– Pohjois-Savossa on vahvaa osaamista ja pitkät perinteet marjojen, maidon ja lihan tuotannossa sekä järvikalan hyödyntämisessä. Sitä mitä jo osataan, tulee tehdä yhä vahvemmin ja jalostaa tulevaisuuden tarpeisiin, kertoo hankeasiantuntija Raija Perälä.
Pohjois-Savon ruoka-alan toimijat uskovat, että alueen vahvat perinteet voivat olla avain tulevaisuuden haasteiden voittamiseen. Tuoreessa Pohjois-Savon Agri-Food klusterin selvityksessä alueen ruokaketjun ammattilaiset ennakoivat, että perinteisten reseptien ja paikallisten raaka-aineiden vahva asema on keskeinen tekijä, kun maakunnan ruoka-ala kehittyy ja vastaa kuluttajien uusiin tarpeisiin. Samalla alueelle ennustetaan kasvavaa kysyntää kasviproteiinien ja modernin tuotekehityksen osalta, kuten marjojen ja järvikalojen brändäyksen nousua.
Selvityksessä esiin nousivat myös vahvat yhteistyöverkostot ja teknologian rooli – erityisesti pakastekuivauksen kaltaiset innovaatiot, jotka voivat nostaa alueen ruoan jalostusastetta ja avata ovia kansainvälisille markkinoille.
Ruoka-alan tulevaisuustietoa kerättiin Pohjois-Savosta alan toimijoille suunnatuilla kyselyillä sekä yhteensä kahdeksassa eri tilaisuudessa järjestelyillä työpajoilla. Tiedonkeruu tehtiin vuosina 2023 ja 2024. Näkemyksiään kertoi yli 200 ruokaketjun toimijaa edustaen laajasti alkutuotantoa, jalostus- ja elintarviketeollisuutta, ruokapalveluita, ruokaketjun kehittäjiä ja ruoka-alojen opiskelijoita.
Nykyiset vahvuudet luovat perustaa myös tulevaisuudelle
Alueen ruoantuotannon kärkien – erityisesti marjojen ja kalan – nähtiin säilyttävän ja vahvistavan tulevaisuudessa merkitystään. Nykyistä vahvemman brändäyksen avulla pohjoissavolainen erityisosaaminen voisi erottua paremmin ja vahvistaa asemaansa markkinoilla. Esimerkiksi Suonenjoen mansikka on juuri saanut EU-komission myöntämän nimisuojan, jota tulisi hyödyntää liiketoiminnallisesti koko ketjussa, viljelijästä ravintolaan ja vähittäiskauppaan saakka. Kalan, erityisesti järvikalan, brändäykseen vastaajat toivoivat nostetta. Kallaveden “kultakalojen” arvostuksen ja arvonnousun nähtiin tapahtuvan vahvasti myös tuotekehityksen kautta. Tunnettuuden kasvattaminen ja monipuolistuvat valmistusmenetelmät avaavat ovia myös vientimarkkinoille.
Kasvisten ja kasviproteiinien kasvava kysyntä nähtiin myös savolaisille ruoka-alan toimijoille mahdollisuutena lisätä vihannesten tuotantoa ja monipuolistaa viljelykasveja Itä-Suomessa. Monipuolistamalla tuotantoa voidaan vastata muun muassa ammattikeittiöiden haluun ja tarpeeseen tarjota kasvipainotteisempia aterioita asiakkailleen.
Yhteistyö edelleen avain paikallisen ruokaketjun toimivuuteen
Pohjois-Savossa tuotetun ruoan arvostuksen nähtiin edelleen kasvavan, sillä tietoisuus ruokaturvasta osana huoltovarmuutta ja kokonaisturvallisuutta on viime vuosina noussut merkittävästi. Yhteistyötä koko ruokaketjussa tulisi toimijoiden mukaan kuitenkin vahvistaa. Tekemistä riittää edelleen raaka-aineiden viljely-, jatkojalostus- ja myyntiketjujen kehittämisessä, sekä omassa maakunnassa että yhteistyössä naapurimaakuntien kanssa. Yhteisvoimin alueella tuotettu ruoka on mahdollista saada tuhansiin ruokapöytiin päivittäin. Kannustava tuore esimerkki itäsuomalaisesta ruokaketjun yhteistyöstä on ruokapalveluita tuottavan Servican ja pohjoiskarjalaisen Jaakkolan tukun sopimus vihannesten hankinnasta.
Teknologia vauhdittamaan tuotekehitystä
Muutokset kuluttajien ruokailutottumuksissa luo tarpeen nostaa Savossa tuotetun ruoan jalostusastetta. Yhä useammin kuluttaja valitsee kaupasta puolivalmisteen, valmisruoan tai välipalan heti paikan päällä nautittavaksi. Toimijat näkivät tarpeen hyödyntää uusia teknologioita monipuolisemmin jalostusasteen nostamisessa. Pakastekuivaus nousi esiin yhtenä potentiaalisena uusia tuotekehitysmahdollisuuksia avaavana prosessina. Se antaa tuotteille pitkän säilyvyysajan, mutta säilyttää arvokkaat ravintoaineet. Menetelmä soveltuu monille alueella jo nykyisellään tuotetuille raaka-aineille, kuten marjoille, lihalle ja kasviksille. Pakastekuivatut tuotteet ovat keveitä ja tiiviitä, joten jalosteille tunnistettiin myös vientipotentiaalia.
Pohjois-Savon Agri-Food klusteri on ruoka-alan yhteistyön ja kehityksen kasvualusta, joka tukee ideoiden jalostamista ja käytäntöön viemistä. Päätavoitteena on vahvistaa alueen ruokajärjestelmää lisäämällä innovaatiotoimintaa, nostamalla tuotteiden jalostusastetta ja parantamalla alan näkyvyyttä sekä arvostusta. Klusteri tuo yhteen yritykset, tutkimus-, koulutus ja kehittämisorganisaatiot, kunnat ja järjestöt rakentaen yhteistyöverkostoja paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.
Lisätietoja:
Raija Perälä, hankeasiantuntija, Agri-Food Pohjois-Savo
raija.perala@ysao.fi, p.0400792821
Kaisa Kähkönen, klusterikoordinaattori, Agri-Food Pohjois-Savo
kaisa.kahkonen@savonia.fi, p. 044 7856 158
