAmmattilainen.

Taitaja2024-verkkosivut

Lisätietoja
Nasrelarab Satu
Opettaja, Taitaja-koordinaattori YSAO
satu.nasrelarab@ysao.fi
p. 040 079 8524

Koeasu Iisalmi kesällä 2024!

Ihmeiden Iisalmi tarjoaa kesäisin ilmaisen koeasumisen yhdelle Ylä-Savon ulkopuolelta seudullemme saapuvalle kesätyöntekijälle harrastusetuineen sekä huippuedullisia asumisen ratkaisuja useammallekin seudullemme kesätöihin tulevalle!

Hae kesätöihin Iisalmen seudun kansainvälisiin huippuyrityksiin kesäksi 2024 ja koeasu maailman ensimmäiseksi kiireneutraaliksi seutukaupungiksi pyrkivä ihmeiden Iisalmi ILMAISEKSI! Kun kesätyö seudun yrityksessä on plakkarissa, voit täyttää täysin ilmaisen koeasumisen hakemuksen osoitteessa iisalmi.fi/koeiisalmi

Kerro, miksi juuri sinä olisit Se Oikea Iisalmelle – jätä hakemus 31.3.2024 mennessä!

Mistä löydät parhaat kesätyöt?
Tutustu seudun huippuyrityksiin ja avoimiin työpaikkoihin iisalmi.fi/byiisalmi

Koeasukkaalle Iisalmi tarjoaa veloituksetta Petterinkulman kodin ajalle 1.6. – 31.8.2024. Koti on mitoitettu valituksi tulleelle henkilölle ja hänen mahdolliselle perheelleen, joten voit tulla koeasumaan myös kumppanisi tai lastesi kanssa. YSAOn opiskelijat sisustavat ja kalustavat asukkaan toiveiden mukaisen kodin! Koeasunto sijaitsee mukavalla paikalla noin parin kilometrin säteellä torilta ja tapahtumien sykkeestä. Iisalmessa luonto ja harrastukset ovat lähellä, asuinalueesta riippumatta! Hakijan tämänhetkisen asuinpaikan tulee olla Ylä-Savon ulkopuolella.

Tutustu koeasumisen tunnelmiin kesän 2023 asukkaan Reetta Sojakan videolla. Hän käy läpi mennyttä kesää ja sen kohokohtia ja kertoo miten hänen ennakkokäsityksensä Iisalmesta muuttuivat ja mikä yllätti hänet positiivisesti.

Veeti opiskelee leipuri-kondiittoriksi

Leipuri-kondiittoriopiskelija leipomossa kahden henkilön kanssa.

Sonkajärveltä kotoisin oleva iisalmelainen Veeti Hotti opiskelee leipuri-kondiittoriksi Ylä-Savon ammattiopistolla. Hänellä on menossa työssäoppimisjakso Leipomo Pekka Heikkisellä ja samalla hän antaa näytön kahvileipätuotteiden valmistuksesta. Osaamistaan hän näyttää taikinanteossa, tuotteiden valmistamisessa, paistamisessa ja pakkaamisessa, näyttötuotteina ovat pullapitkot ja joulutortut.

Veetin tie leipomoalalle johti ikään kuin vahingossa. Hän opiskeli Mahis -tutkintoa eli opiskeli lukiossa ja suoritti samalla ravintola-alan tutkintoa YSAOlla.

– Talvella 2021 katselin kesätyöpaikkaa ja löysin netin työnhakufoorumilta leipurin kesätyöpaikan Iisalmen Citymarketin Fazerille. Pääsin kesätöihin ja tykästyin leipurin hommiin, summaa Veeti.
– Tykkään leipomotyön rytmistä ja monipuolisuudesta, työssä saa mennä ikään kuin tuotteen mukaan. Äärimmäisen positiivinen kesätyökokemus siivitti sitten alan vaihtoon seuraavana syksynä.

Alan parhaimpiin puoliin kuuluu monipuolisuus. Leipomotuotteissa on laaja kirjo erilaisia tuotteita ja niiden valmistaminen tekee työstä mielekästä.

– Leipomotyö ei ole pelkästään leipomista vaan siihen liittyy paljon muutakin, järjestyksen ylläpitoa ja siivoamista Veeti kertoo. – Olen myös oppinut paljon muitakin taitoja kuten ongelmien ratkaisua, töiden priorisointia ja toimimaan stressaavissa tilanteissa johdonmukaisesti.

Nykyajan leipomoiden työskentelyolosuhteet ovat Veetin mukaan inhimilliset, ilmanvaihto toimii ja lämpötila on sopiva. Hyvät ohjeistukset ja varotukset sekä työpisteiden ja koneiden järkevä sijoittelu helpottavat työskentelyä ja lisäävät turvallisuutta ja viihtyisyyttä.

– Tällä hetkellä leipomoala tuntuu omalta alalta, mutta ei sitä tiedä mitä tulee vastaan, miettii Veeti. – On mahdollisuuksia kouluttautua lisää tai erikoistua ja työelämässä voi edetä esihenkilöksi tai päättäviin asemiin asti.

Työskentelystä Pekka Heikkisellä on Veetillä pelkkää hyvää sanottavaa. Työnteko on ollut luontevaa ja on kokenut olevansa osa työyhteisöä.

– Onhan täällä ihan mahtava porukka. Silloin kun aloitin niin eivät jättäneet puille paljaille vaan heti ottivat mukaan, kehuu Veeti. – Heti neuvottiin, että miten tuotteita pitää tehdä ja antoivat ohjeita ja neuvoja, sain myös palautetta työstäni. Eikä se ole pelkää työhön liittyvää asiaa vaan heitetään läppää, jutellaan niitä näitä ja vaihdetaan kuulumisia. – Suosittelen kyllä vahvasti Pekka Heikkistä työharjoittelupaikkana, jos pystyy tänne Kajaaniin kulkemaan tai täällä asumaan. Työ on monipuolista ja pystyy suorittamaan eri tutkinnonosat samassa yrityksessä.

Heikkisen leipomon työnjohtaja Mika Honkanen antaa myönteistä palautetta Veetistä ja kiittää hänen työpanoksestaan työssäoppimis-jaksolta, oppimisen kehityskäyrä on mennyt selkeästi ylöspäin.

– Veeti on mahtava ja symppis tyyppi ja hänen kanssaan on ollut mukava tehdä töitä, Mika sanoo.
– Kaikista hienointa näissä nuorissa on nähdä se kehittyminen. Jokaisella pitää olla oma mielenkiinto sitä hommaa kohtaan mitä tehdään ja siksi me käydään kouluja.

Heikkisen leipomon työyhteisöllä on hyvä tekemisen meininki, huumori kuuluu jokaiseen päivään ja työpäivän jälkeen on kiva lähteä kotiin.

– Huumoria pitää olla mutta olennainen eli työnteko tulee muistaa, veistelee Mika. – Kiinnitetään huomiota siihen, että on mukavaa ja pidetään huolta siitä, että kellään ei ole huono olla täällä töissä. Asioihin pitää puuttua ajoissa.

Veetin opinnot alkavat olla jo loppusuoralla. Edessä on vielä konditoriatuotteiden näyttö ja valmistuminen kevään tai alkukesän aikana.

– Sen näkee sitten, miten lähtee konditoriapuolen työt sujumaan, Veeti tuumii. – Kyllä minä enemmän kuitenkin koen itseni leipurina. Leipuripuolella ei vaadita niin paljon käden tarkkuutta ja pientä nypräämistä vaan tehdään suuria määriä kerralla. Tarvitaan matematiikkaa, raaka-aineiden tuntemusta ja pitää osata arvioida tuotteen menekkiä ja hintaa.

YSAOn opettaja Outi Leinosella on aihetta hymyyn. Veetin näyttötuotteita kelpaa esitellä ja kehitystä osaamisessa on selkeästi tapahtunut työssäoppimisjakson aikana.

Elintarvikealan perustutkintoa opiskelee tällä hetkellä 30 opiskelijaa ja he valmistuvat omassa tahdissaan pitkin vuotta. Ensi vuonna leipomoluokassa aloittaa 18 opiskelijaa.

Elintarvikealan perustutkinnossa ensimmäisenä käydään läpi ruuanvalmistuksen liittyviä perusasioita kuten raaka-aineisiin tutustumista ja niiden käsittelyä ja jalostusta, kertoo Outi.

– Sen jälkeen opiskelijat lähtevät ensimmäiselle työssäoppimisjaksolle ruuanvalmistukseen liittyviin yrityksiin. Kolme päivää ollaan lähiopetuksessa ja kaksi päivää työssä oppimassa.

Työssä oppiminen kulkee opintojen mukana koko opintojen ajan ja koulun tuella opiskelijat pääsääntöisesti itse hakeutuvat yrityksiin oppimaan. Monissa yrityksissä on ollut YSAOn opiskelijoita useampana vuonna harjoittelemassa työelämän taitoja.

– Opiskelijoille, jotka rohkenevat lähteä eri paikkakunnille tai ulkomaille ovat ovet auki. Se on hieno mahdollisuus, Outi toteaa.

Valmistuneiden opiskelijoiden taitotasoon työssä oppimisella on iso merkitys. Saako hän harjoitella ja tehdä monipuolisesti erityyppisiä tuotteita. Oppijoiden kädentaidoissa on isoja eroja, toiset tarvitsevat enemmän harjoitusta ja toisilla ne ovat hyvin nopeasti hallinnassa. Kiinnostus ja oman ajan käyttö harjoitteluun nopeuttaa oppimista.

YSAOlla leipomoalan koulutukseen hakeutuvista puolet on nuoria, suoraan peruskoulusta tulevia opiskelijoita. Toinen puoli on aikuisia esimerkiksi ammatinvaihtajia, jotka haluavat tehdä vielä elämässään jotakin muuta tai opiskella nuoruuden haaveammattiin, vaikka virkavapaan aikana. 

– Nuoruuden haaveena voi olla myös kahvilan perustaminen, jota varten lähdetään opiskelemaan ja hankitaan leipuri-kondiittorin taidot ja paperit, kertoo Outi. – Toivoisinkin, että jokaisella paikkakunnalla olisi yksi paikallinen leipomoyritys, että kahvileipä- ja leipäkulttuuri pysyisi mahdollisimman rikkaana täällä Suomessa.

Marraskuussa Pekka Heikkisen toimitusjohtajana aloittaneelle Laura Rantaselle leipomo oli jo ennestään tuttu. Hän toimi yrityksessä 1,5 vuotta kehityspäällikkönä henkilöstön, toiminnan ja tuotteiden kehittämisen parissa. Leipomon tuotteita menee myyntiin aina Oulusta Tampereelle asti ulottuvalle alueelle.

Leipomo tekee yhteistyötä YSAOn kanssa ja osa henkilöstökunnasta on opiskellut oppisopimuksella leipuri-kondiittoriksi. Työssä oppijoita otetaan myös mielellään vastaan, jos opiskelijan käytännön asiat järjestyvät jakson ajaksi.

– Koulussa opiskellaan perusteet ja työ itsessään kyllä sitten opettaa. Tärkeintä on kuitenkin oppia ne työelämäntaidot, tuumaa Rantanen. – Onneksi on näitä työelämän jaksoja, joissa niitä taitoja sitten harjoitellaan. Työssäoppimispaikalla on iso merkitys osaamisen kehittymiseen.

Leipomo Pekka Heikkinen & kumpp.
”Hyvvää sen olla pittää” on leipomon motto. Perinteikkään leipomon tarina sai alkunsa yli sata vuotta sitten, kun leipurimestari Pekka Heikkinen perusti vaimonsa kanssa leipomo- ja konditorialiikkeen Kajaaniin. Nykyään yrittäjinä toimii jo neljäs sukupolvi Heikkisten sukua, Kaisa ja Juuso Marin lisäksi kolmantena osakkaana on Ollis Leppänen. Leipomo työllistää noin 20 henkilöä.

Ylä-Savon talousaluerahasto myönsi huomionosoituksia

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä jakoi hallinnoimansa Ylä-Savon talousaluerahaston myöntämät neljä 1000 euron huomionosoitusta 13.3.2023 yhtymävaltuuston kokouksen yhteydessä.

Tänä vuonna huomionosoitusten saajat olivat Hannu Juntunen, Tuovi Huttunen, Peter Torn ja Arttu Miettinen. Palkinnot jakoivat yhtymähallituksen puheenjohtaja Kyösti Kauppinen sekä kuntayhtymän johtaja Kari Puumalainen.

Ylä-Savon talousaluerahaston johtokunnan valintaperustelut palkituista: 

Hannu Juntunen toimii yläsavolaisen osaamisen kehittämisen sanansaattajana. Hänellä on valtavat yhteistyöverkostot, taito kuunnella ja kohdata ihmisiä, toimia yritysten ja yhteisöjen parhaaksi sekä keskustelemalla ratkaista monenlaisia tilanteita. Hannulla on myös merkittävä rooli Yhessä -osaamisverkoston koordinaattorina, primus moottorina ja yhteistyön rakentajana. Hannu on toiminut pitkäjänteisesti Ylä-Savon ja Ylä-Savon ammattiopisto YSAOn edustajana sekä alueellisesti, kansallisesti että kansainvälisesti. Olipa tilanne millainen tahansa, voi aina luottaa siihen, että Hannu hoitaa tilanteen kaikille osapuolille parhain päin.

Tuovi Huttunen on ammattitaitoinen, avulias, iloinen ja innovatiivinen osaamisen kehittäjä. Hän on aktiivinen uusien koulutustuotteiden kehittäjä ja panostanut viime aikoina erityisesti digitaalisten oppimisratkaisujen kehittämiseen. Tuovilla on laajat yhteistyöverkostot sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tuovi on yksi keskeisistä hevosalan kehittäjistä Suomessa, jonka osaamista arvostetaan laajasti.

Peter Torn on toiminut pitkään maarakennusalan opettajana Ylä-Savon ammattiopisto YSAOssa. Hänen panoksensa alalla on merkittävä: hän on ollut kehittämässä maarakennusalaa siten, että YSAO on nyt yksi Suomen johtavista maarakennusalan koulutusorganisaatioista. Peter on myös kehittänyt uusia koulutusohjelmia yhteistyössä yritysten kanssa etenkin eYSAOn kautta toteutettaviksi, jolloin koulutustuotteet ovat saatavilla koko Suomessa. Hän on aktiivinen kehittäjä ja uusien toimintamallien omaksuja, joka pystyy laajan kumppaniverkostonsa kanssa viemään toimialaa aktiivisesti eteenpäin. 

Arttu Miettinen on nuori mies, jonka matka Taitaja-mitalistiksi on ollut inspiroiva. Hän on kokenut aiemmin haasteita koulussa, mutta on noussut niiden yläpuolelle sinnikkyydellään, rohkeudellaan ja päättäväisyydellään sekä opinnoissa että vapaa-ajalla. Tämä prosessi on kasvattanut hänestä todellisen ammattilaisen. Arttu on jakanut kasvutarinansa muiden opiskelijoiden, opettajien ja vanhempien kanssa kevätjuhlassa näytetyn videon kautta. Artun opettaja, jolla on 30 vuoden kokemus, kuvaa hänen tarinaansa yhtenä uransa vaikuttavimmista kasvutarinoista. Arttu edustaa Ylä-Savon ammattiopisto YSAOn sloganin ”Antaa Taidon Näkyä!” henkeä erinomaisesti.

Ylä-Savon talousaluerahasto on vuonna 2015 perustettu rahasto, jonka pääomana on Ylä-Savon Kehitys Oy:n lahjoittamat Ylä-Savon talousalueen liiton rahaston varat.

Rahaston säännöissä on mainittu, että rahasto myöntää stipendejä seuraavasti:

”3 § Rahaston tarkoitus ja tuoton jakaminen

Rahaston tarkoituksena on jakaa stipendejä ja huomionosoituksia Ylä-Savon ammattiopiston opiskelijoille, työntekijöille sekä muille yksityishenkilöille, jotka ovat omalla toiminnallaan edistäneet Ylä-Savon ammattiopistoa ja Ylä-Savon aluetta, niiden elinvoimaisuutta, tunnettuutta ja yläsavolaisuutta merkittävällä tavalla.”

Rahaston varojen käytöstä päättää rahaston johtokunta.

Stipendin saaja voi olla nykyinen tai entinen Ylä-Savon ammattiopiston työntekijä tai opiskelija tai oppilaitoksen ulkopuolinen henkilö, joka täyttää rahaston sääntöjen mukaiset vaatimukset.

Lisätietoja
Kari Puumalainen
kuntayhtymän johtaja
040 1778 600
kari.puumalainen@ysao.fi

Työssä oppimassa maailmalla

Emilia hevosen selässä.

Hollannin Hellendoornissa kahden kuukauden kansainvälistä työssäoppimisjaksoa suorittavalla 19-vuotiaalla Emilia Aikiolla ei ole koti-ikävä.

– Päin vastoin, voisin jäädä tänne pidemmäksikin aikaa, tuumaa Emilia. – Olen käynyt kävely- ja pyörälenkeillä lähiseudulla. Täällä on upeat maisemat, paljon peltoja ja eläimiä näkee joka puolella, hevosia, lehmiä, lampaita ja alpakoita. Minut on otettu hyvin vastaan ja olen päässyt tutustumaan myös muihin hevostalleihin täällä.

Oulusta kotoisin oleva Emilia opiskelee Ylä-Savon ammattiopisto YSAOn Hingunniemen kampuksella, hevostalouden perustutkintoa, ratsastuksenohjaajaksi.

– YSAO vaikutti minusta parhaalta vaihtoehdolta, kuulemani mukaan oli hyvä koulu ja suhteellisen lähellä kotiani, kertoo Emilia. – YSAOlla on oltu todella joustavia, olen tehnyt suurimman osan opinnoistani koulutussopimuksella työpaikalla.

Emilialle oli selvää jo opintojen alkuvaiheessa, että hän haluaa ulkomaille.

– Tiesin haluavani ulkomaille, olen haaveillut tästä jo kauan! Koulultakin kannustettiin ja oltiin innoissaan puolestani, Emilia iloitsee.

Työssäoppimisjaksoon kuuluu hevosten hoitotyötä sekä ratsastusta ja juoksuttamista. Työtehtävät ovat erilaisia kuin Suomen ratsastuskouluissa, koska tallityöntekijät ovat erikseen. Tallilla koulutetaan pääasiassa nuoria hevosia ja myydään niitä. Toiminta on ammattimaista ja kaikki tehdään viimeisen päälle.

Kuopiosta kotoisin oleva Elli Heiskanen opiskelee myös ratsastuksenohjaajaksi ja on parhaillaan työssäoppimisjaksolla Saksan Traben-Trarbachissa. Elli on viihtynyt Hingunniemessä hyvin ja kertoo opiskelussa parasta olevan hevoset ja kaverit.

– Meillä on hyvät tilat ja ympäristö koululla, mukava henkilökunta, opettajat ja tallimestarit, jotka aina tsemppaa. Kannustivat minuakin lähtemään tänne ulkomaan jaksolle, Elli tuumaa.

Saksassa Ellin töihin kuuluvat perus tallihommat, karsinoiden siivous ja hevosten ruokkiminen. Hevosia varustetaan valmiiksi ja liikutetaan juoksuttamalla tai ratsastamalla. Työntekijöitä on eri maista, joten työkielenä tallilla käytetään englantia.

– Todella hyvin otettiin vastaan tänne ja olen päässyt käymään kisoissakin mukana muutaman kerran, Elli kertoo. – Olen vähän tutkinut lähikaupunkeja kaverin kanssa ja käynyt festivaaleilla.

Kansainvälinen toiminta avaa uusia mahdollisuuksia ammatillisessa koulutuksessa. Se kehittää kielitaitoa ja antaa valmiuksia toimia erilaisissa monikulttuurisissa ympäristöissä sekä avaa työllistymismahdollisuuksia ulkomaille. YSAOlle myönnetty Erasmus + akkreditointi tuki mahdollistaa ulkomaan liikkuvuusjakson.

Emilia ja Elli kannustavat muitakin lähtemään ulkomaille. – Tämä on varmasti unohtumaton kokemus. Täältä saa paljon oppia, hienoja muistoja ja näkee paljon enemmän kuin Suomessa.

Rakkaus eläimiin johdatti opintoihin

Opiskelija navetassa lehmien ympäröimänä.

Ylä-Savon ammattiopiston Peltoniemen kampuksella maatalouden perustutkintoa opiskelevalla Iisa Vesamäellä on syytä hymyyn. Hän on yhtä opintopistettä vaille valmis eläintenhoitaja.

Kuopiosta kotoisin olevalla Iisalla on taustalla lähihoitajan ja kosmetologin opintoja, mutta ne eivät tuntuneet omilta aloilta. Motivaatiota uuden opiskeluun toi myös muutto miehen kotitilalle Varpaisjärvelle.

– Halusin hahmottaa tilanhoidon kokonaisuuden paremmin, koska minulla ei ollut aikaisempaa kokemusta navettahommista, kertoo Iisa. – Nyt oli hyvä sauma lähteä, kun opiskelumahdollisuus oli tässä lähellä. Tulevaisuutta ajatellen on myös hyvä, että erikoisammattitutkintoja on mahdollista suorittaa täällä, tutussa ympäristössä.

Iisan mies on opiskellut Peltoniemellä maaseutuyrittäjän tutkinnon, ja he hoitavat yhdessä lypsykarjatilaa noin vuosi sitten toteutuneen sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Tilalla on yhden robotin navetta, jossa on 50 lypsävää ja lisäksi nuorta karjaa.

Peltoniemen kampusalue on Iisan mielestä viihtyisä. Lähiviikkojen ajaksi hän on ottanut huoneen koulun asuntolasta.

– Koulun sisätilat on kivan näköisesti sisustettu ja ruokalasta avautuu hieno maisema, tuumaa Iisa. -Tykkään asuntolaviikoista, koska siellä on samaan aikaan kivoja tyyppejä, joiden kanssa pysyy koulun jälkeen hengailemaan.

Eläinrakkaan Iisan mielestä on hienoa, että koululla on hoidettavia eläimiä monipuolisesti ja opintoihin kuuluu tuotantoeläinten sekä pieneläinten hoitotyötä. Eläinten ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että navetta on hyvä ja toimiva. Peltoniemeen rakenteilla oleva uusi opetusnavetta valmistuu ensi kesään mennessä ja samalla uudistuu myös käytössä oleva teknologia.

Iisa lähti keväällä viiden kuukauden ajaksi kausityöhön Korkeasaaren eläintarhaan. Hän sai suoritettua siellä myös viimeisen harjoittelun ja eläinlajikohtaisen, hoito ja hyvinvoinnista huolehtiminen -näytön markhor -kierteissarvivuohilla.

– Hoidin kalliotarhoissa viihtyviä markhoreita sekä persianlampaita, ilvestä, metsäpeuroja ja Afrikan pikkuvuohia. Pääsin myös mukaan leijonan siirtoon sekä ruokkimaan pikkupandoja ja manuleita, Iisa kertoo. – Persianlampaat kyllä veivät sydämeni.

Syyskuussa Korkeasaaressa järjestettiin Euroopan eläintarhojen säätiön (EAZA) vuosikonferenssi, jossa Iisalla oli mahdollisuus tavata henkilökuntaa eri maiden eläintarhoista. EAZA on jäsenjärjestö, joka asettaa standardin edistyksellisille eläintarhoille ja akvaarioille ja muille kumppaneille Euroopassa, Länsi-Aasiassa ja sen ulkopuolella.
Mielenkiintoinen kokemus oli myös päästä mukaan Korkeasaari tv-sarjan kuvauksiin viime kesänä. Iisa nähdään suuren suosion saaneen sarjan toisella tuotantokaudella Nelosella ja Ruudussa 14.11. alkaen.

Iisan nyt loppusuoralla olevat opinnot alkoivat viime vuoden tammikuussa. Monimuoto-opiskelu mahdollistaa samanaikaisen työskentelyn kotitilan navetalla. Harjoittelujaksot Kuopion eläinkaupassa ja Korkeasaaressa ovat antaneet monipuolisen kuvan työstä eläinalalla. Myös kansainvälinen harjoittelu koiratarhalla Espanjassa oli alun perin Iisan suunnitelmissa.

Joulukuussa häämöttävän valmistumisen myötä jatko-opinnot kajastavat jo mielessä. Uusia ajatuksia on tullut koko ajan opintojen edetessä.

– Mitä enemmän olen oppinut ja tehnyt tai käynyt työharjoittelussa on mieleen tullut uusia ideoita ja halua tietää ja oppia enemmän, tuumii Iisa. – Eläintenkouluttajan opinnot kiinnostavat ja kaikki missä syvennytään eläinten lajinomaiseen käyttäytymiseen.

Erityisen positiivisena asiana opiskeluajalta on jäänyt mieleen opettaja Johanna Virtasen ja yrittäjä Ulla Hööpakkan kehittämä Kumpainen-ohjelma. Sen tavoitteena on parantaa sekä eläinten että tuottajien hyvinvointia lisäämällä ymmärrystä ja osaamista tuotantoeläinten oppimiseen ja käyttäytymiseen.

-Siitä tullut hyvä mieli, kun aihe on nostettu esiin ja tuotantoeläinten koulutukseen kiinnitetään huomiota, kiittelee Iisa.

Kestävää kehitystä ja hyvinvointia YSAOlla

Oletko koskaan miettinyt, kuka teki sinun sukkasi? Neuloiko mummo ne vai ompeliko pieni lapsi ne hikipajassa? Kestävässä kehityksessä on kyse juuri tästä. Puhutaan arkipäiväisistä asioista, mutta koitetaan nähdä pintaa syvemmälle. Sinulla on sukat nyt jalassa, mutta mitä kaikkea on tapahtunut ennen niiden sukkien pukemista. Puuvillan viljelyä, keräystä ja kuivatusta, keinokuitujen valmistusta öljystä, kuljetusta, värjäystä kemikaaleilla, ompelua, pakkaamista, kuljetusta… Käyttämiemme tuotteiden elinkaari on yllättävän pitkä. Elinkaaren vaiheissa tarvitaan energiaa ja työtä ja valitettavasti lapsityövoiman käyttö on maailmalla yleistä.

Kestävässä kehityksessä on tärkeää ymmärtää sekä maailmanlaajuinen ongelma että paikalliset toimintatavat. Yksi kestävän kehityksen kansainvälisistä tavoitteista on poistaa nälkä. Maailmassa noin joka yhdeksäs kärsii aliravitsemuksesta ja samaan aikaan neljäsosa ruoasta hukataan hävikkiin. YSAOlla taistellaan ruokahävikkiä vastaan. Ruokahävikki punnitaan ja kirjataan, jotta sitä voidaan vähentää aktiivisesti. Ruokalan henkilökuntaa laskee jopa opiskelijoiden kenkäpareja, että ruokaa valmistetaan oikea määrä ja lounaan jälkeen hävikkiruokaa myydään edullisesti.

Kestävän kehityksen osa-alueet ovat ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävä kehitys. Sosiaalinen kestävä kehitys tarkoittaa esimerkiksi työturvallisuutta, tasa-arvoa ja hyvinvointia. Hyvinvointiin panostetaan ja yksi uusimmista ideoista on opiskelijoille tarjottava ilmainen aamupala. Tällä tuetaan säännöllistä ruokarytmiä, mikä parantaa hyvinvointia ja opiskelumotivaatiota. Asevelikadun pääkampuksella on myös opiskelijoille ilmainen kuntosali ja koululta saa lainaan urheilu- ja retkeilyvälineitä. Parhaillaan menossa on opiskelijakysely tasa-arvosta.

Huhtikuussa oli valtakunnallinen Vaskihaaste-kampanja, jossa ammattiin opiskelevat jättivät kestävän kehityksen ja vastuullisuuden lupauksia. Ysaolaisista moni lupasi suosia kävelyä, polkupyöräilyä ja julkista liikennettä. Näillä toimilla halutaan vähentää yksityisautoilun hiilidioksidipäästöjä ja hillitä ilmastonmuutosta. Tunne siitä, että voi vaikuttaa, lisää hyvinvointia. YSAOlla on yksilölliset opintopolut eli opiskelija voi vaikuttaa omiin opintoihinsa. Osa kursseista on myös mahdollista suorittaa lähiopetuksen sijaan etänä Teamsin kautta tai itsenäisesti verkko-opintoina. Autoilun vähentäminen, etäopetus ja verkkomateriaalit ovat ympäristön kannalta hyviä vaihtoehtoja. Puhumme ekologisesta kestävästä kehityksestä silloin, kun tietoisesti valitsemme ympäristön kannalta hyviä vaihtoehtoja.

Luonnon merkitystä hyvinvointiin on tutkittu. Jo 5 minuuttia luonnossa parantaa mielialaa ja 15 minuuttia lisää elinvoimaa ja alentaa verenpainetta. YSAOn kampuksilla luonto on lähellä ja ulkona oppiminen mahdollista. Esimerkiksi luonnonvara- ja rakennusaloilla osa työtehtävistä ja niiden opiskelusta tapahtuu luontevasti ulkona, mutta myös muilla aloilla ulkona oppimista voisi hyödyntää.

Miksi ruokalassa ei ole tarjotinta? Miksi hevosen jalat kylmätään jäällä eikä vedellä? Miksi simulaatio-opetus lisääntyy? Miksi luutun ei anneta kuivua kokonaan? Miksi EcoAssistancea kannattaa totella? Nämä kaikki toimenpiteet ovat arkipäivää YSAOlla ja niillä vähennetään luonnonvarojen kulutusta. Taloudellinen kestävä kehitys tarkoittaa luonnonvarojen rajallisuuden ymmärtämistä ja säästämistä.

Parhaillaan työstetään alakohtaisia kestävän kehityksen osaamislupauksia, joissa kerrotaan, mitä kestävän kehityksen ja vastuullisuuden asioita opiskelija kurssin tai tutkinnon jälkeen osaa. Työn alla on myös kestävän kehityksen päiväkirja opiskelijalle mukaan työssäoppimisjaksolle. Päiväkirjan idea on ohjata opiskelijaa huomioimaan kestävän kehityksen asioita työssä. Päiväkirjan toivotaan myös virittää keskustelua kestävän kehityksen aiheista työelämässä. Osaamislupauksilla ja kestävän kehityksen päiväkirjalla vahvistetaan työelämään siirtyvän tietoja ja taitoja toimia kestävän kehityksen osaajana ja vastuullisena ammattilaisena omalla alallaan.

Luonnon monimuotoisuuden häviäminen, ylikulutus, ilmastonmuutos ja mikromuovi ovat maailmanlaajuisia ongelmia. Kestävän kehityksen tarkoitus on valottaa ratkaisuja ongelmien selättämiseksi. Tärkeää on ymmärtää, että jokainen voi vaikuttaa omassa arjessa ja työssä ja jokaiselle löytyy varmasti sopiva keino vaikuttaa. YSAOlla esimerkiksi juodaan luomumaitoa. Luomun valinta vähentää kemikaaleilla lotraamista ja tukee luonnon monimuotoisuutta.

YSAO siirtyy sähköisten todistusten antamiseen 1.11.2023 alkaen

Käsi kostettaa mobiilipuhelimen näyttöä.

YSAOlta valmistuva saa virallisen tutkintotodistuksensa jatkossa sähköisenä. Myös muut todistukset ja eropäätökset annetaan sekä lähetetään jatkossa sähköisesti.

Opiskelijan valmistuessa 1.11.2023 alkaen opiskelijan tilaamista todistuksista myönnämme sähköisen tutkintotodistuksen tai osatutkintotodistuksen liitteineen. Sähköinen tutkintotodistus on virallinen pdf-tiedostomuodossa oleva alkuperäinen todistus, jonka koulutusjohtajamme on allekirjoittanut sähköisesti. Emme toimita todistuksista paperisia versioita, koska ne eivät ole virallisia todistuksia. Opiskelija voi myös perinteisesti tulostaa itselleen paperikopion todistuksesta, mutta kannattaa huomioida, että todistus on virallinen vain sähköisessä muodossa, kertoo kuntayhtymän johtaja Kari Puumalainen.

Sähköinen tutkintotodistus on luotettava, sillä sen väärentäminen on huomattavasti vaikeampaa kuin paperisen todistuksen. Uudistus lisää tutkintotodistuksen luotettavuutta, nopeuttaa todistuksen saamista sekä helpottaa sen säilyttämistä. Lisäksi se on helppo liittää työhakemuksen tai jatko-opiskelupaikan hakemuksen liitteeksi.

YSAOlla opiskelee vuosittain n. 4000 yksittäistä opiskelijaa ja yhteishaun kautta opintoja aloittaa vuosittain n. 300 opiskelijaa.

Esimerkiksi meillä noin 2500 ammatillisesta tutkinto-opiskelijasta syntyy heidän opiskelunsa aikana asiakirjoja määrällisesti todella paljon, jonka vuoksi näemme heitä koskevien asiakirjojen digitalisoinnin kehittämisasiana, johon haluamme panostaa, sanoo kuntayhtymän johtaja Kari Puumalainen.

Todistusten ja muiden opiskelijahallinnon asiakirjojen sähköinen allekirjoittaminen liittyy YSAOn opiskelijahallinnon asiakirjojen sähköiseen arkistointiin siirtymiseen, joka edellyttää allekirjoituksen käyttöönottoa. Näin allekirjoitetut asiakirjat ovat todistusvoimaisia ja ne voidaan todentaa asianhallinnan tietojärjestelmässä. Lisäksi kehitysaskel vastaa YSAOn strategian vihreän siirtymän tavoitteisiin.

Ohjeita opiskelijoille todistusten toimituksesta ja lataamisesta löytyy YSAOn www-sivulta sekä opiskelijaintrasta.

Lisätietoja:
Kuntayhtymän johtaja Kari Puumalainen,
puh. +358 40 177 8600, kari.puumalainen@ysao.fi

Eläimen hyvinvointi on hyvinvointia myös ihmisille

Lehmiä laitumella.

YSAOn opetusnavetan kahvihuoneessa käydään nopeatempoista keskustelua, kun eläintenhoidon ammattitutkinnon vastuuohjaajat Laura Leinonen ja Essi Taipale sekä ammatinohjaaja Tytti Venäläinen pureutuvat eläintenhyvinvointiin. Aihe on laaja ja nyt sen pintaa vain silotellaan kevyesti.

– Korona muutti seura- ja harraste-eläinpuolta, Leinonen aloittaa. – Monet ihmiset ottivat lemmikkejä, joka näkyy kasvaneena eläintenhoitoalan työnä, kuten klinikkaeläinhoitajien ja eläintenkouluttajien parissa.

– Trimmauspuolella tehtävät ovat myös lisääntyneet, kun kaikki eivät välttämättä osaa tehdä lemmikkien turkinhuoltoa tai kynsien leikkuutta, kertoo Taipale, joka vastuuohjaa trimmaamisen osaamisalaa.
Ohjaajat keskustelevat, kuinka korona-aikana omistajat olivat enemmän läsnä ja nyt lemmikki saattaa oireilla yksinolosta. Näissä tilanteissa omistaja voi kääntyä koulutetun eläintenkouluttajan puoleen kysyäkseen neuvoja.

Pohjois-Savossa tuotantoeläimet ovat merkittävä elinkeino. Esimerkiksi nautakarjatilojen määrä on laskenut, mutta nautojen määrä ei ole vähentynyt samassa suhteessa.

Sosiaalinen media ja mm. eläimistä jaetut kuvat ja videot toimivat yhtenä tärkeänä viestintäkanavana myös maatalousalalla. Kuvat ja videot ovat myös ammattilaisen apuna eläinten olosuhteiden ja hyvinvoinnin seuraamisessa. Toisaalta älylaitteiden käyttö voi myös vaarantaa työturvallisuutta, jos työntekijä keskittyy vaikkapa somettamiseen. YSAOn pelisääntönä on, että kännykkä ei saa olla työnteossa mukana. Näin opiskelijat oppivat turvallisen tavan työskennellä.

– Karjakoko kasvaa ja eläimistä kerätty data lisää mahdollisuuksia nautojen hyvinvoinnin seuraamiseen ja tukemiseen. Toisaalta eläinyksilöiden persoonallisuuksia ei ehkä pystytä huomioimaan samoin kuin pienemmässä karjassa, pohtii Taipale.

– Jos kännyköitä käytettäisiin navetassa, voisi syntyä vaaratilanteita isojen eläinten ja koneiden seassa, kertoo Venäläinen.

Maatalousala työllistää laajan joukon suoraan ja välillisesti. Automaatio ja koneellistaminen ovat muuttaneet työtä joustavammaksi sekä fyysisesti kevyemmäksi, mutta esimerkiksi maatalouslomittajista on kova pula. Pian voimaan astuva eläinten hyvinvointilaki vaatii, että eläinalalla työskentelevillä täytyy olla vaadittava koulutus tai työn kautta saatu pätevyys.

– Laki tukee eläinten hyvinvointia, joka taas auttaa alalla työskentelevien hyvinvointia, sanoo Taipale.
Eläinten hyvinvointia lähestytään lajityypillisen käyttäytymisen ja lajin raamien kautta. Niiden ymmärtäminen toimii ytimenä, jonka lisäksi eläimen oma persoona muokkaa käytöstä. Eläimen stressi-, pelko- ja kiputilaa voi oppia lukemaan kipuilmeistä tai -asennoista. Lisäksi tukena on teknologia, jota myös hyödynnetään YSAOn oppimisympäristöissä, kuten Peltoniemen opetusnavetalla.

– Lypsyrobotilta saadaan paljon tietoa, kertoo Taipale – Kuten lehmän lypsymäärä ja maidon solumäärä.

– Nautojen korvassa tai pannassa oleva SenseHub-laite mittaa taas märehtimistä ja aktiivisuutta, jatkaa Venäläinen. – Sillä voi seurata onko aktiivisuus normaalilla tasolla. Ja kun tunnet eläimet, voit miettiä tilannetta yksilön kannalta. Menet eläimen luo ja katsot miltä se näyttää.
Nykyään eläinten hyvinvointia tutkitaan paljon, joka on sekä monipuolistanut opiskelutarjontaa, että helpottanut alan opetusta. Myös nykyinen koulutusmuoto on opiskelijoille suotuisampi.
– Koulutusaika on joustavaa, kertoo Leinonen. – Jos opiskelijalla on jo osaamista, hän voi edetä nopeammin. Mikäli hän tarvitsee enemmän harjoitusta, käytetään siihen aikaa. Käytännön työ on jo varhain mukana.

Ohjaajien keskustelu jatkuu eläinten liikkumisessa, oikeanlaisessa ruuassa, syömiskäyttäytymisessä ja unitottumuksissa. Eikä aiheet tähän lopu. Ja niin kauan kuin on aiheita, on opittavaa.

Arjen Sankarit 

Suunnittelu, aikataulutus ja laskelmointi, ymmärrys pintamateriaaleista, siivousaineista ja tekniikasta sekä toistuva fyysinen työ pitää Kangaslammin koulun tilat puhtaina. Janne Partasella on ideaalitilanne, sillä edelleen kymmenen vuoden jälkeen, hän nauttii puhtausalan työstään, työympäristöstään sekä työnantajastaan.

– Kun lähdin laitoshuoltajaksi, sanoin ääneen, että haluan siivousalan ja siivoojien arvostuksen kasvavan. Me ollaan arjen sankareita, sanoo YSAOlla puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinnon sekä laitoshuoltajan ammattitutkinnon suorittanut Partanen ja jatkaa nauraen. – Tai kuten työkaverini sanoo, olemme parkettikosmetologeja.

Partanen päätyi sattuman kautta puhtausalalle, jonne suuntasi puhtaalta seinältä vailla kokemusta. Tietämättömyytensä hän näkee vain hyvänä, sillä asioiden oppiminen tyhjästä oli helpompaa kuin opittujen tapojen muuttaminen.

– Tämä on hirveän kehittyvä ala. Jo 10 vuoden aikana on tullut paljon uusia aineita ja työvälineitä. Robottitekniikka on tullut myös tueksi, joten koko ajan on opittavaa, jos haluaa oppia, Partanen innostuu.

Koneet ovat apuna suurien tilojen huollossa, mutta eivät koskaan vie työtä ihmisiltä. Tekijöitä tarvittaisiin lisää, sillä alalla monet lähestyvät eläkeikää.

– Kyllä se kertoo alan miellyttävyydestä, kun on ihmisiä, jotka ovat olleet yli 30 vuotta samalla alalla ja työnantajalla, pohtii Partanen. – Ja puhun nyt ammatti-ihmisistä, hirvittävän fiksuista, jotka pärjäisivät halutessaan muussakin työssä.

Fyysisen työn vastapainoksi Partanen ammentaa vastapainoa luovuudesta ja musiikista, joka on enemmän kuin harrastus.

– Tällä hetkellä minulla on aktiivisina bändeinä Hautajaisyö, Alfa Pentatonik, Verilehto ja Marraskuun Lapset. Teen työtä, jotta voin tehdä musiikkia. Se on hienoista balanssia, joka auttaa hyvinvoinnissa, Partanen kertoo.

Partanen pitää tärkeänä, että ihminen uskaltaa ja löytää oman asiansa. Sama koskee työtä.

– Jos työelämässä tai elämässä on jokin huonosti, kannattaa siitä puhua ääneen, eikä jäädä yksin asian kanssa. Meillä on onneksi hyvä työporukka, voimme puhua asioista ja ongelmat käsitellään heti.

Stressivapaus, hyvä ja kannustava tiimi, selkeät työajat, kuntapuolen hyvä palkka ja edut sekä kunnolliset työvälineet ovat asioita, joita Partanen listaa työnantajansa, Iisalmen kaupungin eduiksi. – Työt saat tehdä rauhassa ja sinusta huolehditaan, kun teet työsi hyvin ja pidät asiakkaasi tyytyväisenä.

Hän on joutunut myös komentamaan lapsia, mikäli on nähnyt hölmöilyä tai kiusaamista. Samalla tavalla kasvattaminen kuuluu Partasen mukaan siivoojille, ja he puuttuvat tilanteisiin kuten muut aikuiset ja vievät asiat opettajalle.

– Me olemme huomaamaton silmä- ja korvapari. Yläkoulussa kiusaamiset rauhoittui kummasti, kun tulin väliin, Partanen kertoo. – Olen ollut pitkään alalla, ja osa asiakkaistani on kasvanut jo täysi-ikäisiksi. Kerran eräs poika tuli halaamaan minua ja sanoi, että auttoi kun joku aikuinen oli läsnä. Tuollaiset asiat antavat voimaa omaan tekemiseen, vaikka olenkin vain siivooja, sanoo Partanen veikeästi hymyillen.

Mitä sulle kuuluu?

Lasiset, peilinä heijastavat ovet muuttuvat raskaaksi ja hitaasti avautuvaksi, kun mieli on tukossa ja täynnä jännitystä ja huolta. Oven takaa paljastuu outoja käytäviä, luokkatiloja, ihmisiä ja tilanteita.
– Väitän, että pääpiirteissään, opiskelijoiden hyvinvoinnin pystyy aistimaan, jos on rohkeutta kysyä. Otetaan asia puheeksi. Mitä sulle kuuluu? -on hyvä kysymys, pohtii Jenni Tikkanen, jonka työnä on kulkea opiskelijoiden maailmassa ja huolehtia, että heillä on keinoja selvitä haasteista ja mahdollisuudet voida hyvin.
YSAOlla on hyvinvointitiimin luoma hyvinvoinnin vuosikello, jonka tapahtumilla ja toimenpiteillä edistetään yhteisöllistä opiskeluhyvinvointia yhdessä kaikkien YSAOlaisten sekä yhteistyökumppaneiden kanssa. Tiimi pyrkii huomioimaan kampuksilla fyysisen, henkisen, sosiaalisen ja aineellisen hyvinvoinnin näkökulmia.

Hyvinvointivalmentajan työpäivä koostuu erilaisista tehtävistä, tunnetiloista ja pohdinnoista.

Klo 8-10 Ryhmäytymistoimintojen suunnittelu
– Syksyllä aloittavien perustutkinto-opiskelijoiden kanssa panostamme entisestään ryhmäytymiseen, jotta opiskeluryhmästä voisi saada ystäviä sekä tukea viedä opintoja eteenpäin. Saimme kuraattorin kanssa kerättyä hyviä ideoita, ja teimme runkoa sekä sisältöä tapaamisia varten.
Ammattiopinnoissa jokaisella opiskelijalla on yksilöidyt polut, ja he kulkevat jo varhaisessa vaiheessa omalla rytmillään. Lisäksi jatkuvan haun kautta saapuu opiskelijoita eri aikoina.
– Helpolla tulee irtolaisuuden tunnetta eikä omaan ryhmään kiinnity. Sen vuoksi opiskeluhuollon, eli kuraattorin, psyykkarin ja terveydenhoitajan kanssa teemme jo opintojen alkuvaiheessa ryhmiin suunniteltuja vierailuja, joiden aikana opiskelijat tutustuvat paremmin toisiinsa ja opiskeluhuollon henkilöstöön

Klo 10-11.30 OPKUn kokous
Aamuisen suunnitelman jälkeen Tikkanen suuntasi koko YSAOn opiskelijakunnan hallituksen eli OPKUn kokoukseen.
Kun aloitin työt, OPKU- ja tutortoiminta oli minulle vieraampi asia, kuten se on myös monille uusille opiskelijoille, Tikkanen kertoo. – Muiden ammattioppilaitosten tavoin, korona oli ajanut toimintaa alas, ja lähes kaikki opiskelijatoiminnan aktiivit olivat jo valmistuneet. Toiminta piti polkaista käyntiin.
OPKU vaikuttaa konkreettisella tasolla opiskeluun, ja opiskelijoiden esille nostamat asiat etenevät usein nopeasti käsittelyyn ja mahdollisiin käytännön toteutuksiin. Aamupäivän kokouksessa valmisteltiin seuraavaa johtoryhmän tapaamista.
– Opiskelijakunnan hallitus ja innokkaat tutorit tapaavat säännöllisesti johtoryhmän, ja he pääsevät suoraan vuorovaikutukseen keskenään. Viimeksi paikalla olivat rehtori Kari Puumalainen, kehitysjohtaja Niina Puumalainen ja koulutusjohtaja Virpi Rautiainen.

Klo 11.30-12 Lounas
Tikkanen pyrkii huolehtimaan tauotuksistaan ja pystyy irtaantumaan työasioista.
– Käyn joskus työkaverin kanssa ulkona syömässä tai sitten syömme koulun lounasruokalassa, hän kertoo. – Usein parhaat ideat nousee, kun keskustellaan aiheen vierestä.

klo 12-14 Opintojen huolenpito- ja ohjauskeskustelu, järjestyssäännöt
– Tarjoamme YSAOlla opiskelijoille tukea ja ohjausta entistä enemmän ja varhaisemmin, mikäli opinnoissa esiintyy haasteita tai ne hidastuvat. Lounaan jälkeen päivitimme Wilmaan tulevaa lomaketta, joka kartoittaa opiskelijan tilannetta sekä helpottaa vastuuohjaajan ja opiskelijan keskusteluja, Tikkanen sanoo.
Hyvinvointitiimin vastuuseen kuuluvat järjestyssäännöt, joihin sisältyvät muun muassa kiusaamis- ja päihdeasiat.
– Toki niitä käsitellään myös ohjauksen ja tuen tarjoamisen kautta. Jos opiskelija tulee kertomaan, että häntä haukuttiin luokassa, käsitellään se myös järjestyssääntöjen puitteissa ja järjestetään asianmukaiset keskustelut ja selvittelyt, Tikkanen kertoo. – Kun opiskelija nostaa tilanteen meille, se on jo tärkeää ja se käsitellään, ettei tilanteet paisu ja vaikuta opiskeluun. Valitettavasti monet nuoret ajattelevat, että omat tekemiset tai sanomiset voi kuitata vitsillä. Kukaan ei saisi kokea, että olisi ulkopuolinen tai kiusattu.

klo 14-15 Musiikkiesitystreenit
– Kevätjuhlissa oli tarkoitus olla opiskelijaesiintyminen, mutta hän valitettavasti estyi, selventää Tikkanen päivän ohjelmastaan. – Tuossa vaiheessa meillä oli vielä treenit, kun suunnittelimme duetto-laulantaa. Hyvinvointivalmentajan tehtävässä olen päässyt hyödyntämään omia vahvuuksia ja mielenkiinnon kohteita, Tikkanen iloitsee.

klo 15-16 Opiskelijaintranetin kehittämispalaveri
Tikkanen kävi eKampuskoordinaattori Kaisu Auvisen sekä opojen kanssa läpi opiskelijoiden toiveita Intranetin suhteen.
– Tarkastelimme, kuinka se on toiminut ja otettu vastaan. Opiskelijakyselyssä nousi toive opiskelijoiden omasta kanavasta, ja tarkoitus on, että Intranet rakentuisi vuorovaikutteiseksi alustaksi.
Kehityssuunnitelmiin on nostettu opiskelijakunnan ja tutoreiden sivut, jonne he saisivat itse päivittää sisältöä.

OPKUn jäsenenä toimiva Helmi Puranen on opiskellut eläintenhoitoa. Alan hän totesi omakseen Valman kautta, kun pääsi tutustumaan eri aloihin. Hän aloitti ryhmässä kesken vuoden ja on järjestänyt välillä kevennettyä lukujärjestystä.
– Täytyy osata pitää taukoa ja sanoa itselle ja muille, jos ei jaksaminen riitä, Puranen toteaa. – Meillä on säännölliset keskustelut opettajien kanssa, ja tosi joustavasti saa sovittua tuntien määrän lukujärjestykseen.
Puranen tietää, että vastuuohjaajalle voi rohkeasti kertoa omasta jaksamisestaan, he ymmärtävät kyllä.
– Ei tarvitse paukuttaa samaa tahtia kuin muutkin. Minulla oli aluksi paine siihen, ja harmitti ajatella, etten valmistuisi samaan aikaan, muistelee Puranen. – Mutta sitten huomasin, että olinkin saanut tehtyä vaaditut tehtävät ja valmistun samassa ajassa muiden kanssa.

Hyvinvointitiimi kulkee opiskelijan arjen rinnalla yhdessä vastuuohjaajan, opojen ja opiskeluhuollon tukena. Täällä ei tarvitse olla yksin. Ole rohkeasti oma itsesi, uskalla kysyä ja ota asiat puheeksi, muistuttaa Tikkanen. – Mene unelmia kohden ja luota, että elämä kantaa. Oma paikka kyllä löytyy.

Ihmissuhdetaitoja tietokoneiden välityksellä

Sankariniemen kampuksella sijaitsee toiminto, jossa jaetaan tietoa, löydetään ratkaisuja ja ennen kaikkea palvellaan ihmisiä. YSAOn tieto- ja viestintätekniikan opiskelijat tarjoavat koulun muille opiskelijoille ja henkilökunnalle it-tukipalvelua osana omaa opiskeluaan. Jo kahden vuoden ajan pyörinyt EduHelp on osoittanut tarpeellisuutensa.

– Tässä oppii ihmissuhteista ja ihmistuntemuksesta, mitä ei heti voisi kuvitella oppivansa, kun työskennellään tietokoneiden parissa, sanoo opettaja Tarja Hyvärinen. – Meillä on hyvä porukka, kaikki opiskelijat auttavat toisiaan ja vertaisoppiminen on vahvaa.
Asian voi todentaa paikan päällä. IT-alan opiskelija Janne Savolainen ehtii pyörähtää toimistolla, kun koneasennuksen opettaja jo haki hänet ratkomaan pikaista ongelmaansa. Työn jälkeen Savolainen palasi Aki Hiltusen viereen valmiina seuraaviin tehtävänantoihin.
– Täällä saa olla rennosti, ja meillä on hyvä porukka, kertoo Savolainen.
– Täällä on aina mukava olla, komppaa Hiltunen. – Uudet opiskelijat otetaan nopeasti mukaan. Ensimmäisen vuoden opiskelijoille kerrotaan EduHelpistä ja sitten vuoden lopulla tai toisen vuoden alussa siirrytään kokeilemaan työtä.
EduHelpissä harjoitellaan jokaisen oman valmiuden ja osaamisen mukaan. Opiskelija voi aloittaa seuraamalla ja kuuntelemalla muiden työtä, kunnes on valmis kokeilemaan itse tehtäviä. EduHelpin merkitys on kasvanut, kun peruskoulusta saapuneille opiskelijoille tarjotaan omat tietokoneet.
– Muut opiskelijat hakevat helpommin apua, kun tietävät, että tuessa on toinen opiskelija, kertoo Hyvärinen havainnoistaan.
EduHelpin omakin työ on kehittynyt vuosien aikana, ja nykyisin he vastaanottavat päivittäisiä palvelupyyntöjä Efecte-sovelluksen kautta, sähköpostin sijaan. Näitä sovelluksia käytetään myös yrityksissä it-tuen tehtävissä, joten niidenkin hallinta on it-alaa opiskeleville tärkeää oppia.
– Päivän alussa katsomme mitä palvelupyyntöjä, eli tikettejä, on tullut sekä tarkistamme, onko asennettavia koneita tai puhelimien luovutuksia. Lisäksi vastaamme puhelimeen ja ratkomme pyyntöjä, kertoo Savolainen päivän etenemisestä. Hän tekee EduHelpissä työssäoppimistaan, joka toimii ratkaisuna, mikäli muualta ei oppimispaikkaa löydy.
Haastavimmat ongelmat ratkotaan usein porukassa.
– Vaikeinta on esimerkiksi, jos etänä opiskeleva soittaa 200 kilometrin päässä ja ongelma vaatisi koneen katsomista, pohtii Hiltunen. – Silloin täytyy mahdollisimman hyvin ohjeistaa asia puhelimessa. Aluksi aina etsimme netistä ratkaisua, jos emme itse tiedä vastausta valmiiksi.
– Jos ei keksi ratkaisua yksin, kysymme toisiltamme. Kaikista vaikeimmissa ongelmissa käännymme YSAOn digipalveluiden henkilöstön puoleen, Savolainen kertoo.
– Tai jos meillä ei ole tarpeeksi käyttöoikeuksia, lisää Hiltunen. – Teemme aika paljon yhteistyötä digipalveluiden henkilöstön kanssa. Voisi jopa sanoa, että EduHelp on “pienempi YSAOn digipalvelut”.

Alan tulevaisuuden Hiltunen näkee hyvänä ja erittäin tärkeänä. Eikä hän keksi alaa, jossa tietotekniikkaa ei tarvittaisi.
– Töitä kyllä löytyy, jos osaa hommansa, Savolainenkin sanoo.
Eikä nuorukaisten mielestä käsiteltävät ongelmat ole yleensä vaikeita.
– Vinkkini alan työhön on, että pitää mahdollisimman rauhallisen pään. Ettei ajattele heti vaikeimman kautta, vaan pohtii maalaisjärjellä, Hiltunen vinkkaa.
– Mene avoimella mielin hommaan ja tee päivä kerrallaan, täydentää Savolainen.

Molemmat suunnittelevat opiskelun jatkamista ammattikorkeakouluun, eri vaihein. Armeijaan menonkin voi nähdä tietotekniikan kautta, sillä siellä panostetaan myös kyberturvallisuuteen.
– EduHelpissä näkyy koko it-tukihenkilön työkuva, kertoo Hyvärinen. – Viime vuonna valmistuneet ja EduHelpissä työskennelleet sanoivat, että töihin oli helpompi siirtyä, kun oli vastaavaa jo tehnyt opiskeluaikana.
– Hyvärinen sanoo oppivansa itse valtavasti päivittäin, ja hänellä on erilaisia kehitys- ja laajennusideoita EduHelpin varalle. Osaamista ja taitoa kun opiskelijoilla jo löytyy.

Kaupunkikotia rakentamassa

YSAOn maarakennusalan opiskelijoiden ja kuopiolaisen, ammattiurheilija Ilkka Herolan tiet yhdistyivät, kun Herola hankki veljensä kanssa Kuopiosta kaupunkitontin. Työmaalle nousee kaksi omakotitaloa rakennusalan ammattilaisten, Herolan perheenjäsenien sekä YSAOn opiskelijoiden voimin.
– Mukava tekemisen meininki on koko ajan ja ollaan aikataulussa. Itsekin olin enemmän paikalla ennen tiukempaa harjoituskautta ja leirityksiä. On ollut hieno nähdä miten nämä tulevaisuuden ammattilaiset ovat maaurakointia tehneet.
Herola seuraa opiskelijoiden kaivinkoneenkäyttöä ja jatkaa: – He ovat olleet isona apuna meille, ja toivottavasti saaneet mielekästä ja ehkä erilaista tekemistä. Näkevät vaiheittain etenevää rakennusprojektia käytännössä.
Maaninkalainen Erno Tuovinen on yksi maarakennusalan opiskelijoista, jotka pääsevät työskentelemään Herolan tontilla. Tuovinen hakeutui alalle kiinnostuksensa ja kokemuksensa pohjalta.
– Osa hommista on ollut tuttua. En tosin odottanut, että niin nopeasti pääsee koneella ajamaan. Alun jälkeen huomasin, että ei se niin vaikeaa olekaan.
Kaivinkoneella ajaminen onkin Tuovisen lempityötä. Alalla hänen mukaansa pärjää riittävillä tauoilla ja hyvin ruokailemalla. Lisäksi työt vaativat sitkeyttä. – Jos joku ei heti onnistu, täytyy malttaa yrittää useamman kerran.
Opettaja Kari Julkunen seuraa ja ohjaa opiskelijoiden työtä. Kolmen viikon aikana tontilla on tehty pinnanraivauksia, kantojen poistoja, täytemaan ja kiviainesten ajoa rakennuksen pohjia varten sekä maan tiivistystä.
– Talon oma työväki aloitti anturavalun teon tiivistysten jälkeen, ja tässä vaiheessa on viemäriliittymät ja vesijohdot valmiina. Käytännössä kaikki perustavaa laatua olevat työt on tehty ja nyt harkkomuuraus jatkuu, kertoo Julkunen.
Kesän aikana rakennus nousee eri ammattimiesten toimesta.
– Opiskelijat saavat päivien aikana vahvaa kontaktipintaa lukuisiin toimijoihin. Maarakentajan arjessa tehdään paljon yhteistyötä, Julkunen paljastaa.
Herola on huomannut, että rakennustyömaahan liittyy paljon muuttujia.
Stressiäkin saisi raavittua, mutta hoidettaviin asioihin voi suhtautua hyvin. Määräänsä enempää ei voi tehdä, ja haasteita sekä vastoinkäymisiä on siedettävä, pohtii Herola. – Samantyyppistä urheilussakin on. Suunnitelmia on aina mukava tehdä, mutta todellisuus on soveltamista ja muutosten kanssa elämistä.

Ammatti suksien päällä
Urheilijan ensi askeleet tulevalle uralle alkoivat mäkihypyn parissa jo 7-vuotiaana, jota ennen Herola liikkui muiden lasten tavoin paljon sukset jalassa. Nyt 28-vuotiaana hän valmistautuu jälleen A-maajoukkueen yhdistetyn lajin maailmancup-kisakautta varten. Ammattiurheilijan määritelmän hän täytti vuonna 2012, kun alkoi kisaamaan ja harjoittelemaan osana A-maajoukkuetta.
– Toki vuosia ennen sitä oli haave päästä ammattiurheilijaksi. Kyllä se nuorella iällä herää, Herola muistelee. Siitä se muuttuu haaveesta tavoitteeksi ja alkaa pikkuhiljaa toteutumaan.
Nuorille, joilla on vastaava palo, Herola suosittelee urheiluakatemiaa. Hän kuuluu itse edelleen Kuopion alueen urheiluakatemiaan.
– Siltä pohjalta itse aikanaan kävin lukion, ja meillä oli myös ammattikoulun puolelta urheilijoita eri lajeissa. Akatemia mahdollistaa urheiluun keskittymistä koulunkäynnin ohessa. Voi käydä aamutreeneissä ja lajista riippuen saada sosiaalista verkostoa ja palveluita sekä asiantuntemusta. Näkisin, että kuuluminen johonkin urheiluakatemiaan on erittäin tärkeä osa urheilijan polkua Suomessa, lajin kuin lajin osalta.

Liikunnan ohella palautumisella ja sen seurannalla on iso merkitys urheilijan päivissä.
– Urheilijoilla fyysistä kuormaa tulee paljon, joten täytyy varmistaa, että pääsee palautumaan eikä riko itseään. Kaikki palautumista tukeva on isossa roolissa, kuten ravinto ja riittävä lepo, rytmittäminen sekä oman fyysisen tilan seuranta, Herola kertoo ja pohtii tavallisen työelämän kuormittavuutta. – Siinä ei välttämättä töiden jälkeen ole aikaa tai jaksamista liikkumiseen, ja se syö hommaa toisesta päästä. Ehdottomasti omasta hyvinvoinnista on huolehdittava.
Myös maarakennusalalla hyvinvointia seurataan ja ohjeistetaan. Koneenkuljettajan kehon tärinää on tutkittu tela- ja pyöräalusteisilla koneilla, jonka perusteella työn tauotusta osataan ohjata.

Hyvinvoinnin tueksi ja liikunnan aloittamiseksi Herola kannustaa kokeilemaan jopa lajeja, joista itse ei uskoisi pitävänsä. – Mahdollisuudet ovat rajattomat. Ensimmäisenä kannattaa unohtaa se mitä olet aiemmin kokeillut tai missä koet olevasi hyvä. Keskity siihen mistä tykkäät. Itse aloitin viime vuonna golfin, ja vaikka olen kuutamolla eikä suorittamisen taso ole millään tasolla hyvää, nautin siitä hommasta, Herola sanoo.
Liikunnan mielekkyyttä voi lähestyä eri tavoin. – Se voi olla peli tai tavoite, sosiaalinen toiminta tai nimenomaan, ettei se ole sosiaalista toimintaa. Oman mieluisan tavan löytäminen on tärkein. Se on henkiselle puolelle sekä stressin hallinnalle hyödyllistä ja ajaa ihmistä oikeaan suuntaan.
Liikkuvan uransa vuoksi Herola hakee itse henkisen puolen rentoutumista musiikista ja kitaran soitosta. Myös luonnossa liikkuminen, metsästyksen ja kalastuksen muodossa, auttaa jaksamiseen.
– Omien rajojen tunteminen on kaikkein tärkein asia. Hyväksy, että välillä tarvitset lepoa ja asioiden hetkellistä unohtamista. Tärkeää on myös löytää sopiva määrä työtä, että jaksat hoitaa sen kunnolla. Silloin oma elämä ja terveys pysyy kunnossa, kiteyttää Herola.

Hyvää ruokahalua ysaolaisittain!

Runnin läheisyydessä asuva Juuso Niskanen tietää aamupalan tärkeyden, kun lähtee koululle aikaisin aamulla. Muiden opiskelijoiden tapaan, hänelle tarjotaan YSAOlla maksuton aamupuuro, joka auttaa jaksamisessa.
– Sen olen oppinut, että ruoka pitää maustaa kunnolla, kertoo kokiksi opiskeleva Niskanen. – YSAOlla yksi opettaja sanoo, että kun maku tuntuu sielussa, niin ruoka on hyvää. Se on kyllä niin. Kotona kun teen ruokaa, maustan sen hyvin, jotta vanhemmilla tulisi siitä hyvä mieli.
Niskanen haki hetken mielenjohteesta ravintola- ja cateringalaan ja on tyytyväinen valinnastaan. Hänelle tuli yllätyksenä, että heidän tekemänsä ruoka menee myyntiin YSAOn myymälään.
– Siellä on oikeita ihmisiä ostamassa sitä ruokaa, ja sieltä tulee aitoa palautetta, kertoo Niskanen. – Osa ruuista on gluteenitonta, maidotonta ja laktoositonta, joten tarkka saa olla, ja tässä oppii huolellisuuteen.
Kotioloissa Niskanen kokkaa musiikkia kuunnellen, sillä se rauhoittaa tekemistä, mutta koulussa hän keskittyy opettajien ohjeistuksiin. Lempimausteeksi Niskanen mainitsee suolan tai pippurin ja suosikkipuuroksi ohrasuurimopuuron, jota voi syödä erilaisten kiisseleiden kanssa.

YSAOn ruokapalvelusuunnittelija Anne Huttunen kertoo, että koulun ruokasuunnittelua ohjaa eniten ravitsemissuositukset.
– Lisäksi ruokalistaan vaikuttaa hankintasopimukset ja paikalliset tottumukset, tarkentaa Huttunen. – Kerran vieraalta seudulta tullut ihmetteli, kuinka lounaalla tarjotaan puuroa. Listalla oli ohrasuurimopuuroa, joka on Pohjois-Savossa hyvin normaali kouluruoka.
Laaja-alaisesti ravitsemusalan töitä tehnyt Huttunen paljastaa salaiseksi mielihyväkseen numerot, joita pyörittelee nykyisessä tehtävässään. Hän seuraa ruoka-aineiden hintamuutoksia, saatavuutta, reseptiikan toimivuutta, annoskokoja sekä hävikkimäärää ja tekee niiden pohjalta suunnitelmat, joka näkyy, maistuu ja tuoksuu.
– Tällä hetkellä ruokimme 1-vuotiaista aina eläkekynnykseen asti, hän kertoo. – Asiakkaitamme ovat päiväkotilaiset, peruskoululaiset, toiseen asteen opiskelijat sekä työssäkäyvät. Toki toimintamme ydin on tarjota YSAOn opiskelijoille ja henkilöstölle lounas ja nyt myös aamupuuro.
Hyvin toteutunut ja vastaanotettu aamupuuro tarjotaan opiskelijoille ensi lukukautenakin.
– Viime syksynä saimme palautetta sydämestä asti, iloitsee Huttunen. – Aamupala kun on päivän kivijalka.
Luomupuuron lisäksi YSAO pyrkii hankkimaan osan raaka-aineista lähiseuduilta. Niistä tehdään ruokaa, joka miellyttää monia. Kaikki ehdotukset eivät aina päädy ruokalistaan, vaikka pyyntöjä tulee. – Mykyrokkaa emme ole muutamaan vuoteen keittäneet, se on niin suuritöinen ja jakaa vahvasti mielipiteitä, sanoo Huttunen.
Ehdotuksien lisäksi keittiö saa palautetta maistuvasta ruuasta ja “sattumien” eli pääraaka-aineiden runsaudesta annoksissa.
– Ruuassa on sitä mitä sanotaan ja laatu on tasainen sekä turvallinen. Meillä on vakioitu, ruokatuotanto-ohjelmaan tallennettu resepti, jota kaikki kokit seuraavat.
Alalla on paljon kehityssuuntauksia sekä uusia käytäntöjä. Kestävä kehitys näkyy YSAOlla arkisin toimin, kuten muovipakkausten keräyksellä sekä uunien käytön ja tiskilinjaston järkevän käytön seurannalla. Lisäksi tarjottimien poistolla on saatu vähennettyä sekä tiskiä että ruokahävikkiä.
– Nyt tulee sitä ikäluokkaa, joille tarjottimien poisto ei ole uusi juttu. YSAO ei ole ensimmäinen paikka, jossa he ruokailevat ilman niitä, tietää Huttunen.
Ruokahävikkiä seurataankin entistä tarkemmin. Muuttunut jätelaki vaatii, että syömäkelpoinen jäte täytyy punnita, ja Sankariniemellä hävikkivaaka herättelee ruokailijoita oman annoskoon arvioinnissa.
– Samalla saamme tärkeää dataa. Jos jotain ruokaa heitetään paljon pois, tiedämme, että sen reseptiikalle täytyy tehdä jotain, kertoo Huttunen.
YSAOn tavoitteena on, ettei syömäkelpoista ruokaa heitetä pois ja ruokapalvelutiimi huolehtii, että kampuksilla riittää syömistä monipuolisesti. Esimerkiksi Sankariniemen kampuksella tehdään päivittäin 700 annosta, joista dieettikokit hoitavat erityisruokavalioiden valmistuksen. Ajoittain eteen tulee yllättäviä tilanteita, joten tiimi pitää aina varasuunnitelmia takataskuissa.
– Tämä on kolmen asian kombo; raaka-aineiden, koneiden ja ihmisten on toimittava tasapainossa tai joudumme ideoimaan uutta nopeasti, Huttunen kertoo ja lähettää terveiset kaikille ruokailijoille: – Muistakaa arvostaa ruokaa. Teemme sitä täydellä sydämellä aina suunnittelusta asti.

eKampus -kuulumisia 

Jos on maailmalla myllertänyt monella tapaa, on myös YSAOn eKampuksella tapahtunut kuluneen vuoden aikana hurjasti erilaisia uudistuksia ja kehitysaskeleita. Strateginen tavoitteemme: Uudistumme digitaaliseksi oppimisympäristöksi etenee hyvällä sykkeellä eteenpäin.  Itslearning -verkko-oppimisympäristönä on vakiinnuttanut ja vahvistanut asemaansa, verkkosivu-uudistus rynnisti julkaisuvaiheeseen ja heti perään alkoi intranetin uudistusprojekti. Uusi Intranet sai rinnalleen oman kanavan opiskelijoille (opiskelija-intra) sekä kumppaneille oman extranet -palvelun. Myös ajanvarauksen ja palvelukanavien digitalisoimista on pilotoitu ja käyttöönotettu. 

Oppimisympäristöissä on käyttöönotettu uutta teknologiaa AR ja VR ympäristöjen kautta. Digitaalisuus voi joskus pelottaa, mutta kun tarttuu rohkeasti digimörön turkkiin ja tutustuu kehittyneisiin oppimisympäristöihin, voikin saada aivan uusia näkökulmia opiskeltavaan aiheeseen. Havainnollisten uudenlaisten oppimisympäristöjen käyttö helpottaa käytännön työtehtävien omaksumista ja pelilliset ominaisuudet imaisevat opiskelijat mukaansa. 

Tähän tarpeeseen Ylä-Savon ammattiopistossa on kehitetty 3D- ja AR-ympäristöt. Ympäristöt ovat kehitetty hanketyönä Infra-ala digittää- ja Tehokkaan puulogistiikan oppimisympäristöjen kehittämishankkeissa. Ympäristöt ovat kaikkien YSAOlaisten saatavilla ja niitä voi käyttää hyvin monella alalla. Ainoa rajoitus ympäristöjen käytössä on, että liikkuvaan eläimeen oppimisympäristön avaavaa herätettä ei kannata liimata. Se heräte voi luikkia pakoon. 

AR-ympäristö soveltuu erityisen hyvin laitteen, koneen tai tilan opiskeluun tai esittelyyn. YSAOn aARre-ohjelma sisältää myös paikannusominaisuuden sisältöjen näyttämiseksi. Sen avulla oppilaat voivat ulkona osallistua esimerkiksi erilaiseen suunnistamiseen, paikkojen tunnistamiseen tai miksipä ei vaikka liikuntatunnilla toimintaan, jossa pitää kiertää tietyt rastit ja vastata niillä esitettyihin kysymyksiin. Tämän teknologian käytössä vain mielikuvitus on rajana 

​​​​​​​​​​​​​​Myös uusia koulutustuotteita on syntynyt mukavasti ja teknologiaa hyödyntäen. Kaiken tämän uudistamisen tukena ja tekemässä mukana on eKampuksen digiosaamisen tiimi, joka omalta osaltaan edistää yhteistä tavoitettamme. 

Kaisu Auvinen 

eKampuskoordinaattori 

Luonnonvara-alalle kestävän kehityksen -sertifiointi

Ylä-Savon ammattiopiston luonnonvara-ala on saanut 14.4.2023 Opetus-, kasvatus ja koulutusalojen säätiön (OKKA -säätiö) myöntämän kestävän kehityksen sertifikaatin. Säätiö vastaa valtakunnallisesta Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnista.

Sertifikaatin luovutti säätiön hallituksen jäsen Mervi Berg Ylä-Savon ammattiopiston Peltoniemen toimipisteessä, Iisalmessa.

Sertifikaatin myöntäminen perustuu oppilaitosten kestävän tulevaisuuden indikaattoreihin ja niihin liittyviin sertifikaatin myöntämisperusteisiin sekä niiden pohjalta tehtävään itsearviointiin ja ulkoiseen arviointiin.

Olemme ylpeitä saamastamme tunnustuksesta ja jatkamme työtä vastuullisen tulevaisuuden eteen. Saatu sertifikaatti on meille välietappi matkallamme eteenpäin. Seuraava tavoite on koko oppilaitoksen sertifiointi ja jatkamme toimintamme kehittämisestä siten, että oppilaitoksemme olisi hiilineutraali vuonna 2035 Suomen kansallisten tavoitteiden mukaisesti, kommentoi sertifikaatin myöntämistä kuntayhtymän johtaja Kari Puumalainen.

Pk-yritysten vastuullisuustyöpaja Lapinlahdella

Tervetuloa ma 17.4.2023 pk-yritysten vastuullisuustyöpajaan Väärnin Pappilaan Lapinlahdelle klo 8:30-13:30 (työpajatyöskentely klo 9:00-13:00). Nautimme työpajan ohessa aamukahvit ja lounaan. Tilaisuus on maksuton. Sitovat ilmoittautumiset 10.4.2023 mennessä oheisen linkin kautta: https://forms.office.com/e/TaVVpFGwMy

Vastuullisuustyöpajassa pureudutaan ajankohtaisiin vastuullisuuden teemoihin: Kuinka ennakoida vastuullisuuteen liittyviä odotuksia ja vaatimuksia? Miten omaa vastuullisuustoimintaa pitäisi kehittää? Kuinka kertoa oman yrityksen vastuullisuustoimista? Tavoitteena on saada konkreettisia ideoita yrityksen vastuullisuustoimiin ja -viestintään liittyen. Työpajassa hyödynnetään LEGO SERIOUS PLAY -menetelmää, jonka avulla päästään hauskalla ja tehokkaalla tavalla sukeltamaan vastuullisuusteemoihin. Työskentely värikkäiden legojen kanssa tuo vaihtelua arkeen ja auttaa löytämään uusia ideoita sekä näkökulmia.

Työpajan järjestävät Aktivoi- ja Emill ennakointimalli -hankkeet. Työpajan vetää Jenni Rissanen Paju Consultingista. Jenni on kokenut yritysten kehittäjäkumppani, joka haluaa auttaa asiakkaitaan onnistumaan. Jenni on käyttänyt lego-menetelmää mm. Savon Voima Verkon ja lukuisien pk-yritysten kanssa.

Lisätiedot: Heidi Huttunen heidi.huttunen@ysao.fi ja Anu-Riikka Kolari anu-riikka.kolari@lapinlahti.fi

Hakijamäärä huipputasolla yhteishaussa

Ylä-Savon ammattiopistoon haki kevään 2023 yhteishaussa yhteensä 353 ensisijaista hakijaa, mikä on 46 hakijaa (13,7 %) enemmän kuin vuonna 2022. Suosituimpia aloja olivat maanrakennus-, logistiikka-, maatalous sekä sähkö- ja automaatioala. Tutkintotavoitteeseen koulutukseen haki 328 hakijaa ja Tutkintokoulutukseen valmentavaan (TUVA) -koulutukseen 25 hakijaa. Kaikkiaan hakijoita (kaikki hakusijat lukien) oli yhteensä 2471.

Ensisijaisten hakijoiden määrä on korkein vuonna 2018 uudistuneen ammatillisen koulutuksen lainsäädännön jälkeisistä vuosista. Edellinen ennätys oli vuodelta 2021, jolloin 1. sijaisia hakijoita oli yhteensä 329. Ylä-Savon ammattiopiston ensisijaisten hakijoiden määrä kasvoi suhteellisesti eniten kaikista itäisen Suomen alueen suurista ammatillisen koulutuksen järjestäjistä.

Yhteishaun lisäksi ammatilliseen koulutukseen voi hakea jatkuvassa haussa. Yhteishaun aikana (21.2-21.3.2023) jatkuvan haun kautta YSAO:lle tuli yhteensä 179 hakemusta, joista 69 ammatillisiin perustutkintoihin. Edellisen vuoden aikana jatkuvassa haussa YSAO:lle haki yhteensä 1645 hakijaa. Yhteishaku on todella tärkeä hakukanava, mutta jatkuvan haun kautta aloittaa suurin osa oppilaitoksessa opiskelevista opiskelijoista. Ylä-Savon ammattiopistossa on tällä hetkellä yhteensä 1919 opiskelijaa tutkintoon johtavassa ja TUVA-koulutuksessa, tämän lisäksi muussa koulutuksessa on hieman yli 500 opiskelijaa.

Ylä-Savon alueen muihin ammatillisiin oppilaitoksiin haki yhteensä 70 ensisijaista hakijaa ja seutukunnan lukioihin yhteensä 211 hakijaa.

Kuntayhtymän johtaja Kari Puumalainen pitää yhteishaun hakijatilannetta erinomaisena. Erityisen tyytyväinen hän on siitä, että hakijamäärissä on tapahtunut positiivista kehitystä rakentamiseen liittyvissä aloissa, joissa työvoimapula on ollut ongelmana jo pitkään. Haastetta tuo alueelle tärkeän kone- ja tuotantotekniikan hakijamäärän lasku. Kokonaisuutena tilanne on kuitenkin kohtuullisen hyvä, koska jatkuvan haun kautta saamme jatkuvasti hyviä hakijoita uudelleen ja täydennyskoulutettaviksi. Koulutukseen ministeriöltä saamamme opiskelijavuodet ovat täysimääräisesti käytössä ja ilman lisärahoitusta emme pysty lisäämään koulutusvolyymia.

Lisätietoa hakijatilanteesta antaa kuntayhtymän johtaja Kari Puumalainen, 040 1778 600.

Taitaja2023 -kilpailun finalistit selvillä

Ammattitaidon SM-kilpailu Taitajan semifinaalit järjestettiin tammi–helmikuun vaihteessa 30 ammatillisessa oppilaitoksessa ympäri Suomea. Semifinaaleihin ilmoittautui 1646 opiskelijaa ja he kilpailivat 47 lajissa. Toukokuussa 350 finalistia kohtaa Espoossa Taitaja2023-tapahtumassa.

YSAOlta semifinaaleihin osallistui 29 opiskelijaa. Vaatii rohkeutta lähteä kilpailemaan ja kokeilemaan miten kovassa joukossa käy. Tärkeintä on osallistuminen ja rohkeus olla oma itsensä ja tehdä parhaansa. Onnea siis kaikille osallistujille, meillä on hienoja ja osaavia opiskelijoita!

Iloisena ja ylpeänä esittelemme Espoon SM -finaaleihin tiensä urakoineet:

Tietokoneet- ja verkot: Tatu Räisänen
Eläintenhoito: Jatta Ruotsalainen, Riia Reinikainen
Hevostenhoito: Heidi Marin, Eemeli Anttonen
Sähköasennus: Arttu Miettinen, Mikko Juntunen
Infrarakentaminen: Leevi Lappeteläinen, Tomas Takkinen
CNC- koneistus: Jarkko Karvonen

Taitaja2023 Espoo -tapahtuma järjestetään 8.–11.5.2023 Tapiolan urheilupuiston alueella. Ammattitaidon SM-finaalissa kilpailee noin 350 opiskelijaa eri ammattialoilta. Taitaja2023-tapahtuman yhteydessä kilpaillaan lisäksi yläkoululaisten Taitaja9-kilpailu. Tapahtuman päävastuullinen järjestäjä on Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia. Tapahtuman taustaorganisaatio on Skills Finland ry.

Tapahtuman keskeiset teemat ovat kestävä tulevaisuus, kansainvälisyys ja monikulttuurisuus sekä ammattiosaamisen merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa. Kilpailulajien lisäksi ammattinäytöksissä nähdään ajankohtaisia teemoja: drone-lennätys, tulevaisuuden ruokateknologia ja seinämaalaus (muraali). Taitaja2023 on kaikille avoin tilaisuus tutustua suomalaiseen huippuammattiosaamiseen.

Skills Finland ry edistää ammatillisen koulutuksen laatua ja vetovoimaa kilpailu- ja valmennustoiminnan avulla. Yhdistyksen tavoitteena on rakentaa maailman parasta ammattiosaamista sekä järjestää yhteistyökumppaneiden kanssa vuosittain ammatillisen koulutuksen suurtapahtuma Taitaja ja lähettää Suomen virallinen ammattitaitomaajoukkue kansainvälisiin ammattitaitokilpailuihin. Vuonna 1993 perustetun yhdistyksen taustavoimia ovat opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus ja ammatilliset oppilaitokset sekä keskeiset työmarkkina- ja opetusalan järjestöt.

Tule mukaan tukemaan kansainvälisten osaajien sijoittumista Pohjois-Savoon!

Huoli Pohjois-Savon sekä Pohjois-Karjalan elinvoimasta ja osaavan työvoiman saatavuudesta on saanut kuusi koulutuksenjärjestäjää yhteen, ja haasteeseen vastaamiseksi on valmisteltu kehittämishanke Talent Hub Eastern Finland. EU-rahoitteista hanketta ovat valmistelleet Itä-Suomen yliopisto, Karelia- ja Savonia ammattikorkeakoulut, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria, Pohjois-Savon koulutuskuntayhtymä Sakky ja Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä YSAO.

Talent Hub Eastern Finland -hankkeen hyödyt kansainvälisten osaajien sitouttamisesta Ylä-Savon alueelle:

  • Kansainväliset tutkinto-opiskelijat – joista monilla on jo perhe, työkokemusta ja aiempia tutkintoja – ohjataan tutustumaan, harjoittelemaan ja suorittamaan opintojaan työpaikoilla.
  • Työnantajille tarjoamme monipuolista tukea erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden vastaanottamiseen sekä osa- tai kokoaikaiseen työllistämiseen opintojen ohessa tai niiden jälkeen.
  • Hanke lisää työnantajien veto- ja pitovoimaa ja alueelle jo muuttaneiden kansainvälisten osaajien keskuudessa.
    • Hanke tuottaa tietoa ja viestii alueen tukipalveluista, harjoittelu- ja työmahdollisuuksista sekä kuntien ja työpaikkojen vetovoimatekijöistä.
  • Hanke tukee kotikansainvälistymistä ja kaksisuuntaista kotoutumista.
  • Hankkeen tavoitteena on edistää kansainvälisten osaajien yrittäjyyttä.  
  • Kunnilla ja työnantajilla on mahdollisuus osallistua toimenpiteiden yhteiskehittämiseen.  

Hankkeen kustannusarvio on noin 5,6 miljoonaa euroa ja sen toteutusaika on 1.9.2023 – 31.8.2027. Hankkeen rahoitus koostuu EU-tuesta (80 %) ja oppilaitosten omarahoituksesta. Pyydämme yhteisen asian kehittämiseen mukaan myös alueen työnantajia. Hankkeen merkityksellisyyden osoittamiseksi toivomme työnantajia osallistumaan joko rahallisella tuella tai tukemalla ilman rahoitusta, kaikki tukimuodot ovat tervetulleita.

Ilmoittautuminen mukaan tällä lomakkeella 30.4.2023 mennessä.
Mikäli haluatte tukea hanketta rahallisesti, teihin otetaan yhteyttä.

Yhteistyöterveisin,  

Yritysvetoinen koodikoulu etenee Itä-Suomessa – Koodi / Sisu ry on perustettu

Kuopioon suunnitteilla oleva yksityinen ja yritysvetoinen koodikoulu sai vahvan alkusysäyksen, kun hankkeeseen sitoutuneet yritykset KPY Novapolis, Ponsse, Normet, Istekki ja Osuma Henkilöstöpalvelut sekä Kuopion alueen kauppakamari ja Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä YSAO perustivat Koodi / Sisu ry:n vuoden 2022 lopussa. Yhdistyksen tavoitteena on, että ensimmäisten opiskelijoiden haku koodikouluun voisi käynnistyä jo tulevana syksynä.

Koodikouluhanke lähti liikkeelle yritysten tarpeesta. Kuopion alueen kauppakamarin mukaan pelkästään Pohjois-Savossa tarvitaan viiden vuoden sisällä noin 1000 uutta alan osaajaa. Suomi kilpailee tietotekniikan osaajista ja koodareista ja koodikoulun toivotaan tuovan merkittävää helpotusta osaajien saatavuuteen sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Vuosittain koulutuksen aloittaisi arvion mukaan noin 250 opiskelijaa. ”Pohjois-Savossa elinkeinoelämä näkee ICT-osaamisessa ja palveluissa merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Jos osaajatarve pystytään ratkaisemaan lähivuosien aikana, merkitsee se jopa 10 prosentin liikevaihdon kasvua”, kertoo Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Kaija Savolainen.

”Koodikoulu lisää koko Suomen mainetta tietotekniikan edelläkävijämaana ja asemoi Itä-Suomea alan osaamisen keskittymänä sekä alustana yritysten kasvulle. Uskomme, että hyvien työmahdollisuuksien ja mukavan elinympäristön myötä koodareita jää seudulle pysyvästi. Koulu vastaa kuitenkin laajemminkin valtakunnallisiin tarpeisiin ja mahdollistaa ketterän opiskelun monille”, sanoo Koodi / Sisu ry:n puheenjohtaja ja KPY Novapoliksen toimitusjohtaja Anssi Lehikoinen.

Koodikoulu tarjoaa opiskelijoille uudenlaisen väylän oman osaamisensa kehittämiseen. Koodikoulun uskotaan kiinnostavan hakijoita myös muualta Suomesta ja kansainvälisesti. Käytännönläheisessä koulussa opiskellaan englanniksi vertaisoppimiseen perustuvalla mallilla ja koulu kestää noin kaksi vuotta.

Koodi / Sisun on tarkoitus toimia tiiviissä yhteistyössä virolaisen koodikoulun Kood/Jõhvin kanssa. Virossa koodikoulu on ollut menestys, joka on houkutellut opiskelijoita kansainvälisesti. Myös Kood/Jõhvin on perustanut merkittävä yritysverkosto. Siinä ovat mukana esimerkiksi Microsoft, CGI, SEB ja Bolt. ”Yhteistyö Kood/Jõhvin kanssa mahdollistaa kiinnostavan osaajapoolin ja yritysverkoston Suomen ja Baltian välillä”, Lehikoinen uskoo.

”Pohjoissavolaisena yrityksenä meille on tärkeää, että tänne syntyy uusia työpaikkoja ja yritystoimintaa. Lisäksi uskomme, että saamme koodikoulusta osaavia, monipuolisen taustan omaavia työntekijöitä, mikä osaltaan tukee Ponssen kehitystä tulevaisuudessa”, sanoo johtaja Miika Soininen, joka vastaa Ponssen digitaalisista palveluista ja IT:stä.

”Vihreä siirtymä ja digitalisaatio ovat keskeiset Normetin liiketoimintaan vaikuttavat megatrendit, joiden vuoksi tarve ohjelmistokehittäjille on valtava. Koodikoulun avulla saamme päteviä osaajia alalle ja samalla voimme tarjota koodariopiskelijoille mielenkiintoisen ja aidon oppimisympäristön oikeine liiketoiminnan haasteineen”, sanoo Normetin teknologiajohtaja Samu Kukkonen

”Istekki on kasvanut kansalliseksi ICMT-palvelutaloksi. Yhteiskunnalliset muutokset, kuten hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen, palvelujen digitalisoituminen ja kyberturvallisuuden korostuminen ovat kasvattaneet merkittävästi ICT-osaajatarvetta. Uskomme vahvasti yritysyhteistyöhön ja Sisu-koodikoulu täydentää osaajatarjontaa meille tärkeillä ICT-osaamisalueilla.” toteaa Istekin innovointi- ja kehitystoiminnasta vastaava Juhani Heikka

Osuma Henkilöstöpalveluiden toimitusjohtaja Ville Auvinen uskoo, että koulun kautta pystytään työllistämään tulevaisuudessa merkittävä määrä osaajia: ”Asiakkailla on iso tarve tämän alan osaajille. Meitä kiinnostaa myös koulun uudenlainen lähestymistapa oppimiseen, sillä henkilöstöalalla osaajien kouluttamisen merkitys kasvaa entisestään tulevaisuudessa. Uskon, että koodikoulussa voidaan kouluttaa sekä uusia osaajia että tarjota täydentäviä opintoja alalla jo työskenteleville.”

Ylä-Savon ammattiopiston näkökulmasta koodikoulu täydentää alueella jo olevien oppilaitosten tarjontaa sekä samalla mahdollistaa uudentyyppisten koulutus- ja yhteistyörakenteiden kehittymisen. ”Kumppanuus Koodi / Sisu ry:n kanssa vahvistaa kykyämme tukea alueen yritysten osaavan työvoiman saatavuutta. Panostamme vahvasti tietojohtamisen ja digitaalisuuden kehittämiseen myös omassa toiminnassamme, ja meilläkin on tarve lisäosaajiin”, kertoo kuntayhtymän johtaja Kari Puumalainen.

Asiasta kiinnostuneet yritykset ovat tervetulleita mukaan yhteistyöhön. ”Haastamme asiasta kiinnostuneet yritykset rohkeasti mukaan joukkoomme luomaan uudenlaista oppimista, jossa yritysyhteistyö on tiivistä läpi opintojen. Tässä on hieno mahdollisuus tehdä yhdessä yhteiskuntavastuullista ja vaikuttavaa toimintaa”, perustajat toteavat yhdessä.

Alueen veturiyritysten lisäksi hanke on herättänyt kiinnostusta myös pääkaupunkiseudulla ja kansainvälisesti toimivissa yrityksissä. Itä-Suomessa uskotaan, että kansallisesti merkittävään hankkeeseen saadaan lisää kiinnostuneita yrityksiä mukaan. Mikäli osallistuminen kiinnostaa, asiasta voi olla yhteydessä KPY Novapoliksen yhteisöpäällikköön Karolina Puntaseen karolina.puntanen@novapolis.fi.

Koodikoulusta järjestetään myös kaikille avoin infotilaisuus 27.2.2023 Kuopiossa: https://www.novapolis.fi/tapahtuma/koodikoulukeskustelu/.

#koodisisu #koodikoulu #practicalcodinginpractice #yhteiskuntavastuu

Lisätietoja: Anssi Lehikoinen, puheenjohtaja anssi.lehikoinen@kpy.fi / 050 328 2648

Koodi / Sisu ry

KPY Novapolis Oy ja Talentree Oy toteuttivat koodikoulua koskevan esiselvityksen vuonna 2022 Ely-keskuksen myöntämän ESR-tuen mahdollistamana. Esiselvityksen pohjalta joulukuussa 2022 perustettiin voittoa tavoittelematon Koodi / Sisu ry. Yhdistyksen perustajia ovat KPY Novapolis, Ponsse, Normet, Istekki, Osuma henkilöstöpalvelut, Kuopion alueen kauppakamari ja Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä. Sen tarkoituksena on mahdollistaa yksityisen koodikoulun toiminta Kuopiossa.

Koodi / Sisu ry tekee lopullisen päätöksen koodikoulun perustamisesta kesällä 2023, kun riittävä rahoituspohja koodikoulun perustamiseksi on varmistunut. Yhdistyksen tavoitteena on aloittaa opiskelijamarkkinointi syksyllä 2023, jolloin ensimmäiset opiskelijat aloittaisivat Kuopiossa alkuvuonna 2024.

KesTechin teknologiatalkoot 17.2.

Laatu kuvituskuva.

Iisalmen kulttuurikeskuksella järjestettävässä Teknologiatalkoot-tapahtumassa käydään läpi teollisuuden tulevaisuuskuvaa. Tilaisuuden keynote puheenvuoron pitää futuristi Perttu Pölönen, joka puheenvuorossaan ottaa kantaa tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Tilaisuudessa osallistujat pääsevät myös kuulemaan ja keskustelemaan Ylä-Savon nykytilanteesta ja toimenpiteistä, joiden avulla Ylä-Savon teollisuus pidetään elinvoimaisena.

Teknologiatalkoot järjestetään Iisalmen kulttuurikeskuksella 17.2. klo 11-15 ja lisätietoja tilaisuudesta sekä ilmoittautumislinkki löytyy KesTechin verkkosivulta https://kestech.fi/teknologiatalkoot/. Tilaisuus on suunnattu erityisesti Ylä-Savon teknologia- ja teollisuusyritysten toimijoille, koulutusten järjestäjille sekä alaan liittyville sidosryhmille.

– Viimeisten vuosien tapahtumat ja globaalit kriisit tulivat monelle yllätyksenä, mutta niihin johtaneet tapahtumat ja heikot signaalit olivat kuitenkin olemassa, nähtävissä ja sitä kautta jossain määrin myös ennustettavissa. Ei ole sattumaa, että osa yrityksistä on pystynyt luovimaan globaaleissa myrskyissä toisia paremmin ja näiden onnistumisten taustalla on usein systemaattinen tulevaisuuden skenaarioiden luominen, ylläpitäminen sekä ennakointityö, kertoo Kestech-hankkeen projektipäällikkö Reijo Hynynen.

Kun katse keskittyy maailman mullistuksiin, helposti unohtuu mihin Ylä-Savo alueena on menossa. Millaisia palveluita tulevaisuudessa tarvitaan tai millaisille tuotteille on kysyntää vuonna 2035? Entä kuinka nuo tulevaisuuden tuotteet valmistetaan, millaisia materiaaleja niissä käytetään ja kuinka tekoäly, digitalisaatio ja kestävyyskriisi vaikuttaa tuotteiden suunnitteluun, valmistukseen ja elinkaareen? Millaista osaamista tarvitaan, että uudet menetelmät pysyvät hallussa ja uusia innovaatioita syntyy?

Vuoden 2022 alussa Ylä-Savossa aloitti toiminnan KesTech-osaamiskeskittymä, jonka yksi päätehtävistä on tuottaa alueen teollisuuden tulevaisuuskuvaa ja uutta osaamista ennakointityön kautta. KesTech on Ylä-Savon ammattiopiston, Savonia-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston yhteinen hanke, joka on tehnyt systemaattista selvitys- ja ennakointityötä yhdessä Ylä-Savon teollisuuden ja organisaatioiden kanssa kartoittaakseen alueen tulevaisuuteen vaikuttavia ilmiöitä ja tekijöitä. Ennakointityön pohjalta osaavan työvoiman saatavuus, tulevaisuuden teknologioihin perehtyminen sekä kestävyyden ja vastuullisuuden hallitseminen ovat nousseet elinvoimaisuuden avaintekijöiksi.

Nämä ilmiöt on edelleen viety KesTechin Round Table -työpajoihin pureksittavaksi. Työpajoja on järjestetty jo neljä kappaletta, joissa osallistujia on ollut lähes 100 henkilöä edustaen laajasti Ylä-Savon yrityskenttää, oppilaitoksia sekä muita sidosryhmiä. Tilaisuuksissa Ylä-Savon toimijat ovat kertoneet näkemyksiään siitä, mitä toimenpiteitä alueella kannattaa tehdä ja mihin alueella kannattaa panostaa, jotta Ylä-Savo alueena pysyisi elinvoimaisena ja yrityksillä olisi mahdollisuus kehittyä ja menestyä.

– Osaavan työvoimaan saatavuuteen liittyvän keskustelun pohjalta on löytynyt jo konkreettisia toimenpiteitä, mitä voidaan toteuttaa Ylä-Savossa. Tämä auttaa yrityksiä, oppilaitoksia ja Ylä-Savon kuntia valmistautumaan tulevaisuuteen ja toteuttamaan tarvittavia kehitystoimia ennakoidusti ja suunnitellusti
kertoo hankekoordinaattori Mika Julkunen YSAOlta.

Lisätietoja KesTech-osaamiskeskittymästä ja sen toiminnasta:
Projektipäällikkö Reijo Hynynen, Savonia-amk, reijo.hynynen@savonia.fi, 044 785 5576
Hankekoordinaattori Mika Julkunen, Ylä-Savon ammattiopisto mika.julkunen@ysao.fi 040 6686 068

Lisätietoja Teknologiatalkoot tapahtumasta:
Asiantuntija Herkko Pulkkinen, Itä-Suomen yliopisto, herkko.pulkkinen@uef.fi, 050 465 5947

YSAOlta 29 opiskelijaa Taitaja-semifinaaleihin

Ylä-Savon ammattiopisto YSAOn opiskelijat kilpailevat Taitaja-semifinaaleissa tammi–helmikuun vaihteessa ympäri Suomea. Mukana on 29 opiskelijaa, jotka osallistuvat kymmeneen eri lajiin. YSAOn kampuksilla järjestetään neljän lajin semifinaalit.

Taitaja-semifinaalit järjestetään 30.1.–3.2.2023 yhteensä 30 ammatillisessa oppilaitoksessa ympäri Suomea. Semifinaaleihin ilmoittautui 1646 opiskelijaa ja he kilpailevat 47 lajissa, joista viisi on erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille tarkoitettuja TaitajaPLUS-lajeja.

Lajiensa parhaat kilpailevat suomenmestaruuksista 8.–11.5. Taitaja2023-tapahtumassa Espoossa. Toukokuun finaalissa kilpailee noin 500 finalistia eri ammattialoilta.  

”Olen erittäin iloinen, että saimme todella paljon osallistujia Taitaja-semifinaaleihin. Osallistujamäärä on yksi suurimmista Taitajan historiassa”, toteaa Taitaja2023-tapahtuman kilpailujohtaja Thomas Vasenius.

Taitaja2023 Espoo

Taitaja2023 Espoo -tapahtuma järjestetään Tapiolan urheilupuiston alueella. Tapahtuman taustaorganisaatio on Skills Finland ry.

Tapahtuman keskeiset teemat ovat kestävä tulevaisuus, kansainvälisyys ja monikulttuurisuus sekä ammattiosaamisen merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa. Kilpailulajien lisäksi ammattinäytöksissä nähdään ajankohtaisia teemoja: drone-lennätys, tulevaisuuden ruokateknologia ja seinämaalaus (muraali). Taitaja2023 on kaikille avoin tilaisuus tutustua suomalaiseen huippuammattiosaamiseen.

Espoon kilpailuihin lähdetään osaamisella ja ammattiylpeydellä – tapahtuman virallinen slogan ja hastag on #OlePro.

Lisätietoja
Nasrelarab Satu
Opettaja, Taitaja-koordinaattori YSAO
satu.nasrelarab@ysao.fi
p. 040 079 8524

Thomas Vasenius
Kilpailujohtaja, Taitaja2023 Espoo
thomas.vasenius@omnia.fi
p. 043 824 4169

Opintojen keskeytykset vähentyneet YSAOlla

IT-tukihenkilöopiskelija teknologian oppimisympäristössä.

Ylä-Savon ammattiopisto YSAO on kehittänyt toimintamalleja, joiden avulla ammatillisten opintojen keskeyttämistä voidaan vähentää. Tavoitteena on ollut, että yhä harvempi opiskelija jättää opintonsa kesken. Työ on tuottanut tulosta ja keskeyttämisten määrä YSAO:lla on vähentynyt 40 % vuoden 2019 tasosta. Nykyisin yhä useampi opiskelija saavuttaa omat opiskelulleen asettamansa tavoitteet.

– Kuntayhtymässä on kehitetty toimintamalleja jo usean vuoden ajan. Keskeyttämisten syitä on analysoitu sekä omana työnä, että ulkopuolisilla selvityksillä. Oppilaitoksen toimintaprosesseja on kehitetty ja käyttöön on otettu uusia teknologisia ratkaisuja, joiden avulla voimme aiempaa nopeammin havaita opiskelijat, joiden opinnoissa on haasteita. Keskeisiä teknisiä ratkaisuja ovat olleet Vastuuohjaajan työpöytä sekä tekoälyyn pohjautuva Appia-sovellus, joka kykenee reaaliajassa löytämään ne opiskelijat, joiden riski keskeyttää on suurin, kertoo kuntayhtymän johtaja, rehtori Kari Puumalainen.

Kehitystyön tuloksena olemme saaneet keskeyttämisluvut kääntymään laskuun, ja keskeytysten määrät ovat vähentyneet merkittävästi. Ns. kokonaiskeskeyttäminen, jossa seurataan kaikkia oman aloitustutkintonsa keskeyttäneitä riippumatta opiskelijan jatkopolusta (jatkaa opintojaan joko samassa tai toisessa oppilaitoksessa, siirtyy työelämään) on vähentynyt 42,3 % vuodesta 2019 vuoteen 2022. Samassa ajassa ns. negatiivinen keskeyttäminen (ei tietoa, opiskelija jää työttömäksi, jää työelämän ulkopuolelle) on vähentynyt 40,3 % vuoden 2019 tilanteesta. Negatiivinen keskeyttämisaste oli 4,99 % vuonna 2022.

Merkittävää on, että keskeyttämiset vähenivät myös koronavuosien aikana, jolloin valtakunnallisesti arvioitiin keskeyttäneiden määrän kasvaneen. Ylä-Savon ammattiopiston opiskelijoiden määrä on kasvanut vuodesta 2019 vuoteen 2022 yhteensä 98 opiskelijavuodella. On huomioitavaa, että huolimatta opiskelijamäärän kasvusta myös absoluuttinen keskeyttäneiden määrä on vähentynyt yli 40 % (keskeyttäneitä oli 152 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2019).

– Jatkamme kehitystyötä teettämällä ulkoisen selvityksen niistä toimenpiteistä, joilla on ollut eniten positiivista vaikutusta saavutettuihin tuloksiin, jotta voimme panostaa niihin jatkossa entistä enemmän. Lisäksi teemme kansainvälistä yhteistyötä Baltian maiden kanssa opintojen keskeyttämisen ehkäisyn parhaista käytännöistä, summaa opiskeluhyvinvointipäällikkö Kaj Jääskeläinen.

*) YSAO käyttää keskeyttäneiden laskennassa seuraavaa kaavaa:

kokonaiskeskeyttäminen = kaikista syistä opintonsa keskeyttäneet / toteutunut opiskelijavuosimääränegatiivinen keskeyttäminen = negatiivisista syistä opintonsa keskeyttäneet / toteutunut opiskelijavuosimäärä

Lisätietoa aiheesta:

opiskeluhyvinvointipäällikkö Kaj Jääskeläinen, kaj.jaaskelainen@ysao.fi
kuntayhtymän johtaja, rehtori Kari Puumalainen, kari.puumalainen@ysao.fi

Ylä-Savon talousaluerahasto myönsi huomionosoituksia

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä jakoi hallinnoimansa Ylä-Savon talousaluerahaston myöntämät kolme 1000 euron huomionosoitusta 20.12.2022.

Huomionosoitusten saajat olivat Outi Jäntti, Tuula Väisänen ja Juha-Pekka Rusanen. Palkinnot jakoi yhtymähallituksen puheenjohtaja Kyösti Kauppinen.

Ylä-Savon talousaluerahaston johtokunnan valintaperustelut palkituista:

Outi Jäntti

Outi Jäntti on luonnonvara-alan kehittäjä, joka on määrätietoisesti ja pitkään ollut kehittämässä alan koulutusta sen eri muodoissaan. Hänellä on vahva sisällöllinen ja pedagoginen osaaminen. Koulutuksen kehittämisen saralla viimeisimmät panostukset on tehty eOppimiseen. Outilla on vahvat työelämän verkostot sekä alueella että valtakunnallisesti.

Opettajana hän on tsemppari, joka kannustaa opiskelijoita eteenpäin opinnoissaan yhdessä koulukoira Urhon kanssa. Outi on alansa rautainen ammattilainen, joka kehittää innovatiivisesti alaa ja siihen liittyviä koulutuksia.

Tuula Väisänen

Väisäsen Kotiliha Oy:ssä työskennellessään Tuula on edusauttanut merkittävästi maahanmuuttajaopiskelijoiden työelämässä oppimista ja työllistymistä Ylä-Savossa.

Tuula ja koko työyhteisö ovat ohjanneet opiskelijoita sitoutuneesti ja kannustavasti työtehtäviin sekä suomalaisen työelämän pelisääntöihin monella elämän alueella. Väisäsen Kotiliha on tarjonnut palkkatyötä maahan muuttaneille valmistumisen jälkeen ja osa-aikatyötä jo opintojen aikana. Työssä on ollut kiitettävästi kielitukea tarjolla. Myös opiskelijoiden osaamista ja ideoita on arvostettu ottamalla heidän kotimaidensa ruokia tuotevalikoimaan.

Juha-Pekka Rusanen

Juha-Pekka Rusanen on kaupunginjohtaja, joka tekee työtään isolla sydämellä. Hän on aito yläsavolainen, joka tuo seutuamme esille monipuolisesti ja aktiivisesti erilaisten tapahtumien ja toimintamallien kautta. Hän on aina siellä missä seutua tuodaan positiivisesti esiin.

Edunvalvonnassa hän on pitänyt Ylä-Savon ammattiopiston asiaa esillä aktiivisella ja positiivisella tavalla sekä alueellisesti että valtakunnallisesti.

Juha-Pekka on aito yhteistyön tekijä ja hänen työtään tuetaan seutukunnalla laajasti.

Ylä-Savon talousaluerahasto

Ylä-Savon talousaluerahasto on vuonna 2015 perustettu rahasto, jonka pääomana on Ylä-Savon Kehitys Oy:n lahjoittamat Ylä-Savon talousalueen liiton rahaston varat.

Rahaston säännöissä on mainittu, että rahasto myöntää stipendejä seuraavasti:

”3 § Rahaston tarkoitus ja tuoton jakaminen

Rahaston tarkoituksena on jakaa stipendejä ja huomionosoituksia Ylä-Savon ammattiopiston opiskelijoille, työntekijöille sekä muille yksityishenkilöille, jotka ovat omalla toiminnallaan edistäneet Ylä-Savon ammattiopistoa ja Ylä-Savon aluetta, niiden elinvoimaisuutta, tunnettuutta ja yläsavolaisuutta merkittävällä tavalla.

Rahaston varojen käytöstä päättää rahaston johtokunta.

Stipendin saaja voi olla nykyinen tai entinen Ylä-Savon ammattiopiston työntekijä tai opiskelija tai oppilaitoksen ulkopuolinen henkilö, joka täyttää rahaston sääntöjen mukaiset vaatimukset.

Lisätietoja
Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän johtaja
Kari Puumalainen
040 1778 600