Ylä-Savon skenaariot 2035 loppuraportti ja skenaariovideot

Laatu kuvituskuva.

Voit tutustua koko Ylä-Savon skenaariot 2035 projektiin loppuraportin kautta. Projektissa muodostuneesta kolmesta skenaariosta tuotettiin videot, jotka ovat katsottavissa Ylä-Savon ammattiopiston Youtube kanavan soittolistalla nimeltä Ylä-Savon skenaariovideot (linkki Youtube kanavalle)

Ota yhteyttä

Heidi Huttunen
hankeasiantuntija, EMill ennakointimalli hanke
heidi.huttunen@ysao.fi

Kiertotaloudella uutta kasvua Pohjois-Savoon (KiertoKasvu)

Hankkeen hallinnoija

Valtakunnallista hanketta koordinoi: Savonia-ammattikorkeakoulu


Kohderyhmä

Hankkeessa on Pohjois-Savon alueelta pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka pyrkivät tehostamaan toimintaansa kiertotalouden tarjoamin keinoin. Mukana olevat yritykset edustavat laajasti erilaisia teollisuudet aloja. Varsinaisten kohderyhmien lisäksi KiertoKasvu lisää tietoa kiertotaloudesta ja ympäristövastuullisuudesta maakunnan alueella.

Tavoitteet

Kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksien tietämyksen lisääminen yrityksille. Yritykset ymmärtävät omat materiaalivirtansa, toimintansa energiankulutuksen ja hiilijalanjälkensä muodostumisen.

Kesto

1.4.2023 – 31.12.2025

Budjetti
345 548 €

Rahoittaja
Pohjois-Savon liitto

Hankepäällikkö
Ylä-Savon ammattiopisto
Leena Toivanen
0400 792 830
leena.toivanen@ysao.fi

Skenaariotyöskentelyä ja Ylä-Savon yhteisiä tulevaisuuskuvia kesäkuussa 2023

Laatu kuvituskuva.

Toteutimme kesäkuussa 2023 Ylä-Savon yhteisen skenaariotyön, jonka tarkoituksena on ennakoida Ylä-Savon toimintaympäristön kehitystä skenaarioiden avulla vuoteen 2035. Skenaariot ovat kuvauksia toimintaympäristön vaihtoehtoisista tulevaisuuksista. Niiden rakentamisen tarkoituksena on syventää ymmärrystä toimintaympäristön muutoksista, haastaa nykyistä ajattelua sekä synnyttää uutta keskustelua, mikä voi johtaa vielä parempaan huomiseen Ylä-Savossa. Projekti toteutettiin EMill ennakointimalli ja Kestech hankkeiden yhteistyönä ja skenaariotyöskentelyä fasilitoi skenaario- ja strategiatyöhön erikoistunut konsulttitoimisto Capful.

Aluksi toteutimme lyhyen kyselyn, jonka tulosten pohjalta kartoitettiin ja analysoitiin Ylä-Savon alueelle olennaisia muutostekijöitä. Tulevaisuustaulukon avulla hahmoteltiin kolmen erilaisen skenaarion luonnokset, joita tarkennettiin kahdessa työpajassa. Kumpaankin kolmen tunnin mittaiseen työpajaan osallistui noin parikymmentä henkilöä yläsavolaisista yrityksistä ja oppilaitoksista sekä kuntien ja kaupunkien edustajia.

Työpajoissa muodostuneet skenaariot nimettiin Skenaario 1: Kasvua vastuullisuus edellä, Skenaario 2: Sopeutumista kriisien keskellä sekä Skenaario 3: Kiertotaloudesta hyvinvoinnin veturi. Skenaarioiden avulla keskustelimme Ylä-Savoon reilun kymmenen vuoden kuluttua mahdollisesti kohdistuvista uhkista ja mahdollisuuksista. On hyvä muistaa, että yksikään näistä skenaarioista tuskin toteutuu sellaisenaan, vaan se on parhaimmillaankin yhdistelmä niissä esiintyviä ilmiöitä. Skenaariotyön tärkein anti on kuitenkin herätellä ajattelemaan tulevaisuutta pidemmälle ja panna toimeen niitä toimenpiteitä, jotka ohjaavat kohti sitä toivottua tulevaisuutta. Toimenpiteiden ja tekemisen aika on jo alkanut.

Lisätiedot skenaariotyöstä: Heidi Huttunen, EMill ennakointimalli -hanke, heidi.huttunen@ysao.fi tai Reijo Hynynen, Kestech osaamiskeskittymä, reijo.hynynen@savonia.fi ja Herkko Pulkkinen, herkko.pulkkinen@uef.fi, Kestech osaamiskeskittymä

Ota yhteyttä

Heidi Huttunen
hankeasiantuntija, EMill ennakointimalli hanke
heidi.huttunen@ysao.fi

Ylä-Savon yhteiset skenaariot v. 2035 tiivistelmä

Henkilön kädet ohjaa digitaalisella laitteella eYSAO palveluita.

Ylä-Savon yhteiset skenaariot v. 2035 tiivistelmä

  1. Skenaariotyön taustaa

Tummat pilvet leijuvat Ylä-Savon taivaalla. Väestörakenne on huolestuttava ja ikärakenne on huolestuttavan korkea. Viime vuonna väkiluku väheni vieläkin enemmän kuin edeltävänä vuonna. Vaikka alueella on maailmaluokan yrityksiä, uusia merkittäviä investointeja ei alueelle ole näköpiirissä.

Jollei nämä asiat riitä synkistämään tulevaisuuskuvia niin viimeisten vuosien lukuisat kriisit koronapandemiasta Venäjän hyökkäyssotaan ja niiden heijastevaikutukset ovat muuttaneet toimintaympäristöä radikaalisti. Eilisen toimintatavoista ei ole enää huomisen luomiseen.  Samalla meillä on voimakkaasti yhteiskuntia muokkaavia muutoksia menossa vihreän siirtymän ja esim. digitalisaation myötä, mistä voidaan ammentaa uusia mahdollisuuksia.  Ylä-Savossa tarvitaan nyt radikaalimpaa uudistamista positiivisemman kehityksen luomiseksi. Skenaariotyöskentelyn avulla olemme innoittaneet ajattelua siitä mikä Ylä-Savo voisi olla vuonna 2035.

2. Projektin lähtökohdat ja tavoitteet

Projekti perustuu Savonia-ammattikorkeakoulun sekä KesTech- ja eMill-hankkeiden yhteistyöhankkeeseen skenaariotyön toteutuksesta ja skenaariotyöpajojen fasilitoinnista. Tämä Ylä-Savon skenaariotyö projekti toteutettiin touko-kesäkuussa 2023. Skenaariotyö piti sisällään skenaariokyselyn, neljä suunnittelupalaveria ja kaksi työpajaa. Skenaariotyöhön osallistui Ylä-Savon yrityksien edustajia teollisuudesta, rakennusaloilta ja palvelualoilta. Projektissa kuvattiin Ylä-Savon kolme tulevaisuuskuvaa, joissa huomioitiin Ylä-Savon tulevaisuudelle tärkeitä teemoja ja luotiin yhteinen näkemys toimenpiteistä, joita alueella voidaan toteuttaa.

Tärkeänä lähtökohtana työlle oli tarkastella näiden muutosten vaikutuksia yrityskenttään ja sitä kautta arvioida millaisia toimenpiteitä tulevaisuudessa Ylä-Savon yritykset kaipaavat. Kaikki luodut skenaariot ovat mahdollisia. Niihin on syytä varautua samalla kuin omilla toimenpiteillä mahdollistetaan alueen kannalta myönteistä kehitystä.

3. Skenaarioiden yhteenveto ja vaikutukset Ylä-Savoon

Skenaariot perustuvat skenaariokyselyn ja muun tausta-aineiston kautta tunnistettuihin toimintaympäristön epävarmuustekijöihin, jotka ovat: 1) Globaalin talouden perusta ja arvoketjut, 2) Vihreä siirtymä ja energiamurros, 3) Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus, 4) Suomen elinkeinorakenne, 5) Suomen elinkeinoelämä ja työn laatu, 6) Työn tekeminen ja paikkasidonnaisuus ja 7) Matkailu ja turismi. Näistä muodostettiin kolme erilaista ja vaihtoehtoista kuvausta (skenaariota) Ylä-Savon mahdollisesta toimintaympäristöstä vuonna 2035.

SKENAARIO 1: Kasvua vastuullisuus edellä

  • Avoin globaali talous ja vakaa turvallisuustilanne
  • Vihreä siirtymä etenee vauhdilla
  • Merkittäviä harppauksia digitalisaatiossa ja tekoälyn kehityksessä

Kuvittele Suomi, jossa vakaa maailmantilanne mahdollistaa aluepolitiikan, jonka tavoitteena on pitää koko Suomi elinvoimaisena ja asuttuna. Geopoliittisten jännitteiden lieventyessä maailmantalous piristyy luoden suotuisan ympäristön kestävälle kehitykselle. Suomi on ottanut merkittäviä harppauksia digitalisaatiossa ja tekoälyn kehityksessä. EU:n kunnianhimoinen kestävyysagenda vauhdittaa Suomen vihreää siirtymää. Sähkön hinta on alhainen. Fossiilisen energian käyttöä verotetaan rankasti, mikä edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Tasapainotettu valtion talous mahdollistaa julkisen sektorin palveluiden säilyttämisen sekä investoinnit mm. koulutukseen sekä maahanmuuttajien kotouttamiseen.

Kuvittele Ylä-Savon alue, jossa positiiviset talousnäkymät ja kasvanut maahanmuutto tukevat yritysten toimintaa ja työvoiman saantia. Alueen teollisuusyrityksien menestystä on tukenut Venäjä-suhteiden ja viennin osittainen palautuminen. Ulkomaalaisten investointien saaminen Itä-Suomeen on kuitenkin osoittautunut haastavaksi, sillä Venäjän rajan läheisyys mielletään edelleen riskinä. Lisäksi robotiikan ja tekoälyn kehitys helpottavat työvoimapulasta aiheutuvia haasteita. Ylä-Savon saavutettavuus kohenee, kun kotimaan lentoliikenneyhteys rakentuu. Alueella syntyy myös uutta liiketoimintaa ikääntyneen väestön ympärille.

Keskeiset toimenpiteet ja vaikutukset Ylä-Savon alueella

  • Kuntien välistä yhteistyötä vahvistettava, jotta varmistetaan alueen saavutettavuus ja vetovoima.
  • Maahanmuuttajien kotouttamiseen panostettava, jolla voidaan myös tukea alueen työvoimapulaa.
  • Koulutusohjelmien sisältöjä kehitettävä vastaamaan työelämän uusia tarpeita.
  • Uutta liiketoimintaa syntyy mm. uusiutuvan energian, ikääntyneen väestön sekä Ukrainan jälleenrakentamisen ympärille (esim. uudisrakentaminen, jätteenkierrätyksen palvelut).

SKENAARIO 2: Sopeutumista kriisien keskellä

  • Kilpailevien blokkien talous ja kiristynyt turvallisuustilanne
  • Huoltovarmuus korostuu, protektionismi lisääntyy
  • Alueellinen eriarvoistuminen ja hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Kuvittele Suomi, joka kamppailee alhaisen talouskasvun maailmassa johon on muodostunut kilpailevien blokkien talous. Kiina-USA suhteen kärjistyessä lännen ja idän vastakkainasettelu voimistuu. Kauppasuhteet Venäjään ovat jäissä. Suomen talous ei kasva merkittävästi. Tuotantolaitoksia lopetetaan ja metsäteollisuuden, varsinkin paperin, tuotanto laskee yhä. Uutta teollista toimintaa etsitään, mutta ulkomaalainen investointihalukkuus suomalaiseen teollisuuteen on pientä. Uutta liiketoimintaa syntyy mm. puolustussektorille. Valtion mahdollisuudet harjoittaa kehittävää aluepolitiikkaa ovat rajalliset, mikä johtaa alueelliseen eriarvoistumiseen. Muuttoliikkeiden määrä kasvaa voimakkaasti kun väestö ja talous keskittyvät etelän kasvukolmioon.

Kuvittele Ylä-Savon alue, jossa talouden heikot näkymät ja muuttoliikkeen kasvu tuovat haasteita Ylä-Savon alueen yrityksille ja kunnille. Työvoimapula ja heikkenevä kysyntä pakottaa tuotantoa pois Ylä-Savon alueelta. Yritystoiminta kaventuu alueella ja palvelut keskittyvät suuriin keskuksiin. Alueet pyrkivät houkuttelemaan uutta kasvavaa liiketoimintaa alueelleen erilaisin tuin ja toimenpitein. Kunnat pyrkivät vahvistamaan omaa vetovoimaansa erikoistumalla sekä verkostoitumalla keskeisten toimijoiden ja yritysten kanssa vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Alueella säilyy työvoimaintensiivisten alojen työntekijät mm. maatalouden merkitys kasvaa myös huoltovarmuuden näkökulmasta.

Keskeiset toimenpiteet Ylä-Savon alueella

  • Haastavassa toimintaympäristössä yhteistyö ja luottamus kuntien välillä on keskeistä.
  • Alueen vetovoimaa lisättävä innovatiivisella tavalla ja EU:n tarjoamat tuet hyödynnettävä.
    • Koulutusorganisaatiot keskeisessä asemassa verkostojen muodostamisessa ja yhteistyön vauhdittamisessa.
  • Liiketoimintamahdollisuuksia haettava esim. Nato-yhteistyön kautta puolustusteknologiaan ja robotiikkaan. Huoltovarmuuden korostuessa myös maaseudun merkitys korostuu.

SKENAARIO 3: Kiertotaloudesta hyvinvoinnin veturi

  • Kiertotalous kukoistaa ja vihreän energian tuotannosta kasvanut merkittävä teollisuuden ala
  • Paikallisuus, omavaraisuus ja yhteisomistajuus korostuu
  • Suomi on vetovoimainen matkailukohde

Kuvittele Suomi, joka on ottanut vahvan aseman vihreän siirtymän edistämisessä panostamalla kiertotalouteen, uusiutuvaan energiaan ja yhteiskunnan sähköistymiseen. Vihreän energian tuotannosta on kasvanut merkittävä teollisuuden ala, joka luo uusia työpaikkoja ja taloudellista vaurautta. Hiilinielujen kasvattaminen on asetettu keskiöön ja metsien hakkuita rajoitetaan. Sään ääri-ilmiöt voimistuvat ja Suomesta tulee vetovoimaisempi matkailukohde etelän matkakohteiden kärsiessä kuumuudessa. Yhteistyö eri toimijoiden välillä vahvistuu, kun yritykset, tutkimuslaitokset ja julkiset tahot työskentelevät yhdessä kestävän tulevaisuuden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kuvittele Ylä-Savon alue, joka on saavuttanut merkittävää edistystä kiertotalouden saralla mm. biokaasulaitosten valmistumisen ja urbaanin kaivosteollisuuden myötä. Ympäristötietoisuus ja kestävä elämäntapa kuuluvat vahvasti alueen identiteettiin ja tämä mielikuva houkuttelee niin asukkaita kuin yrityksiäkin alueelle. Myös matkailulle on luotu kestävän kehityksen mukaiset palvelut ja verkostot. Alueen veto- ja pitovoimaa tukevat myös tehdyt investoinnit raideliikenteeseen.

4. Keskeiset toimenpiteet Ylä-Savon alueella

  • Tarvitaan tutkimus- ja kehityshankkeita kiertotalouden ympärille ja aktiivista yhteistyötä eri toimijoiden kesken.
  • Tuetaan liikkumista  ja logistiikkaa sekä matkailun vahvistumista alueella.
  • Englanninkielisen opetuksen tarjoamisella helpotetaan ilmastopakolaisten kouluttamista.
  • Vihreä siirtymä tuo uutta liiketoimintaa alueelle mm. kiertotalouden myötä. Myös metsiin liittyvä asiantuntijuus ja metsähoitaminen uutena vientituotteena. Rakennusteollisuus siirtyy fossiilivapaaseen rakentamiseen.

Kohti kukoistavampaa tulevaisuutta

Projektin työpajat tarjosivat erinomaisen foorumin keskustella Ylä-Savon alueen tulevaisuuden kehityskuluista ja mahdollisista toimenpiteistä, joiden avulla voidaan edistää positiivista kehitystä alueella ja varautua tuleviin haasteisiin. Skenaariot edesauttavat strategista vuoropuhelua alueen eri toimijoiden, kuten kuntien, yritysten ja koulutusorganisaatioiden kesken.   Mutta, lanka palaa. Alueen kehitystä pitää viipymättä saada positiivisemmille raiteille. Antakaa skenaarioitten siivittää ajatuksia uuden luomisesta ja uhkien minimoimisesta. Ehdotuksia jatkoon:

  1. Järjestetään työpajasarja, jossa tämä skenaariotyö käytetään inputtina ihanneskenaarion luomiseksi. Ihanneskenaario, joka on realistinen, ja joka innoittaa alueen toimijat ponnisteluihin yhteisen tavoitekuvan saavuttamiseksi
  2. Liiketoimintamallien innovaatioseminaari missä luodaan kestäviä ratkaisuja skenaarioittain
  3. Kuntien yhteistyöseminaari missä kehitetään skenaariokohtaisia yhteistyökuvioita
  4. Varautumisfoorumi, jossa kehitetään skenaarioitten uhkakuvia ja luodaan niiden haittavaikutuksia varten toimenpide-ehdotuksia
  5. Ylä-Savon ennakointifoorumi missä seurataan skenaarioitten kehittymistä ja luodaan uusia virikkeitä alueen toimijoiden uudistumishankkeille

Ota yhteyttä

Heidi Huttunen
hankeasiantuntija, EMill ennakointimalli hanke
heidi.huttunen@ysao.fi

Ennakointia YSAO ASIAA podcastissa ja vastuullisuusvaatimusten ennakointia Lapinlahdella

Lego rakennelma jonka avulla kuvataan yrityksen vastuullisuutta

Uusimmassa YSAO ASIAA -podcastin 13.3.2023 julkaistussa jaksossa on mukana Ylä-Savon jätehuollon toimitusjohtaja Risto Kauhanen ja Ylä-Savon ammattiopiston EMill-ennakointimallihankkeesta hankeasiantuntija Heidi Huttunen, jotka pohtivat radiojuontaja Sami Turusen johdolla muun muassa sitä, mistä tulevaisuus alkaa, mitä on ennakointityö ja mitä kuuluu ennakoinnin työkalupakkiin. Jakso on tuotettu yhteistyössä Savon Aallot kanavan kanssa.

Pääset kuuntelemaan ennakointijakson tämän linkin kautta

Vastuullisuuden ennakointi -työpaja järjestettiin 17.4.2023 EMill ennakointimalli ja AKTIVOI hankkeiden yhteistyönä upeassa vanhassa Väärnin pappilassa Lapinlahdella. Työpajan fasilitoi Jenni Rissanen Paju Consultingista. Työpajassa hyödynnettiin LEGO SERIOUS PLAY -menetelmää, jonka avulla päästiin hauskalla ja tehokkaalla tavalla sukeltamaan vastuullisuusteemoihin sisään. Työskentely värikkäiden ja monipuolisten Legojen kanssa auttaa löytämään uusia ideoita ja näkökulmia yritysten vastuullisuustyöhön sekä se auttaa sanoittamaan ja konkretisoimaan vastuullisuustekoja. Keskustelimme niin ajankohtaisista kuin tulossa olevistakin vastuullisuusteemoista, esimerkiksi miten yritys voi ennakoida vastuullisuuteen liittyviä vaatimuksia ja odotuksia ja miten niihin voi valmistautua.

Vastuullisuuden tärkeimpiä teemoja ovat:

Ilmastonmuutos, luontokato ja muu ympäristövastuu: Yritykset ja niiden asiakkaat ovat yhä tietoisempia ympäristövaikutuksistaan ja niiden vastuusta ilmastonmuutoksen torjunnassa. Yritysten tulee olla osa ilmastokriisin ratkaisuja ja siten investoida kestäviin energialähteisiin, vähentää hiilidioksidipäästöjä, minimoida jätettä ja kehittää kestäviä tuotteita.

Sosiaalinen vastuu: Yritysten tulee varmistaa, että heidän toimintansa ei loukkaa ihmisoikeuksia tai syrji ketään, mukaan lukien työntekijät, yhteistyökumppanit ja asiakkaat. Tämä voi tarkoittaa investointeja koulutukseen, tasa-arvoon, monimuotoisuuteen ja inkluusioon.

Teknologian vastuu: Nopeasti kehittyvän teknologian myötä yritysten on tärkeää miettiä, miten teknologia voi vaikuttaa yhteiskuntaan ja yksilöihin. Tämä voi tarkoittaa tietosuojan ja -turvallisuuden parantamista, tekoälyn eettisten ohjeiden luomista ja vastuullisen tekoälyn kehittämistä.

Taloudellinen vastuu: Yritysten on oltava vastuullisia myös taloudellisessa mielessä. Tämä tarkoittaa muun muassa verovastuun noudattamista, reilua kilpailua ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoittelua.

Ota yhteyttä

Heidi Huttunen
hankeasiantuntija, EMill ennakointimalli hanke
heidi.huttunen@ysao.fi

Mitä jos suunnitelmat muuttuvat? –  Tulevaisuutta voi lähestyä usealla tavalla

Opiskelija työkoneen ääressä.

Erilaisten tulevaisuuskuvien tarkastelu auttaa yrityksiä pysymään kilpailukykyisinä muuttuvassa maailmassa. Ennakoinnin menetelmiä on useita, mutta niiden yhteinen tavoite on antaa yritykselle tietoa tulevista muutoksista ja auttaa sopeutumaan niihin mahdollisimman nopeasti. Ennakoimalla voi siis saada aikaa varautua edessä siintävien haasteisiin ja kääntää ne mahdollisuuksiksi.


Trendien, ilmiöiden ja signaalien havainnointi on olennainen osa ennakointia. Se tarkoittaa uusien ideoiden, teknologioiden ja muiden yrityksen liiketoimintaympäristöön vaikuttavien tekijöiden seuraamista ja analysointia. Tämä auttaa yritystä huomaamaan erilaisia vaihtoehtoja sekä tunnistamaan sellaisia käännekohtia, joihin se voi tarttua ennen kilpailijoita. Tulevaisuuspyörä-työkalun avulla voidaan jäsentää ja tarkentaa erilaisia teemaan liittyviä näkemyksiä ja niiden mahdollisia vaikutuksia. Myös Sitran tulevaisuuskolmio auttaa hahmottamaan valittuun aiheeseen liittyvää kokonaiskuvaa ja havaitsemaan tähän liittyvää menneisyyden painoa, nykyhetken työntövoimia sekä tulevaisuuden imua.


Skenaariotyöskentely on luova menetelmä, jossa yritys kuvittelee ja kehittää useita erilaisia tulevaisuuden skenaarioita eli vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia. Tämä auttaa valmistautumaan erilaisiin tulevaisuuden tilanteisiin ja kehittämään konkreettisia suunnitelmia niiden varalle. Skenaariotyöskentely pohjaa nykyhetken tietoon ja sanoittaa toisistaan poikkeavia tulevaisuuskuvia, jotka muuten arjessa voivat tuntua liian villeiltä. Skenaarioita voi hahmotella tulevaisuustaulukon tai nelikenttäanalyysin avulla.


Ennakoinnin tavoitteena ei ole ennustaa tulevaisuuskuvien todennäköisyyttä, vaan se auttaa vetristämään ajattelua erilaisista tulevaisuuksista ja parantaa siten yrityksen muutosvalmiutta. Silloin kun suunnitelmat keikahtavat uuteen asentoon, on vaihtoehtoja ja toimenpiteitä mietitty valmiiksi. Ylä-Savon ammattiopiston EMill ennakointimalli auttaa yläsavolaisia yrityksiä ennakoinnin polulle ja löytämään ennakointityön tueksi tulevaisuusorientoituneita kollegoita. Tervetuloa mukaan toimintaan – Tulevaisuuden siemenet kylvetään jo tänään.

Ota yhteyttä

Heidi Huttunen
hankeasiantuntija, EMill ennakointimalli hanke
heidi.huttunen@ysao.fi

Millaista osaamista tulevaisuuden Ylä-Savossa tarvitaan?

Kolme sähkö- ja automaatioalan sähköasentajaopiskelijaa, ammatinohjaaja ja opettaja työskentelevät piirilaatikoiden parissa teknologia-alan oppimisympäristössä, kyseessä on työelämäosaaminen.

Tulevaisuudessa tarvittavasta osaamisesta puhutaan paljon, eikä syyttä. Tulevaisuuden osaamisen pohja luodaan jo tänä päivänä, sillä osaamisen kehittyminen on yleensä aikaa vievä prosessi. Millaisia valintoja ja päätöksiä pitää tehdä jo nyt, jotta hankitulle osaamiselle on aidosti käyttöä siellä tulevaisuudessa?


Vaikka tulevaisuutta ei voi ennustaa, voi erilaisia tulevaisuuden vaihtoehtoja ennakoida. Ennakointi antaa työkaluja ja menetelmän siihen, miten erilaisia tulevaisuuskuvia voi hahmotella. Usein prosessi alkaa ilmiöiden havainnoinnilla ja analysoinnilla päättyen erilaisten skenaarioiden eli vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvien arviointiin. Tämä soveltuu myös osaamistarpeiden ennakointiin. Parhaimmillaan skenaariotyötä tehdään yhteistyössä tärkeimpien sidosryhmien kanssa.


Kun tulevaisuuden osaamistarpeita tiedustelee hakukoneilta ja tekoälysovelluksista, saa vastauksia mm. yhteistyön, ongelmanratkaisutaitojen, luovuuden ja digitaalisten taitojen tärkeydestä. Joka tapauksessa osaaminen on muuttuva käsite, minkä vuoksi kyky oppia uutta ja soveltaa taitojaan uusiin työtehtäviin parantaa asemaa työmarkkinoilla. Myös luonnon kantokyvyn vastaan tulleet rajat edellyttävät taitoja hyödyntää jo olemassa olevia resursseja.


Ylä-Savon osaamisen kehittämisen malli on ekosysteemi, jossa tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista tarkastellaan yhteisin silmin. Yritykset tuovat pyöreään pöytään oman toimialansa näkemystä tulevaisuuden osaamistarpeista ja alueen koulutuksenjärjestäjät ja kunnat ja kaupungit huolehtivat siitä, että koulutuksen resurssit kohdistuvat yhdessä havaittuun, tulevaisuudessa tarvittavaan osaamiseen. Tulevaisuuden osaaminen tehdään siis jo tänään ja yhdessä tehden siitä tulee vielä parempi.


Yhteinen ennakointiryhmä yläsavolaisille yrityksille antaa mahdollisuuden osallistua tulevaisuuden osaamisen kehittämiseen yhdessä oppilaitosten kanssa. Yhteisen ennakointityön tavoitteena on saada näkemys siitä, mitkä ovat Ylä-Savon menestymisen kannalta merkittävimmät yhteiset tulevaisuusteemat, millaisia osaamistarpeita Ylä-Savossa on tulevaisuudessa ja miten yhdessä ratkomme vastaan tulevat haasteet. Tervetuloa mukaan pian käynnistyvään toimintaan! Lisää ennakointiryhmästä voit lukea blogi 3:sta.

Ota yhteyttä

Heidi Huttunen
hankeasiantuntija, EMill ennakointimalli hanke
heidi.huttunen@ysao.fi

Tietojohtaminen

Kuvio, jonka päällä teksti YSAO kehittää sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Hankkeen hallinnoija

Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

Osatoteuttajat

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän lisäksi useita oppilaitoksia ympäri Suomen

Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on :

  1. Parantaa koulutuksenjärjestäjien tietotuotannon prosesseja (prosessien mittaaminen, arviointi ja kehittäminen)
  2. Parantaa koulutuksenjärjestäjien tiedon analysointikykyjä sekä kykyä käyttää tietoa päätöksenteon tukena=>
    Tieto omasta toiminnasta=> Vertailu kansallisiin verrokkeihin
  3. Parantaa koulutuksenjärjestäjien kansallisia indikaattori- ja tilastotietoja hyödyntävien ratkaisujen käyttöä
    operatiivisentoiminnan ja kehittämisen tukena=> Koski ja vipunen
  4. Lisätä tieto-ohjautuvaa toimintakulttuuria koulutuksenjärjestäjien organisaatioissa eri tasoilla ja kehittää
    henkilöstönosaamista tietojohtamisen alueella

Kesto
1.1.2022 – 31.12.2023

Budjetti
YSAOn 34 000 €


Rahoittaja
Opetus- ja kulttuuriministeriö

Hankepäällikkö
Ylä-Savon ammattiopisto
Leena Toivanen
0400 792 830
leena.toivanen@ysao.fi

EMill ennakointimalli

Kuvio, jonka päällä teksti YSAO kehittää sekä logot Vipuvoimaa EU:ltä ja Euroopan Unioni ja Etelä-Savon ELY-keskus logot.

EMill ennakointimalli hanke on päättynyt 31.12.2023. Kiitos osallistujille!

EMill ennakointimalli blogi

Hankeasiantuntijan blogissa perehdyttiin hankkeen tapahtumiin sekä siihen, mistä ennakoinnissa on oikein kyse ja miksi jokainen yrittäjä tarvitsee tulevaisuustaitoja.

Blogi 1: Kirkastuuko yrityksen tulevaisuus ennakoimalla?

Blogi 2: Ylä-Savon ammattiopistolla tähyillään tulevaisuuteen moni tavoin

Blogi 3: Millainen on Ylä-Savon tulevaisuuskuva? – Tule mukaan yhteiseen tulevaisuustoimintaan

Blogi 4: Millaista osaamista tulevaisuuden Ylä-Savossa tarvitaan?

Blogi 5: Mitä jos suunnitelmat muuttuvat? – Tulevaisuutta voi lähestyä monella tavalla

Blogi 6: Ennakointia YSAO Asiaa podcastissa ja vastuullisuusvaatimusten ennakointia Lapinlahdella

Blogi 7: Skenaariotyöskentelyä ja Ylä-Savon yhteisiä tulevaisuuskuvia kesäkuussa 2023

Hankkeen toteuttaja

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä

Hankkeen tavoitteet

EMill-ennakointimalli on hanke, jonka tavoitteena oli kehittää yläsavolaisille mikro- ja pk-yrityksille joustava ennakointityön toimintamalli, jonka avulla yritys voi seurata ja analysoida globaaleja muutostrendejä yrityksen oman liiketoiminnan kehittämisen tueksi. Hankkeen tavoitteena oli koota ja visualisoida käytettävissä olevaa ennakointitietoa ja ennakoinnin työkaluja yritysten ja oppilaitosten käyttöön.

EMill-hankkeessa pilotoitiin myös Ylä-Savon osaamisen kehittämismallia (Yhessä osaamisverkosto), joka yhdistää seudun yritykset, kunnat ja koulutuksenjärjestäjät tekemään osaamistarpeiden ennakointia, koordinoimaan koulutuksen saatavuutta ja siten varmistamaan eri toimialojen ja erikokoisten yritysten osaamistarpeisiin vastaamista.

Kesto
1.8.2022 – 31.12.2023

Budjetti
196 250 €


Rahoittaja
Euroopan sosiaalirahasto

Hankepäällikkö
Ylä-Savon ammattiopisto
Leena Toivanen
0400 792 830
leena.toivanen@ysao.fi

Tuumasta työhön

Kuvio, jonka päällä teksti YSAO kehittää sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Hankkeen hallinnoija

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä

Osatoteuttajat

Iisalmen kaupungin työllisyyspalvelut, Vieremän ja Sonkajärven kuntien työllisyyspalvelut

Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on kehittää ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja valmennustoimintaa:
työttömien työnhakijoiden osaamistarpeen tunnistamisessa, osaamistarpeeseen vastaavaan
koulutukseen ohjaamisessa sekä osaamisen hankkimisen keinojen valinnassa nopean
työllistymisen polulla.

Tavoitteena on, että ammatillisen koulutuksen järjestäjä on osa seudullista työvoiman ohjaus- ja
valmennusketjua.
Pyritään siihen, että toiminnassa pystytään hyödyntämään Ylä-Savon ammattiopiston järjestämisluvassa olevaa työvoimapoliittista koulutusta sujuvasti ja tehokkaasti yksilön osaamisen kehittämisen ja työllistymisen polulla.

Kesto
1.2.2021 – 30.6.2023

Budjetti
100 000 €


Rahoittaja
Opetus- ja kulttuuriministeriö

Hankepäällikkö
Ylä-Savon ammattiopisto
Leena Toivanen
0400 792 830
leena.toivanen@ysao.fi

Ylä-Savo tarvitsee tekijöitä

Katso videolta Hanna-Riikka Pennasen ja Mohammad Moemenin tarinat siitä, kuinka he päätyivät YSAOlle opiskelemaan.

Haluaisitko uuden tulevaisuuden?

Oletko jotakin seuraavista:
• Työtön, lomautettu, työllistetty tai mukana työllistymistä edistävässä palvelussa?
• Alle 30-vuotias?
• Saatko työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa Kelasta?
• Äidinkielesi on muu kuin suomi, ruotsi tai saame tai kansalaisuutesi on muu kuin Suomi?

Tusinan verran tukea opintojen aloittamiseen

1. Opiskelu ja oppiminen sopii kaiken ikäisille! Oppimiseen on saatavilla tukea ja apua. Jos sinulta löytyy tarvittavaa intoa ja kiinnostusta, se auttaa jo pitkälle opiskeluissa. Voit tutustua sinua kiinnostavaan alaan ja opiskeluun ennen koulutukseen hakeutumista.

2. Moni pohtii rahan riittämistä opiskeluun ja elämiseen. Rahan saanti kannattaa selvittää jo ennen opiskelupaikan hakemista. Työtön työnhakija voi saada opiskella työttömyysetuudella. Siitä voi kysyä TE-toimistosta. Kelalta voi myös selvittää opintotuen myöntämisperusteita ja määrää.

3. Saisinko työpaikan vaikka olen jo viisikymppinen? On aloja, joilla on osaavista työntekijöistä pulaa. Koulutus antaa aina paremmat mahdollisuudet työllistymiseen. Osa opiskelijoista huomataan työpaikoilla jo opintojen aikana.
Omaa osaamista on siten helpompi näyttää työpaikoilla jo opiskelujen aikana.

4. Suurin osa meistä on tavallisia ihmisiä, ja se riittää. Useimmissa ammateissa pärjää, jos on innostunut ja haluaa
oppia alan työtehtävät. On siis motivoitunut. Työantajat, eivät etsi superihmisiä vaan ihan tavallisia ihmisiä.
Usein vaatimattomina suomalaisina emme itse huomaa kykyjämme ja lahjakkuuksiamme.

5. Moni aikuisopiskelija on pohtinut millaista on opiskella yhdessä nuorten kanssa. Meillä opiskelee monipuolisista
taustoista ja eri ikäryhmistä tulleita opiskelijoita. YSAOlla koko opiskelijamäärästä on n. 75 % aikuisopiskelijoita,
siis henkilöitä, joiden ikä on yli 16-v. Meille on mahdollista tulla tutustumaan, ajan voi sopia esim.
Tuumasta työhön -hankkeen Marjan tai jonkun toisen ysaolaisen kanssa.

6. Opiskelujen kesto riippuu aiemmasta osaamisestasi, opintojen kestot ovat nykyään todella eripituisia. Niitä tutkinnon osia, joista on jo todennettua osaamista, ei tarvitse suorittaa. Osatutkinnon suorittaminen on myös mahdollista. Osaamista kertyy monissa ympäristöissä: työelämä, arki, harrastus, vapaa-aika, perhe-elämä, koulutus, kurssit jne. Kaikkialla syntyvä osaaminen on arvokasta!

7. Voit opiskella halutessasi myös ilman yhteisiä (fysiikka, matematiikka jne. aineet) tutkinnon osia, eli suorittaa
ns. osatutkinnon. YTOt ovat viestintä ja vuorovaikutusosaaminen, matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen
ja yhteiskunta- ja työelämäosaaminen. Näiden tarkoitus on vahvistaa taitoja, joita tarvitaan kaikissa ammateissa
ja arkielämässä.

8. Opiskelu ei ole pelkkää penkillä istumista vaan pääset oppimaan erilaisissa oppimisympäristöissä. Koulutukseen kuuluu käytännön työtehtävien harjoittelua erilaisissa työsaleissa (keittiö, leipomo, kampaamo, navetta, hallit ja tallit jne.) Myös työpaikoilla järjestetään koulutusta: käytännön työtehtäviä, erilaiset yritykset, yhdistykset, pajat jne. Yhtenä oppimisen muotona on verkko-opinnot. Se on ohjattua verkkoavusteista opetusta, itseopiskelua verkossa
tai opetusta, jossa yhdistellään lähiopetusta ja verkkoavusteista opetusta.

9. Tietotekniikan taitosi karttuvat opiskelujen edetessä, ja meiltä on saatavilla digiohjausta ja tukea. Jos osaat laittaa tietokoneen päälle ja lukea sähköpostin, se on jo hyvä alku!

10. Opiskelu voi olla jees, sieltä saa kavereita ja aloitusta ei tarvitse pelätä. Tuumasta työhön -hankeen ohjaaja
Marja voi olla sinulle myös alussa apuna ja perehdyttämässä käytäntöihin hyvässä ja kannustavassa ilmapiirissä.

11. YSAOlla on kaksi opiskelija-asuntolaa ja voit hakea asuntolapaikkaa opintojesi ajaksi. Muuttaminen asuntolaan voi helpottaa opiskeluarkeasi merkittävästi. Kannattaa selvittää, miten opintoja toteutetaan, eli onko mahdollista suorittaa osa opinnoista etänä. Löytyykö läheltäsi työpaikka, johon voit kysyä oppisopimuksella toteutettavaan opiskeluun?

12. Opettaminen ja opiskelu ovat muuttuneet paljon, varsinkin jos omasta opiskelustasi on jo kulunut paljon aikaa.
Sinun ei tarvitse odottaa, vaan voit hakea opiskelemaan milloin vain. Olemme sinuun yhteydessä kahden viikon sisällä hakulomakkeen vastaanottamisesta. Tutustu kaikkiin koulutuksiin ysao.fi/koulutus

Hakijapalvelut palvelee arkisin
p. 040 481 1400
hakijapalvelut@ysao.fi

Oikeus uudistua

Kuvio, jonka päällä teksti YSAO kehittää sekä Opetushallitus rahoittaa hanketta.

Hankkeen hallinnoija

Koulutuskuntayhtymä Tavastia

Osatoteuttajat

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä + 10 muuta toimijaa

Tavoitteet

Tavoitteena on kyky johtaa muutoksen inhimillistä puolta ja kehittää valmentavaa johtajuutta
jatkuvassa muutoksessa.
Huomioitavia asioita ovat esimerkiksi: muutosviestintä, sitouttaminen ja muutosvastarinnan kohtaaminen.

Vahvistamme johdon osaamista luotsata henkilöstöä muutosjohtamisen työkaluin
muutosten yli, osallistaen ja systemaattisesti viestien. Kehitämme esimiesten palvelujohtamis- ja ennakointikykyä sekä taitoa tukea henkilöstöä muutoksessa.

Kesto
13.11.2020 – 30.6.2022

Budjetti
832 468 €, josta YSAO:n osuus 63 409 €


Rahoittaja
Opetushallitus

Hankepäällikkö
Ylä-Savon ammattiopisto
Leena Toivanen
0400 792 830
leena.toivanen@ysao.fi

OLO – Oikeus laadukkaaseen ohjaukseen

Kuvio, jonka päällä teksti YSAO kehittää sekä Opetushallitus rahoittaa hanketta.

Hankkeen hallinnoija

Länsirannikon Koulutus Oy WinNova

Osatoteuttajat

22 koulutuksen järjestäjää

Tavoitteet

Hankkeen päätavoitteena on vahvistaa ohjauksen laatua kolmessa nivelvaiheessa:
ennen opintoja, opintojen aikana ja opintojen jälkeen.

Ammatillisen koulutuksen uudistukset edellyttävät pedagogista uudistumista
sekä ohjauksen toimijoiden, rakenteiden ja yhteystyömuotojen päivittämistä tai
kokonaan uusien luomista. OLO-hankkeessa selkeytetään toimijoiden rooleja, vahvistetaan
ohjausosaamista sekä kuvataan ohjauksen palvelupolkujen kokonaisuutta prosessin eri vaiheissa.

Hankkeen tavoitteena on parantaa opiskelijoiden oppimistulosten ja oppimisen edellytyksiä
kaikissa mukana olevissa oppilaitoksissa sekä osallistua valtakunnalliseen kehittämistyöhön.
Verkostossa kehitetyt, kokeillut ja mallinnetut parhaat käytännöt tuodaan valtakunnallisesti
hyödynnettäviksi.

Kesto
13.11.2020 – 30.6.2022

Budjetti
2 266 667€, YSAOn osuus 71 500 €


Rahoittaja
Opetushallitus

Hankepäällikkö
Ylä-Savon ammattiopisto
Leena Toivanen
0400 792 830
leena.toivanen@ysao.fi

Yhdessä oppien digitaidot haltuun

Kuvio, jonka päällä teksti YSAO kehittää sekä logot Vipuvoimaa EU:ltä ja Euroopan Unioni ja Etelä-Savon ELY-keskus logot.

Hankkeen hallinnoija

Live-säätiö sr

Osatoteuttajat

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä ja VALO -valmennusyhdistys ry

Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa pitkään työn ja koulutuksen ulkopuolella olleiden työikäisten sekä puutteellisten digitaitojen vuoksi putoamisvaarassa olevien opiskelijoiden digitaalisia perustaitoja.

Hankkeen tavoitteena on kasvattaa kohderyhmän parissa työskentelevien ammattilaisten osaamista saavutettavien palveluiden ja materiaalien tuottamisessa sekä digitaitojen valmennuksessa.

Kesto
1.11.2021 – 31.8.2023

Budjetti
274 785 euroa, YSAOn osuus 80 860 euroa


Rahoittaja
Etelä-Savon ELY -keskus
Hanke rahoitetaan REACT-EU-välineen määrärahoista osana Euroopan Unionin COVID-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.

Hankepäällikkö
Ylä-Savon ammattiopisto
Leena Toivanen
0400 792 830
leena.toivanen@ysao.fi

Valmennuksella saavutetaan tavoitteita onnistuneesti!

Yhdessä oppien digitaidot haltuun -hanke on Live-säätiön hallinnoima yhteistyöhanke, jossa osatoteuttajina ovat mukana YSAO ja Valo-Valmennusyhdistys. Hankkeen tavoitteena on ollut kartoittaa opiskelijoiden tarpeita digitaitoihin liittyen, vahvistaa opiskelijoiden digitaitoja valmennusten avulla sekä kehittää toimintamalli digitaitojen valmennukseen. Hanke on rahoitettu REACT-EU-välineen määrärahoista osana Euroopan Unionin COVID-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. Hanke päättyy 31.8.2023.

-Hankkeen toiminta-aikana YSAO:lle asetettu 22 opiskelijan valmennustavoite ylitettiin reilusti. 40 valmennetusta opiskelijasta puolet oli suomea toisena kielenä opiskelevia ja n. 65 % naisia, kertoo hankkeessa valmentajana toiminut Laura Ahonen.

Opiskelijat ovat kokeneet valmennuksen tarpeellisena ja hyötyneensä siitä. Valmennuskokonaisuudet rakennettiin opiskelijoiden omista lähtökohdista käsin ja asetetut tavoitteet vaihtelivat paljon. Osalle S2-opiskelijoista tietokone on ollut täysin uusi työväline, jonka toimintalogiikkaa, toimintoja ja ohjelmia on yhdessä ihmetelty, kun taas ammattitutkintoa suorittaville se on ollut pääsääntöisesti ohjelmien käyttämisen kertausta ja tietojen päivittämistä pidemmän opiskelutauon jälkeen.
-Suuri hyöty opiskelun kannalta oli ruudun jakamisen löytäminen Teamsissa ja aineistojen järjestely koneelle, kommentoi yksi valmennukseen osallistunut opiskelija.

  • Parasta on, kun on keskitytty niihin asioihin, mihin kukin tarvitsee opastusta. Vertaistuki opiskelijakaverilta on ollut myös ensiarvoisen tärkeää, hän jatkaa.

Veikko Kärkkäinen yhtyy mietteisiin:
-Minusta parasta oli, että valmennus oli nopea ja täyttä asiaa. Kävimme läpi kalenterin ominaisuuksia, ilmaisohjelmia, asiakirjamallit ja kotisivujen käyttöä. Sain valmennuksesta varmuutta ja nopeutta käyttää eri ohjelmia. Lisäksi tiedän nyt, mistä löydän tarvitsemani ohjelmat.

Kirjoittaja Laura Ahonen, 6.6.2023

YSAOlla huolehditaan opiskelijoiden digitaidoista

Digitaidot ovat nykyajan kansalaistaitoja, joita tarvitaan niin opiskeluissa, työssä kuin omassa arjessakin. Ylä-Savon ammattiopisto on mukana Yhdessä oppien digitaidot haltuun -hankkeessa (ESR) yhdessä Live-säätiön ja Valo-Valmennusyhdistyksen kanssa. YSAOn vastuulla on toteuttaa digitaitovalmennusta oppilaitoksen opiskelijoille.

”Me täällä YSAOlla haluamme varmistaa, että opiskelijamme saavat tarvitsemansa digituen, jotta he pääsevät etenemään omissa opinnoissaan”, kertoo YSAOlla digivalmentajana työskentelevä Laura Ahonen. Yksilö- ja pienryhmävalmennuksissa on tänä keväänä harjoiteltu esimerkiksi tekstinkäsittely-, taulukkolaskenta- ja esitysgrafiikkaohjelmien käyttöä.

Ahonen pitää hanketta tärkeänä, sillä YSAOlla opiskelee paljon esimerkiksi alanvaihtajia ja maahan muuttaneita. Alanvaihtajien täytyy ottaa haltuun digityökaluja, joita heidän ei ole välttämättä tarvinnut aikaisemmin käyttää. Maahan muuttaneet opiskelijat saattavat puolestaan tulla erilaisista digitaalisista ympäristöistä ja tottumuksista, jolloin esimerkiksi YSAOn verkko-oppimisympäristöihin ja -välineisiin täytyy totutella.

Valmennuksissa on koettu onnistumisen hetkiä, sillä opiskelijat ovat saaneet kursseja suoritetuksi ja osa on jopa valmistunut. ”Opiskelijoilta on tullut kiitosta siitä, että valmentajalla on ollut tarpeeksi aikaa pysähtyä heidän tilanteensa ja digipulmiensa äärelle”, iloitsee Ahonen, joka on innostunut paitsi tietokoneista myös erilaisten opiskelijoiden kohtaamisesta.

Opiskelija pääsee digivalmennukseen ottamalla yhteyttä Ahoseen sähköpostilla, puhelimella, Wilman kautta tai ihan kasvokkain kysäisemällä. Myös oma opettaja voi ohjata opiskelijan valmennukseen. Ensi syksylle Ahonen suunnittelee lisäksi etädigivalmennusta, jotta valmennukseen osallistuminen olisi vaivattomampaa niille opiskelijoille, jotka asuvat muualla kuin Iisalmessa.

”Olipa digivalmennus kasvokkain tai etänä, ensin aina tutustutaan, keskustellaan opiskelijan toiveista ja sitten sukelletaan yhdessä digimaailmaan!”

Parempaa opiskelua paremmilla palveluilla

Kuvio, jonka päällä teksti YSAO kehittää sekä Pohjois-Savon liitto tukee maakunnan menestystä.

Hankkeen hallinnoija

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä

Osatoteuttajat

Tavoitteet

Projektin tavoitteena on kehittää matalan kynnyksen hyvinvointia tukevia palveluja,
joita oppilaitoksessa voidaan tarjota nopeasti ja joustavasti, digitaaliset palvelumallit
huomioiden.

Hankkeessa kehitetään opiskeluhuollon sekä tutkintokoulutuksen valmentavan
koulutuksen työskentely- ja toimintatapoja
, jotta palvelu olisi osuvaa saadun tiedon
perusteella. Yksilöllisten opintopolkujen vuoksi palvelut tulee olla saatavilla kaikissa
oppimisympäristöissä, opiskelijan tarvitsemalla tavalla tuotettuna.

Kesto
1.1.- 31.12.2022

Budjetti
79 792 €


Rahoittaja
Pohjois-Savon liitto

Hankepäällikkö
Ylä-Savon ammattiopisto
Leena Toivanen
0400 792 830
leena.toivanen@ysao.fi

SavoFarm 4.0

Kuvio, jonka päällä teksti YSAO kehittää sekä logot Vipuvoimaa EU:ltä ja Euroopan Unioni ja Pohjois-Savon liitto tukee maakunnan menestystä.

Hankkeen hallinnoija

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä

Osatoteuttajat

Savonia ammattikorkeakoulu Oy ja Luonnonvarakeskus

Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on lisätä luonnonvara- ja elintarvikealan toimijoiden valmiuksia hyödyntää
digitaalisuutta, automatisaatiota sekä uusinta teknologiaa. Kehittämistyötä tehdään yritystoiminnan kannattavuuden kohentamiseksi sekä kestävän ja vähähiilisen toimintatavan saavuttamiseksi.

Hankkeessa kehitetään maatalouden tuotantoprosessien digitaalisen seurannan, prosessinhallinnan
sekä täsmäviljelyn ja kestävän maatalouden osaamiskeskittymää. Osaamiskeskittymästä tullaan
muodostamaan yritysten, ammattiopiston, ammattikorkeakoulun ja tutkimusorganisaatioiden yhteinen
TKIO-alusta. Yhteistoiminnan tavoitteena on tulevaisuuden verkostoitunut osaamiskeskittymä
SavoFarm.

Kesto
1.2.2020 – 31.10.2022

Budjetti
Kokonaisbudjetti 465 858 €, josta YSAO:n osuus on 219 784 €


Rahoittaja
Pohjois-Savon liitto

Hankepäällikkö
Ylä-Savon ammattiopisto
Leena Toivanen
0400 792 830
leena.toivanen@ysao.fi

Tuotokset

https://www.thinglink.com/card/1580534355569147906

Videot

Katso oheiselta videolta Moocall-poikimianturin käyttöönotto.

Yhteistyöllä työtä – YTYÄ!

Kuvio, jonka päällä teksti YSAO kehittää sekä logot Vipuvoimaa EU:ltä ja Euroopan Unioni ja Etelä-Savon ELY-keskus logot.

Hankkeen hallinnoija

Iisalmen kaupunki

Osatoteuttajat

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä

Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on saattaa yhteen työntekijät ja Ylä-Savon alueen työnantajat joko suorarekrytoinnein tai koulutuspolkujen kautta. Tätä tavoitetta tukemaan YTYÄ! tuottaa toiminta-aikanaan toimintamallit työllistymisen palvelupaikasta, rekrytointitapahtuman järjestämistä sekä ammattialoihin tutustumisesta.

Hankkeen kohderyhmänä ovat motivoituneet, työkuntoiset työnhakijat, alanvaihtajat ja opintojen loppuvaiheessa olevat opiskelijat sekä Ylä-Savon alueen yritykset ja työnantajat.

Hankkeen toimenpiteet ovat

  • motivoituneen työvoiman ohjaaminen alueen avoimiin työpaikkoihin ja yksilökohtaisten kouluttautumispolkujen räätälöinti.
  • Ylä-Savon alueen eri toimialojen kiinnostavuuden lisääminen.
  • yritysten työvoimanhankintaan liittyvät toimenpiteet, joilla edistetään rekrytointiprosessia ja työvoimansaatavuutta. Tarvittaessa työvoimatarpeen hankintaa kohdennetaan Pohjois-Savon maakunnan ulkopuolelle.
  • henkilöasiakkaiden IT-osaamisen kehittäminen.
  • vaihtoehtoisten työllistymismahdollisuuksien pilottimallin käytännön testaus.
  • Pop Up työllistymisen palvelupaikka pilotti.

Tutustu sinua kiinnostavaan alaan ja koulutukseen

Haluaisitko tutustua alaan ja opiskeluun ennen koulutukseen hakeutumista? Se onnistuu!

YTYÄ!-hanke räätälöi kanssasi yksilöllisen tutustumisen, jonka kesto voi olla muutamista tunneista kokonaisiin päiviin. Voit halutessasi tutustua yhteen tai useampaan koulutukseen, ja pääset ohjatusti käytännön ytimeen.

Kesto
1.1.2020 – 31.12.2022

Budjetti
Kokonaisbudjetti on 1 100 023 €, josta YSAOn osuus 230 742 €


Rahoittaja
Etelä-Savon ELY -keskus

Hankepäällikkö
Ylä-Savon ammattiopisto
Leena Toivanen
0400 792 830
leena.toivanen@ysao.fi

Ammattiosaajat maailmalta

Kuvio, jonka päällä teksti YSAO kehittää sekä logot Vipuvoimaa EU:ltä ja Euroopan Unioni ja Etelä-Savon ELY-keskus logot.

Hankkeen hallinnoija

Savon koulutuskuntayhtymä

Kulttuurit kohtaavat työpaikalla – Monimuotoisuuden ymmärtäminen -koulutus

30.3.2023 klo 13-15 Teamsin kautta

Yhä useammin työpaikoilla on työntekijöitä eri kulttuureista.
Työpaikalla on yhä enemmän henkilöitä, joiden äidinkieli ei ole suomi.
Tilaisuudessa jaetaan työvälineitä ja vinkkejä, miten toimia monikulttuurisessa työympäristössä.
Ammatinopettajat kertovat perehdyttämisestä ja ohjauksesta.
Entä miten viestitään selkokielellä?
Tilaisuuden järjestää Ammattiosaajat maailmalta (AMOS)-hanke ja se on maksuton.

Ilmoittaudu mukaan

Kenelle? Työ- ja harjoittelupaikkojen esihenkilöt, työpaikkaohjaajat, opettajat, ammatinohjaajat, muu henkilöstö sekä kaikki asiasta kiinnostuneet

Sisältö

  • Työvälineitä perehdyttämiseen ja ohjaukseen
  • Miten selkokielellä selvitään
  • Kulttuuriosaaminen työpaikalla

Lisätietoa koulutuksesta
Hannele Juntunen
maahanmuuttaneiden opiskelijoiden ohjaus
p. 0400 792 860
hannele.juntunen@ysao.fi

Osatoteuttajat

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä ja Tohtori Matthias Ingmanin säätiö s.r

Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on kehittää ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja työpaikkaohjaajien
osaamista maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ohjauksessa ja kielitietoisessa opetuksessa.
Samalla kehitetään ammatillista koulutusta vastaamaan entistä paremmin työpaikkojen tarpeisiin.

Kesto
1.1.2020 – 30.6.2023

Budjetti
Kokonaisbudjetti on 3 333 680 €, josta YSAOn osuus 413 734 €


Rahoittaja
Etelä-Savon ELY -keskus

Hankepäällikkö
Ylä-Savon ammattiopisto
Leena Toivanen
0400 792 830
leena.toivanen@ysao.fi

https://sakky.fi/fi/amospiste

Verkkopeda – Toimivat työkalut verkko-opetukseen

Kuvio, jonka päällä teksti YSAO kehittää sekä Opetushallitus rahoittaa hanketta.

Hankkeen hallinnoija

Itä-Savon koulutuskuntayhtymä

Osatoteuttajat

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä, Työtehoseura ja Sykli

Tavoitteet

Hankkeella vastataan akuuttiin tarpeeseen lisätä ammatillisen koulutuksen
opetushenkilöstön osaamista verkko-opetuksen toteuttamisessa.
Koulutusten myötä kehitetään
erityisesti ohjausdigitaitoja, jotka auttavat monimuotoisessa ja laadukkaassa verkkokoulutuksessa.
Hanke muodostuu viidestä koulutuskokonaisuudesta, jotka tarjoavat monipuolista ja nykyaikaista
uutta osaamista.

Hankkeen myötä voidaan vastata joustavaan ammatillisen koulutuksen toteutustapaan ja viedä verkossa toteutettavaa koulutusta uudelle tasolle. Hankkeen koulutuskokonaisuudet on suunniteltu vastaamaan laaja-alaisesti kaikkien ammatillisten koulutuksenjärjestäjien tarpeita.

Kesto
3.11.2021 – 30.6.2023

Budjetti
115 850 €, josta YSAOn osuus 17 438 €


Rahoittaja
Opetushallitus

Hankepäällikkö
Ylä-Savon ammattiopisto
Leena Toivanen
0400 792 830
leena.toivanen@ysao.fi

Koulutusosiot

Digitaaliset työkalut verkko-opetuksessa 26.4.-24.5.2022

Tule mukaan digitaaliset työkalut verkko-opetuksessa -koulutukseen. Saat uusia taitoja ja itsevarmuutta mm. verkkopedagogiikkaan, verkkokurssien pedagogiseen käsikirjoittamiseen sekä erilaisiin digitaalisiin työkaluihin liittyen. Koulutus järjestetään tiistaisin klo 13-16, ajalla 26.4.-24.5.2022.

Voit osallistua kaikkiin koulutuskertoihin tai poimia niistä itseäsi eniten kiinnostavat. Koulutus on maksuton, ja kouluttajana toimii Matleena Laakso.

Tutustu koulutuspäivien sisältöihin ja ilmoittaudu mukaan viimeistään pe 22.4.2022.

Opiskelijoiden ohjaus ja oppiminen ammatillisen koulutuksen verkko-opetuksessa

Virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus opetuskäytössä

Kolmiulotteiset digitaaliset mallit ja mallipohjaiset oppimisympäristöt

KesTech

Kuvio, jonka päällä teksti YSAO kehittää sekä logot Vipuvoimaa EU:ltä ja Euroopan Unioni ja Pohjois-Savon liitto tukee maakunnan menestystä.

Hankkeen hallinnoija

Savonia ammattikorkeakoulu Oy

Osatoteuttajat

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä ja Itä-Suomen Yliopisto

Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa Ylä-Savon teollisuuden asemaa tarjoamalla
kerätyn ennakointitiedon avulla tarpeen mukaista ja koulutusorganisaatioiden yhdessä toteuttamaa
osaamisen kehittämisen palvelua.

Hankkeen toimenpiteillä vahvistetaan kone- ja laitevalmistuksen klusterin, KesTech -osaamiskeskittymän käynnistämistä.

Lisää hankkeesta: kestech.fi

Kesto
1.1.2022 – 30.9.2023

Budjetti
485 806 euroa, YSAOn osuus 141 710 euroa


Rahoittaja
Pohjois-Savon liitto

Hankepäällikkö
Ylä-Savon ammattiopisto
Leena Toivanen
0400 792 830
leena.toivanen@ysao.fi

Tieto-osaamisen parantaminen

Kuvio, jonka päällä teksti YSAO kehittää sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Hankkeen hallinnoija

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä

Osatoteuttajat

Ylä-Savon ammattiopisto koordinoi hanketta. Yhteistyössä on mukana oppimisympäristö- ja teknologia-alan asiantuntijatahoja.

Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on parantaa tieto-osaamista. Tämä saadaan aikaan jo olevan ja uuden tiedon keräämisen, vertailun, yhdistämisen ja analysoinnin avulla. Kehittämis- ja tutkimustyön myötä ymmärrys erilaisista opintopoluista ja niiden haasteista lisääntyy. Lisäksi tallentuu tärkeää tietoa ennakoinnin ja suunnittelun tueksi.

Hankkeen aikana luodaan tieto-osaamisen tukimateriaalia ja toimenpideohjelma opetuksen, johdon ja opintojen avuksi.

Kesto
1.1.2021- 31.12.2022

Budjetti
75 000 euroa


Rahoittaja
Opetus- ja kulttuuriministeriö

Hankepäällikkö
Ylä-Savon ammattiopisto
Inkeri Taurula
040 1772 832
inkeri.taurula@ysao.fi