Avainsana: tulevaisuuden maatila

Mitä ihmeen maatalouden dataa?


Mitä ihmeen maatalouden dataa?

Tätä blogisarjaa kirjoitetaan Ylä-Savon ammattiopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun hallinnoiman Tulevaisuuden maatila -hankkeen puitteissa. Hankkeen yksi tavoite monista on pilotoida maitotilan tuottaman tietomassan keskitettyä keräämistä ja tämän kerätyn tiedon hyödyntämistä. Esimerkkinä on YSAOn Peltoniemen lypsyrobottinavetta.

Maatalous ja siitä syntyvä tietomassa yhdistää monia toimijoita alalla ja alan ulkopuoleltakin. Tiedon on tarpeen liikkua toimijalta toiselle ja datavälitys palvelut eli datasillat ovat palvelu, joka linkittää toimijat yhteen.

Miten tämä parantaa tuottajien arkea? Tulevaisuuden maatila -hanke on yksi toimija, joka tätä pyrkii selvittämään.

Mitä dataa tuottaja tuottaa
Toiminnasta syntyy monenlaista hyödyllistä tietoa, jolla on arvoa niin tuottajalle itselleen kuin tuotanto- ja kauppaketjun muillekin toimijoille tutkimusta unohtamatta. Iso osa tuotetusta tiedosta siirtyy joko automaattisesti tai manuaalisesti muihin järjestelmiin, jossa siitä johdettuja raportteja ja visualisointeja on mahdollista seurata. Paljon tietoa siirtyy myös toisille ja kolmansille osapuolille. Osa ehkä jopa tuottajan tietämättä. Tätä voi tapahtua esimerkiksi jonkun sovelluksen sopimusehtoihin perustuen tai
erillisiin sopimuksiin. Mutta tietääkö tiedon omistaja eli yleensä tuottaja itse, mitä kaikkea tietoa häneltä siirtyy?

Euroopan reilun datatalouden säädös (Data act)
Osana EU:n datastrategiaa tuli 11.1.2024 voimaan datasäädös, joka ottaa kantaa ja pyrkii edistämään datan oikeudenmukaista saatavuutta ja käyttöä EU:n alueella sekä tukea datan ympärillä tapahtuvaa innovointia.

Keskeisiä asioita säädöksessä ovat:
– Datan jakaminen ja käyttöoikeudet
– Oikeudenmukaisuus digiympäristössä
– Datapalveluiden siirrettävyys
– Julkisen sektorin datantarpeet
– Tietoturva ja suojaus

Perustavoitteita on pyrkiä varmistamaan että datan omistajan ja tuottajan asema vahvistuisi. Tätä mainittua säädöstä aletaan soveltamaan 12.9.2025 alkaen. Tilanne ”datamarkkinoilla” tulee muuttumaan olennaisesti datasäädöksen astuessa voimaan. Se, miten hyvin tietoa tuottavat tuottajat sekä laitevalmistajat ovat tilanteeseen valmistautuneet, jää nähtäväksi.

Miten data haltuun
Ensimmäinen asia on perehtyä ja tutustua käytössä olevien sovellusten ja laitteiden sisältämiin mahdollisuuksiin tiedon hyödyntämisen suhteen. Myös sopimukset, joita eri tahojen kanssa on solmittu, kannattaa lukea tiedonhallinnan ja tiedon omistajuuden näkökulmasta. Tämän jälkeen voi alkaa omasta ympäristöstään miettiä mitä kaikkea tietoa nykytilanteessa tulee välitettyä eteenpäin ja mikä siitä tiedosta on esimerkiksi lakisääteisesti velvoitettua.

Mitä muuta kerätyllä tiedolla voi tehdä kuin käyttää sitä valmiissa sovelluksissa
Tilanteessa, missä useamman käytössä olevan tietolähteen tietoja olisi käytettävissä, on mahdollista saada tuotannollista lisäarvoa näitä eri lähteistä kerättyjä tietoja ristiin analysoimalla.

Verkosto tuottajien hyödyksi
Datasilta, mitä se on, ketä hyödyttää, miksi? Datasillan rooli on tiedon kuljettaminen toimijalta toiselle. Se yhdistää tuottajien arjen datan esimerkiksi dataosuuskuntien kautta, jotka organisoivat tietomassaa, sen siirtelyä ja keräystä. Sieltä tiedot voivat siirtyä esimerkiksi tutkimuslaitoksille ja oppilaitoksille analysoitavaksi.

Datasilta siis luo nimensä mukaisesti siltoja: tuottajat voivat jakaa haluamiaan ja valitsemiaan tietoja itsenäisesti tai dataosuuskunnan kautta erinäisille tahoille. Kyseessä voi olla tutkija/tutkijaryhmä, oppilaitos, ostaja, tukkuketju, kuka tahansa, joka on toiminnassa mukana.

Haasteet huomioitava
Datavälityksen toimivuus edellyttää monen eri asian oikeaan asentoon laittamista.  Oikeilla toimintatavoilla varmistetaan, että datasilta palvelee tuottajia ja että data pysyy hallinnassa, toiminta on tietoturvallista ja vain haluttu oikea tieto välittyy heille, joille sen halutaankin välittyvän.

Tieto liikkumaan
Toki data ja datasiltakin ovat vain välineitä, joiden arvo mitataan siinä, miten ne pystyvät tehostamaan arjen työtä ja tuomaan todellista hyötyä. Tuottajat itse päättävät, miten näitä hyödynnetään – he ovat verkoston sydän ja tuottavat sitä tietoa, jota he itse ja muutkin käyttävät.

Tulevaisuuden Maatila -hanke pyrkii neuvomaan ja antamaan vinkkejä, miten otetaan data haltuun ja saadaan se liikkumaan.

Joten kannattaa pysyä mukana!

– Jari

Tulevaisuudenmaatilahanke #JTF #PohjoisSavonLiitto

Tulevaisuuden maatila -hanke

Tulevaisuuden maatila: Teknologian ja kestävän kehityksen yhdistelmä

Lehmiä pellolla.

Tulevaisuuden maatila -hankkeen aikana syntyneitä ajatuksia

Kuvittele maatila, jossa robotit hoitavat rutiinitehtäviä; dronet valvovat viljelyksiä, kamerat keräävät tietoa eläimistä ja tekoäly analysoi tietoja optimoidakseen sadon ja tuotannon. Tämä ei ole enää pelkkää tieteiskirjallisuutta, vaan tulevaisuuden maatila, joka on jo osittain totta.

Teknologia maatilalla

Tulevaisuuden maatiloilla teknologia on keskeisessä roolissa. Robotit voivat hoitaa monia fyysisiä tehtäviä, kuten eläinrakennusten päivittäisiä töitä – tuttuina esimerkkeinä vaikkapa lypsy-, lannanpoisto- tai rehunsiirtäjärobotti. Pelloilla robotit voivat tehdä valvontaa ja jopa sadonkorjuun tehtäviä. Tämä vähentää ihmistyövoiman tarvetta ja parantaa tehokkuutta. Lisäksi dronet voivat lentää viljelyksien yllä ja kerätä tietoa kasvien kunnosta, maaperän kosteudesta ja tuholaisten esiintymisestä. Tekoäly analysoi nämä tiedot ja antaa viljelijöille suosituksia parhaista toimenpiteistä, mikä auttaa optimoimaan sadon ja vähentämään resurssien käyttöä.

Kestävä kehitys

Kestävä kehitys on toinen tärkeä osa tulevaisuuden maatilaa. Uudet viljelytekniikat, kuten vertikaaliviljely ja hydroponiikka, mahdollistavat ruoan tuotannon pienemmällä maapinta-alalla ja vähemmällä vedellä. Tärkeintä olisi kuitenkin kehittää kestävää viljelyä pelloilla, tekemällä vain asioita, joista on oikeasti hyötyä ja ajatuksella; vähemmällä voidaan saada enemmän. Lisäksi kiertotalous ja uusiutuvan energian käyttö ovat keskeisiä tekijöitä. Esimerkiksi biokaasulaitokset voivat muuttaa maatilan jätteet energiaksi, ja aurinkopaneelit voivat tuottaa sähköä. Tiedolla, taidolla ja teknologialla saadaan tuettua kestävän kehityksen kehittymistä.

Haasteet ja mahdollisuudet

Vaikka teknologia tarjoaa monia mahdollisuuksia, se tuo mukanaan myös haasteita. Investoinnit uusiin laitteisiin ja järjestelmiin voivat olla kalliita, ja viljelijöiden on opittava käyttämään uusia teknologioita. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että teknologian käyttö on eettistä ja kestävää.

Yhteenveto

Tulevaisuuden maatila on paikka, jossa teknologia ja kestävä kehitys kulkevat käsi kädessä. Se tarjoaa mahdollisuuksia parantaa tehokkuutta, vähentää ympäristövaikutuksia ja tuottaa ruokaa kasvavalle väestölle. Vaikka haasteita on, tulevaisuus näyttää valoisalta.

Tulevaisuudenmaatilahanke #JTF #PohjoisSavonLiitto

-Heidi

Tulevaisuuden maatila -hanke

Teknologia osaksi Tulevaisuuden maatilaa

Lehmiä pellolla.

Tulevaisuuden maatila -hankkeen aikana syntyneitä ajatuksia

Peltoniemen koulutilalle on hankittu uutta ja nykyaikaista tekniikkaa osana Tulevaisuuden maatila -hanketta. Uudet laitteet helpottavat tilallisen arkea, mutta ne eivät ole oikotie onneen. On tärkeää muistaa, että eläinten kanssa työskennellessä koneet eivät voi korvata ihmistä ja ihmisen tekemiä havaintoja. Teknologia on apuväline, joka helpottaa arjen töitä, mutta se ei vapauta meitä kaikesta työstä.

Monilla tilallisilla on tiukka budjetti, ja investointeja harkitaan tarkkaan. Usein tärkeätkin investoinnit jäävät tekemättä, vaikka tarve olisi. Investointeja miettiessä on otettava huomioon takaisinmaksuaika, hankinnan kannattavuus, käyttöikä ja prioriteetit. On tärkeää pohtia, mikä investointi olisi paras juuri teidän tilallenne. Onko se uusi traktori, robotti, pihatto vai jokin pienempi investointi? Mitä tarvitset, jotta voit yrittäjänä paremmin ja tilan tuotanto paranee? Mitä teknologiaa tarvitset helpottamaan tilasi töitä ja arkea?

Kannattavuutta arvioidessa on mietittävä investoinnin rahallista arvoa ja takaisinmaksuaikaa, mutta myös sitä, miten se tehostaa tilan töitä ja säästää aikaa. Yrittäjän hyvinvointiin panostaminen on aina kannattavaa.
Esimerkkinä tällaisesta investoinnista voidaan käyttää Lelyn Juno 100 -rehurobottia. Se siirtää rehua lehmien eteen yötä päivää, mikä houkuttelee lehmiä syömään useammin. Tämä vähentää rehuhävikkiä ja lisää lehmien lypsykertoja, mikä tehostaa tuotantoa eli tuo enemmän euroja maitotilissä.

Jos sama työ tehtäisiin polttomoottorilla olevalla koneella niin siihen verrattuna Junolla vuosittaiset säästöt ovat todella suuret ja lisäksi työaikaa säästyy huomattavasti. Junon sähkönkulutus on noin 102 kWh vuodessa. Vuoden 2023 sähkön keskihinta oli n. 14,5 snt/kWh (sähkö+siirto), joten kone käyttää sähköä vuosittain 15 € edestä. Ajatellaan, että ihminen tekee rehun siirtoa lehmien eteen kolme kertaa päivässä, joka kestää 10 minuuttia. Tämä tarkoittaa, että Juno säästää ihmisen tekemää työtä vähintään 183 tuntia vuodessa. Se on 22 kahdeksan tuntista työpäivää. Jos tilallisen työaikaa mitataan rahassa niin, että tuntipalkka on 16,1 €, tämä tuo 2 800 € säästöä palkoissa vuosittain. Traktorilla tehtynä kustannukset olisivat noin 1 300 € vuodessa ja tämän työn tekee vielä ihminen.

Rahallinen ja ajallinen kannattavuus on siis merkittävä. Mitä investointia sinä tarvitset helpottamaan arkea ja mikä hyödyttää tilan toimintaa?


-Heidi

#Tulevaisuudenmaatilahanke #JTF #PohjoisSavonLiitto

Tulevaisuuden maatila -hanke