Pitkä koulupäivä vaatii energiaa. YSAOn ruokapalvelussa tarjotaan opiskelijoille monipuolista ruokaa, joka auttaa jaksamaan opinnoissa aamusta iltapäivään. Kouluruokailu tarjoaa hengähdyshetken päivään.
Sankariniemen kampuksen keittiössä työt ovat jo hyvässä vauhdissa, kun ensimmäiset opiskelijat saapuvat kouluun. Ruokapalvelun työntekijät aloittavat työpäivänsä tehtävän mukaan jo aamukuuden ja puoli kahdeksan välillä. Päivän aikana Sankariniemen pääkeittiössä valmistuu noin 650–750 ruoka-annosta. Oman kampuksen lisäksi ruokaa lähtee Peltoniemelle, ravintola Apilaan, Savonia-ammattikorkeakoululle ja yhteen päiväkotiin. Hingunniemessä oma keittiö valmistaa ruoan ravintola Aisakelloon, kampuksella opiskeleville ja työskenteleville.
Ennen kuin ruoka päätyy opiskelijan lautaselle, sen eteen on tehty paljon työtä. Ruokalistat ja hankinnat on suunniteltu, raaka-aineet tilattu ja ruoat valmistettu. Keittiössä pääkokki huolehtii pääruoasta, dieettikokki erityisruokavalioista ja kolmas kokki salaateista ja linjastojen valmistelusta. Kaikkiaan ruokapalvelussa työskentelee 11 ammattilaista.
Aamupalasta hyvä perusta päivälle
Ruokapalvelusuunnittelija Anne Huttunen ja ruokapalvelutyöntekijä Senja Karppinen muistuttavat, että nuoren koulupäivä voi olla yllättävän pitkä. Ylä-Savossa siihen voivat tulla lisäksi pitkät koulumatkat.
Kasvava nuori tarvitsee energiaa tasaisesti pitkin päivää. YSAOlla opiskelijoilla on koululounaan lisäksi mahdollisuus maksuttomaan aamupalaan.
– Aamupala on päivän perusta, vähän niin kuin talon sokkeli. Jos sokkeli on tehty huonosti, talokin saattaa vinksahtaa, Anne kuvailee.
Säännöllinen syöminen näkyy vireydessä, keskittymisessä ja mielialassa. Sen sijaan nopeasti nautittu makea välipala voi antaa hetkeksi energiaa, mutta vaikutus ei kanna pitkälle koulupäivään.
– Kaikki varmaan tietävät, mitä nälkäkiukku tarkoittaa. Kun syö tasaisesti ja saa energiaa tasaisesti, fiiliskin on erilainen.
Kaikki nuoret eivät kuitenkaan käytä mahdollisuutta kouluruokailuun. Joskus ilmainen lounas jää väliin ja tilalle ostetaan makea välipala. Myös kavereiden valinnoilla voi olla yllättävän suuri merkitys.
– Vaikka itsellä olisi nälkä, mutta kaveriporukka ei mene syömään, voi helposti ajatella, etten minäkään mene.
YSAOlla on tehty tietoinen päätös, ettei oppilaitoksessa myydä karkkeja tai virvoitusjuomia. Kahvioista löytyy kuitenkin esimerkiksi makuvesiä ja viljapohjaisia välipalapatukoita. Joskus välipalakin on parempi vaihtoehto kuin olla monta tuntia kokonaan syömättä.
Ruokalista rakentuu suosituksista
Ruokalistojen suunnittelun lähtökohtana ovat ravitsemussuositukset. Tarjolla on jo usean vuoden ajan ollut päivittäin myös kasvisruokavaihtoehto, ja kalaa tarjotaan viikoittain. Punaisen lihan määrä on vuosien aikana vähentynyt.
Ruokapalvelussa kannustetaan myös maistelemaan rohkeasti erilaisia vaihtoehtoja. Kasvisruoka ei ole vain kasvissyöjille, vaan sitä voi ottaa vaikka liharuoan rinnalle.
Opiskelijoiden omia toiveitakaan ei unohdeta ja palautetta on kerätty esimerkiksi pöytäkyselyillä. Palautteet käydään läpi ja niihin reagoidaan.
Toivelistan kärjessä pyörivät tutut suosikit, pizza, tortilla, hampurilainen ja makkararuoat. Toiveita myös toteutetaan järjestämällä pizza- ja tortillapäiviä. Ruokalistalta on myös poistettu ruokia, jotka eivät ole maistuneet ja ovat aiheuttaneet paljon hävikkiä.
– Miksi tarjota sellaista, mikä ei miellytä, Anne pohtii.
Suosikkilistalla ykköspaikkaa pitää uunimakkara. Myös jauheliha- ja kanapastat maistuvat, ja ehkä hieman yllättäen kärkikolmikkoon nousevat riisi- ja ohrapuuro. Pinaattiohukaiset ja paneroidut kalaleikkeetkin katoavat lautasilta hyvällä tahdilla.
Keväällä olimme mukana valtakunnallisessa amisruokien äänestyksessä, jossa oppilaitokset ilmoittivat omia suosikkiruokiaan. Voittajaksi nousi hampurilainen, joka otetaan YSAOn ruokalistalle Hyvinvointi virtaa -viikolla.
Ruokatauko on myös hengähdyshetki
Koululounas ei ole pelkästään energiaa. Parhaimmillaan se on päivän keskellä hetki, jolloin voi irrottautua opiskelusta, istahtaa kavereiden kanssa samaan pöytään ja vaihtaa kuulumisia.
Ruokapalvelussa tiedostetaan kuitenkin myös se, ettei iso ja vilkas ruokasali tunnu kaikista opiskelijoista yhtä luontevalta paikalta. Ravintola Kaisla on suuri avoin tila, jossa voi ruuhka-aikaan olla paljon ihmisiä.
– Monelle ruokailu kavereiden kanssa on tärkeä sosiaalinen hengähdyshetki. Mutta on myös opiskelijoita, joille iso ruokasali voi tuntua turvattomalta, löytyykö minulle paikka, kenen viereen menisin.
Siksi myös tilojen viihtyisyyteen ja ruokailuhetken mukavuuteen halutaan kiinnittää huomiota.
”Joka päivä löytyy varmasti jotain”
Senjan ja Annen puheesta huomaa, että ruoka on heille paljon muutakin kuin annoksia ja ruokalistoja. Molemmat nostavat oman työnsä parhaisiin puoliin hyvän työporukan. Senja pitää työn vaihtelevuudesta, kun taas Anne nauttii suunnittelutyön itsenäisyydestä ja ongelmanratkaisusta.
Anne suunnittelee ruokalistat, ostot ja toimituspäivät sekä kehittää uusia reseptejä. Vapaa-aikana tilanne kääntyykin mielellään toisinpäin.
– Kun työkseen suunnittelee ruokia ja tekee kotonakin ruokaa, on juhlapäivä, kun pääsen valmiiseen pöytään syömään jonkun toisen tekemää ruokaa. Silloin käy ihan mikä vain, Anne nauraa.
Senjan omaan makuun puolestaan sopii tavallinen kotiruoka. Viime aikoina erityisesti kalaruoat ovat alkaneet maistua, suosikiksi voisi nimetä kalakeiton.
Entä mitä kaksi ruokapalvelun ammattilaista haluaisivat sanoa nuorelle, joka mieluummin jättäisi kouluruoan kokonaan väliin?
– Kouluruoka tekee hyvää ihan jokaiselle, Senja kiteyttää.
Anne kannustaa tulemaan ruokalaan silloinkin, kun päivän pääruoka ei satu olemaan oma suosikki.
– Jos et tykkää jostain, ota vaikka salaattia, leipää ja maitoa. Joka päivä löytyy varmasti jotakin, mitä juuri sinäkin voisit syödä. Jokainen ruoka on jonkun lempiruoka.