Tule rakentamaan kanssamme Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän uutta strategiaa!

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän strategiatyö vuosille 2025–2029 on alkanut ja tämän kyselyn avulla kartoitamme sidosryhmille tärkeitä teemoja. Tarvitsemme näkemystäsi tulevaisuuden suuntaviivoista ja alueellisesta kehityksestä strategiatyömme pohjaksi. Sisältökysymykset kartoittavat Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän ulkoisia muutostekijöitä, Ylä-Savon kehitysnäkymistä nousevia osaamistarpeita ja sisältöjä, toiminnan tärkeimpiä osa-alueita sekä kriittisiä onnistumiskohteita.

Käy vastaamassa viimeistään to 11.4.2024 oheisen linkin kautta. Kyselyyn vastaamiseen kuluu noin 10 minuuttia.

Arvomme vastaajien kesken YSAO-aiheisia palkintoja. Mikäli haluat osallistua arvontaan, voit jättää sähköpostiosoitteesi lomakkeen loppuun. Yhteystietoja käytetään ainoastaan mahdollisista arvontavoitoista ilmoittamiseen.

Kiitos, kun olet mukana rakentamassa parempaa koulutusta ja hyvinvointia Ylä-Savoon!

Ystävällisin terveisin,
Kari Puumalainen, kuntayhtymän johtaja / rehtori

Tulevaisuuden maatila kehittäminen/ investointi- hankepari

Hankkeen hallinnoija

Hankekokonaisuutta toteutetaan YSAO:n, Savonia-amk:n ja Maitoyrittäjät ry:n ryhmähankkeena, jossa kehittämishanketta toteuttavat em. kolme toimijaa, jonka investointihankeosa on tarkoitettu toteutuvaksi vain YSAO:n Peltosalmen yksikköön.

Hanketta koordinoi: YSAO

Tavoitteet

Tulevaisuuden maatila – hanke muodostaa hankeparin kehittämis- ja investointihankkeista .

Hankkeen tavoitteena on maatalouden toimintaedellytysten varmistaminen ja tehokkuuden kehittäminen. Hankkeen tavoitteena on tarkastella maatalouden kannattavuutta ja kestävyyttä uusien datajohtamisen työkalujen ja toimintamallien kautta. Lisäksi tavoitteena on kerätä ja välittää tietoa maatalouden rakennemuutoksen eri ulottuvuuksista ja tuoda reilun datatalouden osaamista sekä uusia liiketoimintamalleja yrittäjille. Hankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää Ylä-Savon ammattiopiston Peltoniemen oppimisympäristöä alan living lab- ympäristöksi ja esimerkiksi mallintaa sen dataa.

Ryhmähankkeeseen liittyvässä tki-investointihankkeessa kehittämistä tuetaan hankekokonaisuuteen liittyvien kone- ja laitehankintojen muodossa. Koneet ja laitteet soveltuvat mm. dataan keräämiseen, ne tukevat maatilan hiilineutraaliutta ja kiertotaloutta.

Kesto

Kehittämishanke: 1.10.2023 – 31.12.2025

Investointihanke: 1.10.2023- 31.5.2025

Budjetti

460 696 € ( Kehittäminen)

619 150€ (Investointi)

Rahoittaja

Pohjois-Savon liitto

Hankepäällikkö

Ylä-Savon ammattiopisto
Leena Toivanen
0400 792 830
leena.toivanen@ysao.fi

Ylä-Savon skenaariot 2035 loppuraportti ja skenaariovideot

Laatu kuvituskuva.

Voit tutustua koko Ylä-Savon skenaariot 2035 projektiin loppuraportin kautta. Projektissa muodostuneesta kolmesta skenaariosta tuotettiin videot, jotka ovat katsottavissa Ylä-Savon ammattiopiston Youtube kanavan soittolistalla nimeltä Ylä-Savon skenaariovideot (linkki Youtube kanavalle)

Ota yhteyttä

Heidi Huttunen
hankeasiantuntija, EMill ennakointimalli hanke
heidi.huttunen@ysao.fi

Skenaariotyöskentelyä ja Ylä-Savon yhteisiä tulevaisuuskuvia kesäkuussa 2023

Laatu kuvituskuva.

Toteutimme kesäkuussa 2023 Ylä-Savon yhteisen skenaariotyön, jonka tarkoituksena on ennakoida Ylä-Savon toimintaympäristön kehitystä skenaarioiden avulla vuoteen 2035. Skenaariot ovat kuvauksia toimintaympäristön vaihtoehtoisista tulevaisuuksista. Niiden rakentamisen tarkoituksena on syventää ymmärrystä toimintaympäristön muutoksista, haastaa nykyistä ajattelua sekä synnyttää uutta keskustelua, mikä voi johtaa vielä parempaan huomiseen Ylä-Savossa. Projekti toteutettiin EMill ennakointimalli ja Kestech hankkeiden yhteistyönä ja skenaariotyöskentelyä fasilitoi skenaario- ja strategiatyöhön erikoistunut konsulttitoimisto Capful.

Aluksi toteutimme lyhyen kyselyn, jonka tulosten pohjalta kartoitettiin ja analysoitiin Ylä-Savon alueelle olennaisia muutostekijöitä. Tulevaisuustaulukon avulla hahmoteltiin kolmen erilaisen skenaarion luonnokset, joita tarkennettiin kahdessa työpajassa. Kumpaankin kolmen tunnin mittaiseen työpajaan osallistui noin parikymmentä henkilöä yläsavolaisista yrityksistä ja oppilaitoksista sekä kuntien ja kaupunkien edustajia.

Työpajoissa muodostuneet skenaariot nimettiin Skenaario 1: Kasvua vastuullisuus edellä, Skenaario 2: Sopeutumista kriisien keskellä sekä Skenaario 3: Kiertotaloudesta hyvinvoinnin veturi. Skenaarioiden avulla keskustelimme Ylä-Savoon reilun kymmenen vuoden kuluttua mahdollisesti kohdistuvista uhkista ja mahdollisuuksista. On hyvä muistaa, että yksikään näistä skenaarioista tuskin toteutuu sellaisenaan, vaan se on parhaimmillaankin yhdistelmä niissä esiintyviä ilmiöitä. Skenaariotyön tärkein anti on kuitenkin herätellä ajattelemaan tulevaisuutta pidemmälle ja panna toimeen niitä toimenpiteitä, jotka ohjaavat kohti sitä toivottua tulevaisuutta. Toimenpiteiden ja tekemisen aika on jo alkanut.

Lisätiedot skenaariotyöstä: Heidi Huttunen, EMill ennakointimalli -hanke, heidi.huttunen@ysao.fi tai Reijo Hynynen, Kestech osaamiskeskittymä, reijo.hynynen@savonia.fi ja Herkko Pulkkinen, herkko.pulkkinen@uef.fi, Kestech osaamiskeskittymä

Ota yhteyttä

Heidi Huttunen
hankeasiantuntija, EMill ennakointimalli hanke
heidi.huttunen@ysao.fi

Ylä-Savon yhteiset skenaariot v. 2035 tiivistelmä

Henkilön kädet ohjaa digitaalisella laitteella eYSAO palveluita.

Ylä-Savon yhteiset skenaariot v. 2035 tiivistelmä

  1. Skenaariotyön taustaa

Tummat pilvet leijuvat Ylä-Savon taivaalla. Väestörakenne on huolestuttava ja ikärakenne on huolestuttavan korkea. Viime vuonna väkiluku väheni vieläkin enemmän kuin edeltävänä vuonna. Vaikka alueella on maailmaluokan yrityksiä, uusia merkittäviä investointeja ei alueelle ole näköpiirissä.

Jollei nämä asiat riitä synkistämään tulevaisuuskuvia niin viimeisten vuosien lukuisat kriisit koronapandemiasta Venäjän hyökkäyssotaan ja niiden heijastevaikutukset ovat muuttaneet toimintaympäristöä radikaalisti. Eilisen toimintatavoista ei ole enää huomisen luomiseen.  Samalla meillä on voimakkaasti yhteiskuntia muokkaavia muutoksia menossa vihreän siirtymän ja esim. digitalisaation myötä, mistä voidaan ammentaa uusia mahdollisuuksia.  Ylä-Savossa tarvitaan nyt radikaalimpaa uudistamista positiivisemman kehityksen luomiseksi. Skenaariotyöskentelyn avulla olemme innoittaneet ajattelua siitä mikä Ylä-Savo voisi olla vuonna 2035.

2. Projektin lähtökohdat ja tavoitteet

Projekti perustuu Savonia-ammattikorkeakoulun sekä KesTech- ja eMill-hankkeiden yhteistyöhankkeeseen skenaariotyön toteutuksesta ja skenaariotyöpajojen fasilitoinnista. Tämä Ylä-Savon skenaariotyö projekti toteutettiin touko-kesäkuussa 2023. Skenaariotyö piti sisällään skenaariokyselyn, neljä suunnittelupalaveria ja kaksi työpajaa. Skenaariotyöhön osallistui Ylä-Savon yrityksien edustajia teollisuudesta, rakennusaloilta ja palvelualoilta. Projektissa kuvattiin Ylä-Savon kolme tulevaisuuskuvaa, joissa huomioitiin Ylä-Savon tulevaisuudelle tärkeitä teemoja ja luotiin yhteinen näkemys toimenpiteistä, joita alueella voidaan toteuttaa.

Tärkeänä lähtökohtana työlle oli tarkastella näiden muutosten vaikutuksia yrityskenttään ja sitä kautta arvioida millaisia toimenpiteitä tulevaisuudessa Ylä-Savon yritykset kaipaavat. Kaikki luodut skenaariot ovat mahdollisia. Niihin on syytä varautua samalla kuin omilla toimenpiteillä mahdollistetaan alueen kannalta myönteistä kehitystä.

3. Skenaarioiden yhteenveto ja vaikutukset Ylä-Savoon

Skenaariot perustuvat skenaariokyselyn ja muun tausta-aineiston kautta tunnistettuihin toimintaympäristön epävarmuustekijöihin, jotka ovat: 1) Globaalin talouden perusta ja arvoketjut, 2) Vihreä siirtymä ja energiamurros, 3) Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus, 4) Suomen elinkeinorakenne, 5) Suomen elinkeinoelämä ja työn laatu, 6) Työn tekeminen ja paikkasidonnaisuus ja 7) Matkailu ja turismi. Näistä muodostettiin kolme erilaista ja vaihtoehtoista kuvausta (skenaariota) Ylä-Savon mahdollisesta toimintaympäristöstä vuonna 2035.

SKENAARIO 1: Kasvua vastuullisuus edellä

  • Avoin globaali talous ja vakaa turvallisuustilanne
  • Vihreä siirtymä etenee vauhdilla
  • Merkittäviä harppauksia digitalisaatiossa ja tekoälyn kehityksessä

Kuvittele Suomi, jossa vakaa maailmantilanne mahdollistaa aluepolitiikan, jonka tavoitteena on pitää koko Suomi elinvoimaisena ja asuttuna. Geopoliittisten jännitteiden lieventyessä maailmantalous piristyy luoden suotuisan ympäristön kestävälle kehitykselle. Suomi on ottanut merkittäviä harppauksia digitalisaatiossa ja tekoälyn kehityksessä. EU:n kunnianhimoinen kestävyysagenda vauhdittaa Suomen vihreää siirtymää. Sähkön hinta on alhainen. Fossiilisen energian käyttöä verotetaan rankasti, mikä edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Tasapainotettu valtion talous mahdollistaa julkisen sektorin palveluiden säilyttämisen sekä investoinnit mm. koulutukseen sekä maahanmuuttajien kotouttamiseen.

Kuvittele Ylä-Savon alue, jossa positiiviset talousnäkymät ja kasvanut maahanmuutto tukevat yritysten toimintaa ja työvoiman saantia. Alueen teollisuusyrityksien menestystä on tukenut Venäjä-suhteiden ja viennin osittainen palautuminen. Ulkomaalaisten investointien saaminen Itä-Suomeen on kuitenkin osoittautunut haastavaksi, sillä Venäjän rajan läheisyys mielletään edelleen riskinä. Lisäksi robotiikan ja tekoälyn kehitys helpottavat työvoimapulasta aiheutuvia haasteita. Ylä-Savon saavutettavuus kohenee, kun kotimaan lentoliikenneyhteys rakentuu. Alueella syntyy myös uutta liiketoimintaa ikääntyneen väestön ympärille.

Keskeiset toimenpiteet ja vaikutukset Ylä-Savon alueella

  • Kuntien välistä yhteistyötä vahvistettava, jotta varmistetaan alueen saavutettavuus ja vetovoima.
  • Maahanmuuttajien kotouttamiseen panostettava, jolla voidaan myös tukea alueen työvoimapulaa.
  • Koulutusohjelmien sisältöjä kehitettävä vastaamaan työelämän uusia tarpeita.
  • Uutta liiketoimintaa syntyy mm. uusiutuvan energian, ikääntyneen väestön sekä Ukrainan jälleenrakentamisen ympärille (esim. uudisrakentaminen, jätteenkierrätyksen palvelut).

SKENAARIO 2: Sopeutumista kriisien keskellä

  • Kilpailevien blokkien talous ja kiristynyt turvallisuustilanne
  • Huoltovarmuus korostuu, protektionismi lisääntyy
  • Alueellinen eriarvoistuminen ja hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Kuvittele Suomi, joka kamppailee alhaisen talouskasvun maailmassa johon on muodostunut kilpailevien blokkien talous. Kiina-USA suhteen kärjistyessä lännen ja idän vastakkainasettelu voimistuu. Kauppasuhteet Venäjään ovat jäissä. Suomen talous ei kasva merkittävästi. Tuotantolaitoksia lopetetaan ja metsäteollisuuden, varsinkin paperin, tuotanto laskee yhä. Uutta teollista toimintaa etsitään, mutta ulkomaalainen investointihalukkuus suomalaiseen teollisuuteen on pientä. Uutta liiketoimintaa syntyy mm. puolustussektorille. Valtion mahdollisuudet harjoittaa kehittävää aluepolitiikkaa ovat rajalliset, mikä johtaa alueelliseen eriarvoistumiseen. Muuttoliikkeiden määrä kasvaa voimakkaasti kun väestö ja talous keskittyvät etelän kasvukolmioon.

Kuvittele Ylä-Savon alue, jossa talouden heikot näkymät ja muuttoliikkeen kasvu tuovat haasteita Ylä-Savon alueen yrityksille ja kunnille. Työvoimapula ja heikkenevä kysyntä pakottaa tuotantoa pois Ylä-Savon alueelta. Yritystoiminta kaventuu alueella ja palvelut keskittyvät suuriin keskuksiin. Alueet pyrkivät houkuttelemaan uutta kasvavaa liiketoimintaa alueelleen erilaisin tuin ja toimenpitein. Kunnat pyrkivät vahvistamaan omaa vetovoimaansa erikoistumalla sekä verkostoitumalla keskeisten toimijoiden ja yritysten kanssa vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Alueella säilyy työvoimaintensiivisten alojen työntekijät mm. maatalouden merkitys kasvaa myös huoltovarmuuden näkökulmasta.

Keskeiset toimenpiteet Ylä-Savon alueella

  • Haastavassa toimintaympäristössä yhteistyö ja luottamus kuntien välillä on keskeistä.
  • Alueen vetovoimaa lisättävä innovatiivisella tavalla ja EU:n tarjoamat tuet hyödynnettävä.
    • Koulutusorganisaatiot keskeisessä asemassa verkostojen muodostamisessa ja yhteistyön vauhdittamisessa.
  • Liiketoimintamahdollisuuksia haettava esim. Nato-yhteistyön kautta puolustusteknologiaan ja robotiikkaan. Huoltovarmuuden korostuessa myös maaseudun merkitys korostuu.

SKENAARIO 3: Kiertotaloudesta hyvinvoinnin veturi

  • Kiertotalous kukoistaa ja vihreän energian tuotannosta kasvanut merkittävä teollisuuden ala
  • Paikallisuus, omavaraisuus ja yhteisomistajuus korostuu
  • Suomi on vetovoimainen matkailukohde

Kuvittele Suomi, joka on ottanut vahvan aseman vihreän siirtymän edistämisessä panostamalla kiertotalouteen, uusiutuvaan energiaan ja yhteiskunnan sähköistymiseen. Vihreän energian tuotannosta on kasvanut merkittävä teollisuuden ala, joka luo uusia työpaikkoja ja taloudellista vaurautta. Hiilinielujen kasvattaminen on asetettu keskiöön ja metsien hakkuita rajoitetaan. Sään ääri-ilmiöt voimistuvat ja Suomesta tulee vetovoimaisempi matkailukohde etelän matkakohteiden kärsiessä kuumuudessa. Yhteistyö eri toimijoiden välillä vahvistuu, kun yritykset, tutkimuslaitokset ja julkiset tahot työskentelevät yhdessä kestävän tulevaisuuden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kuvittele Ylä-Savon alue, joka on saavuttanut merkittävää edistystä kiertotalouden saralla mm. biokaasulaitosten valmistumisen ja urbaanin kaivosteollisuuden myötä. Ympäristötietoisuus ja kestävä elämäntapa kuuluvat vahvasti alueen identiteettiin ja tämä mielikuva houkuttelee niin asukkaita kuin yrityksiäkin alueelle. Myös matkailulle on luotu kestävän kehityksen mukaiset palvelut ja verkostot. Alueen veto- ja pitovoimaa tukevat myös tehdyt investoinnit raideliikenteeseen.

4. Keskeiset toimenpiteet Ylä-Savon alueella

  • Tarvitaan tutkimus- ja kehityshankkeita kiertotalouden ympärille ja aktiivista yhteistyötä eri toimijoiden kesken.
  • Tuetaan liikkumista  ja logistiikkaa sekä matkailun vahvistumista alueella.
  • Englanninkielisen opetuksen tarjoamisella helpotetaan ilmastopakolaisten kouluttamista.
  • Vihreä siirtymä tuo uutta liiketoimintaa alueelle mm. kiertotalouden myötä. Myös metsiin liittyvä asiantuntijuus ja metsähoitaminen uutena vientituotteena. Rakennusteollisuus siirtyy fossiilivapaaseen rakentamiseen.

Kohti kukoistavampaa tulevaisuutta

Projektin työpajat tarjosivat erinomaisen foorumin keskustella Ylä-Savon alueen tulevaisuuden kehityskuluista ja mahdollisista toimenpiteistä, joiden avulla voidaan edistää positiivista kehitystä alueella ja varautua tuleviin haasteisiin. Skenaariot edesauttavat strategista vuoropuhelua alueen eri toimijoiden, kuten kuntien, yritysten ja koulutusorganisaatioiden kesken.   Mutta, lanka palaa. Alueen kehitystä pitää viipymättä saada positiivisemmille raiteille. Antakaa skenaarioitten siivittää ajatuksia uuden luomisesta ja uhkien minimoimisesta. Ehdotuksia jatkoon:

  1. Järjestetään työpajasarja, jossa tämä skenaariotyö käytetään inputtina ihanneskenaarion luomiseksi. Ihanneskenaario, joka on realistinen, ja joka innoittaa alueen toimijat ponnisteluihin yhteisen tavoitekuvan saavuttamiseksi
  2. Liiketoimintamallien innovaatioseminaari missä luodaan kestäviä ratkaisuja skenaarioittain
  3. Kuntien yhteistyöseminaari missä kehitetään skenaariokohtaisia yhteistyökuvioita
  4. Varautumisfoorumi, jossa kehitetään skenaarioitten uhkakuvia ja luodaan niiden haittavaikutuksia varten toimenpide-ehdotuksia
  5. Ylä-Savon ennakointifoorumi missä seurataan skenaarioitten kehittymistä ja luodaan uusia virikkeitä alueen toimijoiden uudistumishankkeille

Ota yhteyttä

Heidi Huttunen
hankeasiantuntija, EMill ennakointimalli hanke
heidi.huttunen@ysao.fi

Ennakointia YSAO ASIAA podcastissa ja vastuullisuusvaatimusten ennakointia Lapinlahdella

Lego rakennelma jonka avulla kuvataan yrityksen vastuullisuutta

Uusimmassa YSAO ASIAA -podcastin 13.3.2023 julkaistussa jaksossa on mukana Ylä-Savon jätehuollon toimitusjohtaja Risto Kauhanen ja Ylä-Savon ammattiopiston EMill-ennakointimallihankkeesta hankeasiantuntija Heidi Huttunen, jotka pohtivat radiojuontaja Sami Turusen johdolla muun muassa sitä, mistä tulevaisuus alkaa, mitä on ennakointityö ja mitä kuuluu ennakoinnin työkalupakkiin. Jakso on tuotettu yhteistyössä Savon Aallot kanavan kanssa.

Pääset kuuntelemaan ennakointijakson tämän linkin kautta

Vastuullisuuden ennakointi -työpaja järjestettiin 17.4.2023 EMill ennakointimalli ja AKTIVOI hankkeiden yhteistyönä upeassa vanhassa Väärnin pappilassa Lapinlahdella. Työpajan fasilitoi Jenni Rissanen Paju Consultingista. Työpajassa hyödynnettiin LEGO SERIOUS PLAY -menetelmää, jonka avulla päästiin hauskalla ja tehokkaalla tavalla sukeltamaan vastuullisuusteemoihin sisään. Työskentely värikkäiden ja monipuolisten Legojen kanssa auttaa löytämään uusia ideoita ja näkökulmia yritysten vastuullisuustyöhön sekä se auttaa sanoittamaan ja konkretisoimaan vastuullisuustekoja. Keskustelimme niin ajankohtaisista kuin tulossa olevistakin vastuullisuusteemoista, esimerkiksi miten yritys voi ennakoida vastuullisuuteen liittyviä vaatimuksia ja odotuksia ja miten niihin voi valmistautua.

Vastuullisuuden tärkeimpiä teemoja ovat:

Ilmastonmuutos, luontokato ja muu ympäristövastuu: Yritykset ja niiden asiakkaat ovat yhä tietoisempia ympäristövaikutuksistaan ja niiden vastuusta ilmastonmuutoksen torjunnassa. Yritysten tulee olla osa ilmastokriisin ratkaisuja ja siten investoida kestäviin energialähteisiin, vähentää hiilidioksidipäästöjä, minimoida jätettä ja kehittää kestäviä tuotteita.

Sosiaalinen vastuu: Yritysten tulee varmistaa, että heidän toimintansa ei loukkaa ihmisoikeuksia tai syrji ketään, mukaan lukien työntekijät, yhteistyökumppanit ja asiakkaat. Tämä voi tarkoittaa investointeja koulutukseen, tasa-arvoon, monimuotoisuuteen ja inkluusioon.

Teknologian vastuu: Nopeasti kehittyvän teknologian myötä yritysten on tärkeää miettiä, miten teknologia voi vaikuttaa yhteiskuntaan ja yksilöihin. Tämä voi tarkoittaa tietosuojan ja -turvallisuuden parantamista, tekoälyn eettisten ohjeiden luomista ja vastuullisen tekoälyn kehittämistä.

Taloudellinen vastuu: Yritysten on oltava vastuullisia myös taloudellisessa mielessä. Tämä tarkoittaa muun muassa verovastuun noudattamista, reilua kilpailua ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoittelua.

Ota yhteyttä

Heidi Huttunen
hankeasiantuntija, EMill ennakointimalli hanke
heidi.huttunen@ysao.fi

Mitä jos suunnitelmat muuttuvat? –  Tulevaisuutta voi lähestyä usealla tavalla

Opiskelija työkoneen ääressä.

Erilaisten tulevaisuuskuvien tarkastelu auttaa yrityksiä pysymään kilpailukykyisinä muuttuvassa maailmassa. Ennakoinnin menetelmiä on useita, mutta niiden yhteinen tavoite on antaa yritykselle tietoa tulevista muutoksista ja auttaa sopeutumaan niihin mahdollisimman nopeasti. Ennakoimalla voi siis saada aikaa varautua edessä siintävien haasteisiin ja kääntää ne mahdollisuuksiksi.


Trendien, ilmiöiden ja signaalien havainnointi on olennainen osa ennakointia. Se tarkoittaa uusien ideoiden, teknologioiden ja muiden yrityksen liiketoimintaympäristöön vaikuttavien tekijöiden seuraamista ja analysointia. Tämä auttaa yritystä huomaamaan erilaisia vaihtoehtoja sekä tunnistamaan sellaisia käännekohtia, joihin se voi tarttua ennen kilpailijoita. Tulevaisuuspyörä-työkalun avulla voidaan jäsentää ja tarkentaa erilaisia teemaan liittyviä näkemyksiä ja niiden mahdollisia vaikutuksia. Myös Sitran tulevaisuuskolmio auttaa hahmottamaan valittuun aiheeseen liittyvää kokonaiskuvaa ja havaitsemaan tähän liittyvää menneisyyden painoa, nykyhetken työntövoimia sekä tulevaisuuden imua.


Skenaariotyöskentely on luova menetelmä, jossa yritys kuvittelee ja kehittää useita erilaisia tulevaisuuden skenaarioita eli vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia. Tämä auttaa valmistautumaan erilaisiin tulevaisuuden tilanteisiin ja kehittämään konkreettisia suunnitelmia niiden varalle. Skenaariotyöskentely pohjaa nykyhetken tietoon ja sanoittaa toisistaan poikkeavia tulevaisuuskuvia, jotka muuten arjessa voivat tuntua liian villeiltä. Skenaarioita voi hahmotella tulevaisuustaulukon tai nelikenttäanalyysin avulla.


Ennakoinnin tavoitteena ei ole ennustaa tulevaisuuskuvien todennäköisyyttä, vaan se auttaa vetristämään ajattelua erilaisista tulevaisuuksista ja parantaa siten yrityksen muutosvalmiutta. Silloin kun suunnitelmat keikahtavat uuteen asentoon, on vaihtoehtoja ja toimenpiteitä mietitty valmiiksi. Ylä-Savon ammattiopiston EMill ennakointimalli auttaa yläsavolaisia yrityksiä ennakoinnin polulle ja löytämään ennakointityön tueksi tulevaisuusorientoituneita kollegoita. Tervetuloa mukaan toimintaan – Tulevaisuuden siemenet kylvetään jo tänään.

Ota yhteyttä

Heidi Huttunen
hankeasiantuntija, EMill ennakointimalli hanke
heidi.huttunen@ysao.fi

Millaista osaamista tulevaisuuden Ylä-Savossa tarvitaan?

Kolme sähkö- ja automaatioalan sähköasentajaopiskelijaa, ammatinohjaaja ja opettaja työskentelevät piirilaatikoiden parissa teknologia-alan oppimisympäristössä, kyseessä on työelämäosaaminen.

Tulevaisuudessa tarvittavasta osaamisesta puhutaan paljon, eikä syyttä. Tulevaisuuden osaamisen pohja luodaan jo tänä päivänä, sillä osaamisen kehittyminen on yleensä aikaa vievä prosessi. Millaisia valintoja ja päätöksiä pitää tehdä jo nyt, jotta hankitulle osaamiselle on aidosti käyttöä siellä tulevaisuudessa?


Vaikka tulevaisuutta ei voi ennustaa, voi erilaisia tulevaisuuden vaihtoehtoja ennakoida. Ennakointi antaa työkaluja ja menetelmän siihen, miten erilaisia tulevaisuuskuvia voi hahmotella. Usein prosessi alkaa ilmiöiden havainnoinnilla ja analysoinnilla päättyen erilaisten skenaarioiden eli vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvien arviointiin. Tämä soveltuu myös osaamistarpeiden ennakointiin. Parhaimmillaan skenaariotyötä tehdään yhteistyössä tärkeimpien sidosryhmien kanssa.


Kun tulevaisuuden osaamistarpeita tiedustelee hakukoneilta ja tekoälysovelluksista, saa vastauksia mm. yhteistyön, ongelmanratkaisutaitojen, luovuuden ja digitaalisten taitojen tärkeydestä. Joka tapauksessa osaaminen on muuttuva käsite, minkä vuoksi kyky oppia uutta ja soveltaa taitojaan uusiin työtehtäviin parantaa asemaa työmarkkinoilla. Myös luonnon kantokyvyn vastaan tulleet rajat edellyttävät taitoja hyödyntää jo olemassa olevia resursseja.


Ylä-Savon osaamisen kehittämisen malli on ekosysteemi, jossa tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista tarkastellaan yhteisin silmin. Yritykset tuovat pyöreään pöytään oman toimialansa näkemystä tulevaisuuden osaamistarpeista ja alueen koulutuksenjärjestäjät ja kunnat ja kaupungit huolehtivat siitä, että koulutuksen resurssit kohdistuvat yhdessä havaittuun, tulevaisuudessa tarvittavaan osaamiseen. Tulevaisuuden osaaminen tehdään siis jo tänään ja yhdessä tehden siitä tulee vielä parempi.


Yhteinen ennakointiryhmä yläsavolaisille yrityksille antaa mahdollisuuden osallistua tulevaisuuden osaamisen kehittämiseen yhdessä oppilaitosten kanssa. Yhteisen ennakointityön tavoitteena on saada näkemys siitä, mitkä ovat Ylä-Savon menestymisen kannalta merkittävimmät yhteiset tulevaisuusteemat, millaisia osaamistarpeita Ylä-Savossa on tulevaisuudessa ja miten yhdessä ratkomme vastaan tulevat haasteet. Tervetuloa mukaan pian käynnistyvään toimintaan! Lisää ennakointiryhmästä voit lukea blogi 3:sta.

Ota yhteyttä

Heidi Huttunen
hankeasiantuntija, EMill ennakointimalli hanke
heidi.huttunen@ysao.fi

EMill ennakointimalli

Kuvio, jonka päällä teksti YSAO kehittää sekä logot Vipuvoimaa EU:ltä ja Euroopan Unioni ja Etelä-Savon ELY-keskus logot.

EMill ennakointimalli hanke on päättynyt 31.12.2023. Kiitos osallistujille!

EMill ennakointimalli blogi

Hankeasiantuntijan blogissa perehdyttiin hankkeen tapahtumiin sekä siihen, mistä ennakoinnissa on oikein kyse ja miksi jokainen yrittäjä tarvitsee tulevaisuustaitoja.

Blogi 1: Kirkastuuko yrityksen tulevaisuus ennakoimalla?

Blogi 2: Ylä-Savon ammattiopistolla tähyillään tulevaisuuteen moni tavoin

Blogi 3: Millainen on Ylä-Savon tulevaisuuskuva? – Tule mukaan yhteiseen tulevaisuustoimintaan

Blogi 4: Millaista osaamista tulevaisuuden Ylä-Savossa tarvitaan?

Blogi 5: Mitä jos suunnitelmat muuttuvat? – Tulevaisuutta voi lähestyä monella tavalla

Blogi 6: Ennakointia YSAO Asiaa podcastissa ja vastuullisuusvaatimusten ennakointia Lapinlahdella

Blogi 7: Skenaariotyöskentelyä ja Ylä-Savon yhteisiä tulevaisuuskuvia kesäkuussa 2023

Hankkeen toteuttaja

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä

Hankkeen tavoitteet

EMill-ennakointimalli on hanke, jonka tavoitteena oli kehittää yläsavolaisille mikro- ja pk-yrityksille joustava ennakointityön toimintamalli, jonka avulla yritys voi seurata ja analysoida globaaleja muutostrendejä yrityksen oman liiketoiminnan kehittämisen tueksi. Hankkeen tavoitteena oli koota ja visualisoida käytettävissä olevaa ennakointitietoa ja ennakoinnin työkaluja yritysten ja oppilaitosten käyttöön.

EMill-hankkeessa pilotoitiin myös Ylä-Savon osaamisen kehittämismallia (Yhessä osaamisverkosto), joka yhdistää seudun yritykset, kunnat ja koulutuksenjärjestäjät tekemään osaamistarpeiden ennakointia, koordinoimaan koulutuksen saatavuutta ja siten varmistamaan eri toimialojen ja erikokoisten yritysten osaamistarpeisiin vastaamista.

Kesto
1.8.2022 – 31.12.2023

Budjetti
196 250 €


Rahoittaja
Euroopan sosiaalirahasto

Hankepäällikkö
Ylä-Savon ammattiopisto
Leena Toivanen
0400 792 830
leena.toivanen@ysao.fi