Voit tutustua koko Ylä-Savon skenaariot 2035 projektiin loppuraportin kautta. Projektissa muodostuneesta kolmesta skenaariosta tuotettiin videot, jotka ovat katsottavissa Ylä-Savon ammattiopiston Youtube kanavan soittolistalla nimeltä Ylä-Savon skenaariovideot (linkki Youtube kanavalle)
Heidi Huttunen
hankeasiantuntija, EMill ennakointimalli hanke
heidi.huttunen@ysao.fi
Valtakunnallista hanketta koordinoi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy
Kohderyhmä
Hankkeessa on Pohjois-Savon alueelta pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka pyrkivät tehostamaan toimintaansa kiertotalouden tarjoamin keinoin. Mukana olevat yritykset edustavat laajasti erilaisia teollisuudet aloja. Varsinaisten kohderyhmien lisäksi KiertoKasvu lisää tietoa kiertotaloudesta ja ympäristövastuullisuudesta maakunnan alueella.
Tavoitteet
Kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksien tietämyksen lisääminen yrityksille. Yritykset ymmärtävät omat materiaalivirtansa, toimintansa energiankulutuksen ja hiilijalanjälkensä muodostumisen.
Kesto
1.4.2023 – 31.12.2025
Budjetti
345 548 €
Rahoittaja
Pohjois-Savon liitto
Hankepäällikkö
Ylä-Savon ammattiopisto
Leena Toivanen
0400 792 830
leena.toivanen@ysao.fi
Toteutimme kesäkuussa 2023 Ylä-Savon yhteisen skenaariotyön, jonka tarkoituksena on ennakoida Ylä-Savon toimintaympäristön kehitystä skenaarioiden avulla vuoteen 2035. Skenaariot ovat kuvauksia toimintaympäristön vaihtoehtoisista tulevaisuuksista. Niiden rakentamisen tarkoituksena on syventää ymmärrystä toimintaympäristön muutoksista, haastaa nykyistä ajattelua sekä synnyttää uutta keskustelua, mikä voi johtaa vielä parempaan huomiseen Ylä-Savossa. Projekti toteutettiin EMill ennakointimalli ja Kestech hankkeiden yhteistyönä ja skenaariotyöskentelyä fasilitoi skenaario- ja strategiatyöhön erikoistunut konsulttitoimisto Capful.
Aluksi toteutimme lyhyen kyselyn, jonka tulosten pohjalta kartoitettiin ja analysoitiin Ylä-Savon alueelle olennaisia muutostekijöitä. Tulevaisuustaulukon avulla hahmoteltiin kolmen erilaisen skenaarion luonnokset, joita tarkennettiin kahdessa työpajassa. Kumpaankin kolmen tunnin mittaiseen työpajaan osallistui noin parikymmentä henkilöä yläsavolaisista yrityksistä ja oppilaitoksista sekä kuntien ja kaupunkien edustajia.
Työpajoissa muodostuneet skenaariot nimettiin Skenaario 1: Kasvua vastuullisuus edellä, Skenaario 2: Sopeutumista kriisien keskellä sekä Skenaario 3: Kiertotaloudesta hyvinvoinnin veturi. Skenaarioiden avulla keskustelimme Ylä-Savoon reilun kymmenen vuoden kuluttua mahdollisesti kohdistuvista uhkista ja mahdollisuuksista. On hyvä muistaa, että yksikään näistä skenaarioista tuskin toteutuu sellaisenaan, vaan se on parhaimmillaankin yhdistelmä niissä esiintyviä ilmiöitä. Skenaariotyön tärkein anti on kuitenkin herätellä ajattelemaan tulevaisuutta pidemmälle ja panna toimeen niitä toimenpiteitä, jotka ohjaavat kohti sitä toivottua tulevaisuutta. Toimenpiteiden ja tekemisen aika on jo alkanut.
Lisätiedot skenaariotyöstä: Heidi Huttunen, EMill ennakointimalli -hanke, heidi.huttunen@ysao.fi tai Reijo Hynynen, Kestech osaamiskeskittymä, reijo.hynynen@savonia.fi ja Herkko Pulkkinen, herkko.pulkkinen@uef.fi, Kestech osaamiskeskittymä
Heidi Huttunen
hankeasiantuntija, EMill ennakointimalli hanke
heidi.huttunen@ysao.fi
Ylä-Savon yhteiset skenaariot v. 2035 tiivistelmä
Tummat pilvet leijuvat Ylä-Savon taivaalla. Väestörakenne on huolestuttava ja ikärakenne on huolestuttavan korkea. Viime vuonna väkiluku väheni vieläkin enemmän kuin edeltävänä vuonna. Vaikka alueella on maailmaluokan yrityksiä, uusia merkittäviä investointeja ei alueelle ole näköpiirissä.
Jollei nämä asiat riitä synkistämään tulevaisuuskuvia niin viimeisten vuosien lukuisat kriisit koronapandemiasta Venäjän hyökkäyssotaan ja niiden heijastevaikutukset ovat muuttaneet toimintaympäristöä radikaalisti. Eilisen toimintatavoista ei ole enää huomisen luomiseen. Samalla meillä on voimakkaasti yhteiskuntia muokkaavia muutoksia menossa vihreän siirtymän ja esim. digitalisaation myötä, mistä voidaan ammentaa uusia mahdollisuuksia. Ylä-Savossa tarvitaan nyt radikaalimpaa uudistamista positiivisemman kehityksen luomiseksi. Skenaariotyöskentelyn avulla olemme innoittaneet ajattelua siitä mikä Ylä-Savo voisi olla vuonna 2035.
2. Projektin lähtökohdat ja tavoitteet
Projekti perustuu Savonia-ammattikorkeakoulun sekä KesTech- ja eMill-hankkeiden yhteistyöhankkeeseen skenaariotyön toteutuksesta ja skenaariotyöpajojen fasilitoinnista. Tämä Ylä-Savon skenaariotyö projekti toteutettiin touko-kesäkuussa 2023. Skenaariotyö piti sisällään skenaariokyselyn, neljä suunnittelupalaveria ja kaksi työpajaa. Skenaariotyöhön osallistui Ylä-Savon yrityksien edustajia teollisuudesta, rakennusaloilta ja palvelualoilta. Projektissa kuvattiin Ylä-Savon kolme tulevaisuuskuvaa, joissa huomioitiin Ylä-Savon tulevaisuudelle tärkeitä teemoja ja luotiin yhteinen näkemys toimenpiteistä, joita alueella voidaan toteuttaa.
Tärkeänä lähtökohtana työlle oli tarkastella näiden muutosten vaikutuksia yrityskenttään ja sitä kautta arvioida millaisia toimenpiteitä tulevaisuudessa Ylä-Savon yritykset kaipaavat. Kaikki luodut skenaariot ovat mahdollisia. Niihin on syytä varautua samalla kuin omilla toimenpiteillä mahdollistetaan alueen kannalta myönteistä kehitystä.
3. Skenaarioiden yhteenveto ja vaikutukset Ylä-Savoon
Skenaariot perustuvat skenaariokyselyn ja muun tausta-aineiston kautta tunnistettuihin toimintaympäristön epävarmuustekijöihin, jotka ovat: 1) Globaalin talouden perusta ja arvoketjut, 2) Vihreä siirtymä ja energiamurros, 3) Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus, 4) Suomen elinkeinorakenne, 5) Suomen elinkeinoelämä ja työn laatu, 6) Työn tekeminen ja paikkasidonnaisuus ja 7) Matkailu ja turismi. Näistä muodostettiin kolme erilaista ja vaihtoehtoista kuvausta (skenaariota) Ylä-Savon mahdollisesta toimintaympäristöstä vuonna 2035.
SKENAARIO 1: Kasvua vastuullisuus edellä
Kuvittele Suomi, jossa vakaa maailmantilanne mahdollistaa aluepolitiikan, jonka tavoitteena on pitää koko Suomi elinvoimaisena ja asuttuna. Geopoliittisten jännitteiden lieventyessä maailmantalous piristyy luoden suotuisan ympäristön kestävälle kehitykselle. Suomi on ottanut merkittäviä harppauksia digitalisaatiossa ja tekoälyn kehityksessä. EU:n kunnianhimoinen kestävyysagenda vauhdittaa Suomen vihreää siirtymää. Sähkön hinta on alhainen. Fossiilisen energian käyttöä verotetaan rankasti, mikä edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Tasapainotettu valtion talous mahdollistaa julkisen sektorin palveluiden säilyttämisen sekä investoinnit mm. koulutukseen sekä maahanmuuttajien kotouttamiseen.
Kuvittele Ylä-Savon alue, jossa positiiviset talousnäkymät ja kasvanut maahanmuutto tukevat yritysten toimintaa ja työvoiman saantia. Alueen teollisuusyrityksien menestystä on tukenut Venäjä-suhteiden ja viennin osittainen palautuminen. Ulkomaalaisten investointien saaminen Itä-Suomeen on kuitenkin osoittautunut haastavaksi, sillä Venäjän rajan läheisyys mielletään edelleen riskinä. Lisäksi robotiikan ja tekoälyn kehitys helpottavat työvoimapulasta aiheutuvia haasteita. Ylä-Savon saavutettavuus kohenee, kun kotimaan lentoliikenneyhteys rakentuu. Alueella syntyy myös uutta liiketoimintaa ikääntyneen väestön ympärille.
Keskeiset toimenpiteet ja vaikutukset Ylä-Savon alueella
SKENAARIO 2: Sopeutumista kriisien keskellä
Kuvittele Suomi, joka kamppailee alhaisen talouskasvun maailmassa johon on muodostunut kilpailevien blokkien talous. Kiina-USA suhteen kärjistyessä lännen ja idän vastakkainasettelu voimistuu. Kauppasuhteet Venäjään ovat jäissä. Suomen talous ei kasva merkittävästi. Tuotantolaitoksia lopetetaan ja metsäteollisuuden, varsinkin paperin, tuotanto laskee yhä. Uutta teollista toimintaa etsitään, mutta ulkomaalainen investointihalukkuus suomalaiseen teollisuuteen on pientä. Uutta liiketoimintaa syntyy mm. puolustussektorille. Valtion mahdollisuudet harjoittaa kehittävää aluepolitiikkaa ovat rajalliset, mikä johtaa alueelliseen eriarvoistumiseen. Muuttoliikkeiden määrä kasvaa voimakkaasti kun väestö ja talous keskittyvät etelän kasvukolmioon.
Kuvittele Ylä-Savon alue, jossa talouden heikot näkymät ja muuttoliikkeen kasvu tuovat haasteita Ylä-Savon alueen yrityksille ja kunnille. Työvoimapula ja heikkenevä kysyntä pakottaa tuotantoa pois Ylä-Savon alueelta. Yritystoiminta kaventuu alueella ja palvelut keskittyvät suuriin keskuksiin. Alueet pyrkivät houkuttelemaan uutta kasvavaa liiketoimintaa alueelleen erilaisin tuin ja toimenpitein. Kunnat pyrkivät vahvistamaan omaa vetovoimaansa erikoistumalla sekä verkostoitumalla keskeisten toimijoiden ja yritysten kanssa vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Alueella säilyy työvoimaintensiivisten alojen työntekijät mm. maatalouden merkitys kasvaa myös huoltovarmuuden näkökulmasta.
Keskeiset toimenpiteet Ylä-Savon alueella
SKENAARIO 3: Kiertotaloudesta hyvinvoinnin veturi
Kuvittele Suomi, joka on ottanut vahvan aseman vihreän siirtymän edistämisessä panostamalla kiertotalouteen, uusiutuvaan energiaan ja yhteiskunnan sähköistymiseen. Vihreän energian tuotannosta on kasvanut merkittävä teollisuuden ala, joka luo uusia työpaikkoja ja taloudellista vaurautta. Hiilinielujen kasvattaminen on asetettu keskiöön ja metsien hakkuita rajoitetaan. Sään ääri-ilmiöt voimistuvat ja Suomesta tulee vetovoimaisempi matkailukohde etelän matkakohteiden kärsiessä kuumuudessa. Yhteistyö eri toimijoiden välillä vahvistuu, kun yritykset, tutkimuslaitokset ja julkiset tahot työskentelevät yhdessä kestävän tulevaisuuden tavoitteiden saavuttamiseksi.
Kuvittele Ylä-Savon alue, joka on saavuttanut merkittävää edistystä kiertotalouden saralla mm. biokaasulaitosten valmistumisen ja urbaanin kaivosteollisuuden myötä. Ympäristötietoisuus ja kestävä elämäntapa kuuluvat vahvasti alueen identiteettiin ja tämä mielikuva houkuttelee niin asukkaita kuin yrityksiäkin alueelle. Myös matkailulle on luotu kestävän kehityksen mukaiset palvelut ja verkostot. Alueen veto- ja pitovoimaa tukevat myös tehdyt investoinnit raideliikenteeseen.
4. Keskeiset toimenpiteet Ylä-Savon alueella
Kohti kukoistavampaa tulevaisuutta
Projektin työpajat tarjosivat erinomaisen foorumin keskustella Ylä-Savon alueen tulevaisuuden kehityskuluista ja mahdollisista toimenpiteistä, joiden avulla voidaan edistää positiivista kehitystä alueella ja varautua tuleviin haasteisiin. Skenaariot edesauttavat strategista vuoropuhelua alueen eri toimijoiden, kuten kuntien, yritysten ja koulutusorganisaatioiden kesken. Mutta, lanka palaa. Alueen kehitystä pitää viipymättä saada positiivisemmille raiteille. Antakaa skenaarioitten siivittää ajatuksia uuden luomisesta ja uhkien minimoimisesta. Ehdotuksia jatkoon:
Heidi Huttunen
hankeasiantuntija, EMill ennakointimalli hanke
heidi.huttunen@ysao.fi
Uusimmassa YSAO ASIAA -podcastin 13.3.2023 julkaistussa jaksossa on mukana Ylä-Savon jätehuollon toimitusjohtaja Risto Kauhanen ja Ylä-Savon ammattiopiston EMill-ennakointimallihankkeesta hankeasiantuntija Heidi Huttunen, jotka pohtivat radiojuontaja Sami Turusen johdolla muun muassa sitä, mistä tulevaisuus alkaa, mitä on ennakointityö ja mitä kuuluu ennakoinnin työkalupakkiin. Jakso on tuotettu yhteistyössä Savon Aallot kanavan kanssa.
Pääset kuuntelemaan ennakointijakson tämän linkin kautta
Vastuullisuuden ennakointi -työpaja järjestettiin 17.4.2023 EMill ennakointimalli ja AKTIVOI hankkeiden yhteistyönä upeassa vanhassa Väärnin pappilassa Lapinlahdella. Työpajan fasilitoi Jenni Rissanen Paju Consultingista. Työpajassa hyödynnettiin LEGO SERIOUS PLAY -menetelmää, jonka avulla päästiin hauskalla ja tehokkaalla tavalla sukeltamaan vastuullisuusteemoihin sisään. Työskentely värikkäiden ja monipuolisten Legojen kanssa auttaa löytämään uusia ideoita ja näkökulmia yritysten vastuullisuustyöhön sekä se auttaa sanoittamaan ja konkretisoimaan vastuullisuustekoja. Keskustelimme niin ajankohtaisista kuin tulossa olevistakin vastuullisuusteemoista, esimerkiksi miten yritys voi ennakoida vastuullisuuteen liittyviä vaatimuksia ja odotuksia ja miten niihin voi valmistautua.
Vastuullisuuden tärkeimpiä teemoja ovat:
Ilmastonmuutos, luontokato ja muu ympäristövastuu: Yritykset ja niiden asiakkaat ovat yhä tietoisempia ympäristövaikutuksistaan ja niiden vastuusta ilmastonmuutoksen torjunnassa. Yritysten tulee olla osa ilmastokriisin ratkaisuja ja siten investoida kestäviin energialähteisiin, vähentää hiilidioksidipäästöjä, minimoida jätettä ja kehittää kestäviä tuotteita.
Sosiaalinen vastuu: Yritysten tulee varmistaa, että heidän toimintansa ei loukkaa ihmisoikeuksia tai syrji ketään, mukaan lukien työntekijät, yhteistyökumppanit ja asiakkaat. Tämä voi tarkoittaa investointeja koulutukseen, tasa-arvoon, monimuotoisuuteen ja inkluusioon.
Teknologian vastuu: Nopeasti kehittyvän teknologian myötä yritysten on tärkeää miettiä, miten teknologia voi vaikuttaa yhteiskuntaan ja yksilöihin. Tämä voi tarkoittaa tietosuojan ja -turvallisuuden parantamista, tekoälyn eettisten ohjeiden luomista ja vastuullisen tekoälyn kehittämistä.
Taloudellinen vastuu: Yritysten on oltava vastuullisia myös taloudellisessa mielessä. Tämä tarkoittaa muun muassa verovastuun noudattamista, reilua kilpailua ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoittelua.
Heidi Huttunen
hankeasiantuntija, EMill ennakointimalli hanke
heidi.huttunen@ysao.fi
Erilaisten tulevaisuuskuvien tarkastelu auttaa yrityksiä pysymään kilpailukykyisinä muuttuvassa maailmassa. Ennakoinnin menetelmiä on useita, mutta niiden yhteinen tavoite on antaa yritykselle tietoa tulevista muutoksista ja auttaa sopeutumaan niihin mahdollisimman nopeasti. Ennakoimalla voi siis saada aikaa varautua edessä siintävien haasteisiin ja kääntää ne mahdollisuuksiksi.
Trendien, ilmiöiden ja signaalien havainnointi on olennainen osa ennakointia. Se tarkoittaa uusien ideoiden, teknologioiden ja muiden yrityksen liiketoimintaympäristöön vaikuttavien tekijöiden seuraamista ja analysointia. Tämä auttaa yritystä huomaamaan erilaisia vaihtoehtoja sekä tunnistamaan sellaisia käännekohtia, joihin se voi tarttua ennen kilpailijoita. Tulevaisuuspyörä-työkalun avulla voidaan jäsentää ja tarkentaa erilaisia teemaan liittyviä näkemyksiä ja niiden mahdollisia vaikutuksia. Myös Sitran tulevaisuuskolmio auttaa hahmottamaan valittuun aiheeseen liittyvää kokonaiskuvaa ja havaitsemaan tähän liittyvää menneisyyden painoa, nykyhetken työntövoimia sekä tulevaisuuden imua.
Skenaariotyöskentely on luova menetelmä, jossa yritys kuvittelee ja kehittää useita erilaisia tulevaisuuden skenaarioita eli vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia. Tämä auttaa valmistautumaan erilaisiin tulevaisuuden tilanteisiin ja kehittämään konkreettisia suunnitelmia niiden varalle. Skenaariotyöskentely pohjaa nykyhetken tietoon ja sanoittaa toisistaan poikkeavia tulevaisuuskuvia, jotka muuten arjessa voivat tuntua liian villeiltä. Skenaarioita voi hahmotella tulevaisuustaulukon tai nelikenttäanalyysin avulla.
Ennakoinnin tavoitteena ei ole ennustaa tulevaisuuskuvien todennäköisyyttä, vaan se auttaa vetristämään ajattelua erilaisista tulevaisuuksista ja parantaa siten yrityksen muutosvalmiutta. Silloin kun suunnitelmat keikahtavat uuteen asentoon, on vaihtoehtoja ja toimenpiteitä mietitty valmiiksi. Ylä-Savon ammattiopiston EMill ennakointimalli auttaa yläsavolaisia yrityksiä ennakoinnin polulle ja löytämään ennakointityön tueksi tulevaisuusorientoituneita kollegoita. Tervetuloa mukaan toimintaan – Tulevaisuuden siemenet kylvetään jo tänään.
Heidi Huttunen
hankeasiantuntija, EMill ennakointimalli hanke
heidi.huttunen@ysao.fi
Tulevaisuudessa tarvittavasta osaamisesta puhutaan paljon, eikä syyttä. Tulevaisuuden osaamisen pohja luodaan jo tänä päivänä, sillä osaamisen kehittyminen on yleensä aikaa vievä prosessi. Millaisia valintoja ja päätöksiä pitää tehdä jo nyt, jotta hankitulle osaamiselle on aidosti käyttöä siellä tulevaisuudessa?
Vaikka tulevaisuutta ei voi ennustaa, voi erilaisia tulevaisuuden vaihtoehtoja ennakoida. Ennakointi antaa työkaluja ja menetelmän siihen, miten erilaisia tulevaisuuskuvia voi hahmotella. Usein prosessi alkaa ilmiöiden havainnoinnilla ja analysoinnilla päättyen erilaisten skenaarioiden eli vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvien arviointiin. Tämä soveltuu myös osaamistarpeiden ennakointiin. Parhaimmillaan skenaariotyötä tehdään yhteistyössä tärkeimpien sidosryhmien kanssa.
Kun tulevaisuuden osaamistarpeita tiedustelee hakukoneilta ja tekoälysovelluksista, saa vastauksia mm. yhteistyön, ongelmanratkaisutaitojen, luovuuden ja digitaalisten taitojen tärkeydestä. Joka tapauksessa osaaminen on muuttuva käsite, minkä vuoksi kyky oppia uutta ja soveltaa taitojaan uusiin työtehtäviin parantaa asemaa työmarkkinoilla. Myös luonnon kantokyvyn vastaan tulleet rajat edellyttävät taitoja hyödyntää jo olemassa olevia resursseja.
Ylä-Savon osaamisen kehittämisen malli on ekosysteemi, jossa tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista tarkastellaan yhteisin silmin. Yritykset tuovat pyöreään pöytään oman toimialansa näkemystä tulevaisuuden osaamistarpeista ja alueen koulutuksenjärjestäjät ja kunnat ja kaupungit huolehtivat siitä, että koulutuksen resurssit kohdistuvat yhdessä havaittuun, tulevaisuudessa tarvittavaan osaamiseen. Tulevaisuuden osaaminen tehdään siis jo tänään ja yhdessä tehden siitä tulee vielä parempi.
Yhteinen ennakointiryhmä yläsavolaisille yrityksille antaa mahdollisuuden osallistua tulevaisuuden osaamisen kehittämiseen yhdessä oppilaitosten kanssa. Yhteisen ennakointityön tavoitteena on saada näkemys siitä, mitkä ovat Ylä-Savon menestymisen kannalta merkittävimmät yhteiset tulevaisuusteemat, millaisia osaamistarpeita Ylä-Savossa on tulevaisuudessa ja miten yhdessä ratkomme vastaan tulevat haasteet. Tervetuloa mukaan pian käynnistyvään toimintaan! Lisää ennakointiryhmästä voit lukea blogi 3:sta.
Heidi Huttunen
hankeasiantuntija, EMill ennakointimalli hanke
heidi.huttunen@ysao.fi
Mietitkö, mihin maailma on menossa ja miten yrityksesi pärjää muutosten melskeissä? Millaisia asiakkaita Ylä-Savossa on vuonna 2040 ja millaisia palveluita täällä silloin tarvitaan? Tule leppoisaan ja maksuttomaan reilun tunnin mittaiseen tulevaisuustyöpajaan kuuntelemaan ja keskustelemaan siitä, miten yrittäjä voi huomioida tulevaisuuden kehityskulkuja jo tänä päivänä. Työpajassa perehdyt siihen, miksi ennakointi on tarpeellista kaikenkokoisille yrityksille ja miten voit hyödyntää tulevaisuushavaintoja oman liiketoiminnan kehittämisessä. Tulevaisuus ei vain tapahdu itsestään, vaan siihen voi ja pitääkin vaikuttaa jo tänään. Ota yhteyttä heidi.huttunen@ysao.fi, jos olet kiinnostunut osallistumaan tulevaisuustyöpajaan. Seuraavan ryhmän kokoaminen on jo käynnissä.
Hankeasiantuntijan blogissa perehdytään hankkeen tapahtumiin sekä siihen, mistä ennakoinnissa on oikein kyse ja miksi jokainen yrittäjä tarvitsee tulevaisuustaitoja.
Blogi 1: Kirkastuuko yrityksen tulevaisuus ennakoimalla?
Blogi 2: Ylä-Savon ammattiopistolla tähyillään tulevaisuuteen moni tavoin
Blogi 3: Millainen on Ylä-Savon tulevaisuuskuva? – Tule mukaan yhteiseen tulevaisuustoimintaan
Blogi 4: Millaista osaamista tulevaisuuden Ylä-Savossa tarvitaan?
Blogi 5: Mitä jos suunnitelmat muuttuvat? – Tulevaisuutta voi lähestyä monella tavalla
Blogi 6: Ennakointia YSAO Asiaa podcastissa ja vastuullisuusvaatimusten ennakointia Lapinlahdella
Blogi 7: Skenaariotyöskentelyä ja Ylä-Savon yhteisiä tulevaisuuskuvia kesäkuussa 2023
Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä
EMill-ennakointimalli on hanke, jonka tavoitteena on kehittää yläsavolaisille mikro- ja pk-yrityksille joustava ennakointityön toimintamalli, jonka avulla yritys voi seurata ja analysoida globaaleja muutostrendejä yrityksen oman liiketoiminnan kehittämisen tueksi. Hankkeessa kootaan ja visualisoidaan käytettävissä olevaa ennakointitietoa ja ennakoinnin työkaluja yritysten ja oppilaitosten käyttöön.
EMill-hankkeessa pilotoidaan myös Ylä-Savon osaamisen kehittämismallia, joka yhdistää seudun yritykset, kunnat ja koulutuksenjärjestäjät tekemään osaamistarpeiden ennakointia, koordinoimaan koulutuksen saatavuutta ja siten varmistamaan eri toimialojen ja erikokoisten yritysten osaamistarpeisiin vastaamista.
Kesto
1.8.2022 – 31.12.2023
Budjetti
196 250 €
Rahoittaja
Euroopan sosiaalirahasto
Hankepäällikkö
Ylä-Savon ammattiopisto
Leena Toivanen
0400 792 830
leena.toivanen@ysao.fi
Koulutuskuntayhtymä Tavastia
Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä + 10 muuta toimijaa
Tavoitteena on kyky johtaa muutoksen inhimillistä puolta ja kehittää valmentavaa johtajuutta
jatkuvassa muutoksessa. Huomioitavia asioita ovat esimerkiksi: muutosviestintä, sitouttaminen ja muutosvastarinnan kohtaaminen.
Vahvistamme johdon osaamista luotsata henkilöstöä muutosjohtamisen työkaluin
muutosten yli, osallistaen ja systemaattisesti viestien. Kehitämme esimiesten palvelujohtamis- ja ennakointikykyä sekä taitoa tukea henkilöstöä muutoksessa.
Kesto
13.11.2020 – 30.6.2022
Budjetti
832 468 €, josta YSAO:n osuus 63 409 €
Rahoittaja
Opetushallitus
Hankepäällikkö
Ylä-Savon ammattiopisto
Leena Toivanen
0400 792 830
leena.toivanen@ysao.fi
Länsirannikon Koulutus Oy WinNova
22 koulutuksen järjestäjää
Hankkeen päätavoitteena on vahvistaa ohjauksen laatua kolmessa nivelvaiheessa:
ennen opintoja, opintojen aikana ja opintojen jälkeen.
Ammatillisen koulutuksen uudistukset edellyttävät pedagogista uudistumista
sekä ohjauksen toimijoiden, rakenteiden ja yhteystyömuotojen päivittämistä tai
kokonaan uusien luomista. OLO-hankkeessa selkeytetään toimijoiden rooleja, vahvistetaan
ohjausosaamista sekä kuvataan ohjauksen palvelupolkujen kokonaisuutta prosessin eri vaiheissa.
Hankkeen tavoitteena on parantaa opiskelijoiden oppimistulosten ja oppimisen edellytyksiä
kaikissa mukana olevissa oppilaitoksissa sekä osallistua valtakunnalliseen kehittämistyöhön.
Verkostossa kehitetyt, kokeillut ja mallinnetut parhaat käytännöt tuodaan valtakunnallisesti
hyödynnettäviksi.
Kesto
13.11.2020 – 30.6.2022
Budjetti
2 266 667€, YSAOn osuus 71 500 €
Rahoittaja
Opetushallitus
Hankepäällikkö
Ylä-Savon ammattiopisto
Leena Toivanen
0400 792 830
leena.toivanen@ysao.fi
Live-säätiö sr
Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä ja VALO -valmennusyhdistys ry
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa pitkään työn ja koulutuksen ulkopuolella olleiden työikäisten sekä puutteellisten digitaitojen vuoksi putoamisvaarassa olevien opiskelijoiden digitaalisia perustaitoja.
Hankkeen tavoitteena on kasvattaa kohderyhmän parissa työskentelevien ammattilaisten osaamista saavutettavien palveluiden ja materiaalien tuottamisessa sekä digitaitojen valmennuksessa.
Kesto
1.11.2021 – 31.8.2023
Budjetti
274 785 euroa, YSAOn osuus 80 860 euroa
Rahoittaja
Etelä-Savon ELY -keskus
Hanke rahoitetaan REACT-EU-välineen määrärahoista osana Euroopan Unionin COVID-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.
Hankepäällikkö
Ylä-Savon ammattiopisto
Leena Toivanen
0400 792 830
leena.toivanen@ysao.fi
Yhdessä oppien digitaidot haltuun -hanke on Live-säätiön hallinnoima yhteistyöhanke, jossa osatoteuttajina ovat mukana YSAO ja Valo-Valmennusyhdistys. Hankkeen tavoitteena on ollut kartoittaa opiskelijoiden tarpeita digitaitoihin liittyen, vahvistaa opiskelijoiden digitaitoja valmennusten avulla sekä kehittää toimintamalli digitaitojen valmennukseen. Hanke on rahoitettu REACT-EU-välineen määrärahoista osana Euroopan Unionin COVID-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. Hanke päättyy 31.8.2023.
-Hankkeen toiminta-aikana YSAO:lle asetettu 22 opiskelijan valmennustavoite ylitettiin reilusti. 40 valmennetusta opiskelijasta puolet oli suomea toisena kielenä opiskelevia ja n. 65 % naisia, kertoo hankkeessa valmentajana toiminut Laura Ahonen.
Opiskelijat ovat kokeneet valmennuksen tarpeellisena ja hyötyneensä siitä. Valmennuskokonaisuudet rakennettiin opiskelijoiden omista lähtökohdista käsin ja asetetut tavoitteet vaihtelivat paljon. Osalle S2-opiskelijoista tietokone on ollut täysin uusi työväline, jonka toimintalogiikkaa, toimintoja ja ohjelmia on yhdessä ihmetelty, kun taas ammattitutkintoa suorittaville se on ollut pääsääntöisesti ohjelmien käyttämisen kertausta ja tietojen päivittämistä pidemmän opiskelutauon jälkeen.
-Suuri hyöty opiskelun kannalta oli ruudun jakamisen löytäminen Teamsissa ja aineistojen järjestely koneelle, kommentoi yksi valmennukseen osallistunut opiskelija.
Veikko Kärkkäinen yhtyy mietteisiin:
-Minusta parasta oli, että valmennus oli nopea ja täyttä asiaa. Kävimme läpi kalenterin ominaisuuksia, ilmaisohjelmia, asiakirjamallit ja kotisivujen käyttöä. Sain valmennuksesta varmuutta ja nopeutta käyttää eri ohjelmia. Lisäksi tiedän nyt, mistä löydän tarvitsemani ohjelmat.
Kirjoittaja Laura Ahonen, 6.6.2023
Digitaidot ovat nykyajan kansalaistaitoja, joita tarvitaan niin opiskeluissa, työssä kuin omassa arjessakin. Ylä-Savon ammattiopisto on mukana Yhdessä oppien digitaidot haltuun -hankkeessa (ESR) yhdessä Live-säätiön ja Valo-Valmennusyhdistyksen kanssa. YSAOn vastuulla on toteuttaa digitaitovalmennusta oppilaitoksen opiskelijoille.
”Me täällä YSAOlla haluamme varmistaa, että opiskelijamme saavat tarvitsemansa digituen, jotta he pääsevät etenemään omissa opinnoissaan”, kertoo YSAOlla digivalmentajana työskentelevä Laura Ahonen. Yksilö- ja pienryhmävalmennuksissa on tänä keväänä harjoiteltu esimerkiksi tekstinkäsittely-, taulukkolaskenta- ja esitysgrafiikkaohjelmien käyttöä.
Ahonen pitää hanketta tärkeänä, sillä YSAOlla opiskelee paljon esimerkiksi alanvaihtajia ja maahan muuttaneita. Alanvaihtajien täytyy ottaa haltuun digityökaluja, joita heidän ei ole välttämättä tarvinnut aikaisemmin käyttää. Maahan muuttaneet opiskelijat saattavat puolestaan tulla erilaisista digitaalisista ympäristöistä ja tottumuksista, jolloin esimerkiksi YSAOn verkko-oppimisympäristöihin ja -välineisiin täytyy totutella.
Valmennuksissa on koettu onnistumisen hetkiä, sillä opiskelijat ovat saaneet kursseja suoritetuksi ja osa on jopa valmistunut. ”Opiskelijoilta on tullut kiitosta siitä, että valmentajalla on ollut tarpeeksi aikaa pysähtyä heidän tilanteensa ja digipulmiensa äärelle”, iloitsee Ahonen, joka on innostunut paitsi tietokoneista myös erilaisten opiskelijoiden kohtaamisesta.
Opiskelija pääsee digivalmennukseen ottamalla yhteyttä Ahoseen sähköpostilla, puhelimella, Wilman kautta tai ihan kasvokkain kysäisemällä. Myös oma opettaja voi ohjata opiskelijan valmennukseen. Ensi syksylle Ahonen suunnittelee lisäksi etädigivalmennusta, jotta valmennukseen osallistuminen olisi vaivattomampaa niille opiskelijoille, jotka asuvat muualla kuin Iisalmessa.
”Olipa digivalmennus kasvokkain tai etänä, ensin aina tutustutaan, keskustellaan opiskelijan toiveista ja sitten sukelletaan yhdessä digimaailmaan!”
Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä
–
Projektin tavoitteena on kehittää matalan kynnyksen hyvinvointia tukevia palveluja,
joita oppilaitoksessa voidaan tarjota nopeasti ja joustavasti, digitaaliset palvelumallit
huomioiden.
Hankkeessa kehitetään opiskeluhuollon sekä tutkintokoulutuksen valmentavan
koulutuksen työskentely- ja toimintatapoja, jotta palvelu olisi osuvaa saadun tiedon
perusteella. Yksilöllisten opintopolkujen vuoksi palvelut tulee olla saatavilla kaikissa
oppimisympäristöissä, opiskelijan tarvitsemalla tavalla tuotettuna.
Kesto
1.1.- 31.12.2022
Budjetti
79 792 €
Rahoittaja
Pohjois-Savon liitto
Hankepäällikkö
Ylä-Savon ammattiopisto
Leena Toivanen
0400 792 830
leena.toivanen@ysao.fi
Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä
Savonia ammattikorkeakoulu Oy ja Luonnonvarakeskus
Hankkeen tavoitteena on lisätä luonnonvara- ja elintarvikealan toimijoiden valmiuksia hyödyntää
digitaalisuutta, automatisaatiota sekä uusinta teknologiaa. Kehittämistyötä tehdään yritystoiminnan kannattavuuden kohentamiseksi sekä kestävän ja vähähiilisen toimintatavan saavuttamiseksi.
Hankkeessa kehitetään maatalouden tuotantoprosessien digitaalisen seurannan, prosessinhallinnan
sekä täsmäviljelyn ja kestävän maatalouden osaamiskeskittymää. Osaamiskeskittymästä tullaan
muodostamaan yritysten, ammattiopiston, ammattikorkeakoulun ja tutkimusorganisaatioiden yhteinen
TKIO-alusta. Yhteistoiminnan tavoitteena on tulevaisuuden verkostoitunut osaamiskeskittymä
SavoFarm.
Kesto
1.2.2020 – 31.10.2022
Budjetti
Kokonaisbudjetti 465 858 €, josta YSAO:n osuus on 219 784 €
Rahoittaja
Pohjois-Savon liitto
Hankepäällikkö
Ylä-Savon ammattiopisto
Leena Toivanen
0400 792 830
leena.toivanen@ysao.fi
Tuotokset
https://www.thinglink.com/card/1580534355569147906
Katso oheiselta videolta Moocall-poikimianturin käyttöönotto.
Iisalmen kaupunki
Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä
Hankkeen tavoitteena on saattaa yhteen työntekijät ja Ylä-Savon alueen työnantajat joko suorarekrytoinnein tai koulutuspolkujen kautta. Tätä tavoitetta tukemaan YTYÄ! tuottaa toiminta-aikanaan toimintamallit työllistymisen palvelupaikasta, rekrytointitapahtuman järjestämistä sekä ammattialoihin tutustumisesta.
Hankkeen kohderyhmänä ovat motivoituneet, työkuntoiset työnhakijat, alanvaihtajat ja opintojen loppuvaiheessa olevat opiskelijat sekä Ylä-Savon alueen yritykset ja työnantajat.
Hankkeen toimenpiteet ovat
Haluaisitko tutustua alaan ja opiskeluun ennen koulutukseen hakeutumista? Se onnistuu!
YTYÄ!-hanke räätälöi kanssasi yksilöllisen tutustumisen, jonka kesto voi olla muutamista tunneista kokonaisiin päiviin. Voit halutessasi tutustua yhteen tai useampaan koulutukseen, ja pääset ohjatusti käytännön ytimeen.
Kesto
1.1.2020 – 31.12.2022
Budjetti
Kokonaisbudjetti on 1 100 023 €, josta YSAOn osuus 230 742 €
Rahoittaja
Etelä-Savon ELY -keskus
Hankepäällikkö
Ylä-Savon ammattiopisto
Leena Toivanen
0400 792 830
leena.toivanen@ysao.fi
Savon koulutuskuntayhtymä
30.3.2023 klo 13-15 Teamsin kautta
Yhä useammin työpaikoilla on työntekijöitä eri kulttuureista.
Työpaikalla on yhä enemmän henkilöitä, joiden äidinkieli ei ole suomi.
Tilaisuudessa jaetaan työvälineitä ja vinkkejä, miten toimia monikulttuurisessa työympäristössä.
Ammatinopettajat kertovat perehdyttämisestä ja ohjauksesta.
Entä miten viestitään selkokielellä?
Tilaisuuden järjestää Ammattiosaajat maailmalta (AMOS)-hanke ja se on maksuton.
Ilmoittaudu mukaan
Kenelle? Työ- ja harjoittelupaikkojen esihenkilöt, työpaikkaohjaajat, opettajat, ammatinohjaajat, muu henkilöstö sekä kaikki asiasta kiinnostuneet
Sisältö
Lisätietoa koulutuksesta
Hannele Juntunen
maahanmuuttaneiden opiskelijoiden ohjaus
p. 0400 792 860
hannele.juntunen@ysao.fi
Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä ja Tohtori Matthias Ingmanin säätiö s.r
Hankkeen tavoitteena on kehittää ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja työpaikkaohjaajien
osaamista maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ohjauksessa ja kielitietoisessa opetuksessa.
Samalla kehitetään ammatillista koulutusta vastaamaan entistä paremmin työpaikkojen tarpeisiin.
Kesto
1.1.2020 – 30.6.2023
Budjetti
Kokonaisbudjetti on 3 333 680 €, josta YSAOn osuus 413 734 €
Rahoittaja
Etelä-Savon ELY -keskus
Hankepäällikkö
Ylä-Savon ammattiopisto
Leena Toivanen
0400 792 830
leena.toivanen@ysao.fi
Itä-Savon koulutuskuntayhtymä
Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä, Työtehoseura ja Sykli
Hankkeella vastataan akuuttiin tarpeeseen lisätä ammatillisen koulutuksen
opetushenkilöstön osaamista verkko-opetuksen toteuttamisessa. Koulutusten myötä kehitetään
erityisesti ohjausdigitaitoja, jotka auttavat monimuotoisessa ja laadukkaassa verkkokoulutuksessa.
Hanke muodostuu viidestä koulutuskokonaisuudesta, jotka tarjoavat monipuolista ja nykyaikaista
uutta osaamista.
Hankkeen myötä voidaan vastata joustavaan ammatillisen koulutuksen toteutustapaan ja viedä verkossa toteutettavaa koulutusta uudelle tasolle. Hankkeen koulutuskokonaisuudet on suunniteltu vastaamaan laaja-alaisesti kaikkien ammatillisten koulutuksenjärjestäjien tarpeita.
Kesto
3.11.2021 – 30.6.2023
Budjetti
115 850 €, josta YSAOn osuus 17 438 €
Rahoittaja
Opetushallitus
Hankepäällikkö
Ylä-Savon ammattiopisto
Leena Toivanen
0400 792 830
leena.toivanen@ysao.fi
Tule mukaan digitaaliset työkalut verkko-opetuksessa -koulutukseen. Saat uusia taitoja ja itsevarmuutta mm. verkkopedagogiikkaan, verkkokurssien pedagogiseen käsikirjoittamiseen sekä erilaisiin digitaalisiin työkaluihin liittyen. Koulutus järjestetään tiistaisin klo 13-16, ajalla 26.4.-24.5.2022.
Voit osallistua kaikkiin koulutuskertoihin tai poimia niistä itseäsi eniten kiinnostavat. Koulutus on maksuton, ja kouluttajana toimii Matleena Laakso.
Tutustu koulutuspäivien sisältöihin ja ilmoittaudu mukaan viimeistään pe 22.4.2022.
Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä
Ylä-Savon ammattiopisto koordinoi hanketta. Yhteistyössä on mukana oppimisympäristö- ja teknologia-alan asiantuntijatahoja.
Hankkeen tavoitteena on parantaa tieto-osaamista. Tämä saadaan aikaan jo olevan ja uuden tiedon keräämisen, vertailun, yhdistämisen ja analysoinnin avulla. Kehittämis- ja tutkimustyön myötä ymmärrys erilaisista opintopoluista ja niiden haasteista lisääntyy. Lisäksi tallentuu tärkeää tietoa ennakoinnin ja suunnittelun tueksi.
Hankkeen aikana luodaan tieto-osaamisen tukimateriaalia ja toimenpideohjelma opetuksen, johdon ja opintojen avuksi.
Kesto
1.1.2021- 31.12.2022
Budjetti
75 000 euroa
Rahoittaja
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Hankepäällikkö
Ylä-Savon ammattiopisto
Inkeri Taurula
040 1772 832
inkeri.taurula@ysao.fi