Ylä-Savon ammattiopisto YSAOn Peltoniemen kampuksella opiskelijoiden suu kääntyy hymyyn ja käsi kurkottaa silittämään isoa Mörkö-koiraa. Koiran läsnäolo tarjoaa pienen tauon opiskelujen lomassa ja irrottaa katseen kännykän ruudulta. Maatalousyrittäjäksi opiskeleva Lenni Ikonen rapsuttaa Mörköä ja kertoo pitävänsä koirista, joita löytyy kaksi myös kotoa.
– On ne mukavia ja tuovat jotain virikettä opiskeluun, kun niitä pääsee rapsuttelemaan koulupäivän aikana, Lenni tuumii ja pyörähtää hakemaan Mörkölle vettä kuppiin.
Outi Jäntti toimii opettajana ja erityisopettajana Peltoniemen kampuksella. Alkusysäyksen eläinavusteiseen toimintaan hän sai ollessaan Aslak-kuntoutuksessa vuonna 2010, jossa ohjaaja esitteli Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry:n toimintaa.
Hän kouluttautui ammatilliseksi erityisopettajaksi ja suoritti Jyväskylässä koira-avusteisen kasvatus- ja kuntoutustyön täydennysopinnot. Koirakoulutoiminta käynnistyi YSAOlla virallisesti 2014.
– Olin vetäjänä tukea tarvitsevien opiskelijoiden Opinpaja riihi -toiminnassa ja aloin käyttämään Mosse -koiraa työparinani, Outi muistelee.
– Se oli koira, jolla oli luontainen kyky hakeutua ihmisten luo. Mossen kanssa huristeltiin soveltuvuuskokeeseen Helsinkiin asti.
Koirien soveltuvuustestillä varmistetaan, että koira soveltuu sille suunniteltuun työhön luonteensa ja ominaisuuksiensa osalta. Työhön soveltuvat koirat jatkavat harjoittelua omassa työympäristössä, missä myös suoritetaan työnäyttö, jossa arvioitsijat katsovat miten koiraa työssä käytetään. YSAOlla on linjattu, että koulun tiloissa ei saa käyttää muita, kuin soveltuvuuskokeet suorittaneita koiria.
– Kun testit tehdään ulkopuolisen tahon toimesta, voidaan nähdä, että koira soveltuu työhön. Se ei ole esimerkiksi aggressiivinen tai arka. Tällä turvataan ihmisten turvallisuus, mutta myös eläimen hyvinvointi, Outi painottaa.
Outilla on tällä hetkellä kolme alaskanmalamuuttia. Urho, Mörkö ovat suorittaneet soveltuvuus- ja työkokeet, kaksivuotias Helmi vielä harjoittelee työkokeeseen. Koirat ja ovat töissä vuorotellen, tilanteen ja tarpeen mukaan. Outin ja koirien työsarkaan kuuluu opetustyön lisäksi eläinavusteisten koulutusten järjestäminen eri alojen ammattilaisille.
Lapinporokoira Tinki on innokas oppimaan
Opettaja Essi Taipaleen lapinporokoira Tinki on suorittanut soveltuvuuskokeen ja sillä on kokemusta kouluympäristössä työskentelystä. Se on mukana eläintenhoitajiksi opiskelevien harjoituskappaleena koirahoitolan hoitotoimenpiteissä tai erilaisissa koirien koulutustilanteissa.
– Se ei ole mukana pedagogisessa opetustyössä mutta koen, että koiran tulee olla turvallinen kaikissa opetustilanteissa, Essi alleviivaa.
Tinki on koti- ja paimenkoira ja työskentelee kotitilalla emolehmien siirroissa ja pihakoirana. Se kulkee Essin mukana koululle tarpeen mukaan. Sille on erityisesti mieleen osallistua kouluttajien kanssa koulutustilanteisiin.
– Se on niin innokas oppimaan uusia asioita, että sitä se jaksaisi monta päivää. Sille on selkeästi kuormittavampaa olla vaan ja aistia muita.
Jepa rakastaa lapsia
Karjalankarhukoira Jepa on myös suorittanut soveltuvuuskokeet ja sillä on parin vuoden ajalta työkokemusta kehitysvammaisten parissa työskentelystä. Sankariniemen kampuksella TUVAlla ohjaajana työskentelevän Katja Partasen kuusivuotias koti- ja metsästyskoira Jepa tykkää erityisen paljon lapsista.
– Varmuus ihmisten kanssa työskentelystä on tullut ajan myötä. Se on ollut pienestä pitäen mukana erilaisissa paikoissa ja tilanteissa, joten oudot tilanteet eivät sitä kummastuta.
Koiran läsnäolo oppitunneilla rauhoittaa ja auttaa opiskelijoita keskittymään opetukseen. Nuoret myös rentoutuvat ja avautuvat helpommin omista asioista ja ajatuksistaan koiran avulla.
– Puhelinta ei oteta niin herkästi käteen ja aleta selaamaan, kun koira käy välillä rapsuteltavana.
Jepa on koululla kerran viikossa. Koulua lähestyttäessä häntä alkaa vipattaa ja se nauttii hellyydestä ja rapsuttelusta, jota se tietää päivän aikana saavansa.
– Kun koululla sana leviää, niin alakerran TUVA-luokkaan tulee päivän aikana myös kavereita koiraa moikkaamaan ja silittämään, kertoo Katja.
Iso koira kestää rutistelua
YSAOlla koulukoirina toimivat koirat eivät ole rodultaan tyypillisimpiä eläinavusteisissa toiminnassa käytettäviä rotuja. Koira voi kuitenkin olla minkä rotuinen vaan, kunhan sen luonne soveltuu toimintaan. Suuren koiran läsnäolo rauhoittaa levottomuutta ja ne kestävät halausta ja rutistelua. Koira myös vaistoaa herkästi, jos joku ei kaipaa sen läsnäoloa, se osaa antaa tilaa.
Outin mielestä kaikista merkityksellisin asia koira-avusteisessa toiminnassa on se, että se nopeuttaa vuorovaikutuksen syntymistä ja dialogia.
– Kun me täällä koiran kanssa kuljetaan, niin kontaktin saaminen on paljon helpompaa. Juttu lähtee kulkemaan ihan luonnostaan ja voi kysyä samalla kuulumiset.
– Myös ikävämpiin asioihin puuttuminen esimerkiksi tupakoiminen koulun alueella on helpompi ottaa puheeksi, kun koira on mukana, Outi tuumaa.
Sä oot parasta tässä päivässä, sä pelastit mun päivän.
Koulukoirien läsnäolo on tärkeää myös koko henkilökunnalle. Opettaja Marjo Kuosmanen etsii oppilaitaan, jotka ovat rapsuttelemassa Urhoa.
– Kun en voi ottaa koiraa kotiin, niin pakkohan se on jossakin hoitaa se koirantuska, Marjo nauraa.
– Oppilaille merkitys näkyy siinä, että he ovat eri lailla rauhallisia, kun koira on paikalla.
Eniten koiran ohjaajan mieltä lämmittävät suoraan sydämestä tulevat spontaanit palautteet koiralle.
– Sä oot parasta tässä päivässä, sä pelastit mun päivän.
– Sinun takia kannatti tulla tänään.