Tekijä: Minttu Harju

Muutokset luovat uutta maailmaa

Ammatillinen koulutus ja sen toteutustavat eri maissa poikkeavat toisistaan joskus merkittävästikin. Kaikille maille on kuitenkin yhteistä se, että koulutusta järjestetään ainakin uusien osaavien työntekijöiden saamiseksi elinkeinoelämän palvelukseen sekä jo työssä olevan väestön täydennyskoulutustarpeiden turvaamiseksi.

Olen saanut olla mukana EfVETin (European Forum for Vocational Education and Training) työssä laatimassa ammatillisen koulutuksen skenaarioita vuoteen 2030 saakka. Teemaryhmässä on ollut mukana kymmeniä edustajia useista Euroopan maista. Pidimme työmme alustavan raportin julkaisutilaisuuden Berliinissä vähän ennen joulua, ja itse raportti -Four Scenarios Report – julkaistiin helmikuussa EfVETin verkkosivuilla.

Yhteenvetona voidaan todeta, että ammatillinen koulutus ja sen toimintaympäristöt ovat voimakkaassa muutostilanteessa, ja muutoksiin on vaikuttamassa useampia yhtäaikaisia ilmiöitä kuin oppilaitoksen arkityössä on ehkä vielä havaittukaan.

Ennakointityössä tarkastelua tehtiin kahden päämuuttujan; koulutuksen rahoituksen ja osaamisen tunnustamistavan kautta. Syynä näihin valintoihin oli se, että perinteisen oppilaitoksen toiminnan ytimessä on julkinen rahoitus ja tutkinnot osaamisen osoittamisen muotona. Maailma ympärillämme on kuitenkin muuttumassa, yhä useammin jatkuvan oppimisen maailmassa tutkinnon painoarvo etenkin aikuisten opinnoissa vähenee ja itse opittava aihealue ja sen haltuun saaminen korostuu. Tämä ilmiöhän on tunnistettu myös Suomen koulutuspoliittisessa selonteossa.

Peruspilareiden muuttuminen ja osittainen murtuminen haastaa oppilaitoksia voimakkaasti. Koulutusmarkkinaan on tullut ja tulee yhä nopeammassa tahdissa uusia toimijoita, jotka keskittyvät toimintaan globaalissa koulutusmarkkinassa, yleensä digitaalisia alustoja hyödyntäen. Samanaikaisesti erilaiset yhteistyömallit työelämän kanssa tulevat kehittymään ja tiivistymään.

Ammatillisen koulutuksen johtajille ja päättäjille tulevaisuuden aktiivinen ja systemaattinen ennakointi tulee olla osa jatkuvaa toimintaa, joka on integroitu osaksi oppilaitoksen perusprosesseja. Oppilaitosten ei tulisi tehdä merkittäviä taloudellisia resursseja vaativia ja samalla käsiä sitovia investointipäätöksiä tarkastelematta opetuksen toteutustapojen ja samalla koko koulutusmarkkinan muutosta vähintään kymmenen vuoden aikajänteellä. Yhä useampi opiskelija haluaa opiskella perinteisten opiskelumallien ulkopuolella, mm. digitaalisia ratkaisuja hyödyntämällä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että nämä opiskelijat eivät ole samassa määrin läsnä fyysisillä kampuksilla kuin aiemmin.

Opetuksen ja oppimisen uudet muodot ja yhteistyöverkostot ovat koulutuksen järjestäjille mahdollisuus, mikäli me osaamme rohkeasti omaksua ja kehittää joustavampia ja opiskelijoiden tarpeista lähteviä ratkaisuja. Toiminnassa tarvitaan jatkossakin seiniä, mutta seiniä tärkeämpää on se mitä niiden sisä- ja ulkopuolella tapahtuu. Rohkaisen ja samalla haastan kaikkia ammatillisen koulutuksen johtajia ja päättäjiä tutkailemaan ammatillista koulutusta ja sen potentiaalisia kehityskulkuja ilman ”ammattikoulun” hattua, uudet näkökulmat tuovat koulutuksen järjestämiseen myös uusia mahdollisuuksia.

Artikkeli on ilmestynyt 30.3.2022 AMKE ry:n sivuilla
Lue YSAOn muut artikkelit tästä.

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän johtaja, AMKE ry:halituksen varapuheenjohtaja Kari Puumalainen työn ulkopuolella: Vapaa aika menee kesällä golfia pelaillen ja talvella kesään valmistuen.

Julkaistu 19.1.2022

YSAO kehittää aktiivisesti oppimisympäristöjään

”Kehitys ei voi pysähtyä, jotta voimme opettaa tulevaisuuden tekijöitä. Kehitystyö vaatii investointeja ja tietoa työelämän suunnasta”, kertoo koulutusjohtaja Virpi Rautiainen. Elinikäisenä opiskelijana hän tietää itsekin kuinka tärkeää on oman osaamisen kehittäminen, ja mitä vaatimuksia myös opettajille muodostuu moninaisista opintopoluista. ”Ytimessä on pedagoginen osaaminen. Sisällöt paketoidaan ehjänä kokonaisuutena eri kanaviin, joissa opiskelijat ovat.”

Iisalmen Peltoniemelle on noussut YSAOn tämän hetken näkyvin uudistus, rannan tuntumaan valmistunut kampuksen uusi pääkoulurakennus Taitotalo. Sen vierellä sijaitseva yli satavuotias Villa Lagus saneerattiin saman työmaan yhteydessä nykykäyttöön sopivaksi, mutta sen historiaa arvostaen. ”Yksistään tilat eivät luo oppimisympäristöä, vaan henkilöt”, tarkentaa Rautiainen. ”Opiskelijat, henkilökunta sekä yhteistyökumppanit luovat oppimisympäristön.
Sisältö on se tärkein, eivät seinät.”

Oppimisympäristön kehitystyössä YSAO huomioi työelämän tarpeet. ”Työelämän oppimisympäristö
kehittyy työelämän puitteissa. Siinä olemme lähellä, tehden tiivistä yhteisyötä. Ylä-Savon alueella on hienoa, aitoa yhteistyötä mm. elinkeinoelämän ja osaamisen kehittäjien kesken. Täällä ennakoidaan pohtien miltä asiat
näyttävät myöhemmin”, kertoo Rautiainen. ”YSAO tekee kiinteää yhteisyötä jäsenkuntien sekä koko alueen kuntien ja elinkeinoelämän kanssa. Tässä kohtaa on hyvä muistaa Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän perussopimus. Yhtenä tehtävänämme on toteuttaa koulutus ja elinkeinoelämän kehitystyötä tukevaa hanketoimintaa. Se on lähtökohtaisesti aina ollut yksi perustehtävistämme. Tuotamme osaajia alueen työelämän tarpeisiin.”

Opiskelun moninaisuus mahdollistaa erilaiset, yksilölliset polut. Ammatillisessa koulutuksessa saman osaamisalan opetuspolku voi olla hyvin erilainen eri henkilölle. Aiempi osaaminen sekä opiskelukanavan valinta vaikuttavat
opiskelun etenemiseen. Opiskelu voi tapahtua työelämässä, verkko-opintoina sekä lähiopetuksessa. ”Iso osa opiskelijoistamme on aikuisia, jotka voivat hakea täsmätaitoa tai tietoa laajemmasta kokonaisuudesta. Tai he haluavat
oppia ihan uutta. Nuoret sen sijaan opettelevat työelämäntaitojen lisäksi peruselämänhallintataitoja”, sanoo Rautiainen. ”Muuttuvassa työkentässä työura ja niiden yhdistelmät ovat hyvinkin erilaisia.”

Moninaisuus kehittää myös opettajan työkenttää. YSAOn yhtenä strategisena tavoitteena on kehittää digitaalista oppimisympäristöä, joka ei tarkoita yksistään verkko-oppimista. Opetustyössä panostetaan teknologiaan, jotta tulevat
osaajat hallitsevat tulevat työvälineensä. Esimerkiksi maataloudessa hyödynnetään laajasti teknologiaa eläinten hyvinvoinnin seurannasta laitteiden ja koneiden robotisaatioon, jotka osaltaan tuovat sekä maatalousyrittäjille että
työntekijöille lisäoppimistarpeita. Peltoniemi tarjoaakin ainutlaatuisen laajan ja moninaisen osaamisen kehittymisympäristön.

”Peltoniemi on huippu alueena, tiluksina ja tilana. Siellä ei tule raja vastaa niiden puolesta.
Se antaa hyvät olosuhteet kehittyä, kunhan ennakoidaan ja askelletaan oppimisympäristönkin kehittämisessä ennakoituun suuntaan”, pohtii Rautiainen, joka on innoissaan myös yli satavuotiaasta Villa Laguksesta. ”Se on taas
tässä päivässä, upeana. Matkan varrella muuttuneena se kantaa perusrunkoaan. Toivon, että uudessa rakennuksessa on samanlainen elinkaari.”

Mun veli opiskelee MAHIKSEN kautta”, Samueli Aatsinki kertoo, kun vierailemme YSAOn Vieremän yksiköllä. ”Mä voin hakea sen, odottakaa hetki.”

Muutamien minuuttien kuluttua tervehdimme vieremäläistä, 16-vuotiasta Akseli Aatsinkia. Hän suorittaa kaksoistutkintoa, pääkoulunaan Vieremän lukio, ja sen rinnalla hän aikoo opiskella kone- ja tuotantotekniikkaa YSAOlla. Opiskelijat valmistuvat opinnoistaan koneistajiksi, levyseppähitsaajiksi tai koneasentajiksi. Vieremän lukio sijaitsee lähellä YSAOn yksikköä, jonka vuoksi liikkuminen oppilaitosten välillä on juohevaa.

”Kaikki metallihommat on aina kiinnostanut, ja olen ajatellut, että lukio on hyvä pohja jatko-opinnoille. Lopulta päätin, että eiköhän oteta molemmat suunnat”, Aatsingeista nuorempi kertoo syitä miksi päätyi MAHIKSEEN. ”Parin vuoden sisään kiinnostus on kasvanut eritoten konealaan.”

Ensimmäiset mielikuvat YSAOsta Aatsinki sai isoveljeltään, joka on kolmannen vuoden opiskelijana. ”Veli kertoi opiskelusta ja olen itsekin kysellyt häneltä mitä näistä hommista pitäisi tietää.”

Viikon ajan TET-tutustumisessa Aatsinki pääsi katselemaan hallia ja tekemään oikeita harjoittelutöitäkin. Yläkoulun opinto-ohjaaja oli apuna, kun Aatsinki pohti tulevaa. ”Ysillä kyselin opolta kuinka kaksoistutkinnon suorittaminen onnistuu ja mitä kannattaisi tietää, tai ylipäätään mitä odottaa.”

YSAOn Vieremän yksikkö tekee tiivistä yhteistyötä alan yritysten kanssa. Siellä kone- ja tuotantotekniikan opiskelijat pääsevät harjoittelemaan alan työtehtäviä aidoissa oppimisympäristöissä usein jo ensimmäisen opintovuotensa aikana.

Akseli Aatsinki tuntee jo useita alueen yrityksiä, ja YSAOn yrityslähtöinen opiskelu antaa hyvät valmiudet tulevaisuuteen. ”Me ollaan käyty jo aika monessa yrityksessä vierailemassa”, hän toteaa. ”Velikin on kertonut eri paikoista, kun on ollut jo töissä.”

Julkaistu 5.10.2020