Mitä dataa tuottaja tuottaa?
Toiminnasta syntyy monenlaista hyödyllistä tietoa, jolla on arvoa niin tuottajalle itselleen kuin tuotanto- ja kauppaketjun muillekin toimijoille tutkimusta unohtamatta.

Iso osa tuotetusta tiedosta siirtyy joko automaattisesti tai manuaalisesti muihin järjestelmiin, jossa siitä johdettuja raportteja ja visualisointeja on mahdollista seurata. Paljon tietoa siirtyy myös toisille ja kolmansille osapuolille. Osa ehkä jopa tuottajan tietämättä. Tätä voi tapahtua esimerkiksi jonkun sovelluksen sopimusehtoihin perustuen tai erillisiin sopimuksiin. Mutta tietääkö tiedon omistaja eli yleensä tuottaja itse, mitä kaikkea tietoa häneltä siirtyy

Vallitseva tilanne lienee että tuottaja seuraa eri tietolähteitä erillisistä sovelluksista: navetan toimintaa yhdestä ohjelmasta, työkoneiden toimintaa toisesta, taloutta kolmannesta jne. Tuntematon ei liene sekään tilanne, jossa tuotettua tietoa seurataan vain osittain tai ei ollenkaan.

Tuottajan toiminnan synnyttämä data vaihtelee toimialan ja tuotantosuunnan mukaan, mutta yleisesti se kattaa laajasti toimintaan liittyviä tietoja, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi toiminnan optimoinnissa, raportoinnissa ja päätöksenteossa.

1. Kasvintuotanto (viljanviljely, erikoiskasvit, nurmiviljely)
Kasvintuotannossa dataa syntyy erityisesti peltoviljelystä, sen hallinnasta ja ympäristöolosuhteista:

  • Satotiedot: Sadon määrä (kg/ha), laatu (esim. proteiinipitoisuus, kosteusprosentti), sadonkorjuuaika.
  • Maaperätiedot: Maaperän koostumus, pH-arvo, ravinnepitoisuudet (typpi, fosfori, kalium), orgaanisen aineen määrä.
  • Kylvö- ja istutustiedot: Käytetyt siemenlajikkeet, kylvömäärät, kylvöajankohta, rivivälit.
  • Lannoitus- ja kasvinsuojelutiedot: Käytetyt lannoitteet (määrä, koostumus), kasvinsuojeluaineet (esim. torjunta-aineet, niiden käyttömäärät ja -ajankohdat).
  • Sää- ja ilmasto-olosuhteet: Sademäärä, lämpötila, ilmankosteus, valon määrä (usein kerätään sääasemilla tai satelliittidatasta).
  • Kone- ja laitetiedot: Traktoreiden ja muiden koneiden käyttöajat, polttoaineenkulutus, GPS-pohjaiset ajoreitit (tarkkuusviljely).
  • Kasvustotiedot: Kasvun kehitys (esim. kasvuvaiheet, kasvien pituus, lehtipinta-ala), tuholaisten ja tautien esiintyminen.
  • Taloustiedot: Tuotantokustannukset (siemenet, lannoitteet, työvoima), myyntihinnat, markkinatiedot.

2. Kotieläintuotanto
Kotieläintuotannossa data keskittyy eläinten hyvinvointiin, tuotantoon ja rehun käyttöön:

  • Eläinkohtaiset tiedot: Eläinten tunnistetiedot (esim. korvamerkit), syntymäajat, paino, terveydentila, rokotukset, lääkitykset.
  • Tuotantotiedot: Maitotuotos (litraa/lehmä/päivä), munantuotanto, lihantuotanto (kasvuvauhti, teuraspaino), villan määrä (lampailla).
  • Rehutiedot: Rehun määrä ja koostumus, rehun kulutus, rehun ravintoarvot, rehukustannukset.
  • Ympäristöolosuhteet: Navetan lämpötila, ilmanvaihto, kosteus, valaistus.
  • Lisääntymistiedot: Tiineysajat, poikimiset/ synnytykset, hedelmällisyysaste, jälkeläisten määrä ja elinkelpoisuus.
  • Automaattijärjestelmien data: Lypsyrobotit (maidon määrä, lypsyaika, utareterveys), ruokinta-automaatit, aktiivisuusmittarit (esim. askelmäärä, märehtimisaika).
  • Taloustiedot: Tuotannon kannattavuus, eläinten myyntihinnat, rehukustannukset, eläinlääkärikulut.

3. Metsätalous
Metsätaloudessa data liittyy metsänhoitoon, puunkorjuuseen ja ympäristön seurantaan:

  • Metsävaratiedot: Puulajit, puuston ikä, tilavuus (m³/ha), kasvuvauhti, metsän terveydentila.
  • Hakkuutiedot: Korjatun puun määrä, puulajit, hakkuuajankohta, hakkuumenetelmä (esim. harvennus, päätehakkuu).
  • Metsänhoitotiedot: Istutukset, taimien määrä, lannoitukset, maanmuokkaus.
  • Ympäristötiedot: Maaperän kosteus, hiilensidonta, biodiversiteettitiedot (esim. suojeltavat lajit).
  • Konedata: Metsäkoneiden käyttöajat, polttoaineenkulutus, korjuureitit.
  • Taloustiedot: Puun myyntihinnat, hakkuukustannukset, metsänhoitokulut.

4. Puutarhatuotanto
Puutarhatuotannossa data keskittyy kasvien kasvuolosuhteisiin ja sadon laatuun:

  • Kasvutiedot: Kasvien kasvuvaiheet, kastelumäärät, lannoitus, kasvihuoneiden olosuhteet (lämpötila, kosteus, CO2-taso).
  • Sato- ja laatutiedot: Sadon määrä, koko, maku, väri, säilyvyys.
  • Tuholaisten ja tautien hallinta: Tuholaisten esiintyminen, biologinen torjunta, kasvinsuojeluaineiden käyttö.
  • Kastelu- ja energiatiedot: Vedenkulutus, energiankäyttö (lämmitys, valaistus kasvihuoneissa).
  • Taloustiedot: Tuotantokustannukset, markkinahinnat, myyntikanavat.

5. Yhteiset datatyypit eri aloilla
Useammalle alalle yhteistä ovat mm:

  • Ympäristödata: Hiilijalanjälki, päästötiedot, vedenkäyttö, energiankulutus.
  • Sää- ja satelliittidata: Reaaliaikainen säädata, satelliittikuvat (kasvustojen seuranta, metsien kunto).
  • Hallinnolliset tiedot: Tukihakemukset, viljely- ja eläinrekisterit, viranomaisraportit (esim. EU:n CAP-tukien raportointi).
  • Markkinadata: Raaka-aineiden ja lopputuotteiden hinnat, kysyntä- ja tarjontatiedot.
  • Digitalisaation tuottama data: Sensoreiden, IoT-laitteiden ja ohjelmistojen (esim. viljelyohjelmat, navettajärjestelmät) keräämä data.

Eri lähteistä kerättyä dataa tarkastellaan kunkin lähteen mahdollisesti sisältämän erillisen käyttöliittymän kautta eikä ei lähteiden datasta välttämättä tehdä ristiin vertailua, joka olisi kokonaisuuden kannalta hyödyllistä. Esimerkiksi maidontuottaja tarkastelee asioita lypsyrobotin tuottaman datan kautta, jolloin navetan olosuhdetiedot eivät välttämättä ole käytettävissä. Jos haluaa sitoa tuotantodatan olosuhdedataan, edellyttää tämä mahdollisesti tuottajalta useamman tietolähteen yhdistelemistä.
Tulevaisuuden maatila -hanke pyrkii löytämään ja pilotoimaan keinoja näiden eri lähteistä peräisin olevien tietojen yhdistämiseksi.

– Jari

Tulevaisuudenmaatilahanke #JTF #PohjoisSavonLiitto

Tulevaisuuden maatila -hanke