Avainsana: tulevaisuuden maatila

Savonia-artikkeli ESG –vastuullisuusraportointi kehittyy maitotiloilla

Suomalainen maidontuotanto on vastuullista ja kestävää, mutta se on pystyttävä osoittamaan ulospäin entistä paremmin, uskottavammin ja luotettavammin. Maitosektoria koskevat vastuullisuustoimet ulottuvat maitotiloilta jalostukseen saakka. Maitoyrittäjät toteuttavat päivittäin eläinten hyvinvointiin, ilmastotoimiin sekä elintarviketurvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä. Tämän työn ja tilakohtaisten vahvuuksien läpinäkyväksi tekemisessä ja raportoinnissa on nyt mahdollista hyödyntää ESG –vastuullisuusraportointia. Raportoinnilla vaikutetaan myös imagoon ja työnantajamielikuvaan.

Vastuullisuusraportointi on väline osoittaa tehty työ muille, mutta erityisesti se on yrityksen oman strategian ja johtamisen työkalu. ESG-raportointi ei ole maitoyrityksille pakollista, mutta vaade raportointiin tulee asiakkailta ja raportointi tulee esimerkiksi jatkossa nousemaan osaksi lainoitus- ja rahoitusprosesseja.

Pohjois-Savossa toteutettiin 30.3.2026 saakka EU –osarahoitteista Tulevaisuuden maatila -hanketta. Hankkeen toteuttivat Ylä-Savon ammattiopisto, Savonia-amk ja Maitoyrittäjät ry. ESG -vastuullisuusraportointi oli osa hankkeen toimenpiteitä. Hankkeen rahoittana toimi Pohjois-Savon Liitto ja päärahoituslähteenä JTF -rahasto.

16.10.2025 Järjestettiin Tulevaisuuden maatila –hankkeen toimesta webinaari, jossa keskusteltiin maitotilallisten johdolla ESG –raportoinnista. Webinaarin alustusten lisäksi osallistujilta kysyttiin mm. vastuullisuusasioiden tärkeydestä tilatasolla sekä halukkuudesta jatkaa asian kehittämistä (kuvat 1, 2 ja 3.) Saatujen palautteiden perusteilla ESG- raportointi nähdään tärkeänä ja siihen halutaan panostaa.

Suomenkielinen pylväsdiagrammi osoittaa vastaukset siihen, onko vastuullisuuskysymyksistä keskusteltu pankkien rahoitusneuvotteluissa: 47 prosenttia vastasi kyllä, 26 prosenttia ei ja 26 prosenttia ei tiedä.

Kuva 1

Suomalaisen kyselyn tulos, jonka mukaan vastuullisuuden merkitys maatilatoiminnassa sai keskimäärin 3,7 pistettä viidestä tähdestä; yksilölliset arviot: 6 %, 6 %, 20 %, 40 % ja 26 %.

Kuva 2

Suomenkielisessä kysymyksessä kysytään, haluaako vastaaja jatkaa keskustelua ESG-aiheista. Kolme peukaloa ylöspäin -kuvaketta osoittaa vastaukset: 5 %, 17 % ja 76 %, joista 76 % on valittu. Näytetty keskiarvo on 2,7.

Kuva 3

Maitotilojen ESG -raportoinnin tueksi kehitettyjä työkaluja

Tulevaisuuden maatila -hankkeen ESG -raporttipohja
Tulevaisuuden maatila -hankkeessa Pohjois-Savossa työstettiin talvikauden 2024–2025 aikana maitotilan sähköinen ESG–raporttipohja yhdessä maitoyrittäjien, pankkien ja Valion kanssa. Kehitystyössä oli mukana 11 maitoyrittäjää. Työssä koottiin mittava määrä maitotilan vastuullisuustekijöitä yhteen ottaen mallia Tanskassa tehdystä vastaavasta työstä ja jo käytössä olevasta ESG-raportti mallista. Lopputulemana laadittiin sähköinen ESG –raporttipohja ja -työkalu, joka on avoin ja kaikkien käytettävissä.

ESG-raporttipohja auttaa miettimään ja kuvaamaan omalle yritykselle tärkeitä vastuullisuusasioita ja tuottamaan niistä esimerkiksi vuosittain tilinpäätöksen liitteeksi lisättävän vastuullisuusraportin tai sitä voi käyttää apuna esimerkiksi investointien yhteydessä käytävissä pankkineuvotteluissa. Työkalu toimii myös tsekkilistana vastuullisuusasioiden hahmottamisessa, vastuullisuusajattelun herättäjänä tai oman yritysesittelyn tekemisessä. Täytetyn raportin voi tulostaa ja tallentaa jatkokäyttöä varten. Raportti löytyy osoitteesta https://www.esgmaito.fi/

Valio Oy kehitti ESG-työkalun ”Esko”
Valio oli mukana Tulevaisuuden maatila -hankkeen pilottiryhmässä ja työstämässä raporttipohjaa. Valio julkaisi toukokuussa valiolaisille tiloille oman ESG-raportointia helpottavan Esko -työkalun, joka on data- ja tekoälyavusteinen. Esko auttaa maitotiloja seuraamaan ja pienentämään ympäristövaikutuksia, hyödyntämään monipuolisemmin vastuullisuusdataa sekä tuottamaan helposti vastuullisuusraportteja. Työkalu on yrittäjälle helppokäyttöinen, koska se hakee valmista dataa mm. Carbo® Ympäristölaskurista. Esko pystyy hyödyntämään ja hakemaan dataa myös muista Valion keskitetyistä tietovarastoista.

Kirjoittajat:
Henna Mero, toiminnanjohtaja, Maitoyrittäjät ry
Mika Repo, tki-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Hanna Castro, kehityspäällikkö, Valio Oy

https://www.savonia.fi/artikkelit/esg-vastuullisuusraportointi-kehittyy-maitotiloilla/

Savonia-artikkeli Dataosuuskunnat Suomessa – Mahdollisuudet, hyödyt ja haasteet

Digitalisaation ja datan merkityksen kasvaessa yhä useampi toimiala hyödyntää tietoa tehostaakseen toimintaansa ja parantaakseen palvelujaan. Samalla yksilöiden ja organisaatioiden halu hallita omaa dataansa oikeudenmukaisemmin on nostanut esiin uusia malleja sen hallintaan, kuten dataosuuskunnat. Vaikka dataosuuskuntia ei ole vielä laajasti Suomessa, ne tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia eri sektoreille ja yhteisöille. Dataosuuskunta tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia eri sektoreille ja yhteisöille, mutta Suomessa ne ovat vielä harvinaisia.

Mikä on dataosuuskunta?
Dataosuuskunta on organisaatio, jossa jäsenet yhdistävät ja hallinnoivat dataa yhdessä. Se toimii kuten perinteiset osuuskunnat, joissa jäsenet omistavat osuuskunnan ja osallistuvat demokraattiseen päätöksentekoon. Osuuskunnassa kerätty data voi olla esimerkiksi terveys-, maatalous- tai käyttäjädataa, jota hyödynnetään kaupallisiin, tutkimuksellisiin tai operatiivisiin tarkoituksiin. Dataosuuskunnan jäsenet jakavat yhdessä datasta saadut hyödyt ja päättävät sen käytöstä, mikä lisää läpinäkyvyyttä ja reiluutta.

Maatalous voisi hyötyä dataosuuskunnista esimerkiksi keräämällä ja analysoimalla sato-, sää- ja maaperätietoa. Yhteinen data parantaisi tilojen päätöksentekoa ja mahdollistaisi täsmäviljelyn kehittymisen.

Hyödyt jäsenille
Dataosuuskunnat tarjoavat useita hyötyjä jäsenilleen Ensisijaisesti osuuskunta tekee datan hallinnasta demokraattisempaa ja läpinäkyvämpää. Jäsenet voivat päättää yhdessä, kuinka heidän dataansa käytetään ja kenelle se jaetaan. Tämä on erityisen tärkeää nykyisessä datataloudessa, jossa suuret teknologiayritykset hallitsevat suurta osaa kerätystä tiedosta.

Toinen merkittävä osuuskunnan tuoma etu ovat taloudelliset hyödyt. Dataosuuskunnat voivat myydä anonymisoitua dataa yrityksille tai tutkimuslaitoksille ja saadut tulot jaetaan jäsenille. Tämä tarjoaa uuden tulovirran, joka voi olla arvokasta etenkin pienemmille toimijoille.

Yhteistyön voima on kolmas etu. Kun useat toimijat, kuten maatilat tai terveydenhuollon yksiköt, yhdistävät datansa, sen arvo kasvaa. Yhteinen data mahdollistaa tarkemmat analyysit, paremmat ennusteet ja tehokkaamman toiminnan.

Haasteet ja ongelmat
Vaikka dataosuuskunnilla on paljon potentiaalia, niiden toimintaan liittyy myös haasteita. Tietosuoja ja datan anonymisointi ovat keskeisiä ratkaistavia asioita. Jotta dataosuuskunta voi myydä tai jakaa dataa turvallisesti, on varmistettava, että yksilöiden yksityisyys on suojattu ja että lainsäädäntöä noudatetaan tarkasti.

Jäsenten sitoutuminen voi olla haaste. Dataosuuskunnan toiminta perustuu jäsenten aktiiviseen osallistumiseen, ja ilman sitoutuneita jäseniä osuuskunta ei voi toimia tehokkaasti. Lisäksi tekninen infrastruktuuri ja tarvittavat teknologiset investoinnit voivat olla esteenä erityisesti pienemmille toimijoille, jotka tarvitsevat tukea datan keräämisessä ja analysoinnissa.

Tulevaisuuden maatila -hanke
Eräs konkreettinen askel kohti maatalouden dataosuuskuntien hyödyntämistä Suomessa on Tulevaisuuden maatila -hanke, jonka tavoitteena on kartoittaa maatalouden toimintaedellytyksiä datataloudessa ja kehittää tehokkuutta uusien datajohtamisen työkalujen ja toimintamallien avulla. Hankkeessa tarkastellaan maatalouden kannattavuutta ja kestävyyttä hyödyntämällä dataa ja tuomalla esille reilun datatalouden osaamista.

Hankkeessa myös kerätään ja jaetaan tietoa maatalouden rakennemuutoksesta sekä pyritään luomaan uusia liiketoimintamalleja yrittäjille. Erityisenä tavoitteena on kehittää Ylä-Savon ammattiopiston Peltoniemen oppimisympäristöä living lab -tyyppiseksi ympäristöksi, jossa dataa voidaan mallintaa ja hyödyntää. Lisäksi hankkeessa selvitetään dataosuuskuntamallin toiminnallisia hyötyjä ja sen mahdollista käyttöönottoa hankkeen kohderyhmän keskuudessa.

Dataosuuskunnat tarjoavat lupaavan ja reilun tavan hallita ja hyödyntää dataa Suomessa. Ne voivat tarjota jäsenilleen taloudellisia hyötyjä, lisätä yhteisöllisyyttä ja edistää reilumpaa datataloutta. Vaikka haasteita on, osuustoiminnan periaatteet ja suomalainen yhteistyökulttuuri tarjoavat hyvän pohjan dataosuuskuntien kehittymiselle tulevaisuudessa.

Hankkeen toteuttavat 2024–2025 yhteistyössä Ylä-Savon Ammattiopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Maitoyrittäjät JTF -rahoituksen turvin.

Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

Kirjoittaja:
Jarkko Partanen, TKI-asiantuntija

https://www.savonia.fi/artikkelit/dataosuuskunnat-suomessa-mahdollisuudet-hyodyt-ja-haasteet/

Tulevaisuuden Maidon vastuullisuus näkyväksi

Tulevaisuuden Maidon vastuullisuus näkyväksi

– vastuullisuusraportointi osaksi maitotilan arkea

 Ilmastotoimet, eläinten hyvinvointi ja taloudellinen kestävyys ovat olleet jo pitkään osa maitotilojen kehitystä. Yritysmaailman puolella tutumpi ESG-raportointi tuo uusia mahdollisuuksia tehdä myös maitotilan vastuullisuus näkyväksi. Tästä työkalusta on hyötyä varsinkin rahoittajille, mutta myös yhteistyökumppaneille kuin kuluttajillekin. Sen avulla voidaan maitotilalla kehittää toimintaa entistä kestävämmäksi.

Mitä ESG-vastuullisuusraportti tarkoittaa?

ESG tulee sanoista Environmental, Social and Governance eli sillä tarkoitetaan yrityksen ympäristö-, sosiaaliseen ja hallinnolliseen vastuuseen liittyviä tekijöitä. ESG-vastuullisuusraportointi on tapa kuvata organisaation toimintaa näillä kolmella osa-alueella. Yritysmaailmassa ESG-raportointi on jo vakiintunut käytäntöön, mutta maitotiloilla toistaiseksi vapaaehtoista. Suomalaisilla tiloilla on pitkään kiinnitetty huomiota toiminnan vastuullisuuteen, mutta paine myös sen dokumentointiin kasvaa. Varsinkin rahoituspuolella seuranta- ja vakavaraisuusvaatimukset ovat kiristyneet Maailman epävakauden, finanssikriisin ja EU:n vihreän kehityksen ohjelman kautta. Myös kuluttajat, kauppa ja teollisuus odottavat maatiloilta toiminnan läpinäkyvyyttä.

Eikö maidontuotanto ole vastuullista?

Suomalaisessa maidontuotannossa on panostettu vastuullisuuteen pitkäjänteisesti jo monin tavoin. Maidontuotanto perustuu pohjoisen oloissa hyvin kasvavaan nurmeen, joka sitoo tehokkaasti hiiltä. Ruokinnassa ei käytetä soijaa tai geenimuunneltuja rehuja. Lehmien jalostuksessa on huomioitu eläinten kestävyys ja rehun käytön tehokkuus. Vastuullisuus näkyy myös eläinten ja viljelijöiden hyvinvointiin panostamisessa.

Maatilojen koneet ja laitteet ovat kehittyneet vauhdilla energiatehokkaammiksi. Teknologiaa ja sen kautta kerättävän datan avulla tuotantoa pystytään ohjaamaan entistä tarkemmin. Maatalouden ilmastovaikutuksiin kiinnitetään myös paljon huomiota. Hiiliviljely otetaan huomioon viljelytoimissa, ja syntyviä päästöjä pyritään tavoitteellisesti vähentämään. Uusiutuvan energian hyödyntämisen mahdollisuudet kiinnostavat yhä enemmän maatiloja. Usealla tilalla on jo käytössä aurinkopaneeleja, ja biovoimalaitos investoinnit ovat saavuttaneet yhteistyön kautta entistä pienempiä tiloja.

Voidaan todeta, että maatiloilla on jo moni asia osattu ottaa huomioon, mutta aina toimintaa voi ja tulee kehittää entistä paremmaksi. Maataloutta syytetään usein merkittäväksi kasvihuonekaasujen aiheuttajaksi. Toisaalta tulee ymmärtää, että maatalous on ruuan tuottajana elintärkeää. Maatalous voi myös omilla toimillaan olla osa ilmastoratkaisuja vastuullisen toiminnan kehittämisen kautta. Vastuullisuustoimet kehittyvät jatkuvasti ja raportointi voi antaa tiloilla aihetta pohtia asioita uusilta kanteilta.

Tulevaisuuden maatila -hankkeessa luotu työkalu

Tulevaisuuden maatila -hankkeessa on kehitetty vastuullisuusraportointia varten työkalu, jonka avulla maatilat voivat laatia ESG-vastuullisuusraportin erityisesti rahoittajien, mutta myös muiden sidosryhmien tarpeisiin. Työkalu pohjautuu ESG-raportoinnin periaatteisiin, mutta on sovitettu lypsykarjatiloihin. Raportti koostuu neljästä osiosta: maatilan perustiedot, ympäristö, sosiaalinen vastuu sekä talous ja hallinto.

Selaimessa toimiva työkalu on tehty käyttäjäystävälliseksi. Tiedot tallentuvat automaattisesti selaimen muistiin, mikä tuo joustoa lomakkeen täyttämiseen. Esimerkiksi jos selain sulkeutuu vahingossa kesken käytön, tiedot löytyvät yhä valmiina selaimen muistista. Raportin voi myös tallentaa muokkausta varten erillisenä tiedostona tai valmiista raportista voi tehdä pdf-tulosteen.

Vastuullisuusraporttia voi täyttää itse niiltä osin, jotka ovat omalle tilalle olennaisia tai mistä tietoja on saatavilla. Tietojen saatavuus riippuu osin siitä, miten hyvin toimintaa on ennestään seurattu ja kirjattu. Jos joitain tietoja ei kirjata ylös, voi tarkkojen lukuarvojen tuominen raporttiin olla haastavaa.  Vanha sanonta: ”mitä mittaat, sitä voit kehittää”, pitäneen tässäkin paikkansa.

Valiolaisille tiloille tuli saataville vastaavana työkaluna Esko-työkalu.  Esko yhdistää raporttiin valmiiksi tietoa eri lähteistä, kuten Carbo Ympäristölaskurista, Valmasta ja Nasevasta. Automatisoitu täyttäminen tuo esimerkiksi ympäristötiedot lähes kokonaan Carbosta. Lisäksi Eskoon on sisällytetty tekoälypohjainen tekstintuottotoiminto, jonka avulla avainsanojen avulla voidaan tuottaa tekstiä. Nämä säästävät aikaa raportin täyttämisessä. Eskossa raportin loppuun liitetään automaattisesti tulkintaohje rahoittajaa varten.

Tulevaisuus

ESG-vastuullisuus raportoinnissa on tarkoituksena tuoda työkalun avulla selkeästi esille maatiloilla tehtävät toimet, erityisesti rahoittajaa ajatellen. Vastuullisuusraportointi ei vielä ole ratkaisevassa roolissa luotonsaannissa, mutta sen merkitys tulee todennäköisesti kasvamaan. Vastuullisuusraportointi on tärkeää myös vastuullisen yritystoiminnan kuin viestinnänkin näkökulmasta. Vastuullisuus kiinnostaa myös kuluttajia. Maitotilat ovat toteuttaneet jo pitkään erilaisia vastuullisuustoimenpiteitä, jotka tuovat lisäarvoa koko tuotantoketjulle, kuten meijerille tai lihatalolle. Vastuullisuusraportointia kannattaa toteuttaa maitotilojen lisäksi myös muilla maatiloilla.

Vaikka vastuullisuusraportointi on vielä kehittyvä työkalu maataloudessa, sen tarpeellisuus on tulevaisuudessa entistä oleellisempaa. Sitä ei pidä nähdä pakollisena toimintana, vaan mahdollisuutena kehittää oman tilan toimintaa. Maatilat ovat entistä tavoitteellisempia ja yritysmaisempia, joten johtamisen välineet tuovat toimintaan lisää varmuutta.

Eetu Pursiainen
Agrologiharjoittelija, Savonia-AMK

Mitä ihmeen maatalouden dataa?


Mitä ihmeen maatalouden dataa?

Tätä blogisarjaa kirjoitetaan Ylä-Savon ammattiopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun hallinnoiman Tulevaisuuden maatila -hankkeen puitteissa. Hankkeen yksi tavoite monista on pilotoida maitotilan tuottaman tietomassan keskitettyä keräämistä ja tämän kerätyn tiedon hyödyntämistä. Esimerkkinä on YSAOn Peltoniemen lypsyrobottinavetta.

Maatalous ja siitä syntyvä tietomassa yhdistää monia toimijoita alalla ja alan ulkopuoleltakin. Tiedon on tarpeen liikkua toimijalta toiselle ja datavälitys palvelut eli datasillat ovat palvelu, joka linkittää toimijat yhteen.

Miten tämä parantaa tuottajien arkea? Tulevaisuuden maatila -hanke on yksi toimija, joka tätä pyrkii selvittämään.

Mitä dataa tuottaja tuottaa
Toiminnasta syntyy monenlaista hyödyllistä tietoa, jolla on arvoa niin tuottajalle itselleen kuin tuotanto- ja kauppaketjun muillekin toimijoille tutkimusta unohtamatta. Iso osa tuotetusta tiedosta siirtyy joko automaattisesti tai manuaalisesti muihin järjestelmiin, jossa siitä johdettuja raportteja ja visualisointeja on mahdollista seurata. Paljon tietoa siirtyy myös toisille ja kolmansille osapuolille. Osa ehkä jopa tuottajan tietämättä. Tätä voi tapahtua esimerkiksi jonkun sovelluksen sopimusehtoihin perustuen tai
erillisiin sopimuksiin. Mutta tietääkö tiedon omistaja eli yleensä tuottaja itse, mitä kaikkea tietoa häneltä siirtyy?

Euroopan reilun datatalouden säädös (Data act)
Osana EU:n datastrategiaa tuli 11.1.2024 voimaan datasäädös, joka ottaa kantaa ja pyrkii edistämään datan oikeudenmukaista saatavuutta ja käyttöä EU:n alueella sekä tukea datan ympärillä tapahtuvaa innovointia.

Keskeisiä asioita säädöksessä ovat:
– Datan jakaminen ja käyttöoikeudet
– Oikeudenmukaisuus digiympäristössä
– Datapalveluiden siirrettävyys
– Julkisen sektorin datantarpeet
– Tietoturva ja suojaus

Perustavoitteita on pyrkiä varmistamaan että datan omistajan ja tuottajan asema vahvistuisi. Tätä mainittua säädöstä aletaan soveltamaan 12.9.2025 alkaen. Tilanne ”datamarkkinoilla” tulee muuttumaan olennaisesti datasäädöksen astuessa voimaan. Se, miten hyvin tietoa tuottavat tuottajat sekä laitevalmistajat ovat tilanteeseen valmistautuneet, jää nähtäväksi.

Miten data haltuun
Ensimmäinen asia on perehtyä ja tutustua käytössä olevien sovellusten ja laitteiden sisältämiin mahdollisuuksiin tiedon hyödyntämisen suhteen. Myös sopimukset, joita eri tahojen kanssa on solmittu, kannattaa lukea tiedonhallinnan ja tiedon omistajuuden näkökulmasta. Tämän jälkeen voi alkaa omasta ympäristöstään miettiä mitä kaikkea tietoa nykytilanteessa tulee välitettyä eteenpäin ja mikä siitä tiedosta on esimerkiksi lakisääteisesti velvoitettua.

Mitä muuta kerätyllä tiedolla voi tehdä kuin käyttää sitä valmiissa sovelluksissa
Tilanteessa, missä useamman käytössä olevan tietolähteen tietoja olisi käytettävissä, on mahdollista saada tuotannollista lisäarvoa näitä eri lähteistä kerättyjä tietoja ristiin analysoimalla.

Verkosto tuottajien hyödyksi
Datasilta, mitä se on, ketä hyödyttää, miksi? Datasillan rooli on tiedon kuljettaminen toimijalta toiselle. Se yhdistää tuottajien arjen datan esimerkiksi dataosuuskuntien kautta, jotka organisoivat tietomassaa, sen siirtelyä ja keräystä. Sieltä tiedot voivat siirtyä esimerkiksi tutkimuslaitoksille ja oppilaitoksille analysoitavaksi.

Datasilta siis luo nimensä mukaisesti siltoja: tuottajat voivat jakaa haluamiaan ja valitsemiaan tietoja itsenäisesti tai dataosuuskunnan kautta erinäisille tahoille. Kyseessä voi olla tutkija/tutkijaryhmä, oppilaitos, ostaja, tukkuketju, kuka tahansa, joka on toiminnassa mukana.

Haasteet huomioitava
Datavälityksen toimivuus edellyttää monen eri asian oikeaan asentoon laittamista.  Oikeilla toimintatavoilla varmistetaan, että datasilta palvelee tuottajia ja että data pysyy hallinnassa, toiminta on tietoturvallista ja vain haluttu oikea tieto välittyy heille, joille sen halutaankin välittyvän.

Tieto liikkumaan
Toki data ja datasiltakin ovat vain välineitä, joiden arvo mitataan siinä, miten ne pystyvät tehostamaan arjen työtä ja tuomaan todellista hyötyä. Tuottajat itse päättävät, miten näitä hyödynnetään – he ovat verkoston sydän ja tuottavat sitä tietoa, jota he itse ja muutkin käyttävät.

Tulevaisuuden Maatila -hanke pyrkii neuvomaan ja antamaan vinkkejä, miten otetaan data haltuun ja saadaan se liikkumaan.

Joten kannattaa pysyä mukana!

– Jari

Tulevaisuudenmaatilahanke #JTF #PohjoisSavonLiitto

Tulevaisuuden maatila -hanke

Tulevaisuuden maatila: Teknologian ja kestävän kehityksen yhdistelmä

Lehmiä pellolla.

Tulevaisuuden maatila -hankkeen aikana syntyneitä ajatuksia

Kuvittele maatila, jossa robotit hoitavat rutiinitehtäviä; dronet valvovat viljelyksiä, kamerat keräävät tietoa eläimistä ja tekoäly analysoi tietoja optimoidakseen sadon ja tuotannon. Tämä ei ole enää pelkkää tieteiskirjallisuutta, vaan tulevaisuuden maatila, joka on jo osittain totta.

Teknologia maatilalla

Tulevaisuuden maatiloilla teknologia on keskeisessä roolissa. Robotit voivat hoitaa monia fyysisiä tehtäviä, kuten eläinrakennusten päivittäisiä töitä – tuttuina esimerkkeinä vaikkapa lypsy-, lannanpoisto- tai rehunsiirtäjärobotti. Pelloilla robotit voivat tehdä valvontaa ja jopa sadonkorjuun tehtäviä. Tämä vähentää ihmistyövoiman tarvetta ja parantaa tehokkuutta. Lisäksi dronet voivat lentää viljelyksien yllä ja kerätä tietoa kasvien kunnosta, maaperän kosteudesta ja tuholaisten esiintymisestä. Tekoäly analysoi nämä tiedot ja antaa viljelijöille suosituksia parhaista toimenpiteistä, mikä auttaa optimoimaan sadon ja vähentämään resurssien käyttöä.

Kestävä kehitys

Kestävä kehitys on toinen tärkeä osa tulevaisuuden maatilaa. Uudet viljelytekniikat, kuten vertikaaliviljely ja hydroponiikka, mahdollistavat ruoan tuotannon pienemmällä maapinta-alalla ja vähemmällä vedellä. Tärkeintä olisi kuitenkin kehittää kestävää viljelyä pelloilla, tekemällä vain asioita, joista on oikeasti hyötyä ja ajatuksella; vähemmällä voidaan saada enemmän. Lisäksi kiertotalous ja uusiutuvan energian käyttö ovat keskeisiä tekijöitä. Esimerkiksi biokaasulaitokset voivat muuttaa maatilan jätteet energiaksi, ja aurinkopaneelit voivat tuottaa sähköä. Tiedolla, taidolla ja teknologialla saadaan tuettua kestävän kehityksen kehittymistä.

Haasteet ja mahdollisuudet

Vaikka teknologia tarjoaa monia mahdollisuuksia, se tuo mukanaan myös haasteita. Investoinnit uusiin laitteisiin ja järjestelmiin voivat olla kalliita, ja viljelijöiden on opittava käyttämään uusia teknologioita. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että teknologian käyttö on eettistä ja kestävää.

Yhteenveto

Tulevaisuuden maatila on paikka, jossa teknologia ja kestävä kehitys kulkevat käsi kädessä. Se tarjoaa mahdollisuuksia parantaa tehokkuutta, vähentää ympäristövaikutuksia ja tuottaa ruokaa kasvavalle väestölle. Vaikka haasteita on, tulevaisuus näyttää valoisalta.

Tulevaisuudenmaatilahanke #JTF #PohjoisSavonLiitto

-Heidi

Tulevaisuuden maatila -hanke

Teknologia osaksi Tulevaisuuden maatilaa

Lehmiä pellolla.

Tulevaisuuden maatila -hankkeen aikana syntyneitä ajatuksia

Peltoniemen koulutilalle on hankittu uutta ja nykyaikaista tekniikkaa osana Tulevaisuuden maatila -hanketta. Uudet laitteet helpottavat tilallisen arkea, mutta ne eivät ole oikotie onneen. On tärkeää muistaa, että eläinten kanssa työskennellessä koneet eivät voi korvata ihmistä ja ihmisen tekemiä havaintoja. Teknologia on apuväline, joka helpottaa arjen töitä, mutta se ei vapauta meitä kaikesta työstä.

Monilla tilallisilla on tiukka budjetti, ja investointeja harkitaan tarkkaan. Usein tärkeätkin investoinnit jäävät tekemättä, vaikka tarve olisi. Investointeja miettiessä on otettava huomioon takaisinmaksuaika, hankinnan kannattavuus, käyttöikä ja prioriteetit. On tärkeää pohtia, mikä investointi olisi paras juuri teidän tilallenne. Onko se uusi traktori, robotti, pihatto vai jokin pienempi investointi? Mitä tarvitset, jotta voit yrittäjänä paremmin ja tilan tuotanto paranee? Mitä teknologiaa tarvitset helpottamaan tilasi töitä ja arkea?

Kannattavuutta arvioidessa on mietittävä investoinnin rahallista arvoa ja takaisinmaksuaikaa, mutta myös sitä, miten se tehostaa tilan töitä ja säästää aikaa. Yrittäjän hyvinvointiin panostaminen on aina kannattavaa.
Esimerkkinä tällaisesta investoinnista voidaan käyttää Lelyn Juno 100 -rehurobottia. Se siirtää rehua lehmien eteen yötä päivää, mikä houkuttelee lehmiä syömään useammin. Tämä vähentää rehuhävikkiä ja lisää lehmien lypsykertoja, mikä tehostaa tuotantoa eli tuo enemmän euroja maitotilissä.

Jos sama työ tehtäisiin polttomoottorilla olevalla koneella niin siihen verrattuna Junolla vuosittaiset säästöt ovat todella suuret ja lisäksi työaikaa säästyy huomattavasti. Junon sähkönkulutus on noin 102 kWh vuodessa. Vuoden 2023 sähkön keskihinta oli n. 14,5 snt/kWh (sähkö+siirto), joten kone käyttää sähköä vuosittain 15 € edestä. Ajatellaan, että ihminen tekee rehun siirtoa lehmien eteen kolme kertaa päivässä, joka kestää 10 minuuttia. Tämä tarkoittaa, että Juno säästää ihmisen tekemää työtä vähintään 183 tuntia vuodessa. Se on 22 kahdeksan tuntista työpäivää. Jos tilallisen työaikaa mitataan rahassa niin, että tuntipalkka on 16,1 €, tämä tuo 2 800 € säästöä palkoissa vuosittain. Traktorilla tehtynä kustannukset olisivat noin 1 300 € vuodessa ja tämän työn tekee vielä ihminen.

Rahallinen ja ajallinen kannattavuus on siis merkittävä. Mitä investointia sinä tarvitset helpottamaan arkea ja mikä hyödyttää tilan toimintaa?


-Heidi

#Tulevaisuudenmaatilahanke #JTF #PohjoisSavonLiitto

Tulevaisuuden maatila -hanke