– Minulla on kotitila ja siitä tuli se innostus lähteä opiskelemaan. Tykkää olla eläinten kanssa ja ala on kiinnostava. Saa tehdä fyysistä, kunnon työtä, miettii viitasaarelainen Tinja Leppälä.
Leppävirralta kotoisin oleva Maria Markkanen on samoilla linjoilla, hän kokee maatalousalan monipuolisuuden vetovoimatekijänä.
– Tämä on monipuolista työtä, jossa pääsee toimimaan eläinten ja koneiden kanssa, siitä tykkään.
Nuoret opiskelevat maaseutuyrittäjäksi Ylä-Savon ammattiopisto YSAOn Peltoniemen kampuksella Iisalmessa. He asuvat koulun asuntolassa kampusalueella. Omasta opiskeluryhmästä on muodostunut tiivis porukka, jossa yhteiselon jälkeen ei juurikaan vieraskoreutta enää tunneta.
– Vaikka olen tullut kauempaa eikä tuntenut ketään entuudestaan, niin olen saanut hyviä kavereita täältä. Jos vaan yhtään ala kiinnostaa niin hakemaan vaan tänne, kehottaa Maria.
Kuopion Vehmersalmelta kotoisin oleva Vilma Immonen on touhunnut aikaisemmin hevosten parissa, mutta innostui maatalousalasta kesätyöpaikan kautta. Hän kokee saaneensa lisäbuustia tekemiseen, kun näkee oman työnsä tuloksia.
– On hienoa nähdä mitä on saanut aikaiseksi, miten eläimet voivat ja kasvavat, onko pellot hyvässä kunnossa ja miten ne tuottavat, hän summaa.
Maatalousalan monipuolisuus, käytännön työt ja eläinten kanssa työskentely on nuorille tärkeää, ja he näkevät työllistymisen mahdollisuudet alalla hyvänä myös tulevaisuudessa. Opintojen jälkeen on mahdollista työllistyä lomittajaksi, siementäjäksi tai vaikka töihin maatalouskauppaan, myös jatko-opiskelu on monella mielessä.
– Opiskelijoita alalle tulee hyvin ja nykyään on suurempi osa niitä, joilla ei ole taustalla kotitilaa, kertoo opettaja Päivi Kallionpää. – Ala kiinnostaa ja joka vuosi aloittaa iso ryhmä uusia opiskelijoita.
Kalle Leiviskä on asunut Pyhännällä sijaitsevalla kotitilalla koko elämänsä, joten tilan työt ja koneet ovat tulleet tutuksi. Agrologin jatko-opinnot kiinnostavat tulevaisuudessa ja hänellä onkin jo tulevaisuuden suunnitelma valmiina.
– Tämän jälkeen armeijan kautta opiskelemaan agrologiksi ja sitten työelämään.
Lapinlahtelainen Emma Ruotsalainen sai kipinän maatalousalaan töistä serkun tilalta.
– Serkullani on maatila, jossa olin kesäisin eläinten kanssa ja sieltä se innostus tähän alaan lähti.
Peltoniemellä opiskelevat nuoret ovat tyytyväisiä opiskeluun ja suhtautuvat tulevaisuuteen realistisesti. Oman uuden tilan perustamisen he kokevat haasteelliseksi. Iso tilakoko, nykyaikaiset koneet ja tuotantorakennukset vaativat valtavia investointeja, joten tilan saaminen kannattavaksi on vaikeaa. Muuttuvat EU-säädökset aiheuttavat päänvaivaa ja maatilan arjessa on jatkuvasti riskejä ja muuttuvia tekijöitä mm. muuttuneen ilmaston vaikutukset ja sään ääri-ilmiöt.
Omasta maatilasta eläimineen haaveilevalle Joona Juutistenaholle peruskoulun tet-harjoittelu tilalla oli lopputöytäisy lähteä opiskelemaan alaa.
– Pienestä pojasta asti olen haaveillut omasta lehmästä takapihalla, lapinlahtelainen Joona veistelee.
Maatalous- ja ruoka-alaa opiskeleville nuorille tehdyn verkkokyselyn* mukaan lähes puolet näkee alan tulevaisuuden positiivisena. Tutkimuksen mukaan heitä innostaa mahdollisuus edistää kestävää kehitystä, parantaa eläinten hyvinvointia, jatkaa perhetiloja ja varmistaa kotimaisen ruuantuotannon ja huoltovarmuuden säilyminen. Huolenaiheita herättää taloudellinen epävarmuus, alhainen tulotaso, maatalouspolitiikan muutokset sekä ilmastonmuutos ja ympäristön tilanne.
– Kestävä kehitys ja ympäristöasiat huomioidaan opetuksessa ja ne toteutuvat käytännön toimien, tiedonhankinnan ja esimerkkien kautta, kertoo Päivi Kallionpää.
*Valtioneuvoston Corefiner Oy:n kanssa toteuttamaan verkkokyselyyn 9/2024 vastasi 682 maatalous- ja ruoka-alan opiskelijaa.