Mitä dataa tuottaja tuottaa?

Mitä dataa tuottaja tuottaa?
Toiminnasta syntyy monenlaista hyödyllistä tietoa, jolla on arvoa niin tuottajalle itselleen kuin tuotanto- ja kauppaketjun muillekin toimijoille tutkimusta unohtamatta.

Iso osa tuotetusta tiedosta siirtyy joko automaattisesti tai manuaalisesti muihin järjestelmiin, jossa siitä johdettuja raportteja ja visualisointeja on mahdollista seurata. Paljon tietoa siirtyy myös toisille ja kolmansille osapuolille. Osa ehkä jopa tuottajan tietämättä. Tätä voi tapahtua esimerkiksi jonkun sovelluksen sopimusehtoihin perustuen tai erillisiin sopimuksiin. Mutta tietääkö tiedon omistaja eli yleensä tuottaja itse, mitä kaikkea tietoa häneltä siirtyy

Vallitseva tilanne lienee että tuottaja seuraa eri tietolähteitä erillisistä sovelluksista: navetan toimintaa yhdestä ohjelmasta, työkoneiden toimintaa toisesta, taloutta kolmannesta jne. Tuntematon ei liene sekään tilanne, jossa tuotettua tietoa seurataan vain osittain tai ei ollenkaan.

Tuottajan toiminnan synnyttämä data vaihtelee toimialan ja tuotantosuunnan mukaan, mutta yleisesti se kattaa laajasti toimintaan liittyviä tietoja, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi toiminnan optimoinnissa, raportoinnissa ja päätöksenteossa.

1. Kasvintuotanto (viljanviljely, erikoiskasvit, nurmiviljely)
Kasvintuotannossa dataa syntyy erityisesti peltoviljelystä, sen hallinnasta ja ympäristöolosuhteista:

  • Satotiedot: Sadon määrä (kg/ha), laatu (esim. proteiinipitoisuus, kosteusprosentti), sadonkorjuuaika.
  • Maaperätiedot: Maaperän koostumus, pH-arvo, ravinnepitoisuudet (typpi, fosfori, kalium), orgaanisen aineen määrä.
  • Kylvö- ja istutustiedot: Käytetyt siemenlajikkeet, kylvömäärät, kylvöajankohta, rivivälit.
  • Lannoitus- ja kasvinsuojelutiedot: Käytetyt lannoitteet (määrä, koostumus), kasvinsuojeluaineet (esim. torjunta-aineet, niiden käyttömäärät ja -ajankohdat).
  • Sää- ja ilmasto-olosuhteet: Sademäärä, lämpötila, ilmankosteus, valon määrä (usein kerätään sääasemilla tai satelliittidatasta).
  • Kone- ja laitetiedot: Traktoreiden ja muiden koneiden käyttöajat, polttoaineenkulutus, GPS-pohjaiset ajoreitit (tarkkuusviljely).
  • Kasvustotiedot: Kasvun kehitys (esim. kasvuvaiheet, kasvien pituus, lehtipinta-ala), tuholaisten ja tautien esiintyminen.
  • Taloustiedot: Tuotantokustannukset (siemenet, lannoitteet, työvoima), myyntihinnat, markkinatiedot.

2. Kotieläintuotanto
Kotieläintuotannossa data keskittyy eläinten hyvinvointiin, tuotantoon ja rehun käyttöön:

  • Eläinkohtaiset tiedot: Eläinten tunnistetiedot (esim. korvamerkit), syntymäajat, paino, terveydentila, rokotukset, lääkitykset.
  • Tuotantotiedot: Maitotuotos (litraa/lehmä/päivä), munantuotanto, lihantuotanto (kasvuvauhti, teuraspaino), villan määrä (lampailla).
  • Rehutiedot: Rehun määrä ja koostumus, rehun kulutus, rehun ravintoarvot, rehukustannukset.
  • Ympäristöolosuhteet: Navetan lämpötila, ilmanvaihto, kosteus, valaistus.
  • Lisääntymistiedot: Tiineysajat, poikimiset/ synnytykset, hedelmällisyysaste, jälkeläisten määrä ja elinkelpoisuus.
  • Automaattijärjestelmien data: Lypsyrobotit (maidon määrä, lypsyaika, utareterveys), ruokinta-automaatit, aktiivisuusmittarit (esim. askelmäärä, märehtimisaika).
  • Taloustiedot: Tuotannon kannattavuus, eläinten myyntihinnat, rehukustannukset, eläinlääkärikulut.

3. Metsätalous
Metsätaloudessa data liittyy metsänhoitoon, puunkorjuuseen ja ympäristön seurantaan:

  • Metsävaratiedot: Puulajit, puuston ikä, tilavuus (m³/ha), kasvuvauhti, metsän terveydentila.
  • Hakkuutiedot: Korjatun puun määrä, puulajit, hakkuuajankohta, hakkuumenetelmä (esim. harvennus, päätehakkuu).
  • Metsänhoitotiedot: Istutukset, taimien määrä, lannoitukset, maanmuokkaus.
  • Ympäristötiedot: Maaperän kosteus, hiilensidonta, biodiversiteettitiedot (esim. suojeltavat lajit).
  • Konedata: Metsäkoneiden käyttöajat, polttoaineenkulutus, korjuureitit.
  • Taloustiedot: Puun myyntihinnat, hakkuukustannukset, metsänhoitokulut.

4. Puutarhatuotanto
Puutarhatuotannossa data keskittyy kasvien kasvuolosuhteisiin ja sadon laatuun:

  • Kasvutiedot: Kasvien kasvuvaiheet, kastelumäärät, lannoitus, kasvihuoneiden olosuhteet (lämpötila, kosteus, CO2-taso).
  • Sato- ja laatutiedot: Sadon määrä, koko, maku, väri, säilyvyys.
  • Tuholaisten ja tautien hallinta: Tuholaisten esiintyminen, biologinen torjunta, kasvinsuojeluaineiden käyttö.
  • Kastelu- ja energiatiedot: Vedenkulutus, energiankäyttö (lämmitys, valaistus kasvihuoneissa).
  • Taloustiedot: Tuotantokustannukset, markkinahinnat, myyntikanavat.

5. Yhteiset datatyypit eri aloilla
Useammalle alalle yhteistä ovat mm:

  • Ympäristödata: Hiilijalanjälki, päästötiedot, vedenkäyttö, energiankulutus.
  • Sää- ja satelliittidata: Reaaliaikainen säädata, satelliittikuvat (kasvustojen seuranta, metsien kunto).
  • Hallinnolliset tiedot: Tukihakemukset, viljely- ja eläinrekisterit, viranomaisraportit (esim. EU:n CAP-tukien raportointi).
  • Markkinadata: Raaka-aineiden ja lopputuotteiden hinnat, kysyntä- ja tarjontatiedot.
  • Digitalisaation tuottama data: Sensoreiden, IoT-laitteiden ja ohjelmistojen (esim. viljelyohjelmat, navettajärjestelmät) keräämä data.

Eri lähteistä kerättyä dataa tarkastellaan kunkin lähteen mahdollisesti sisältämän erillisen käyttöliittymän kautta eikä ei lähteiden datasta välttämättä tehdä ristiin vertailua, joka olisi kokonaisuuden kannalta hyödyllistä. Esimerkiksi maidontuottaja tarkastelee asioita lypsyrobotin tuottaman datan kautta, jolloin navetan olosuhdetiedot eivät välttämättä ole käytettävissä. Jos haluaa sitoa tuotantodatan olosuhdedataan, edellyttää tämä mahdollisesti tuottajalta useamman tietolähteen yhdistelemistä.
Tulevaisuuden maatila -hanke pyrkii löytämään ja pilotoimaan keinoja näiden eri lähteistä peräisin olevien tietojen yhdistämiseksi.

– Jari

Tulevaisuudenmaatilahanke #JTF #PohjoisSavonLiitto

Tulevaisuuden maatila -hanke

Mitä ihmeen maatalouden dataa?


Mitä ihmeen maatalouden dataa?

Tätä blogisarjaa kirjoitetaan Ylä-Savon ammattiopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun hallinnoiman Tulevaisuuden maatila -hankkeen puitteissa. Hankkeen yksi tavoite monista on pilotoida maitotilan tuottaman tietomassan keskitettyä keräämistä ja tämän kerätyn tiedon hyödyntämistä. Esimerkkinä on YSAOn Peltoniemen lypsyrobottinavetta.

Maatalous ja siitä syntyvä tietomassa yhdistää monia toimijoita alalla ja alan ulkopuoleltakin. Tiedon on tarpeen liikkua toimijalta toiselle ja datavälitys palvelut eli datasillat ovat palvelu, joka linkittää toimijat yhteen.

Miten tämä parantaa tuottajien arkea? Tulevaisuuden maatila -hanke on yksi toimija, joka tätä pyrkii selvittämään.

Mitä dataa tuottaja tuottaa
Toiminnasta syntyy monenlaista hyödyllistä tietoa, jolla on arvoa niin tuottajalle itselleen kuin tuotanto- ja kauppaketjun muillekin toimijoille tutkimusta unohtamatta. Iso osa tuotetusta tiedosta siirtyy joko automaattisesti tai manuaalisesti muihin järjestelmiin, jossa siitä johdettuja raportteja ja visualisointeja on mahdollista seurata. Paljon tietoa siirtyy myös toisille ja kolmansille osapuolille. Osa ehkä jopa tuottajan tietämättä. Tätä voi tapahtua esimerkiksi jonkun sovelluksen sopimusehtoihin perustuen tai
erillisiin sopimuksiin. Mutta tietääkö tiedon omistaja eli yleensä tuottaja itse, mitä kaikkea tietoa häneltä siirtyy?

Euroopan reilun datatalouden säädös (Data act)
Osana EU:n datastrategiaa tuli 11.1.2024 voimaan datasäädös, joka ottaa kantaa ja pyrkii edistämään datan oikeudenmukaista saatavuutta ja käyttöä EU:n alueella sekä tukea datan ympärillä tapahtuvaa innovointia.

Keskeisiä asioita säädöksessä ovat:
– Datan jakaminen ja käyttöoikeudet
– Oikeudenmukaisuus digiympäristössä
– Datapalveluiden siirrettävyys
– Julkisen sektorin datantarpeet
– Tietoturva ja suojaus

Perustavoitteita on pyrkiä varmistamaan että datan omistajan ja tuottajan asema vahvistuisi. Tätä mainittua säädöstä aletaan soveltamaan 12.9.2025 alkaen. Tilanne ”datamarkkinoilla” tulee muuttumaan olennaisesti datasäädöksen astuessa voimaan. Se, miten hyvin tietoa tuottavat tuottajat sekä laitevalmistajat ovat tilanteeseen valmistautuneet, jää nähtäväksi.

Miten data haltuun
Ensimmäinen asia on perehtyä ja tutustua käytössä olevien sovellusten ja laitteiden sisältämiin mahdollisuuksiin tiedon hyödyntämisen suhteen. Myös sopimukset, joita eri tahojen kanssa on solmittu, kannattaa lukea tiedonhallinnan ja tiedon omistajuuden näkökulmasta. Tämän jälkeen voi alkaa omasta ympäristöstään miettiä mitä kaikkea tietoa nykytilanteessa tulee välitettyä eteenpäin ja mikä siitä tiedosta on esimerkiksi lakisääteisesti velvoitettua.

Mitä muuta kerätyllä tiedolla voi tehdä kuin käyttää sitä valmiissa sovelluksissa
Tilanteessa, missä useamman käytössä olevan tietolähteen tietoja olisi käytettävissä, on mahdollista saada tuotannollista lisäarvoa näitä eri lähteistä kerättyjä tietoja ristiin analysoimalla.

Verkosto tuottajien hyödyksi
Datasilta, mitä se on, ketä hyödyttää, miksi? Datasillan rooli on tiedon kuljettaminen toimijalta toiselle. Se yhdistää tuottajien arjen datan esimerkiksi dataosuuskuntien kautta, jotka organisoivat tietomassaa, sen siirtelyä ja keräystä. Sieltä tiedot voivat siirtyä esimerkiksi tutkimuslaitoksille ja oppilaitoksille analysoitavaksi.

Datasilta siis luo nimensä mukaisesti siltoja: tuottajat voivat jakaa haluamiaan ja valitsemiaan tietoja itsenäisesti tai dataosuuskunnan kautta erinäisille tahoille. Kyseessä voi olla tutkija/tutkijaryhmä, oppilaitos, ostaja, tukkuketju, kuka tahansa, joka on toiminnassa mukana.

Haasteet huomioitava
Datavälityksen toimivuus edellyttää monen eri asian oikeaan asentoon laittamista.  Oikeilla toimintatavoilla varmistetaan, että datasilta palvelee tuottajia ja että data pysyy hallinnassa, toiminta on tietoturvallista ja vain haluttu oikea tieto välittyy heille, joille sen halutaankin välittyvän.

Tieto liikkumaan
Toki data ja datasiltakin ovat vain välineitä, joiden arvo mitataan siinä, miten ne pystyvät tehostamaan arjen työtä ja tuomaan todellista hyötyä. Tuottajat itse päättävät, miten näitä hyödynnetään – he ovat verkoston sydän ja tuottavat sitä tietoa, jota he itse ja muutkin käyttävät.

Tulevaisuuden Maatila -hanke pyrkii neuvomaan ja antamaan vinkkejä, miten otetaan data haltuun ja saadaan se liikkumaan.

Joten kannattaa pysyä mukana!

– Jari

Tulevaisuudenmaatilahanke #JTF #PohjoisSavonLiitto

Tulevaisuuden maatila -hanke