Alavieskan Taluskylältä kotoisin oleva Emma Tolonen opiskelee YSAOn Hingunniemen kampuksella hevostenhoitajaksi. Opintoja on takana nyt 1,5 vuotta ja ammattiin valmistuminen on käsillä kevään aikana. Emma on opiskellut monimuotoisena ripeään tahtiin, joten ammatilliset opinnot ovat jo suoritettuna, vain yhteisiä opintoja on vielä jonkun verran jäljellä.
– Peruskoulun jälkeen yhteishaussa hain ja sain opiskelupaikan Ypäjältä. Opiskelupaikka vaihtui kuitenkin lennossa, kun hevosen lääkärireissulla tuttava suositteli Hingunniemeä, muistelee Emma. – Parin päivän mietinnän jälkeen perun Ypäjän ja pääsin opiskelemaan tänne.
Heppatyttö hän on ollut ihan pienestä asti ja rakkaus hevosiin on tullut verenperintönä mummulta. Eläimet ovat hänelle tärkeitä ja vapaa-aika kuluu oman koiran sekä Fura de Bloomerdin eli tuttavallisemmin Fifi-hevosen kanssa puuhaillessa. Vauhdikkaan Emman harrastuksiin kuuluu myös kisaaminen jokkis kilpa-autoluokassa.
Opinnot ovat sujuneet pääasiassa etäopiskeluna sekä työssä oppimassa neljässä eri paikassa, Suonenjoella, Haapavedellä sekä Ylivieskassa Eija Sorviston ravitallilla sekä Pauliina Annalan tallilla, jossa myös oma hevonen asustaa.
– Välillä oikein harmittaa, kun en ole ollut täällä lähijaksolla, koska täällä on niin hienot puitteet, Emma toteaa. -Ehkäpä opiskelen vielä toisen tutkinnon, että pääsen sitten nauttimaan niistä. Parasta täällä on ollut Aune-ope, joka on ollut tukena ja turvana kaikissa opiskelujutuissa ja muutenkin täällä on tosi mukavia opettajia.
Haaveissa oma varsa
Tulevana kesänä Emman tavoitteena on kisaaminen. Oma hevonen alkaa olla jo iäkäs, joten kyseessä saattaa olla sen viimeinen kausi kisakentillä
– Haluan nauttia sen kanssa viimeisen kisakauden, kertoo Emma. – Jos kaikki menee hyvin, niin aion teettää sillä varsan, joten astutan sen sitten syksyllä.
Haaveissa on myös työskentely ulkomailla, jos kaikki asiat oman hevosen suhteen ja elämässä loksahtavat sopivasti paikoilleen. Hevosalan huippuammattilaisista on pulaa ja monipuoliset osaajat työllistyvät hyvin Suomessa ja ulkomailla. Arvostus alkaa näkymään vähitellen myös alan palkkauksessa.
– Emma on moniosaaja, jolla on kokemusta sekä ravi että ratsupuolelta. Se on aivan mieletön vahvuus, kertoo opettaja Aune Huttunen. – Kysyntää osaajille on hevosalalla. Emmalla on tulevaisuuden suhteen valttikortit käsissään.
Talliyrittäjyydestä toimelias Emma ei kuitenkaan haaveile. Oman tallin pitäminen on erittäin sitovaa ja vaikea saada kannattavaksi. Yksi vaihtoehto tulevaisuudessa olisi työskennellä muille yrittäjänä ja laskuttaa omasta työpanoksesta. Alalla tarvitaan luotettavia ja osaavia työntekijöitä talliyrittäjien apukäsiksi.
– Ei voi muuta, kun ihailla että noin nuorella ihmisellä on noin realistiset käsitykset alasta ja hän ymmärtää ne asiat mitä tulee ottaa huomioon, Aune sanoo. – Emmalla on aivan mahtavia ideoita siitä minkälaista se yrittäjyys voisi tulevaisuudessa olla. Ne on semmoisia vaihtoehtoja, joilla tulevaisuudessa pystyy elättämään itsensä.
Emma on tottunut tekemään tallihommia eikä koe työn olevan fyysisesti raskasta, väsymystä joskus aiheuttaa enemmänkin sosiaaliset suhteet. Alalla on painetta ja kiirettä, joka saattaa joskus ilmetä kireänä ilmapiirinä tallilla ja saatetaan sanoa suoraan ja rumastikin. Hyvällä asenteella, ahkeruudella ja myös toisten menestyksestä iloitsemalla alalla pärjää parhaiten.
– Olen huomannut, että oma asenne ratkaisee ja olemalla itse muille mukava ja avulias pärjää jo pitkälle, Emma toteaa. Kritiikkiä pitää kuitenkin pystyä ottamaan vastaan, virheitä tulee kaikille, pitää vain myöntää ja oppia niistä.
Yhteiset pelisäännöt ja toimintatavat
Hevosala menee koko ajan eteenpäin ja toimintatavat muuttuvat. Opettajien ja ammatinohjaajien pitää jatkuvasti kouluttautua ja hankkia uusinta tietoa muutoksista ja sopeutua sen mukaan. Tärkeää on myös käydä tutustumassa etenkin uusien työssäoppimispaikkojen arkeen ja pitää yhteyttä talliyrittäjiin. YSAOlla on ehdoton nollatoleranssi eläinten huonoon kohteluun ja väärinkäytöksiin ja rikkomuksista tulee tehdä eläinsuojeluilmoitus, jos niitä havaitaan.
– Pitää sen kirkkaana mielessä, että jokaisella on velvollisuus puuttua, jos näkee että eläimiä kohdellaan huonosti, kiteyttää Aune. – Koulun talleilla meillä on yhteiset pelisäännöt ja tietyt tavat, miten toimitaan hevosen käsittelyyn liittyvissä asioissa.
Koululle opetushevosiksi valitaan hevosia tarkan seulan kautta. Hevonen on herkkä eläin, eikä kaikki yksilöt välttämättä sopeudu opetusympäristöön, koska tallissa on hälinää ja ihmiset vaihtuvat.
– Hevosten valintaan kiinnitetään tosi paljon huomiota, koska oppimisolosuhteet pitää olla opiskelijoille turvalliset, Aune toteaa. – Tarvitaan myös monen osaamistason hevosia, koska opiskelijoiden taitotaso etenkin opintojen alkuvaiheessa voi olla hyvin erilainen.
Työssäoppimispaikoilla on iso merkitys opiskelijoiden osaamisen kehittymiseen. Opiskelijan taitotason huomioiminen tehtävien ja vastuun antamisessa on avainasia. Hyvä perehdytys yrityksen toimintatapoihin ja rutiineihin on ensiarvoisen tärkeää ja luo turvalliset raamit oppia.
– Opintojen alussa on aika paljon teoriaa ja tietyt asiat ovat lähtökohtaisesti pakollisia kaikille. Niitä voi opiskella Teamsin kautta tai tarpeen vaatiessa myös tallenteiden avulla, kertoo Aune. – Teoriaopinnot eivät välttämättä takaa sitä, että asian hallitsee myös käytännössä, se voi yllättää puoleen tai toiseen.
– Emmassa on ollut aivan loistavaa se aktiivisuus. Hän uskaltaa laittaa viestiä ja kysyä, että miten tämä asia olikaan, kiittelee Aune oppilastaan. – Olen yrittänyt kannustaa myös muita opiskelijoita olemaan yhteydessä ja kysymään heti, jos on jotakin epäselvää tai arveluttaa.
Monimuoto-opiskelu vaatii sitoutumista ja aktiivista otetta. Vastuu siitä, että opinnot etenevät suunnitellusti on opiskelijalla itsellään.
– Olen kokenut niin, että on hyvä itse suunnitella ja ottaa vastuu opiskelusta. Aune on sitten huolehtinut taustalla, että minulla on kaikki hyvin, miettii Emma. – Haluan sanoa kaikille, jotka tulevat opiskelemaan, että pitää miettiä onko valmis itse suunnittelemaan ja sitoutumaan, koska se vaatii itseltä paljon enemmän.
”Olen hevosihminen joka tapauksessa, olipa se minun työ tai ei.
Yksi Emman työssäoppimispaikoista on ollut Maatalousyhtymä Niemelä & Sorvisto Ylivieskassa. Yrittäjä Eija Sorvisto on pitkän linjan hevosammattilainen ja toiminut ravitalliyrittäjänä 20 vuotta. Eija on opiskellut YSAOlla ravivalmentajan ammattitutkinnon vuonna 2020.
Tallilla asustaa reilu kymmenen treenauksessa olevaa ravihevosta ja muutama siitostamma. Tilalla viljellään myös heinää ja viljaa sekä myyntiin että ravinnoksi oman tallin asukkaille. Yritystä hoidetaan pääasiassa oman perheen voimin. Tilan sijainti Ylivieskan raviradan läheisyydessä tarjoaa hyvät puitteet hevosten treenaamiseen.
Työssä oppijoita Eijalla on ollut aikaisemmin Keski-Pohjanmaan ammattiopistosta Kaustisilta. Emma on ensimmäinen YSAOn opiskelija hänen ohjauksessaan. Yhteistyö YSAOn ja Aunen opettajan kanssa on sujunut hyvin, tieto kulkee ja asiat luistavat.
– Toiset opiskelijat osaavat hommat ihan luonnostaan kuten esimerkiksi Emma, joka oli helppo ottaa tänne, toteaa Eija. – Hänellä oli järki siinä hommassa ja hän tiesi paljon hevosten käsittelystä jo oman hevosen omistajana.
Talliyrittäjän arjessa tulee välillä vastaan huonompiakin jaksoja, en pärjää hevosilla tai tulee muita vastoinkäymisiä. Työtä kuitenkin jaksaa, koska ammatti on enemmänkin elämäntapa, johon kuuluu niin hyviä ja kuin huonompiakin hetkiä.
– Olen hevosihminen joka tapauksessa, olipa se minun työ tai ei, Eija summaa. Minulla on ollut aina hevosia, myös silloin kun olin muualla työssä. En ajattele, että lyön hanskat tiskiin, jos tulee vastoinkäymisiä, niistä pitää mennä vain eteenpäin.