Tulevaisuuden Maidon vastuullisuus näkyväksi
– vastuullisuusraportointi osaksi maitotilan arkea
Ilmastotoimet, eläinten hyvinvointi ja taloudellinen kestävyys ovat olleet jo pitkään osa maitotilojen kehitystä. Yritysmaailman puolella tutumpi ESG-raportointi tuo uusia mahdollisuuksia tehdä myös maitotilan vastuullisuus näkyväksi. Tästä työkalusta on hyötyä varsinkin rahoittajille, mutta myös yhteistyökumppaneille kuin kuluttajillekin. Sen avulla voidaan maitotilalla kehittää toimintaa entistä kestävämmäksi.
Mitä ESG-vastuullisuusraportti tarkoittaa?
ESG tulee sanoista Environmental, Social and Governance eli sillä tarkoitetaan yrityksen ympäristö-, sosiaaliseen ja hallinnolliseen vastuuseen liittyviä tekijöitä. ESG-vastuullisuusraportointi on tapa kuvata organisaation toimintaa näillä kolmella osa-alueella. Yritysmaailmassa ESG-raportointi on jo vakiintunut käytäntöön, mutta maitotiloilla toistaiseksi vapaaehtoista. Suomalaisilla tiloilla on pitkään kiinnitetty huomiota toiminnan vastuullisuuteen, mutta paine myös sen dokumentointiin kasvaa. Varsinkin rahoituspuolella seuranta- ja vakavaraisuusvaatimukset ovat kiristyneet Maailman epävakauden, finanssikriisin ja EU:n vihreän kehityksen ohjelman kautta. Myös kuluttajat, kauppa ja teollisuus odottavat maatiloilta toiminnan läpinäkyvyyttä.
Eikö maidontuotanto ole vastuullista?
Suomalaisessa maidontuotannossa on panostettu vastuullisuuteen pitkäjänteisesti jo monin tavoin. Maidontuotanto perustuu pohjoisen oloissa hyvin kasvavaan nurmeen, joka sitoo tehokkaasti hiiltä. Ruokinnassa ei käytetä soijaa tai geenimuunneltuja rehuja. Lehmien jalostuksessa on huomioitu eläinten kestävyys ja rehun käytön tehokkuus. Vastuullisuus näkyy myös eläinten ja viljelijöiden hyvinvointiin panostamisessa.
Maatilojen koneet ja laitteet ovat kehittyneet vauhdilla energiatehokkaammiksi. Teknologiaa ja sen kautta kerättävän datan avulla tuotantoa pystytään ohjaamaan entistä tarkemmin. Maatalouden ilmastovaikutuksiin kiinnitetään myös paljon huomiota. Hiiliviljely otetaan huomioon viljelytoimissa, ja syntyviä päästöjä pyritään tavoitteellisesti vähentämään. Uusiutuvan energian hyödyntämisen mahdollisuudet kiinnostavat yhä enemmän maatiloja. Usealla tilalla on jo käytössä aurinkopaneeleja, ja biovoimalaitos investoinnit ovat saavuttaneet yhteistyön kautta entistä pienempiä tiloja.
Voidaan todeta, että maatiloilla on jo moni asia osattu ottaa huomioon, mutta aina toimintaa voi ja tulee kehittää entistä paremmaksi. Maataloutta syytetään usein merkittäväksi kasvihuonekaasujen aiheuttajaksi. Toisaalta tulee ymmärtää, että maatalous on ruuan tuottajana elintärkeää. Maatalous voi myös omilla toimillaan olla osa ilmastoratkaisuja vastuullisen toiminnan kehittämisen kautta. Vastuullisuustoimet kehittyvät jatkuvasti ja raportointi voi antaa tiloilla aihetta pohtia asioita uusilta kanteilta.
Tulevaisuuden maatila -hankkeessa luotu työkalu
Tulevaisuuden maatila -hankkeessa on kehitetty vastuullisuusraportointia varten työkalu, jonka avulla maatilat voivat laatia ESG-vastuullisuusraportin erityisesti rahoittajien, mutta myös muiden sidosryhmien tarpeisiin. Työkalu pohjautuu ESG-raportoinnin periaatteisiin, mutta on sovitettu lypsykarjatiloihin. Raportti koostuu neljästä osiosta: maatilan perustiedot, ympäristö, sosiaalinen vastuu sekä talous ja hallinto.
Selaimessa toimiva työkalu on tehty käyttäjäystävälliseksi. Tiedot tallentuvat automaattisesti selaimen muistiin, mikä tuo joustoa lomakkeen täyttämiseen. Esimerkiksi jos selain sulkeutuu vahingossa kesken käytön, tiedot löytyvät yhä valmiina selaimen muistista. Raportin voi myös tallentaa muokkausta varten erillisenä tiedostona tai valmiista raportista voi tehdä pdf-tulosteen.
Vastuullisuusraporttia voi täyttää itse niiltä osin, jotka ovat omalle tilalle olennaisia tai mistä tietoja on saatavilla. Tietojen saatavuus riippuu osin siitä, miten hyvin toimintaa on ennestään seurattu ja kirjattu. Jos joitain tietoja ei kirjata ylös, voi tarkkojen lukuarvojen tuominen raporttiin olla haastavaa. Vanha sanonta: ”mitä mittaat, sitä voit kehittää”, pitäneen tässäkin paikkansa.
Valiolaisille tiloille tuli saataville vastaavana työkaluna Esko-työkalu. Esko yhdistää raporttiin valmiiksi tietoa eri lähteistä, kuten Carbo Ympäristölaskurista, Valmasta ja Nasevasta. Automatisoitu täyttäminen tuo esimerkiksi ympäristötiedot lähes kokonaan Carbosta. Lisäksi Eskoon on sisällytetty tekoälypohjainen tekstintuottotoiminto, jonka avulla avainsanojen avulla voidaan tuottaa tekstiä. Nämä säästävät aikaa raportin täyttämisessä. Eskossa raportin loppuun liitetään automaattisesti tulkintaohje rahoittajaa varten.
Tulevaisuus
ESG-vastuullisuus raportoinnissa on tarkoituksena tuoda työkalun avulla selkeästi esille maatiloilla tehtävät toimet, erityisesti rahoittajaa ajatellen. Vastuullisuusraportointi ei vielä ole ratkaisevassa roolissa luotonsaannissa, mutta sen merkitys tulee todennäköisesti kasvamaan. Vastuullisuusraportointi on tärkeää myös vastuullisen yritystoiminnan kuin viestinnänkin näkökulmasta. Vastuullisuus kiinnostaa myös kuluttajia. Maitotilat ovat toteuttaneet jo pitkään erilaisia vastuullisuustoimenpiteitä, jotka tuovat lisäarvoa koko tuotantoketjulle, kuten meijerille tai lihatalolle. Vastuullisuusraportointia kannattaa toteuttaa maitotilojen lisäksi myös muilla maatiloilla.
Vaikka vastuullisuusraportointi on vielä kehittyvä työkalu maataloudessa, sen tarpeellisuus on tulevaisuudessa entistä oleellisempaa. Sitä ei pidä nähdä pakollisena toimintana, vaan mahdollisuutena kehittää oman tilan toimintaa. Maatilat ovat entistä tavoitteellisempia ja yritysmaisempia, joten johtamisen välineet tuovat toimintaan lisää varmuutta.
Eetu Pursiainen
Agrologiharjoittelija, Savonia-AMK