Hävikkiviikko 11.–17.9.2023

Vietämme Hävikkiviikkoa 11.–17.9.2023. Viikon tavoitteena on herättää keskustelua ruokahävikistä ja lisätä ruoan arvostusta. Kampanjaviikkoon voi jokainen osallistua haluamallaan tavalla. Tänä vuonna kampanjan kohderyhmänä ovat erityisesti nuoret aikuiset. Kampanjassa keskitytään myös edistämään kasvisten ja leivän fiksua hyödyntämistä, jotta niiden hävikki vähenisi.

Suunnitelmallisella raaka-aineiden hankinnalla ja ruokailijamäärien mahdollisimman tarkalla ennakoinnilla on suuri merkitys ruokahävikkiin. YSAOn ruokapalveluissa on hävikkivaaka käytössä ravintola Kaislan astianpalautuslinjastossa. Ruokailija voi mittauttaa onko ruoka-annos ollut päivän tarpeeseen nähden sopivan kokoinen. Tarjottimien käytöstä luopuminen on vähentänyt tiskin määrää monta kymmentä pesukoneellista päivässä. Sen myötä myös ruokahävikki on pienentynyt, koska tarjottimelle otetaan helposti leipiä ja juomia enemmän kuin jaksaa syödä. Tuntuva hävikin vähentämiskeino on ylijäämäruuan myyminen. Kaikissa YSAOn kampusten ravintoloissa myydään linjastosta jäänyttä lounasruokaa edulliseen hintaan 15 minuutin ajan.

Suomessa keskivertokuluttaja heittää syömäkelpoista ruokaa roskiin noin 20–25 kiloa vuosittain. Eniten hävikkiä syntyy kotitalouksissa vihanneksista, juureksista ja perunoista (23 %), toiseksi eniten hedelmistä (16 %) sekä kolmanneksi eniten kahvista (14 %).

Rahassa mitattuna se tarkoittaa sitä, että suomalaiset heittävät ruokaa roskikseen vuosittain yhteensä noin 590 miljoonan euron edestä. Nelihenkisessä perheessä se tarkoittaa useamman sadan euron edestä vuosittain hukkaan heitettyä rahaa. Kotitalouksien ruokahävikkiä voi ehkäistä esimerkiksi suunnittelemalla ruokaostokset paremmin, muistamalla päiväysmerkintöjen erot, käyttämällä luovuutta kokkaamisessa ja kokeilemalla rohkeasti uusia reseptejä sen pohjalta, mitä ruoka-aineita kaapissa on jo valmiiksi. Lue vinkkejä hävikin taklaamiseen tai nappaa asiantuntijoiden hävikkivinkit . Voit myös laskea Pauligin ja Luonnonvarakeskuksen kehittämällä laskurilla paljonko sinun kotonasi syntyy ruokahävikkiä.

EU:n tasolla elintarvikejätettä arvioidaan syntyvän noin 59 miljoonaa tonnia vuosittain. YK:n mukaan maailmassa muodostuu elintarvikejätettä yhteensä 931 miljoonaa tonnia vuosittain. Tästä 570 miljoonaa tonnia arvioidaan tulevan pelkästään kodeissa muodostuvasta elintarvikejätteestä.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteena on puolittaa maailmanlaajuinen elintarvikejätteen määrä vuoteen 2030 mennessä jälleenmyyjä- ja kuluttajatasolla sekä vähentää elintarvikejätettä ruokaketjun kaikissa osissa.

Hävikkiviikko-kampanja on Kuluttajaliiton organisoima ja sitä rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Arjen Sankarit 

Suunnittelu, aikataulutus ja laskelmointi, ymmärrys pintamateriaaleista, siivousaineista ja tekniikasta sekä toistuva fyysinen työ pitää Kangaslammin koulun tilat puhtaina. Janne Partasella on ideaalitilanne, sillä edelleen kymmenen vuoden jälkeen, hän nauttii puhtausalan työstään, työympäristöstään sekä työnantajastaan.

– Kun lähdin laitoshuoltajaksi, sanoin ääneen, että haluan siivousalan ja siivoojien arvostuksen kasvavan. Me ollaan arjen sankareita, sanoo YSAOlla puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinnon sekä laitoshuoltajan ammattitutkinnon suorittanut Partanen ja jatkaa nauraen. – Tai kuten työkaverini sanoo, olemme parkettikosmetologeja.

Partanen päätyi sattuman kautta puhtausalalle, jonne suuntasi puhtaalta seinältä vailla kokemusta. Tietämättömyytensä hän näkee vain hyvänä, sillä asioiden oppiminen tyhjästä oli helpompaa kuin opittujen tapojen muuttaminen.

– Tämä on hirveän kehittyvä ala. Jo 10 vuoden aikana on tullut paljon uusia aineita ja työvälineitä. Robottitekniikka on tullut myös tueksi, joten koko ajan on opittavaa, jos haluaa oppia, Partanen innostuu.

Koneet ovat apuna suurien tilojen huollossa, mutta eivät koskaan vie työtä ihmisiltä. Tekijöitä tarvittaisiin lisää, sillä alalla monet lähestyvät eläkeikää.

– Kyllä se kertoo alan miellyttävyydestä, kun on ihmisiä, jotka ovat olleet yli 30 vuotta samalla alalla ja työnantajalla, pohtii Partanen. – Ja puhun nyt ammatti-ihmisistä, hirvittävän fiksuista, jotka pärjäisivät halutessaan muussakin työssä.

Fyysisen työn vastapainoksi Partanen ammentaa vastapainoa luovuudesta ja musiikista, joka on enemmän kuin harrastus.

– Tällä hetkellä minulla on aktiivisina bändeinä Hautajaisyö, Alfa Pentatonik, Verilehto ja Marraskuun Lapset. Teen työtä, jotta voin tehdä musiikkia. Se on hienoista balanssia, joka auttaa hyvinvoinnissa, Partanen kertoo.

Partanen pitää tärkeänä, että ihminen uskaltaa ja löytää oman asiansa. Sama koskee työtä.

– Jos työelämässä tai elämässä on jokin huonosti, kannattaa siitä puhua ääneen, eikä jäädä yksin asian kanssa. Meillä on onneksi hyvä työporukka, voimme puhua asioista ja ongelmat käsitellään heti.

Stressivapaus, hyvä ja kannustava tiimi, selkeät työajat, kuntapuolen hyvä palkka ja edut sekä kunnolliset työvälineet ovat asioita, joita Partanen listaa työnantajansa, Iisalmen kaupungin eduiksi. – Työt saat tehdä rauhassa ja sinusta huolehditaan, kun teet työsi hyvin ja pidät asiakkaasi tyytyväisenä.

Hän on joutunut myös komentamaan lapsia, mikäli on nähnyt hölmöilyä tai kiusaamista. Samalla tavalla kasvattaminen kuuluu Partasen mukaan siivoojille, ja he puuttuvat tilanteisiin kuten muut aikuiset ja vievät asiat opettajalle.

– Me olemme huomaamaton silmä- ja korvapari. Yläkoulussa kiusaamiset rauhoittui kummasti, kun tulin väliin, Partanen kertoo. – Olen ollut pitkään alalla, ja osa asiakkaistani on kasvanut jo täysi-ikäisiksi. Kerran eräs poika tuli halaamaan minua ja sanoi, että auttoi kun joku aikuinen oli läsnä. Tuollaiset asiat antavat voimaa omaan tekemiseen, vaikka olenkin vain siivooja, sanoo Partanen veikeästi hymyillen.

Suomenhevosen päivää juhlitaan 6.9.

Ylä-Savon ammattiopiston Hingunniemen kampuksella järjestetään perinteiseen tapaan juhlatilaisuus suomenhevosen kunniaksi. Juhlapäivän aamuna nostetaan Suomen lippu salkoon klo 9.00 Hingunniemen vanhalla päärakennuksella. Näyttävä ja juhlallinen suomenhevoskulkue musiikin tahtiin järjestetään ratsastuskentällä. Juhlassa ovat mukana myös Hingunniemessä perusopetusta käyvät alakoulun oppilaat, jotka pääsevät tutustumaan suomenhevoseen lähemmin.

Suomenhevonen on Suomen kansallishevonen ja ainoa alkuperäinen suomalainen hevosrotu. Se sai oman päivänsä vuonna 2007 rodun kantakirjan täyttäessä 100 vuotta. Suomenhevonen on maailman paras yleishevonen ja jalostunut olemaan voittaja niin kilpakentillä, metsäreiteillä kuin työmailla. Nykyään se on upea urheiluhevonen ja mainio harrastekaveri. Se on aito ja sympaattinen, yksi maailman monipuolisimmista hevosista ja siksi ainutlaatuinen.

Suomenhevosen ympärillä järjestettävä toiminta on elävän kulttuuriperinnön säilyttämistä. Virallisena juhlapäivänä 6.9. juhlimisen tapa on vapaa, hevosen kanssa tai ilman. Ajatuksella, että jokainen suomenhevosen ystävä kautta Suomen on mukana juhlimassa suomenhevosta monin eri tavoin.

Lisätietoja tapahtumasta:
Jenna Hartojoki p.050 530 8280, jenna.hartojoki@ysao.fi

Palvelualojen työelämäfoorumi yrityksille 19.9.

Ylä-Savon ammattiopiston palvelualat ja EMill ennakointimalli -hanke järjestävät ti 19.9.2023 klo 14.00-15.45 yläsavolaisille palvelualojen yrityksille leppoisan työelämäfoorumin, jossa kuullaan ajankohtaisista asioista ja keskustellaan palvelualoille tärkeistä tulevaisuuden nousevista teemoista.

Tilaisuus järjestetään YSAO:n ravintola Oppimestarissa ja siihen on myös etäosallistumismahdollisuus. Tilaisuus on maksuton ja tarjoamme lähiosallistujille iltapäiväkahvit. Ilmoittaudu viimeistään to 14.9.2023 klo 14 mennessä oheisen linkin kautta.
Ilmoittaudu mukaan tilaisuuteen


Tilaisuuden alustava ohjelma, muutokset mahdollisia:
klo 14.00 Tervetulosanat: Päivi Honkanen, koulutuspäällikkö, YSAO
klo 14.05 Ravintola-alan suhdannekatsaus, Katri Jakosuo, koulutuspoliittinen asiantuntija, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
klo 14.25 Osaamistarpeet horeca-alalla -selvitys, Teemu Juntunen, ennakointiasiantuntija, Pohjois-Savon Liitto
klo 14.40 RekryKoulutuksen mahdollisuudet, Saara Venäläinen, johtava asiantuntija, Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto
klo 14.55 Tauko
klo 15.00 Yrittäjän puheenvuoro, Eeva Mertanen, Ravintolamestarit Oy
klo 15.20 YSAO:n palvelualojen ajankohtaiset asiat, oppisopimus, lyhytkoulutukset, opiskelijamäärät, Päivi Honkanen, YSAO
klo 15.30 Yhteinen loppukeskustelu, Miten voimme yhdessä parantaa Ylä-Savon palvelualojen elinvoimaa?
klo 15.45 Tilaisuus päättyy

Yhteystiedot:
Heidi Huttunen, hankeasiantuntija, heidi.huttunen@ysao.fi
Päivi Honkanen, koulutuspäällikkö, paivi.honkanen@ysao.fi

Tervetuloa!

Mitä sulle kuuluu?

Lasiset, peilinä heijastavat ovet muuttuvat raskaaksi ja hitaasti avautuvaksi, kun mieli on tukossa ja täynnä jännitystä ja huolta. Oven takaa paljastuu outoja käytäviä, luokkatiloja, ihmisiä ja tilanteita.
– Väitän, että pääpiirteissään, opiskelijoiden hyvinvoinnin pystyy aistimaan, jos on rohkeutta kysyä. Otetaan asia puheeksi. Mitä sulle kuuluu? -on hyvä kysymys, pohtii Jenni Tikkanen, jonka työnä on kulkea opiskelijoiden maailmassa ja huolehtia, että heillä on keinoja selvitä haasteista ja mahdollisuudet voida hyvin.
YSAOlla on hyvinvointitiimin luoma hyvinvoinnin vuosikello, jonka tapahtumilla ja toimenpiteillä edistetään yhteisöllistä opiskeluhyvinvointia yhdessä kaikkien YSAOlaisten sekä yhteistyökumppaneiden kanssa. Tiimi pyrkii huomioimaan kampuksilla fyysisen, henkisen, sosiaalisen ja aineellisen hyvinvoinnin näkökulmia.

Hyvinvointivalmentajan työpäivä koostuu erilaisista tehtävistä, tunnetiloista ja pohdinnoista.

Klo 8-10 Ryhmäytymistoimintojen suunnittelu
– Syksyllä aloittavien perustutkinto-opiskelijoiden kanssa panostamme entisestään ryhmäytymiseen, jotta opiskeluryhmästä voisi saada ystäviä sekä tukea viedä opintoja eteenpäin. Saimme kuraattorin kanssa kerättyä hyviä ideoita, ja teimme runkoa sekä sisältöä tapaamisia varten.
Ammattiopinnoissa jokaisella opiskelijalla on yksilöidyt polut, ja he kulkevat jo varhaisessa vaiheessa omalla rytmillään. Lisäksi jatkuvan haun kautta saapuu opiskelijoita eri aikoina.
– Helpolla tulee irtolaisuuden tunnetta eikä omaan ryhmään kiinnity. Sen vuoksi opiskeluhuollon, eli kuraattorin, psyykkarin ja terveydenhoitajan kanssa teemme jo opintojen alkuvaiheessa ryhmiin suunniteltuja vierailuja, joiden aikana opiskelijat tutustuvat paremmin toisiinsa ja opiskeluhuollon henkilöstöön

Klo 10-11.30 OPKUn kokous
Aamuisen suunnitelman jälkeen Tikkanen suuntasi koko YSAOn opiskelijakunnan hallituksen eli OPKUn kokoukseen.
Kun aloitin työt, OPKU- ja tutortoiminta oli minulle vieraampi asia, kuten se on myös monille uusille opiskelijoille, Tikkanen kertoo. – Muiden ammattioppilaitosten tavoin, korona oli ajanut toimintaa alas, ja lähes kaikki opiskelijatoiminnan aktiivit olivat jo valmistuneet. Toiminta piti polkaista käyntiin.
OPKU vaikuttaa konkreettisella tasolla opiskeluun, ja opiskelijoiden esille nostamat asiat etenevät usein nopeasti käsittelyyn ja mahdollisiin käytännön toteutuksiin. Aamupäivän kokouksessa valmisteltiin seuraavaa johtoryhmän tapaamista.
– Opiskelijakunnan hallitus ja innokkaat tutorit tapaavat säännöllisesti johtoryhmän, ja he pääsevät suoraan vuorovaikutukseen keskenään. Viimeksi paikalla olivat rehtori Kari Puumalainen, kehitysjohtaja Niina Puumalainen ja koulutusjohtaja Virpi Rautiainen.

Klo 11.30-12 Lounas
Tikkanen pyrkii huolehtimaan tauotuksistaan ja pystyy irtaantumaan työasioista.
– Käyn joskus työkaverin kanssa ulkona syömässä tai sitten syömme koulun lounasruokalassa, hän kertoo. – Usein parhaat ideat nousee, kun keskustellaan aiheen vierestä.

klo 12-14 Opintojen huolenpito- ja ohjauskeskustelu, järjestyssäännöt
– Tarjoamme YSAOlla opiskelijoille tukea ja ohjausta entistä enemmän ja varhaisemmin, mikäli opinnoissa esiintyy haasteita tai ne hidastuvat. Lounaan jälkeen päivitimme Wilmaan tulevaa lomaketta, joka kartoittaa opiskelijan tilannetta sekä helpottaa vastuuohjaajan ja opiskelijan keskusteluja, Tikkanen sanoo.
Hyvinvointitiimin vastuuseen kuuluvat järjestyssäännöt, joihin sisältyvät muun muassa kiusaamis- ja päihdeasiat.
– Toki niitä käsitellään myös ohjauksen ja tuen tarjoamisen kautta. Jos opiskelija tulee kertomaan, että häntä haukuttiin luokassa, käsitellään se myös järjestyssääntöjen puitteissa ja järjestetään asianmukaiset keskustelut ja selvittelyt, Tikkanen kertoo. – Kun opiskelija nostaa tilanteen meille, se on jo tärkeää ja se käsitellään, ettei tilanteet paisu ja vaikuta opiskeluun. Valitettavasti monet nuoret ajattelevat, että omat tekemiset tai sanomiset voi kuitata vitsillä. Kukaan ei saisi kokea, että olisi ulkopuolinen tai kiusattu.

klo 14-15 Musiikkiesitystreenit
– Kevätjuhlissa oli tarkoitus olla opiskelijaesiintyminen, mutta hän valitettavasti estyi, selventää Tikkanen päivän ohjelmastaan. – Tuossa vaiheessa meillä oli vielä treenit, kun suunnittelimme duetto-laulantaa. Hyvinvointivalmentajan tehtävässä olen päässyt hyödyntämään omia vahvuuksia ja mielenkiinnon kohteita, Tikkanen iloitsee.

klo 15-16 Opiskelijaintranetin kehittämispalaveri
Tikkanen kävi eKampuskoordinaattori Kaisu Auvisen sekä opojen kanssa läpi opiskelijoiden toiveita Intranetin suhteen.
– Tarkastelimme, kuinka se on toiminut ja otettu vastaan. Opiskelijakyselyssä nousi toive opiskelijoiden omasta kanavasta, ja tarkoitus on, että Intranet rakentuisi vuorovaikutteiseksi alustaksi.
Kehityssuunnitelmiin on nostettu opiskelijakunnan ja tutoreiden sivut, jonne he saisivat itse päivittää sisältöä.

OPKUn jäsenenä toimiva Helmi Puranen on opiskellut eläintenhoitoa. Alan hän totesi omakseen Valman kautta, kun pääsi tutustumaan eri aloihin. Hän aloitti ryhmässä kesken vuoden ja on järjestänyt välillä kevennettyä lukujärjestystä.
– Täytyy osata pitää taukoa ja sanoa itselle ja muille, jos ei jaksaminen riitä, Puranen toteaa. – Meillä on säännölliset keskustelut opettajien kanssa, ja tosi joustavasti saa sovittua tuntien määrän lukujärjestykseen.
Puranen tietää, että vastuuohjaajalle voi rohkeasti kertoa omasta jaksamisestaan, he ymmärtävät kyllä.
– Ei tarvitse paukuttaa samaa tahtia kuin muutkin. Minulla oli aluksi paine siihen, ja harmitti ajatella, etten valmistuisi samaan aikaan, muistelee Puranen. – Mutta sitten huomasin, että olinkin saanut tehtyä vaaditut tehtävät ja valmistun samassa ajassa muiden kanssa.

Hyvinvointitiimi kulkee opiskelijan arjen rinnalla yhdessä vastuuohjaajan, opojen ja opiskeluhuollon tukena. Täällä ei tarvitse olla yksin. Ole rohkeasti oma itsesi, uskalla kysyä ja ota asiat puheeksi, muistuttaa Tikkanen. – Mene unelmia kohden ja luota, että elämä kantaa. Oma paikka kyllä löytyy.

Ihmissuhdetaitoja tietokoneiden välityksellä

Sankariniemen kampuksella sijaitsee toiminto, jossa jaetaan tietoa, löydetään ratkaisuja ja ennen kaikkea palvellaan ihmisiä. YSAOn tieto- ja viestintätekniikan opiskelijat tarjoavat koulun muille opiskelijoille ja henkilökunnalle it-tukipalvelua osana omaa opiskeluaan. Jo kahden vuoden ajan pyörinyt EduHelp on osoittanut tarpeellisuutensa.

– Tässä oppii ihmissuhteista ja ihmistuntemuksesta, mitä ei heti voisi kuvitella oppivansa, kun työskennellään tietokoneiden parissa, sanoo opettaja Tarja Hyvärinen. – Meillä on hyvä porukka, kaikki opiskelijat auttavat toisiaan ja vertaisoppiminen on vahvaa.
Asian voi todentaa paikan päällä. IT-alan opiskelija Janne Savolainen ehtii pyörähtää toimistolla, kun koneasennuksen opettaja jo haki hänet ratkomaan pikaista ongelmaansa. Työn jälkeen Savolainen palasi Aki Hiltusen viereen valmiina seuraaviin tehtävänantoihin.
– Täällä saa olla rennosti, ja meillä on hyvä porukka, kertoo Savolainen.
– Täällä on aina mukava olla, komppaa Hiltunen. – Uudet opiskelijat otetaan nopeasti mukaan. Ensimmäisen vuoden opiskelijoille kerrotaan EduHelpistä ja sitten vuoden lopulla tai toisen vuoden alussa siirrytään kokeilemaan työtä.
EduHelpissä harjoitellaan jokaisen oman valmiuden ja osaamisen mukaan. Opiskelija voi aloittaa seuraamalla ja kuuntelemalla muiden työtä, kunnes on valmis kokeilemaan itse tehtäviä. EduHelpin merkitys on kasvanut, kun peruskoulusta saapuneille opiskelijoille tarjotaan omat tietokoneet.
– Muut opiskelijat hakevat helpommin apua, kun tietävät, että tuessa on toinen opiskelija, kertoo Hyvärinen havainnoistaan.
EduHelpin omakin työ on kehittynyt vuosien aikana, ja nykyisin he vastaanottavat päivittäisiä palvelupyyntöjä Efecte-sovelluksen kautta, sähköpostin sijaan. Näitä sovelluksia käytetään myös yrityksissä it-tuen tehtävissä, joten niidenkin hallinta on it-alaa opiskeleville tärkeää oppia.
– Päivän alussa katsomme mitä palvelupyyntöjä, eli tikettejä, on tullut sekä tarkistamme, onko asennettavia koneita tai puhelimien luovutuksia. Lisäksi vastaamme puhelimeen ja ratkomme pyyntöjä, kertoo Savolainen päivän etenemisestä. Hän tekee EduHelpissä työssäoppimistaan, joka toimii ratkaisuna, mikäli muualta ei oppimispaikkaa löydy.
Haastavimmat ongelmat ratkotaan usein porukassa.
– Vaikeinta on esimerkiksi, jos etänä opiskeleva soittaa 200 kilometrin päässä ja ongelma vaatisi koneen katsomista, pohtii Hiltunen. – Silloin täytyy mahdollisimman hyvin ohjeistaa asia puhelimessa. Aluksi aina etsimme netistä ratkaisua, jos emme itse tiedä vastausta valmiiksi.
– Jos ei keksi ratkaisua yksin, kysymme toisiltamme. Kaikista vaikeimmissa ongelmissa käännymme YSAOn digipalveluiden henkilöstön puoleen, Savolainen kertoo.
– Tai jos meillä ei ole tarpeeksi käyttöoikeuksia, lisää Hiltunen. – Teemme aika paljon yhteistyötä digipalveluiden henkilöstön kanssa. Voisi jopa sanoa, että EduHelp on “pienempi YSAOn digipalvelut”.

Alan tulevaisuuden Hiltunen näkee hyvänä ja erittäin tärkeänä. Eikä hän keksi alaa, jossa tietotekniikkaa ei tarvittaisi.
– Töitä kyllä löytyy, jos osaa hommansa, Savolainenkin sanoo.
Eikä nuorukaisten mielestä käsiteltävät ongelmat ole yleensä vaikeita.
– Vinkkini alan työhön on, että pitää mahdollisimman rauhallisen pään. Ettei ajattele heti vaikeimman kautta, vaan pohtii maalaisjärjellä, Hiltunen vinkkaa.
– Mene avoimella mielin hommaan ja tee päivä kerrallaan, täydentää Savolainen.

Molemmat suunnittelevat opiskelun jatkamista ammattikorkeakouluun, eri vaihein. Armeijaan menonkin voi nähdä tietotekniikan kautta, sillä siellä panostetaan myös kyberturvallisuuteen.
– EduHelpissä näkyy koko it-tukihenkilön työkuva, kertoo Hyvärinen. – Viime vuonna valmistuneet ja EduHelpissä työskennelleet sanoivat, että töihin oli helpompi siirtyä, kun oli vastaavaa jo tehnyt opiskeluaikana.
– Hyvärinen sanoo oppivansa itse valtavasti päivittäin, ja hänellä on erilaisia kehitys- ja laajennusideoita EduHelpin varalle. Osaamista ja taitoa kun opiskelijoilla jo löytyy.

Kaupunkikotia rakentamassa

YSAOn maarakennusalan opiskelijoiden ja kuopiolaisen, ammattiurheilija Ilkka Herolan tiet yhdistyivät, kun Herola hankki veljensä kanssa Kuopiosta kaupunkitontin. Työmaalle nousee kaksi omakotitaloa rakennusalan ammattilaisten, Herolan perheenjäsenien sekä YSAOn opiskelijoiden voimin.
– Mukava tekemisen meininki on koko ajan ja ollaan aikataulussa. Itsekin olin enemmän paikalla ennen tiukempaa harjoituskautta ja leirityksiä. On ollut hieno nähdä miten nämä tulevaisuuden ammattilaiset ovat maaurakointia tehneet.
Herola seuraa opiskelijoiden kaivinkoneenkäyttöä ja jatkaa: – He ovat olleet isona apuna meille, ja toivottavasti saaneet mielekästä ja ehkä erilaista tekemistä. Näkevät vaiheittain etenevää rakennusprojektia käytännössä.
Maaninkalainen Erno Tuovinen on yksi maarakennusalan opiskelijoista, jotka pääsevät työskentelemään Herolan tontilla. Tuovinen hakeutui alalle kiinnostuksensa ja kokemuksensa pohjalta.
– Osa hommista on ollut tuttua. En tosin odottanut, että niin nopeasti pääsee koneella ajamaan. Alun jälkeen huomasin, että ei se niin vaikeaa olekaan.
Kaivinkoneella ajaminen onkin Tuovisen lempityötä. Alalla hänen mukaansa pärjää riittävillä tauoilla ja hyvin ruokailemalla. Lisäksi työt vaativat sitkeyttä. – Jos joku ei heti onnistu, täytyy malttaa yrittää useamman kerran.
Opettaja Kari Julkunen seuraa ja ohjaa opiskelijoiden työtä. Kolmen viikon aikana tontilla on tehty pinnanraivauksia, kantojen poistoja, täytemaan ja kiviainesten ajoa rakennuksen pohjia varten sekä maan tiivistystä.
– Talon oma työväki aloitti anturavalun teon tiivistysten jälkeen, ja tässä vaiheessa on viemäriliittymät ja vesijohdot valmiina. Käytännössä kaikki perustavaa laatua olevat työt on tehty ja nyt harkkomuuraus jatkuu, kertoo Julkunen.
Kesän aikana rakennus nousee eri ammattimiesten toimesta.
– Opiskelijat saavat päivien aikana vahvaa kontaktipintaa lukuisiin toimijoihin. Maarakentajan arjessa tehdään paljon yhteistyötä, Julkunen paljastaa.
Herola on huomannut, että rakennustyömaahan liittyy paljon muuttujia.
Stressiäkin saisi raavittua, mutta hoidettaviin asioihin voi suhtautua hyvin. Määräänsä enempää ei voi tehdä, ja haasteita sekä vastoinkäymisiä on siedettävä, pohtii Herola. – Samantyyppistä urheilussakin on. Suunnitelmia on aina mukava tehdä, mutta todellisuus on soveltamista ja muutosten kanssa elämistä.

Ammatti suksien päällä
Urheilijan ensi askeleet tulevalle uralle alkoivat mäkihypyn parissa jo 7-vuotiaana, jota ennen Herola liikkui muiden lasten tavoin paljon sukset jalassa. Nyt 28-vuotiaana hän valmistautuu jälleen A-maajoukkueen yhdistetyn lajin maailmancup-kisakautta varten. Ammattiurheilijan määritelmän hän täytti vuonna 2012, kun alkoi kisaamaan ja harjoittelemaan osana A-maajoukkuetta.
– Toki vuosia ennen sitä oli haave päästä ammattiurheilijaksi. Kyllä se nuorella iällä herää, Herola muistelee. Siitä se muuttuu haaveesta tavoitteeksi ja alkaa pikkuhiljaa toteutumaan.
Nuorille, joilla on vastaava palo, Herola suosittelee urheiluakatemiaa. Hän kuuluu itse edelleen Kuopion alueen urheiluakatemiaan.
– Siltä pohjalta itse aikanaan kävin lukion, ja meillä oli myös ammattikoulun puolelta urheilijoita eri lajeissa. Akatemia mahdollistaa urheiluun keskittymistä koulunkäynnin ohessa. Voi käydä aamutreeneissä ja lajista riippuen saada sosiaalista verkostoa ja palveluita sekä asiantuntemusta. Näkisin, että kuuluminen johonkin urheiluakatemiaan on erittäin tärkeä osa urheilijan polkua Suomessa, lajin kuin lajin osalta.

Liikunnan ohella palautumisella ja sen seurannalla on iso merkitys urheilijan päivissä.
– Urheilijoilla fyysistä kuormaa tulee paljon, joten täytyy varmistaa, että pääsee palautumaan eikä riko itseään. Kaikki palautumista tukeva on isossa roolissa, kuten ravinto ja riittävä lepo, rytmittäminen sekä oman fyysisen tilan seuranta, Herola kertoo ja pohtii tavallisen työelämän kuormittavuutta. – Siinä ei välttämättä töiden jälkeen ole aikaa tai jaksamista liikkumiseen, ja se syö hommaa toisesta päästä. Ehdottomasti omasta hyvinvoinnista on huolehdittava.
Myös maarakennusalalla hyvinvointia seurataan ja ohjeistetaan. Koneenkuljettajan kehon tärinää on tutkittu tela- ja pyöräalusteisilla koneilla, jonka perusteella työn tauotusta osataan ohjata.

Hyvinvoinnin tueksi ja liikunnan aloittamiseksi Herola kannustaa kokeilemaan jopa lajeja, joista itse ei uskoisi pitävänsä. – Mahdollisuudet ovat rajattomat. Ensimmäisenä kannattaa unohtaa se mitä olet aiemmin kokeillut tai missä koet olevasi hyvä. Keskity siihen mistä tykkäät. Itse aloitin viime vuonna golfin, ja vaikka olen kuutamolla eikä suorittamisen taso ole millään tasolla hyvää, nautin siitä hommasta, Herola sanoo.
Liikunnan mielekkyyttä voi lähestyä eri tavoin. – Se voi olla peli tai tavoite, sosiaalinen toiminta tai nimenomaan, ettei se ole sosiaalista toimintaa. Oman mieluisan tavan löytäminen on tärkein. Se on henkiselle puolelle sekä stressin hallinnalle hyödyllistä ja ajaa ihmistä oikeaan suuntaan.
Liikkuvan uransa vuoksi Herola hakee itse henkisen puolen rentoutumista musiikista ja kitaran soitosta. Myös luonnossa liikkuminen, metsästyksen ja kalastuksen muodossa, auttaa jaksamiseen.
– Omien rajojen tunteminen on kaikkein tärkein asia. Hyväksy, että välillä tarvitset lepoa ja asioiden hetkellistä unohtamista. Tärkeää on myös löytää sopiva määrä työtä, että jaksat hoitaa sen kunnolla. Silloin oma elämä ja terveys pysyy kunnossa, kiteyttää Herola.

Hyvää ruokahalua ysaolaisittain!

Runnin läheisyydessä asuva Juuso Niskanen tietää aamupalan tärkeyden, kun lähtee koululle aikaisin aamulla. Muiden opiskelijoiden tapaan, hänelle tarjotaan YSAOlla maksuton aamupuuro, joka auttaa jaksamisessa.
– Sen olen oppinut, että ruoka pitää maustaa kunnolla, kertoo kokiksi opiskeleva Niskanen. – YSAOlla yksi opettaja sanoo, että kun maku tuntuu sielussa, niin ruoka on hyvää. Se on kyllä niin. Kotona kun teen ruokaa, maustan sen hyvin, jotta vanhemmilla tulisi siitä hyvä mieli.
Niskanen haki hetken mielenjohteesta ravintola- ja cateringalaan ja on tyytyväinen valinnastaan. Hänelle tuli yllätyksenä, että heidän tekemänsä ruoka menee myyntiin YSAOn myymälään.
– Siellä on oikeita ihmisiä ostamassa sitä ruokaa, ja sieltä tulee aitoa palautetta, kertoo Niskanen. – Osa ruuista on gluteenitonta, maidotonta ja laktoositonta, joten tarkka saa olla, ja tässä oppii huolellisuuteen.
Kotioloissa Niskanen kokkaa musiikkia kuunnellen, sillä se rauhoittaa tekemistä, mutta koulussa hän keskittyy opettajien ohjeistuksiin. Lempimausteeksi Niskanen mainitsee suolan tai pippurin ja suosikkipuuroksi ohrasuurimopuuron, jota voi syödä erilaisten kiisseleiden kanssa.

YSAOn ruokapalvelusuunnittelija Anne Huttunen kertoo, että koulun ruokasuunnittelua ohjaa eniten ravitsemissuositukset.
– Lisäksi ruokalistaan vaikuttaa hankintasopimukset ja paikalliset tottumukset, tarkentaa Huttunen. – Kerran vieraalta seudulta tullut ihmetteli, kuinka lounaalla tarjotaan puuroa. Listalla oli ohrasuurimopuuroa, joka on Pohjois-Savossa hyvin normaali kouluruoka.
Laaja-alaisesti ravitsemusalan töitä tehnyt Huttunen paljastaa salaiseksi mielihyväkseen numerot, joita pyörittelee nykyisessä tehtävässään. Hän seuraa ruoka-aineiden hintamuutoksia, saatavuutta, reseptiikan toimivuutta, annoskokoja sekä hävikkimäärää ja tekee niiden pohjalta suunnitelmat, joka näkyy, maistuu ja tuoksuu.
– Tällä hetkellä ruokimme 1-vuotiaista aina eläkekynnykseen asti, hän kertoo. – Asiakkaitamme ovat päiväkotilaiset, peruskoululaiset, toiseen asteen opiskelijat sekä työssäkäyvät. Toki toimintamme ydin on tarjota YSAOn opiskelijoille ja henkilöstölle lounas ja nyt myös aamupuuro.
Hyvin toteutunut ja vastaanotettu aamupuuro tarjotaan opiskelijoille ensi lukukautenakin.
– Viime syksynä saimme palautetta sydämestä asti, iloitsee Huttunen. – Aamupala kun on päivän kivijalka.
Luomupuuron lisäksi YSAO pyrkii hankkimaan osan raaka-aineista lähiseuduilta. Niistä tehdään ruokaa, joka miellyttää monia. Kaikki ehdotukset eivät aina päädy ruokalistaan, vaikka pyyntöjä tulee. – Mykyrokkaa emme ole muutamaan vuoteen keittäneet, se on niin suuritöinen ja jakaa vahvasti mielipiteitä, sanoo Huttunen.
Ehdotuksien lisäksi keittiö saa palautetta maistuvasta ruuasta ja “sattumien” eli pääraaka-aineiden runsaudesta annoksissa.
– Ruuassa on sitä mitä sanotaan ja laatu on tasainen sekä turvallinen. Meillä on vakioitu, ruokatuotanto-ohjelmaan tallennettu resepti, jota kaikki kokit seuraavat.
Alalla on paljon kehityssuuntauksia sekä uusia käytäntöjä. Kestävä kehitys näkyy YSAOlla arkisin toimin, kuten muovipakkausten keräyksellä sekä uunien käytön ja tiskilinjaston järkevän käytön seurannalla. Lisäksi tarjottimien poistolla on saatu vähennettyä sekä tiskiä että ruokahävikkiä.
– Nyt tulee sitä ikäluokkaa, joille tarjottimien poisto ei ole uusi juttu. YSAO ei ole ensimmäinen paikka, jossa he ruokailevat ilman niitä, tietää Huttunen.
Ruokahävikkiä seurataankin entistä tarkemmin. Muuttunut jätelaki vaatii, että syömäkelpoinen jäte täytyy punnita, ja Sankariniemellä hävikkivaaka herättelee ruokailijoita oman annoskoon arvioinnissa.
– Samalla saamme tärkeää dataa. Jos jotain ruokaa heitetään paljon pois, tiedämme, että sen reseptiikalle täytyy tehdä jotain, kertoo Huttunen.
YSAOn tavoitteena on, ettei syömäkelpoista ruokaa heitetä pois ja ruokapalvelutiimi huolehtii, että kampuksilla riittää syömistä monipuolisesti. Esimerkiksi Sankariniemen kampuksella tehdään päivittäin 700 annosta, joista dieettikokit hoitavat erityisruokavalioiden valmistuksen. Ajoittain eteen tulee yllättäviä tilanteita, joten tiimi pitää aina varasuunnitelmia takataskuissa.
– Tämä on kolmen asian kombo; raaka-aineiden, koneiden ja ihmisten on toimittava tasapainossa tai joudumme ideoimaan uutta nopeasti, Huttunen kertoo ja lähettää terveiset kaikille ruokailijoille: – Muistakaa arvostaa ruokaa. Teemme sitä täydellä sydämellä aina suunnittelusta asti.

eKampus -kuulumisia 

Jos on maailmalla myllertänyt monella tapaa, on myös YSAOn eKampuksella tapahtunut kuluneen vuoden aikana hurjasti erilaisia uudistuksia ja kehitysaskeleita. Strateginen tavoitteemme: Uudistumme digitaaliseksi oppimisympäristöksi etenee hyvällä sykkeellä eteenpäin.  Itslearning -verkko-oppimisympäristönä on vakiinnuttanut ja vahvistanut asemaansa, verkkosivu-uudistus rynnisti julkaisuvaiheeseen ja heti perään alkoi intranetin uudistusprojekti. Uusi Intranet sai rinnalleen oman kanavan opiskelijoille (opiskelija-intra) sekä kumppaneille oman extranet -palvelun. Myös ajanvarauksen ja palvelukanavien digitalisoimista on pilotoitu ja käyttöönotettu. 

Oppimisympäristöissä on käyttöönotettu uutta teknologiaa AR ja VR ympäristöjen kautta. Digitaalisuus voi joskus pelottaa, mutta kun tarttuu rohkeasti digimörön turkkiin ja tutustuu kehittyneisiin oppimisympäristöihin, voikin saada aivan uusia näkökulmia opiskeltavaan aiheeseen. Havainnollisten uudenlaisten oppimisympäristöjen käyttö helpottaa käytännön työtehtävien omaksumista ja pelilliset ominaisuudet imaisevat opiskelijat mukaansa. 

Tähän tarpeeseen Ylä-Savon ammattiopistossa on kehitetty 3D- ja AR-ympäristöt. Ympäristöt ovat kehitetty hanketyönä Infra-ala digittää- ja Tehokkaan puulogistiikan oppimisympäristöjen kehittämishankkeissa. Ympäristöt ovat kaikkien YSAOlaisten saatavilla ja niitä voi käyttää hyvin monella alalla. Ainoa rajoitus ympäristöjen käytössä on, että liikkuvaan eläimeen oppimisympäristön avaavaa herätettä ei kannata liimata. Se heräte voi luikkia pakoon. 

AR-ympäristö soveltuu erityisen hyvin laitteen, koneen tai tilan opiskeluun tai esittelyyn. YSAOn aARre-ohjelma sisältää myös paikannusominaisuuden sisältöjen näyttämiseksi. Sen avulla oppilaat voivat ulkona osallistua esimerkiksi erilaiseen suunnistamiseen, paikkojen tunnistamiseen tai miksipä ei vaikka liikuntatunnilla toimintaan, jossa pitää kiertää tietyt rastit ja vastata niillä esitettyihin kysymyksiin. Tämän teknologian käytössä vain mielikuvitus on rajana 

​​​​​​​​​​​​​​Myös uusia koulutustuotteita on syntynyt mukavasti ja teknologiaa hyödyntäen. Kaiken tämän uudistamisen tukena ja tekemässä mukana on eKampuksen digiosaamisen tiimi, joka omalta osaltaan edistää yhteistä tavoitettamme. 

Kaisu Auvinen 

eKampuskoordinaattori 

Kevätjuhla

Vietimme kevätjuhlaa keskiviikkona 31.5. klo 13.30 YSAOn kaikilla kampuksilla. Onnea kaikille ammattiin valmistuneille.

Ohjelma

Klo 13.30 Tervetuloa-sanat ja ohjelmaa
– juodaan juhlakahvit täytekakun kera
Klo 13.35 Musiikkiesitys, Maailma on sun, Jenni Tikkanen
Klo 13.40 Rehtorin tervehdys, Kari Puumalainen
Klo 13.50 Valmistuvien opiskelijoiden nimien julkaisu
Klo 13.55 Kiusatusta taitajaksi -opiskelijan tarina
Klo 14.00 Musiikkiesitys, Anna mennä, lennä, Jenni Tikkanen
klo 14.05 Taitaja2023 -menestyjät
klo 14.08 SAKUgames-frisbeegolf -menestyjät
Klo 14.10 Opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajan puhe valmistuville opiskelijoille, Helmi Puranen ja Mira Räihä
Klo 14.15 Stipendien ja ruusujen jakaminen, Minna+opkut
Klo 14.20 Pidä huolta-musiikkivideo, SakuStars, YSAO:n henkilöstösarja
Klo 14.25 Kiitossanat ja ruusujen jakaminen, ruusuja jaettavaksi opiskelijoille ja työkavereille

Katso tallenne juhlasta

Luonnonvara-alalle kestävän kehityksen -sertifiointi

Ylä-Savon ammattiopiston luonnonvara-ala on saanut 14.4.2023 Opetus-, kasvatus ja koulutusalojen säätiön (OKKA -säätiö) myöntämän kestävän kehityksen sertifikaatin. Säätiö vastaa valtakunnallisesta Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnista.

Sertifikaatin luovutti säätiön hallituksen jäsen Mervi Berg Ylä-Savon ammattiopiston Peltoniemen toimipisteessä, Iisalmessa.

Sertifikaatin myöntäminen perustuu oppilaitosten kestävän tulevaisuuden indikaattoreihin ja niihin liittyviin sertifikaatin myöntämisperusteisiin sekä niiden pohjalta tehtävään itsearviointiin ja ulkoiseen arviointiin.

Olemme ylpeitä saamastamme tunnustuksesta ja jatkamme työtä vastuullisen tulevaisuuden eteen. Saatu sertifikaatti on meille välietappi matkallamme eteenpäin. Seuraava tavoite on koko oppilaitoksen sertifiointi ja jatkamme toimintamme kehittämisestä siten, että oppilaitoksemme olisi hiilineutraali vuonna 2035 Suomen kansallisten tavoitteiden mukaisesti, kommentoi sertifikaatin myöntämistä kuntayhtymän johtaja Kari Puumalainen.

8-kurkistus YSAOlla 12.-13.4.

Perinteinen peruskoulujen 8. luokkalaisten toiminnalliset tutustumispäivät eli 8-kurkistus järjestetään YSAOn kampuksilla 12.-13.4. Odotamme vierailulle noin 400 kurkistajaa, Ylä-Savon kuntien lisäksi Pyhännän, Rautavaaran, ja Kärsämäen peruskouluista. Vierailun tutustumiskohteena ovat ne koulutukset, jotka ovat yhteishaussa keväällä 2024.

OHJELMA SANKARINIEMELLÄ 12.-13.4.

KE klo 9.30-10.15
TO klo 9.00-9.45
Opettaja/opinto-ohjaaja Riitta Turpeinen
Opiskelusta YSAOlla, Tuva-koulutuksen ja Treenikaistan esittely

KE klo 10.15-10.50
TO klo 9.45-10.20
Koulutuspäällikkö Jarkko Ruotsalainen kone- ja tuotantotekniikka
Teknologian osaamisen koulutus ja polut, mahdollisuudet, työllisyyden näkymät
UUTTA! Ylä-Savon teollisuus- koulutuspolku

KE klo 11-12
TO klo 10.30-11.30
LOUNAS JA TUTUSTUMISKOHTEIDEN VAIHTO

KE klo 12-12.30
TO 11.30-12.15
Opiskeluhuollon koordinaattori Minna Paaskoski ja kuraattori Mari Kainulainen-Jäntti
Opiskeluhyvinvointi YSAOLLA!

KE klo 12.30-13.30
TO klo 12.15-12.50
Koulutuspäällikkö Päivi Honkanen, palvelualat, toimitilahuoltaja/kodinhuoltaja
Palvelualojen koulutukset

OHJELMA PELTONIEMELLÄ 12.-13.4.

klo 9.30-10.15
Opettaja/opinto-ohjaaja Riitta Turpeinen
Opiskelusta YSAOlla
Tuva-koulutuksen ja Treenikaistan esittely

klo 10.15
Opettaja Jari Tossavainen
Ajoneuvoalan muuttuneet tutkinnon perusteet

klo 11-12
Koulukoirien kanssa bingo ja opiskelijat kertomassa opiskelijaelämästä (Taitotalo luokassa 35-125)

klo 12.15-12.45
Opettaja ja vastuuohjaaja Tiina Ahonen
Taideteollisuusala (artesaani)

klo 12.45-13.15
Kuraattori Anne Riikonen ja opinto-ohjaaja Anna Kyllönen
Opiskeluhuolto ja tukea opintoihin

Opokahvila avoinna molempina päivinä Sankariniemen kampuksella ja Peltoniemen Kössin tuvalla.
Tarjolla on kahvia ja oman leipomon tuotteita.

OHJELMA HINGUNNIEMESSÄ 12.-13.4.

Onnenkenkä kevääksi
Avaimenperän valmistaminen
Hevossimulaattorin esittelyä
Hevosenkengän heittoa
Pintelin käärintää

Tutustutaan kampusalueeseen kävellen. Opiskelijoita kertomassa opinnoista, opo ja hyvinvointivalmentaja juttelee opintojen tukitoimista ja verkostoista. Päivän kruunaa runsas, monipuolinen ja herkullinen lounas Aisakellossa.

Tervetuloa tutustumaan YSAOlle!

Pk-yritysten vastuullisuustyöpaja Lapinlahdella

Tervetuloa ma 17.4.2023 pk-yritysten vastuullisuustyöpajaan Väärnin Pappilaan Lapinlahdelle klo 8:30-13:30 (työpajatyöskentely klo 9:00-13:00). Nautimme työpajan ohessa aamukahvit ja lounaan. Tilaisuus on maksuton. Sitovat ilmoittautumiset 10.4.2023 mennessä oheisen linkin kautta: https://forms.office.com/e/TaVVpFGwMy

Vastuullisuustyöpajassa pureudutaan ajankohtaisiin vastuullisuuden teemoihin: Kuinka ennakoida vastuullisuuteen liittyviä odotuksia ja vaatimuksia? Miten omaa vastuullisuustoimintaa pitäisi kehittää? Kuinka kertoa oman yrityksen vastuullisuustoimista? Tavoitteena on saada konkreettisia ideoita yrityksen vastuullisuustoimiin ja -viestintään liittyen. Työpajassa hyödynnetään LEGO SERIOUS PLAY -menetelmää, jonka avulla päästään hauskalla ja tehokkaalla tavalla sukeltamaan vastuullisuusteemoihin. Työskentely värikkäiden legojen kanssa tuo vaihtelua arkeen ja auttaa löytämään uusia ideoita sekä näkökulmia.

Työpajan järjestävät Aktivoi- ja Emill ennakointimalli -hankkeet. Työpajan vetää Jenni Rissanen Paju Consultingista. Jenni on kokenut yritysten kehittäjäkumppani, joka haluaa auttaa asiakkaitaan onnistumaan. Jenni on käyttänyt lego-menetelmää mm. Savon Voima Verkon ja lukuisien pk-yritysten kanssa.

Lisätiedot: Heidi Huttunen heidi.huttunen@ysao.fi ja Anu-Riikka Kolari anu-riikka.kolari@lapinlahti.fi

Hakijamäärä huipputasolla yhteishaussa

Ylä-Savon ammattiopistoon haki kevään 2023 yhteishaussa yhteensä 353 ensisijaista hakijaa, mikä on 46 hakijaa (13,7 %) enemmän kuin vuonna 2022. Suosituimpia aloja olivat maanrakennus-, logistiikka-, maatalous sekä sähkö- ja automaatioala. Tutkintotavoitteeseen koulutukseen haki 328 hakijaa ja Tutkintokoulutukseen valmentavaan (TUVA) -koulutukseen 25 hakijaa. Kaikkiaan hakijoita (kaikki hakusijat lukien) oli yhteensä 2471.

Ensisijaisten hakijoiden määrä on korkein vuonna 2018 uudistuneen ammatillisen koulutuksen lainsäädännön jälkeisistä vuosista. Edellinen ennätys oli vuodelta 2021, jolloin 1. sijaisia hakijoita oli yhteensä 329. Ylä-Savon ammattiopiston ensisijaisten hakijoiden määrä kasvoi suhteellisesti eniten kaikista itäisen Suomen alueen suurista ammatillisen koulutuksen järjestäjistä.

Yhteishaun lisäksi ammatilliseen koulutukseen voi hakea jatkuvassa haussa. Yhteishaun aikana (21.2-21.3.2023) jatkuvan haun kautta YSAO:lle tuli yhteensä 179 hakemusta, joista 69 ammatillisiin perustutkintoihin. Edellisen vuoden aikana jatkuvassa haussa YSAO:lle haki yhteensä 1645 hakijaa. Yhteishaku on todella tärkeä hakukanava, mutta jatkuvan haun kautta aloittaa suurin osa oppilaitoksessa opiskelevista opiskelijoista. Ylä-Savon ammattiopistossa on tällä hetkellä yhteensä 1919 opiskelijaa tutkintoon johtavassa ja TUVA-koulutuksessa, tämän lisäksi muussa koulutuksessa on hieman yli 500 opiskelijaa.

Ylä-Savon alueen muihin ammatillisiin oppilaitoksiin haki yhteensä 70 ensisijaista hakijaa ja seutukunnan lukioihin yhteensä 211 hakijaa.

Kuntayhtymän johtaja Kari Puumalainen pitää yhteishaun hakijatilannetta erinomaisena. Erityisen tyytyväinen hän on siitä, että hakijamäärissä on tapahtunut positiivista kehitystä rakentamiseen liittyvissä aloissa, joissa työvoimapula on ollut ongelmana jo pitkään. Haastetta tuo alueelle tärkeän kone- ja tuotantotekniikan hakijamäärän lasku. Kokonaisuutena tilanne on kuitenkin kohtuullisen hyvä, koska jatkuvan haun kautta saamme jatkuvasti hyviä hakijoita uudelleen ja täydennyskoulutettaviksi. Koulutukseen ministeriöltä saamamme opiskelijavuodet ovat täysimääräisesti käytössä ja ilman lisärahoitusta emme pysty lisäämään koulutusvolyymia.

Lisätietoa hakijatilanteesta antaa kuntayhtymän johtaja Kari Puumalainen, 040 1778 600.

Taitaja2023 -kilpailun finalistit selvillä

Ammattitaidon SM-kilpailu Taitajan semifinaalit järjestettiin tammi–helmikuun vaihteessa 30 ammatillisessa oppilaitoksessa ympäri Suomea. Semifinaaleihin ilmoittautui 1646 opiskelijaa ja he kilpailivat 47 lajissa. Toukokuussa 350 finalistia kohtaa Espoossa Taitaja2023-tapahtumassa.

YSAOlta semifinaaleihin osallistui 29 opiskelijaa. Vaatii rohkeutta lähteä kilpailemaan ja kokeilemaan miten kovassa joukossa käy. Tärkeintä on osallistuminen ja rohkeus olla oma itsensä ja tehdä parhaansa. Onnea siis kaikille osallistujille, meillä on hienoja ja osaavia opiskelijoita!

Iloisena ja ylpeänä esittelemme Espoon SM -finaaleihin tiensä urakoineet:

Tietokoneet- ja verkot: Tatu Räisänen
Eläintenhoito: Jatta Ruotsalainen, Riia Reinikainen
Hevostenhoito: Heidi Marin, Eemeli Anttonen
Sähköasennus: Arttu Miettinen, Mikko Juntunen
Infrarakentaminen: Leevi Lappeteläinen, Tomas Takkinen
CNC- koneistus: Jarkko Karvonen

Taitaja2023 Espoo -tapahtuma järjestetään 8.–11.5.2023 Tapiolan urheilupuiston alueella. Ammattitaidon SM-finaalissa kilpailee noin 350 opiskelijaa eri ammattialoilta. Taitaja2023-tapahtuman yhteydessä kilpaillaan lisäksi yläkoululaisten Taitaja9-kilpailu. Tapahtuman päävastuullinen järjestäjä on Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia. Tapahtuman taustaorganisaatio on Skills Finland ry.

Tapahtuman keskeiset teemat ovat kestävä tulevaisuus, kansainvälisyys ja monikulttuurisuus sekä ammattiosaamisen merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa. Kilpailulajien lisäksi ammattinäytöksissä nähdään ajankohtaisia teemoja: drone-lennätys, tulevaisuuden ruokateknologia ja seinämaalaus (muraali). Taitaja2023 on kaikille avoin tilaisuus tutustua suomalaiseen huippuammattiosaamiseen.

Skills Finland ry edistää ammatillisen koulutuksen laatua ja vetovoimaa kilpailu- ja valmennustoiminnan avulla. Yhdistyksen tavoitteena on rakentaa maailman parasta ammattiosaamista sekä järjestää yhteistyökumppaneiden kanssa vuosittain ammatillisen koulutuksen suurtapahtuma Taitaja ja lähettää Suomen virallinen ammattitaitomaajoukkue kansainvälisiin ammattitaitokilpailuihin. Vuonna 1993 perustetun yhdistyksen taustavoimia ovat opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus ja ammatilliset oppilaitokset sekä keskeiset työmarkkina- ja opetusalan järjestöt.

Tule mukaan tukemaan kansainvälisten osaajien sijoittumista Pohjois-Savoon!

Huoli Pohjois-Savon sekä Pohjois-Karjalan elinvoimasta ja osaavan työvoiman saatavuudesta on saanut kuusi koulutuksenjärjestäjää yhteen, ja haasteeseen vastaamiseksi on valmisteltu kehittämishanke Talent Hub Eastern Finland. EU-rahoitteista hanketta ovat valmistelleet Itä-Suomen yliopisto, Karelia- ja Savonia ammattikorkeakoulut, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria, Pohjois-Savon koulutuskuntayhtymä Sakky ja Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä YSAO.

Talent Hub Eastern Finland -hankkeen hyödyt kansainvälisten osaajien sitouttamisesta Ylä-Savon alueelle:

  • Kansainväliset tutkinto-opiskelijat – joista monilla on jo perhe, työkokemusta ja aiempia tutkintoja – ohjataan tutustumaan, harjoittelemaan ja suorittamaan opintojaan työpaikoilla.
  • Työnantajille tarjoamme monipuolista tukea erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden vastaanottamiseen sekä osa- tai kokoaikaiseen työllistämiseen opintojen ohessa tai niiden jälkeen.
  • Hanke lisää työnantajien veto- ja pitovoimaa ja alueelle jo muuttaneiden kansainvälisten osaajien keskuudessa.
    • Hanke tuottaa tietoa ja viestii alueen tukipalveluista, harjoittelu- ja työmahdollisuuksista sekä kuntien ja työpaikkojen vetovoimatekijöistä.
  • Hanke tukee kotikansainvälistymistä ja kaksisuuntaista kotoutumista.
  • Hankkeen tavoitteena on edistää kansainvälisten osaajien yrittäjyyttä.  
  • Kunnilla ja työnantajilla on mahdollisuus osallistua toimenpiteiden yhteiskehittämiseen.  

Hankkeen kustannusarvio on noin 5,6 miljoonaa euroa ja sen toteutusaika on 1.9.2023 – 31.8.2027. Hankkeen rahoitus koostuu EU-tuesta (80 %) ja oppilaitosten omarahoituksesta. Pyydämme yhteisen asian kehittämiseen mukaan myös alueen työnantajia. Hankkeen merkityksellisyyden osoittamiseksi toivomme työnantajia osallistumaan joko rahallisella tuella tai tukemalla ilman rahoitusta, kaikki tukimuodot ovat tervetulleita.

Ilmoittautuminen mukaan tällä lomakkeella 30.4.2023 mennessä.
Mikäli haluatte tukea hanketta rahallisesti, teihin otetaan yhteyttä.

Yhteistyöterveisin,  

Huippukengittäjä Wayne Preece Hingunniemessä

Kengityksen alkeiskurssi perehdyttää kuvassa näkyvien alasimen ja vasaran käyttöön kuin myös hevosen käsittelemiseen kengitystilanteessa, hevosen jalan anatomiaan, kavion rakenteeseen ja mekaniikkaan.

Huippukengittäjä Wayne Preecen kengitysklinikka 24.-26.2.2023 Ylä-Savon ammattiopiston Hingunniemen kampuksella.

Koulutuksessa paneudutaan erityisesti hevosen kavion kanta-alueen ongelmiin, niiden syihin ja seurauksiin sekä tapoihin ehkäistä ja hoitaa näitä ongelmia kengityksen keinoin. Lisäksi syvennytään hevosen jalan toiminnalliseen anatomiaan. Sunnuntai on taontapäivä Suomen Kengityssepät ry:n jäsenille.

Klinikka käynnistyy perjantaina 24.2. klo 8.30 kahvitarjoilulla, jonka jälkeen luentoja aiheesta ja lounas. Käytännön oppia kengitykseen iltapäivällä klo 12–16. Ylä-Savon ammattiopisto, Hingunniemen kampus, Hingunniementie 98, Kiuruvesi. Tervetuloa!

Brittiläinen Wayne Preece on 30 vuotisen sepän uransa aikana toiminut sairaskengittäjänä ja opettajana useammassa eri oppilaitoksessa Englannissa. Työskennellessään Myerscough Collegessa hän eteni tutoriksi ja pätevöityi opettajaksi 2008. Samana vuonna hän saavutti Worshipful Company of Farriersin korkeimman tason, FWCF:n. Hän toimi opettajana, kunnes vuonna 2017 päätti palata siihen mitä eniten rakastaa, hevosten kengittämiseen. Nykyään Wayne pitää klinikoita Isossa-Britanniassa sekä Yhdysvalloissa, Israelissa, Puolassa ja Tanskassa.

Yhteydenotot
Satu Wink, Suomen kengityssepät ry p. 0405002251, satu.wink@gmail.com 
Jukka Kemiläinen, opettaja YSAO p. 040 177 2820

KOE IISALMI! -kampanja tarjoaa ilmaista ja huippuedullista koeasumista

Koeasumisen kampanja on osa Iisalmen kaupungin sekä kumppaniyritysten ja -oppilaitosten yhteistä By Iisalmi –brändityötä, jonka tavoitteena on tehdä Iisalmesta Suomen houkuttelevin seutukaupunki ja maailman ensimmäinen kiireneutraali seutukaupunki. Ihmeiden Iisalmi tarjoaa kesäisin ilmaisen koeasumisen yhdelle Ylä-Savon ulkopuolelta seudullemme saapuvalle kesätyöntekijälle harrastusetuineen sekä huippuedullisia asumisen ratkaisuja seudullemme kesätöihin tuleville! 

Hakuaika ilmaiseen koeasumiseen 2023 on päättynyt ja kesäasukkaaksi valikoitui Reetta Sojakka Helsingistä. Hän muuttaa kaupunkiin työskennelläkseen kesän ajan Iisalmen kaupungin varhaiskasvatuspalveluissa. Kiitos kaikille kampanjasta kiinnostuneille! Koeasujan tunnelmia voit seurata Instagramissa @koeiisalmi-tilillä. 

Kevään aikana sisustusalan opiskelijat Alisa, Jaana, Jenni ja Linnea ovat työskennelleet ahkerasti Petterinkulma Oy:n remonttikohteessa. Voit seurata remontin etenemistä KOEASUMINEN 2023 – Ysaon sisustusalan opiskelijoiden remonttiblogi.

Katso video opiskelijoiden remonttihommista sekä koulutuspäällikkö Krister Kaisanlahden ajatukset koeasumisen kampanjasta.

Yritysvetoinen koodikoulu etenee Itä-Suomessa – Koodi / Sisu ry on perustettu

Kuopioon suunnitteilla oleva yksityinen ja yritysvetoinen koodikoulu sai vahvan alkusysäyksen, kun hankkeeseen sitoutuneet yritykset KPY Novapolis, Ponsse, Normet, Istekki ja Osuma Henkilöstöpalvelut sekä Kuopion alueen kauppakamari ja Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä YSAO perustivat Koodi / Sisu ry:n vuoden 2022 lopussa. Yhdistyksen tavoitteena on, että ensimmäisten opiskelijoiden haku koodikouluun voisi käynnistyä jo tulevana syksynä.

Koodikouluhanke lähti liikkeelle yritysten tarpeesta. Kuopion alueen kauppakamarin mukaan pelkästään Pohjois-Savossa tarvitaan viiden vuoden sisällä noin 1000 uutta alan osaajaa. Suomi kilpailee tietotekniikan osaajista ja koodareista ja koodikoulun toivotaan tuovan merkittävää helpotusta osaajien saatavuuteen sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Vuosittain koulutuksen aloittaisi arvion mukaan noin 250 opiskelijaa. ”Pohjois-Savossa elinkeinoelämä näkee ICT-osaamisessa ja palveluissa merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Jos osaajatarve pystytään ratkaisemaan lähivuosien aikana, merkitsee se jopa 10 prosentin liikevaihdon kasvua”, kertoo Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Kaija Savolainen.

”Koodikoulu lisää koko Suomen mainetta tietotekniikan edelläkävijämaana ja asemoi Itä-Suomea alan osaamisen keskittymänä sekä alustana yritysten kasvulle. Uskomme, että hyvien työmahdollisuuksien ja mukavan elinympäristön myötä koodareita jää seudulle pysyvästi. Koulu vastaa kuitenkin laajemminkin valtakunnallisiin tarpeisiin ja mahdollistaa ketterän opiskelun monille”, sanoo Koodi / Sisu ry:n puheenjohtaja ja KPY Novapoliksen toimitusjohtaja Anssi Lehikoinen.

Koodikoulu tarjoaa opiskelijoille uudenlaisen väylän oman osaamisensa kehittämiseen. Koodikoulun uskotaan kiinnostavan hakijoita myös muualta Suomesta ja kansainvälisesti. Käytännönläheisessä koulussa opiskellaan englanniksi vertaisoppimiseen perustuvalla mallilla ja koulu kestää noin kaksi vuotta.

Koodi / Sisun on tarkoitus toimia tiiviissä yhteistyössä virolaisen koodikoulun Kood/Jõhvin kanssa. Virossa koodikoulu on ollut menestys, joka on houkutellut opiskelijoita kansainvälisesti. Myös Kood/Jõhvin on perustanut merkittävä yritysverkosto. Siinä ovat mukana esimerkiksi Microsoft, CGI, SEB ja Bolt. ”Yhteistyö Kood/Jõhvin kanssa mahdollistaa kiinnostavan osaajapoolin ja yritysverkoston Suomen ja Baltian välillä”, Lehikoinen uskoo.

”Pohjoissavolaisena yrityksenä meille on tärkeää, että tänne syntyy uusia työpaikkoja ja yritystoimintaa. Lisäksi uskomme, että saamme koodikoulusta osaavia, monipuolisen taustan omaavia työntekijöitä, mikä osaltaan tukee Ponssen kehitystä tulevaisuudessa”, sanoo johtaja Miika Soininen, joka vastaa Ponssen digitaalisista palveluista ja IT:stä.

”Vihreä siirtymä ja digitalisaatio ovat keskeiset Normetin liiketoimintaan vaikuttavat megatrendit, joiden vuoksi tarve ohjelmistokehittäjille on valtava. Koodikoulun avulla saamme päteviä osaajia alalle ja samalla voimme tarjota koodariopiskelijoille mielenkiintoisen ja aidon oppimisympäristön oikeine liiketoiminnan haasteineen”, sanoo Normetin teknologiajohtaja Samu Kukkonen

”Istekki on kasvanut kansalliseksi ICMT-palvelutaloksi. Yhteiskunnalliset muutokset, kuten hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen, palvelujen digitalisoituminen ja kyberturvallisuuden korostuminen ovat kasvattaneet merkittävästi ICT-osaajatarvetta. Uskomme vahvasti yritysyhteistyöhön ja Sisu-koodikoulu täydentää osaajatarjontaa meille tärkeillä ICT-osaamisalueilla.” toteaa Istekin innovointi- ja kehitystoiminnasta vastaava Juhani Heikka

Osuma Henkilöstöpalveluiden toimitusjohtaja Ville Auvinen uskoo, että koulun kautta pystytään työllistämään tulevaisuudessa merkittävä määrä osaajia: ”Asiakkailla on iso tarve tämän alan osaajille. Meitä kiinnostaa myös koulun uudenlainen lähestymistapa oppimiseen, sillä henkilöstöalalla osaajien kouluttamisen merkitys kasvaa entisestään tulevaisuudessa. Uskon, että koodikoulussa voidaan kouluttaa sekä uusia osaajia että tarjota täydentäviä opintoja alalla jo työskenteleville.”

Ylä-Savon ammattiopiston näkökulmasta koodikoulu täydentää alueella jo olevien oppilaitosten tarjontaa sekä samalla mahdollistaa uudentyyppisten koulutus- ja yhteistyörakenteiden kehittymisen. ”Kumppanuus Koodi / Sisu ry:n kanssa vahvistaa kykyämme tukea alueen yritysten osaavan työvoiman saatavuutta. Panostamme vahvasti tietojohtamisen ja digitaalisuuden kehittämiseen myös omassa toiminnassamme, ja meilläkin on tarve lisäosaajiin”, kertoo kuntayhtymän johtaja Kari Puumalainen.

Asiasta kiinnostuneet yritykset ovat tervetulleita mukaan yhteistyöhön. ”Haastamme asiasta kiinnostuneet yritykset rohkeasti mukaan joukkoomme luomaan uudenlaista oppimista, jossa yritysyhteistyö on tiivistä läpi opintojen. Tässä on hieno mahdollisuus tehdä yhdessä yhteiskuntavastuullista ja vaikuttavaa toimintaa”, perustajat toteavat yhdessä.

Alueen veturiyritysten lisäksi hanke on herättänyt kiinnostusta myös pääkaupunkiseudulla ja kansainvälisesti toimivissa yrityksissä. Itä-Suomessa uskotaan, että kansallisesti merkittävään hankkeeseen saadaan lisää kiinnostuneita yrityksiä mukaan. Mikäli osallistuminen kiinnostaa, asiasta voi olla yhteydessä KPY Novapoliksen yhteisöpäällikköön Karolina Puntaseen karolina.puntanen@novapolis.fi.

Koodikoulusta järjestetään myös kaikille avoin infotilaisuus 27.2.2023 Kuopiossa: https://www.novapolis.fi/tapahtuma/koodikoulukeskustelu/.

#koodisisu #koodikoulu #practicalcodinginpractice #yhteiskuntavastuu

Lisätietoja: Anssi Lehikoinen, puheenjohtaja anssi.lehikoinen@kpy.fi / 050 328 2648

Koodi / Sisu ry

KPY Novapolis Oy ja Talentree Oy toteuttivat koodikoulua koskevan esiselvityksen vuonna 2022 Ely-keskuksen myöntämän ESR-tuen mahdollistamana. Esiselvityksen pohjalta joulukuussa 2022 perustettiin voittoa tavoittelematon Koodi / Sisu ry. Yhdistyksen perustajia ovat KPY Novapolis, Ponsse, Normet, Istekki, Osuma henkilöstöpalvelut, Kuopion alueen kauppakamari ja Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä. Sen tarkoituksena on mahdollistaa yksityisen koodikoulun toiminta Kuopiossa.

Koodi / Sisu ry tekee lopullisen päätöksen koodikoulun perustamisesta kesällä 2023, kun riittävä rahoituspohja koodikoulun perustamiseksi on varmistunut. Yhdistyksen tavoitteena on aloittaa opiskelijamarkkinointi syksyllä 2023, jolloin ensimmäiset opiskelijat aloittaisivat Kuopiossa alkuvuonna 2024.

KesTechin teknologiatalkoot 17.2.

Laatu kuvituskuva.

Iisalmen kulttuurikeskuksella järjestettävässä Teknologiatalkoot-tapahtumassa käydään läpi teollisuuden tulevaisuuskuvaa. Tilaisuuden keynote puheenvuoron pitää futuristi Perttu Pölönen, joka puheenvuorossaan ottaa kantaa tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Tilaisuudessa osallistujat pääsevät myös kuulemaan ja keskustelemaan Ylä-Savon nykytilanteesta ja toimenpiteistä, joiden avulla Ylä-Savon teollisuus pidetään elinvoimaisena.

Teknologiatalkoot järjestetään Iisalmen kulttuurikeskuksella 17.2. klo 11-15 ja lisätietoja tilaisuudesta sekä ilmoittautumislinkki löytyy KesTechin verkkosivulta https://kestech.fi/teknologiatalkoot/. Tilaisuus on suunnattu erityisesti Ylä-Savon teknologia- ja teollisuusyritysten toimijoille, koulutusten järjestäjille sekä alaan liittyville sidosryhmille.

– Viimeisten vuosien tapahtumat ja globaalit kriisit tulivat monelle yllätyksenä, mutta niihin johtaneet tapahtumat ja heikot signaalit olivat kuitenkin olemassa, nähtävissä ja sitä kautta jossain määrin myös ennustettavissa. Ei ole sattumaa, että osa yrityksistä on pystynyt luovimaan globaaleissa myrskyissä toisia paremmin ja näiden onnistumisten taustalla on usein systemaattinen tulevaisuuden skenaarioiden luominen, ylläpitäminen sekä ennakointityö, kertoo Kestech-hankkeen projektipäällikkö Reijo Hynynen.

Kun katse keskittyy maailman mullistuksiin, helposti unohtuu mihin Ylä-Savo alueena on menossa. Millaisia palveluita tulevaisuudessa tarvitaan tai millaisille tuotteille on kysyntää vuonna 2035? Entä kuinka nuo tulevaisuuden tuotteet valmistetaan, millaisia materiaaleja niissä käytetään ja kuinka tekoäly, digitalisaatio ja kestävyyskriisi vaikuttaa tuotteiden suunnitteluun, valmistukseen ja elinkaareen? Millaista osaamista tarvitaan, että uudet menetelmät pysyvät hallussa ja uusia innovaatioita syntyy?

Vuoden 2022 alussa Ylä-Savossa aloitti toiminnan KesTech-osaamiskeskittymä, jonka yksi päätehtävistä on tuottaa alueen teollisuuden tulevaisuuskuvaa ja uutta osaamista ennakointityön kautta. KesTech on Ylä-Savon ammattiopiston, Savonia-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston yhteinen hanke, joka on tehnyt systemaattista selvitys- ja ennakointityötä yhdessä Ylä-Savon teollisuuden ja organisaatioiden kanssa kartoittaakseen alueen tulevaisuuteen vaikuttavia ilmiöitä ja tekijöitä. Ennakointityön pohjalta osaavan työvoiman saatavuus, tulevaisuuden teknologioihin perehtyminen sekä kestävyyden ja vastuullisuuden hallitseminen ovat nousseet elinvoimaisuuden avaintekijöiksi.

Nämä ilmiöt on edelleen viety KesTechin Round Table -työpajoihin pureksittavaksi. Työpajoja on järjestetty jo neljä kappaletta, joissa osallistujia on ollut lähes 100 henkilöä edustaen laajasti Ylä-Savon yrityskenttää, oppilaitoksia sekä muita sidosryhmiä. Tilaisuuksissa Ylä-Savon toimijat ovat kertoneet näkemyksiään siitä, mitä toimenpiteitä alueella kannattaa tehdä ja mihin alueella kannattaa panostaa, jotta Ylä-Savo alueena pysyisi elinvoimaisena ja yrityksillä olisi mahdollisuus kehittyä ja menestyä.

– Osaavan työvoimaan saatavuuteen liittyvän keskustelun pohjalta on löytynyt jo konkreettisia toimenpiteitä, mitä voidaan toteuttaa Ylä-Savossa. Tämä auttaa yrityksiä, oppilaitoksia ja Ylä-Savon kuntia valmistautumaan tulevaisuuteen ja toteuttamaan tarvittavia kehitystoimia ennakoidusti ja suunnitellusti
kertoo hankekoordinaattori Mika Julkunen YSAOlta.

Lisätietoja KesTech-osaamiskeskittymästä ja sen toiminnasta:
Projektipäällikkö Reijo Hynynen, Savonia-amk, reijo.hynynen@savonia.fi, 044 785 5576
Hankekoordinaattori Mika Julkunen, Ylä-Savon ammattiopisto mika.julkunen@ysao.fi 040 6686 068

Lisätietoja Teknologiatalkoot tapahtumasta:
Asiantuntija Herkko Pulkkinen, Itä-Suomen yliopisto, herkko.pulkkinen@uef.fi, 050 465 5947

YSAOlta 29 opiskelijaa Taitaja-semifinaaleihin

Ylä-Savon ammattiopisto YSAOn opiskelijat kilpailevat Taitaja-semifinaaleissa tammi–helmikuun vaihteessa ympäri Suomea. Mukana on 29 opiskelijaa, jotka osallistuvat kymmeneen eri lajiin. YSAOn kampuksilla järjestetään neljän lajin semifinaalit.

Taitaja-semifinaalit järjestetään 30.1.–3.2.2023 yhteensä 30 ammatillisessa oppilaitoksessa ympäri Suomea. Semifinaaleihin ilmoittautui 1646 opiskelijaa ja he kilpailevat 47 lajissa, joista viisi on erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille tarkoitettuja TaitajaPLUS-lajeja.

Lajiensa parhaat kilpailevat suomenmestaruuksista 8.–11.5. Taitaja2023-tapahtumassa Espoossa. Toukokuun finaalissa kilpailee noin 500 finalistia eri ammattialoilta.  

”Olen erittäin iloinen, että saimme todella paljon osallistujia Taitaja-semifinaaleihin. Osallistujamäärä on yksi suurimmista Taitajan historiassa”, toteaa Taitaja2023-tapahtuman kilpailujohtaja Thomas Vasenius.

Taitaja2023 Espoo

Taitaja2023 Espoo -tapahtuma järjestetään Tapiolan urheilupuiston alueella. Tapahtuman taustaorganisaatio on Skills Finland ry.

Tapahtuman keskeiset teemat ovat kestävä tulevaisuus, kansainvälisyys ja monikulttuurisuus sekä ammattiosaamisen merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa. Kilpailulajien lisäksi ammattinäytöksissä nähdään ajankohtaisia teemoja: drone-lennätys, tulevaisuuden ruokateknologia ja seinämaalaus (muraali). Taitaja2023 on kaikille avoin tilaisuus tutustua suomalaiseen huippuammattiosaamiseen.

Espoon kilpailuihin lähdetään osaamisella ja ammattiylpeydellä – tapahtuman virallinen slogan ja hastag on #OlePro.

Lisätietoja
Nasrelarab Satu
Opettaja, Taitaja-koordinaattori YSAO
satu.nasrelarab@ysao.fi
p. 040 079 8524

Thomas Vasenius
Kilpailujohtaja, Taitaja2023 Espoo
thomas.vasenius@omnia.fi
p. 043 824 4169

Opintojen keskeytykset vähentyneet YSAOlla

IT-tukihenkilöopiskelija teknologian oppimisympäristössä.

Ylä-Savon ammattiopisto YSAO on kehittänyt toimintamalleja, joiden avulla ammatillisten opintojen keskeyttämistä voidaan vähentää. Tavoitteena on ollut, että yhä harvempi opiskelija jättää opintonsa kesken. Työ on tuottanut tulosta ja keskeyttämisten määrä YSAO:lla on vähentynyt 40 % vuoden 2019 tasosta. Nykyisin yhä useampi opiskelija saavuttaa omat opiskelulleen asettamansa tavoitteet.

– Kuntayhtymässä on kehitetty toimintamalleja jo usean vuoden ajan. Keskeyttämisten syitä on analysoitu sekä omana työnä, että ulkopuolisilla selvityksillä. Oppilaitoksen toimintaprosesseja on kehitetty ja käyttöön on otettu uusia teknologisia ratkaisuja, joiden avulla voimme aiempaa nopeammin havaita opiskelijat, joiden opinnoissa on haasteita. Keskeisiä teknisiä ratkaisuja ovat olleet Vastuuohjaajan työpöytä sekä tekoälyyn pohjautuva Appia-sovellus, joka kykenee reaaliajassa löytämään ne opiskelijat, joiden riski keskeyttää on suurin, kertoo kuntayhtymän johtaja, rehtori Kari Puumalainen.

Kehitystyön tuloksena olemme saaneet keskeyttämisluvut kääntymään laskuun, ja keskeytysten määrät ovat vähentyneet merkittävästi. Ns. kokonaiskeskeyttäminen, jossa seurataan kaikkia oman aloitustutkintonsa keskeyttäneitä riippumatta opiskelijan jatkopolusta (jatkaa opintojaan joko samassa tai toisessa oppilaitoksessa, siirtyy työelämään) on vähentynyt 42,3 % vuodesta 2019 vuoteen 2022. Samassa ajassa ns. negatiivinen keskeyttäminen (ei tietoa, opiskelija jää työttömäksi, jää työelämän ulkopuolelle) on vähentynyt 40,3 % vuoden 2019 tilanteesta. Negatiivinen keskeyttämisaste oli 4,99 % vuonna 2022.

Merkittävää on, että keskeyttämiset vähenivät myös koronavuosien aikana, jolloin valtakunnallisesti arvioitiin keskeyttäneiden määrän kasvaneen. Ylä-Savon ammattiopiston opiskelijoiden määrä on kasvanut vuodesta 2019 vuoteen 2022 yhteensä 98 opiskelijavuodella. On huomioitavaa, että huolimatta opiskelijamäärän kasvusta myös absoluuttinen keskeyttäneiden määrä on vähentynyt yli 40 % (keskeyttäneitä oli 152 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2019).

– Jatkamme kehitystyötä teettämällä ulkoisen selvityksen niistä toimenpiteistä, joilla on ollut eniten positiivista vaikutusta saavutettuihin tuloksiin, jotta voimme panostaa niihin jatkossa entistä enemmän. Lisäksi teemme kansainvälistä yhteistyötä Baltian maiden kanssa opintojen keskeyttämisen ehkäisyn parhaista käytännöistä, summaa opiskeluhyvinvointipäällikkö Kaj Jääskeläinen.

*) YSAO käyttää keskeyttäneiden laskennassa seuraavaa kaavaa:

kokonaiskeskeyttäminen = kaikista syistä opintonsa keskeyttäneet / toteutunut opiskelijavuosimääränegatiivinen keskeyttäminen = negatiivisista syistä opintonsa keskeyttäneet / toteutunut opiskelijavuosimäärä

Lisätietoa aiheesta:

opiskeluhyvinvointipäällikkö Kaj Jääskeläinen, kaj.jaaskelainen@ysao.fi
kuntayhtymän johtaja, rehtori Kari Puumalainen, kari.puumalainen@ysao.fi

Väylät auki ammatillisella koulutuksella

Suomessa voi opiskella yli 160 eri ammatilliseen tutkintoon ja satoihin eri ammatteihin. Koulutus avaa ovet jatko-opintoihin ja työelämään, tai vaikka uudelle alalle.

Ammatilliseen koulutukseen voit hakeutua perusopetuksen päättövaiheessa tai lukiokoulutuksen päättyessä valtakunnallisen yhteishaun kautta. Yhteishaku tapahtuu Opintopolun kautta kerran vuodessa. Voit tulla myös jatkuvan haun kautta opiskelemaan käytännössä läpi vuoden. Jatkuva haku on auki kaikille ammatilliseen koulutukseen haluaville. Oikea hetki voi olla vaikka heti.

YSAO tarjoaa hakijalle erilaisia mahdollisuuksia usean kampuksen voimalla! Löydä monipuolisesta koulutustarjonnasta oma väyläsi.

Opiskelupaikan valinta on iso päätös, mutta loppuelämääsi se ei lukitse. Unelma-ammattiin voi päätyä montaa eri reittiä ja minkä ikäisenä tahansa. Ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto tuottavat yleisen kelpoisuuden korkeakouluopintoihin. Korkeakoulut päättävät tarkemmista valintaperusteista koulutuksittain. Tutustu erilaisiin urapolkuihin Väylät auki -sivustolla.

Katso videolta räppäri Ville Gallen mielenkiintoinen urapolku.

Ylä-Savon talousaluerahasto myönsi huomionosoituksia

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä jakoi hallinnoimansa Ylä-Savon talousaluerahaston myöntämät kolme 1000 euron huomionosoitusta 20.12.2022.

Huomionosoitusten saajat olivat Outi Jäntti, Tuula Väisänen ja Juha-Pekka Rusanen. Palkinnot jakoi yhtymähallituksen puheenjohtaja Kyösti Kauppinen.

Ylä-Savon talousaluerahaston johtokunnan valintaperustelut palkituista:

Outi Jäntti

Outi Jäntti on luonnonvara-alan kehittäjä, joka on määrätietoisesti ja pitkään ollut kehittämässä alan koulutusta sen eri muodoissaan. Hänellä on vahva sisällöllinen ja pedagoginen osaaminen. Koulutuksen kehittämisen saralla viimeisimmät panostukset on tehty eOppimiseen. Outilla on vahvat työelämän verkostot sekä alueella että valtakunnallisesti.

Opettajana hän on tsemppari, joka kannustaa opiskelijoita eteenpäin opinnoissaan yhdessä koulukoira Urhon kanssa. Outi on alansa rautainen ammattilainen, joka kehittää innovatiivisesti alaa ja siihen liittyviä koulutuksia.

Tuula Väisänen

Väisäsen Kotiliha Oy:ssä työskennellessään Tuula on edusauttanut merkittävästi maahanmuuttajaopiskelijoiden työelämässä oppimista ja työllistymistä Ylä-Savossa.

Tuula ja koko työyhteisö ovat ohjanneet opiskelijoita sitoutuneesti ja kannustavasti työtehtäviin sekä suomalaisen työelämän pelisääntöihin monella elämän alueella. Väisäsen Kotiliha on tarjonnut palkkatyötä maahan muuttaneille valmistumisen jälkeen ja osa-aikatyötä jo opintojen aikana. Työssä on ollut kiitettävästi kielitukea tarjolla. Myös opiskelijoiden osaamista ja ideoita on arvostettu ottamalla heidän kotimaidensa ruokia tuotevalikoimaan.

Juha-Pekka Rusanen

Juha-Pekka Rusanen on kaupunginjohtaja, joka tekee työtään isolla sydämellä. Hän on aito yläsavolainen, joka tuo seutuamme esille monipuolisesti ja aktiivisesti erilaisten tapahtumien ja toimintamallien kautta. Hän on aina siellä missä seutua tuodaan positiivisesti esiin.

Edunvalvonnassa hän on pitänyt Ylä-Savon ammattiopiston asiaa esillä aktiivisella ja positiivisella tavalla sekä alueellisesti että valtakunnallisesti.

Juha-Pekka on aito yhteistyön tekijä ja hänen työtään tuetaan seutukunnalla laajasti.

Ylä-Savon talousaluerahasto

Ylä-Savon talousaluerahasto on vuonna 2015 perustettu rahasto, jonka pääomana on Ylä-Savon Kehitys Oy:n lahjoittamat Ylä-Savon talousalueen liiton rahaston varat.

Rahaston säännöissä on mainittu, että rahasto myöntää stipendejä seuraavasti:

”3 § Rahaston tarkoitus ja tuoton jakaminen

Rahaston tarkoituksena on jakaa stipendejä ja huomionosoituksia Ylä-Savon ammattiopiston opiskelijoille, työntekijöille sekä muille yksityishenkilöille, jotka ovat omalla toiminnallaan edistäneet Ylä-Savon ammattiopistoa ja Ylä-Savon aluetta, niiden elinvoimaisuutta, tunnettuutta ja yläsavolaisuutta merkittävällä tavalla.

Rahaston varojen käytöstä päättää rahaston johtokunta.

Stipendin saaja voi olla nykyinen tai entinen Ylä-Savon ammattiopiston työntekijä tai opiskelija tai oppilaitoksen ulkopuolinen henkilö, joka täyttää rahaston sääntöjen mukaiset vaatimukset.

Lisätietoja
Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän johtaja
Kari Puumalainen
040 1778 600