Millainen on Ylä-Savon tulevaisuuskuva? – Tule mukaan yhteiseen tulevaisuustoimintaan

Työelämän kuvituskuva.

Huolestuttaako lähestyvä taantuma tai työvoimapula? Millainen meininki on Ylä-Savossa kymmenen vuoden kuluttua? Mikä on tärkein tulevaisuuden taito? Millaisen osaamisen avulla Ylä-Savo menestyy myös tulevaisuudessa?


YSAO haluaa edistää yhteistä ymmärrystä tulevaisuuden työelämän tarpeista ja Ylä-Savon menestystekijöistä. Yhteisessä ennakointiryhmässä yläsavolaiset yritykset, koulutuksenjärjestäjät ja kunnat tekevät ennakointia yhdessä.
Yhteisen ennakointityön tavoitteena on saada näkemys siitä, mitkä ovat Ylä-Savon menestymisen kannalta merkittävimmät yhteiset tulevaisuusteemat, millaisia osaamistarpeita Ylä-Savossa on tulevaisuudessa ja miten yhdessä ratkomme nämä haasteet. Lisäksi ennakointiryhmä tuottaa alueen kehittämisessä hyödynnettävää tulevaisuustietoa ja toimii tiiviissä yhteistyössä Ylä-Savon osaamisen kehittämisen kumppanuusryhmän kanssa.


Toimintaan ovat tervetulleita kaikki yläsavolaiset tulevaisuuden työelämästä ja yhteiskehittämisestä kiinnostuneet yritykset toimialasta tai yrityksen koosta riippumatta. Ennakointiryhmä kokoontuu vuoden 2023 aikana noin kolmesta neljään kertaa. Osallistumalla pääset vaikuttamaan alueen yritysten ja koulutustenjärjestäjien väliseen yhteistyöhön ja saat kokemusta ennakoinnin menetelmien käytännön soveltamisesta.
Tulevaisuus tehdään yhdessä – Tervetuloa mukaan toimintaan!

Ota yhteyttä

Heidi Huttunen
hankeasiantuntija, EMill ennakointimalli hanke
heidi.huttunen@ysao.fi

Haemme ohjaajaa, oppimisen tukeen

Opiskeluhyvinvointi ja oppimisen tuki, Osaamispalvelut

Ohjaaja, oppimisen tuki

Haemme ohjaajaa käynnistyvään oppimisen tuen tiimiin, vakituiseen tehtävään 1.1.2026 alkaen.

Toimit ohjaajana ensisijaisesti oppimisen tuen toteutuksissa. Tehtävässä pääset mukaan kehittämään toimintatapoja ja toteutuksia erilaisten oppimisen haasteiden äärellä olevien opiskelijoiden tukemiseen opintojensa edistämiseksi, työparina tiimin erityisopettajien kanssa tai itsenäisesti. Työskentelet eri kampuksillamme, myös eKampuksella, tai tarpeen mukaan myös työpaikoilla, tukea tarvitsevien opiskelijoiden mukaan.

Edellytämme valittavalta tehtävään soveltuvaa koulutusta, sekä vahvaa ja monipuolista ohjausosaamista monenlaisten oppijoiden parissa.

Tehtävässä onnistuminen edellyttää ohjausosaamisen lisäksi valmiutta itsenäiseen työskentelyyn, yhteistyö- ja tiimitaitoja, digitaitoja ja etenkin kykyä ja halua toimia erilaisista taustoista tulevien opiskelijoidemme tukena. Arvostamme erilaisten oppimisen haasteiden tuntemusta, kokemusta maahan muuttaneiden ohjauksesta sekä kykyä toimia myös englannin kielellä.

Tarjoamme Sinulle mukavat ja osaavat työkaverit ja tiimin tuen, ajanmukaiset työvälineet, mahdollisuuden kehittää itseäsi ja esim. ePassi -etuudet hyvinvointisi tueksi.

Valittavan tulee esittää lain 504/2002 mukainen rikosrekisteriote. Palkkaus ja palvelussuhteen ehdot määräytyvät KVTES:en mukaan. Tehtävässä noudatetaan 6 kk koeaikaa.

Lisätietoja antaa opiskeluhyvinvointipäällikkö Kaj Jääskeläinen, 040 1772831, kaj.jaaskelainen@ysao.fi

Lähetä vapaamuotoinen hakemus ja ansioluettelosi 17.11.2025 klo 15 mennessä sähköpostitse kirjaamo@ysao.fi

Haemme päätoimista tuntiopettajaa, maarakennusalalle

Haemme päätoimista tuntiopettajaa vakituiseen virkaan 1.1.2026 alkaen, ensisijaisesti Peltoniemen yksikköön.

Päätehtäväsi on oppimisen ohjaus ja osaamisen arviointi monipuolisin menetelmin eri oppimisympäristöissä, myös verkossa. Opetuksen tueksi laadittavan materiaalin sisällöntuotanto sekä muut kehittämistehtävät yhdessä tiimin kanssa, sekä työelämäyhteistyö ovat kiinteä osa opettajan tehtäviä.

Opetus-, kehittämis- ja vastuutehtävät vahvistetaan vuosittain työaikasuunnitelmassa. Päätoimisen tuntiopettajan vuosityöaika on 800-1500 tuntia, ja se voi vaihdella vuosittain.

Valittavalla tulee olla monipuolista rakentamisalojen osaamista, vähintään maarakennuskoneiden käytöstä, erilaisten rakennustyömaiden organisoinnista ja ohjauksesta sekä työturvallisuudesta. Tehtävissä onnistuminen edellyttää vahvaa ohjauksellista työotetta, taitoa ja halua toimia monenlaisten oppijoiden kanssa, verkosto- ja yhteistyötaitoja sekä vahvaa digiosaamista. Kyky ohjata ja toimia myös englannin kielellä on eduksi.

Kelpoisuusvaatimus ammatillisen opettajan kelpoisuusasetuksen 986/98, luku 5, 13 § 2 mom. mukaan (vähintään alan erikoisammattitutkinto, pedagogiset opinnot ja 5 vuoden työkokemus alalta). Palkkaus ja palvelussuhteen ehdot OVTES osio C kl1 mukaan. Virassa noudatetaan 6 kk koeaikaa.

Tarjoamme Sinulle mukavat ja osaavat työkaverit ja tiimin tuen, ajanmukaiset työvälineet, mahdollisuuden kehittää itseäsi ja esim. ePassi -etuudet hyvinvointisi tueksi.

Valittavan tulee esittää lain 504/2002 mukainen rikosrekisteriote sekä lääkärintodistus. Palkkaus ja palvelussuhteen ehdot määräytyvät OVTES osio C:n mukaan. Sovellamme kl 1 palkkausta. Virassa noudatetaan 6 kk koeaikaa.

 Lisätietoja tehtävästä antaa koulutuspäällikkö Ossi Räty, 0400 793181, ossi.raty@ysao.fi

 Lähetä vapaamuotoinen hakemus ja ansioluettelosi sähköpostitse kirjaamo@ysao.fi 20.11.2025 klo 15 mennessä.

Haemme päätoimista tuntiopettajaa, maatalousalalle

Luonnonvaraosaaminen, Osaamispalvelut

Päätoiminen tuntiopettaja, maatalousala

Haemme päätoimista tuntiopettajaa vakituiseen virkaan 1.1.2026 alkaen, ensisijaisesti Peltoniemen yksikköön.

Päätehtäväsi on oppimisen ohjaus ja osaamisen arviointi monipuolisin menetelmin eri oppimisympäristöissä, myös verkossa. Opetuksen tueksi laadittavan materiaalin sisällöntuotanto sekä muut kehittämistehtävät yhdessä tiimin kanssa, sekä työelämäyhteistyö ovat kiinteä osa opettajan tehtäviä.

Opetus-, kehittämis- ja vastuutehtävät vahvistetaan vuosittain työaikasuunnitelmassa. Päätoimisen tuntiopettajan vuosityöaika on 800-1500 tuntia, ja se voi vaihdella vuosittain.

Valittavalla tulee olla monipuolista alan osaamista, vähintään maatalousyrittäjyydestä, nautojen hoidosta sekä navetan ylläpidosta. Tehtävissä onnistuminen edellyttää vahvaa ohjauksellista työotetta, taitoa ja halua toimia monenlaisten oppijoiden kanssa, verkosto- ja yhteistyötaitoja sekä vahvaa digiosaamista. Kyky ohjata ja toimia myös englannin kielellä on eduksi.

Kelpoisuusvaatimus ammatillisen opettajan kelpoisuusasetuksen 986/98, luku 5, 13 § mukaan (soveltuva korkeakoulututkinto, pedagogiset opinnot ja 3 vuoden työkokemus alalta). Palkkaus ja palvelussuhteen ehdot OVTES osio C kl1 mukaan. Virassa noudatetaan 6 kk koeaikaa.

Tarjoamme Sinulle mukavat ja osaavat työkaverit ja tiimin tuen, ajanmukaiset työvälineet, mahdollisuuden kehittää itseäsi ja esim. ePassi -etuudet hyvinvointisi tueksi.

Valittavan tulee esittää lain 504/2002 mukainen rikosrekisteriote sekä lääkärintodistus. Palkkaus ja palvelussuhteen ehdot määräytyvät OVTES osio C:n mukaan. Sovellamme kl 1 palkkausta. Virassa noudatetaan 6 kk koeaikaa.

 Lisätietoja tehtävästä antaa va. koulutuspäällikkö Tarmo Voutilainen, 0400 793187, tarmo.voutilainen@ysao.fi

  Lähetä vapaamuotoinen hakemus ja ansioluettelosi sähköpostitse kirjaamo@ysao.fi 20.11.2025 klo 15 mennessä.

Haemme päätoimista tuntiopettajaa, hevosalalle

Luonnonvaraosaaminen, Osaamispalvelut

Päätoiminen tuntiopettaja, hevosala

Haemme päätoimista tuntiopettajaa vakituiseen virkaan 1.1.2026 alkaen, ensisijaisesti Hingunniemen yksikköön.

Päätehtäväsi on oppimisen ohjaus ja osaamisen arviointi monipuolisin menetelmin eri oppimisympäristöissä, myös verkossa. Opetuksen tueksi laadittavan materiaalin sisällöntuotanto sekä muut kehittämistehtävät yhdessä tiimin kanssa, sekä työelämäyhteistyö ovat kiinteä osa opettajan tehtäviä.

Opetus-, kehittämis- ja vastuutehtävät vahvistetaan vuosittain työaikasuunnitelmassa. Päätoimisen tuntiopettajan vuosityöaika on 800-1500 tuntia, ja se voi vaihdella vuosittain.

Valittavalla tulee olla vahva ja monipuolinen käytännön osaaminen alalta, vähintään hevosten hoidosta ja liikuttamisesta (ravihevoset ja ratsut), talliympäristön ylläpidosta ja kehittämisestä sekä varuste- ja valjastöistä. Traktorin ja pientyökoneiden hallinta varmistaa opetuksen ja ohjauksen laadukasta toteutusta.

Tehtävissä onnistuminen edellyttää vahvaa ohjauksellista työotetta, taitoa ja halua toimia monenlaisten oppijoiden kanssa, verkosto- ja yhteistyötaitoja sekä vahvaa digiosaamista. Kyky ohjata ja toimia myös englannin kielellä on eduksi. Siittola-avustajan pätevyys antaa pohjan hevosten jalostamisen sisältöjen toteutuksessa, oriaseman toimintaa hyödyntäen.

Kelpoisuusvaatimus ammatillisen opettajan kelpoisuusasetuksen 986/98, luku 5, 13 § 2 mom. mukaan (vähintään alan erikoisammattitutkinto, pedagogiset opinnot ja 5 vuoden työkokemus alalta). Palkkaus ja palvelussuhteen ehdot OVTES osio C kl1 mukaan. Virassa noudatetaan 6 kk koeaikaa.

Tarjoamme Sinulle mukavat ja osaavat työkaverit ja tiimin tuen, ajanmukaiset työvälineet, mahdollisuuden kehittää itseäsi ja esim. ePassi -etuudet hyvinvointisi tueksi.

Valittavan tulee esittää lain 504/2002 mukainen rikosrekisteriote sekä lääkärintodistus. Palkkaus ja palvelussuhteen ehdot määräytyvät OVTES osio C:n mukaan. Sovellamme kl 1 palkkausta. Virassa noudatetaan 6 kk koeaikaa.

Lisätietoja tehtävästä antaa va. koulutuspäällikkö Tarmo Voutilainen, 0400 793187, tarmo.voutilainen@ysao.fi

  Lähetä vapaamuotoinen hakemus ja ansioluettelosi sähköpostitse kirjaamo@ysao.fi 20.11.2025 klo 15 mennessä.

Haemme päätoimista tuntiopettajaa, äidinkieli ja S2

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä YSAO, Osaamispalvelut, Yhteinen osaaminen

_________________________________________________________________________________

Haku päättyy: 24.11.2025 15:00                    Työsuhteen kesto: Määräaikainen

Ilmoitus jätetty: 5.11.2025 12:00                   Työn luonne: Osa-aikatyö

_________________________________________________________________________________

Tehtävän kuvaus

Haluatko päästä varmistamaan, että tulevilla ammattilaisilla olisi äidinkielen taitojen osalta parhaat mahdollisuudet menestyä paitsi työelämässä, myös jatko-opinnoissa? Haemme juuri Sinua sijaiseksi ajalle 1.1.-31.12.2026.

Ensisijainen tehtäväsi on äidinkielen oppimisen ohjaus ja osaamisen arviointi monipuolisin menetelmin eri oppimisympäristöissä, opiskelijoiden erilaiset taustat ja oppimistavoitteet huomioiden. Opetat myös suomea vieraana kielenä. Tehtäviin kuuluu kiinteästi kehittämistehtävät yhdessä tiimin ja asiantuntijoiden kanssa. Opetus-, kehittämis- ja vastuutehtävät vahvistetaan vuosittain työaikasuunnitelmassa. Päätoimisen tuntiopettajan vuosityöaika on 800-1500 tuntia, ja se voi vaihdella vuosittain. Ensisijainen työntekopaikka on Sankariniemen kampus Iisalmessa. Tehtävässä pääset liikkumaan YSAOn eri toimipaikoissa, joten työ edellyttää oman auton käyttömahdollisuutta.

Tehtävissä onnistuminen edellyttää vahvaa ohjauksellista työotetta, taitoa ja halua toimia monenlaisten oppijoiden kanssa, yhteistyötaitoja sekä digitaitoja. Arvostamme osaamista ja halukkuutta myös muiden yhteisten tutkinnon osien oppimisen ohjaamiseen.

Edellytämme asetuksen 986/98 5 luvun mukaista yhteisten tutkinnon osien (äidinkieli) opettajan kelpoisuutta. Kelpoisten hakijoiden puuttuessa huomioimme myös muut hakijat.  

Tarjoamme Sinulle mukavat ja osaavat työkaverit ja tiimin tuen, ajanmukaiset työvälineet, mahdollisuuden kehittää itseäsi ja esim. ePassi -etuudet hyvinvointisi tueksi.

Liitä hakemukseen ansioluettelosi.

Valittavan tulee esittää lain 504/2002 mukainen rikosrekisteriote. Palkkaus ja palvelussuhteen ehdot määräytyvät OVTES osio C:n mukaan. Sovellamme kl 1 palkkausta. Virkasuhteessa noudatetaan 6 kk koeaikaa.

Työpaikkaa haetaan ensisijaisesti sähköisesti osoitteessa www.kuntarekry.fi haku päättyy 24.11.2024 klo 15.00

Työ alkaa:                                      1.1.2026 – 31.12.2026

Palkkaus:                                       OVTES osio C, kl 1 mukainen

Työavain:                                       YSAO-03-6-25

Yhteystiedot: Vs. koulutuspäällikkö Iliana Kashevskiy, 0400 793369, iliana.kashevskiy@ysao.fi

Tarjouspyyntö teknisten pientarvikkeiden hyllytyspalvelusta 2026-2028

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä (jäljempänä ”tilaaja” tai ”hankintayksikkö”) pyytää tarjousta pientarvikkeiden hyllytyspalvelusta toimipisteisiin Iisalmeen ja Siilinjärvelle ajalle 2026–2028. Hankinta sisältää eri opetusalojen pajatyöskentelyssä tarvittavia pientarvikkeita, jotka ovat jaettu liitteenä 1 olevassa tarjouslomakkeella seuraaviin tuoteryhmiin kuten hitsaustarvikkeet, koneistuksen tarvikkeet, kiinnitystarvikkeet, kemikaalit, paristot ja polttimot, suojaimet, katkaisulaikat, terät, teipit ja mitat. Kaikkien tuotteiden on oltava ammattikäyttöön soveltuvia ja täytettävä niille asetetut turvallisuusmääräykset (esim. CE-merkintä).

Hankinnan kohteena ovat seuraavat toimipisteet ja hyllytyspaikat:
• Sankariniemen kampus, Asevelikatu 4, Iisalmi
1.Hitsaamo, 2. Koneistus ja Koneasennus, 3. Talotekniikka
• Peltoniemen toimipiste, Kotikyläntie 254, Iisalmi
1.Mara-halli, 2. Ajoneuvoasennus
• Maarakennus Toivalan toimipiste, Takojantie 9, Siilinjärvi
• Kyllikinkadun talonrakennus työmaa, Kyllikinkatu 9, Iisalmi (kesäkuulle 2026 saak-ka)

Tilaaja valitsee vertailun perusteella yhden (1) toimittajan, jonka kanssa se tekee sopimuksen.

Tarjousten vertailu ja valintaperusteet
Tarjouksen valintaperusteena on hintasuhteeltaan kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous, joka muodostuu tuotekorin hinnan, alennusprosentin ja toimitusmaksun yhteenlasketusta pistemäärästä max. 100 pistettä. Korkeimman pisteluvun saanut tarjous valitaan sopimuskumppaniksi.

Lisätietopyynnöt ja -vastaukset
Hankintaa koskevat mahdolliset lisätietokysymykset tulee lähettää sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@ysao.fi viimeistään 11.11.2025 klo 12 mennessä. Kirjoita sähköpostin aihekenttään ”Lisätietopyyntö pientarvikkeiden hyllytyspalvelu ”. Yhteenveto lisätietokysymyksistä vastauksineen julkaistaan 12.11.2025 klo 15 mennessä tällä sivulla. Yhteenveto:

Tarjoajien on tarkistettava mahdolliset lisätiedot ja otettava ne tarjouksessaan huomioon. Muita lisätietoja ei katsota hankintayksikköä sitoviksi. Tarjoajien tasapuolisen kohtelun vuoksi tarjouspyyntöön liittyviin kysymyksiin ei vastata puhelimitse.

Tarjousten laatiminen ja jättäminen
Tarjouslomake on tarjouksen jättämisen yhteydessä palautettava täydellisesti/ohjeen mukaan täytettynä mahdollisine liitteineen sähköpostitse aiheella ”Tarjous pientarvikkeiden hyllytyspalvelusta” 18.11.2025 klo 12 mennessä osoitteeseen kirjaamo@ysao.fi. Lähetetyn tarjouksen perille saapumisesta vastaa tarjoaja. Määräajan jälkeen saapuneita tarjouksia ei oteta huomioon.

Hankintapäätös annetaan sähköisesti tiedoksi kaikille tarjoajille. Tarjoajan tulee ilmoittaa tarjouslomakkeella yhteyshenkilön sähköpostiosoite, johon päätös voidaan toimittaa.

Tarjouspyyntöasiakirjat
Hankinnan kohde ja sitä koskevat vaatimukset ovat kuvattu yksityiskohtaisesti seuraavissa liitteissä:
Tarjouspyyntö
Liite 1 Tarjouslomake
Liite 2 Sopimusluonnos
Liite 3 JYSE2025-ehdot tavarahankinnoissa
Liite 4 JYSE2025-ehdot palveluhankinnoissa

Ylä-Savon talousaluerahaston stipendiehdokkaiden haku 2025

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän hallinnoima Ylä-Savon talousalueen rahasto hakee sopivia ehdokkaita stipendin/huomionosoituksen saajaksi vuonna 2025.

Stipendin saaja voi olla nykyinen tai entinen Ylä-Savon ammattiopiston työntekijä tai opiskelija tai oppilaitoksen ulkopuolinen henkilö, joka täyttää rahaston sääntöjen mukaiset vaatimukset ja joka ei ole jo aiemmin saanut rahaston jakamaa stipendiä. Stipendi ei ole ns. ”hyvän työntekijän” tai ”hyvän tyypin” -palkinto, vaan edellyttää toimin-taa/tekoja, joiden vaikutukset tunnistetaan ja tunnustetaan myös YSAOn ulkopuolella.

Ehdokasta stipendinsaajaksi voi esittää verkkolomakkeen kautta 28.11.2025 klo 14 mennessä: https://link.webropol.com/s/talousaluerahasto2025
Johtokunta tekee päätökset palkittavista henkilöistä joulukuussa. Ehdokkaiden ja ehdotusten tekijöiden nimiä ei julkaista, eikä johtokunta perustele päätöksiään muutoin, kuin myönnettävien stipendien osalta.

Ylä-Savon talousaluerahasto on vuonna 2015 perustettu rahasto, jonka pääomana on Ylä-Savon Kehitys Oy:n lahjoittamat Ylä-Savon talousalueen liiton rahaston varat. Rahaston varojen käytöstä päättää rahaston johtokunta. Rahaston säännöissä on mainittu, että rahasto myöntää stipendejä seuraavasti:
”3 § Rahaston tarkoitus ja tuoton jakaminen
Rahaston tarkoituksena on jakaa stipendejä ja huomionosoituksia Ylä-Savon
ammattiopiston opiskelijoille, työntekijöille sekä muille yksityishenkilöille, jotka ovat omalla toiminnallaan merkittävästi edistäneet Ylä-Savon ammattiopistoa ja Ylä-Savon aluetta, niiden elinvoimaisuutta, tunnettuutta ja yläsavolaisuutta.”

Stipendit on jaettu aikaisempina vuosina seuraaville henkilöille:
2016 Timo Vääränen, Janne Rautula, Juuso Lehto
2017 Teija Strandman, Pekka Lyytikäinen, Mika Hujanen
2018 Tuomo Lahtinen, Heidi Tuomainen, Jere Heiskanen
2019 Mira Jaatinen, Elina Heikkinen, Mika Lappalainen, Jukka Vattukallio, Antti Korolai-nen
2020 Terttu Kortelainen, Anna-Mari Olbricht, Esko Marttila, Jarmo Ylisipola
2021 Pirjo Pellikka, Miika Vaarasuo, Tuomas Pesonen, Pentti Halonen
2022 Outi Jäntti, Tuula Väisänen, Juha-Pekka Rusanen
2023 Arttu Miettinen, Tuovi Huttunen, Peter Torn, Hannu Juntunen
2024 Antti Ronkainen, Katja Turunen, Juuso Niskanen, Jouko Tiainen

Rahaston johtokunnan puolesta
Kari Puumalainen, kuntayhtymän johtaja / rehtori

Haemme opetusmaatilan työnjohtajaa

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä YSAO, Osaamispalvelut, Luonnonvaraosaaminen

_________________________________________________________________________________

Haku päättyy: 13.11.2025 15:00                    Työsuhteen kesto: Vakinainen

Ilmoitus jätetty: 27.10.2025 14:00                 Työn luonne: Kokoaikatyö

_________________________________________________________________________________

Tehtävän kuvaus

Oletko maatilatoimintojen ja esihenkilötyön ammattilainen, joka haluaa näköalapaikan toimialan sekä ammatillisen koulutuksen kehitykseen? Haemme juuri Sinua opetusmaatilan työnjohtajaksi vakituiseen tehtävään 1.1.2026 alkaen.

Hingunniemen ja Peltoniemen opetusmaatilat toimivat hevostalouden, maatilatalouden sekä eläintenhoidon (seura-, harraste- ja tuotantoeläimet) oppimisympäristöinä. Opetusmaatilan työnjohtajana toimit molempien maatilojen henkilöstön ja operatiivisen toiminnan esihenkilönä, tiiviissä yhteistyössä opetustoiminnan kanssa. Toimit myös tilojen ensisijaisena viljelijänä vastaten viranomaisyhteistyöstä, raportoinneista, viljelysuunnitelmista ja tukihakemuksista.

Työsi ytimessä ovat maatilojen toimintojen täysimääräinen hyödyntäminen opiskelijoidemme ammattitaidon kehittymisessä, sekä vastuullisuuden ja työn sujuvuuden edistäminen.

Valittavalla tulee olla tehtävään soveltuva koulutus ja vahva toimialan sekä esihenkilötyön osaaminen.

Tehtävässä menestyminen edellyttää osaamista ja kokemusta maatilojen eri toiminnoista, sekä näkemystä toimintojen kehittämisestä sujuviksi ja yhä laadukkaammiksi oppimisympäristöiksi. Tunnet ja ymmärrät maatilojen automaatiota, teknologioita, sekä digitalisaation mahdollisuuksia. Kyky ja soveltuvuus esihenkilötyöhön, yhteistyötaidot, kyky oppia uutta ja toimia joustavasti erilaisten asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa, myös englannin kielellä, mahdollistavat onnistumisen.

Työsi tueksi tarjoamme osaavat ja sitoutuneet tiimit ja työkaverit, asianmukaiset työvälineet sekä YSAOn henkilöstöetuudet. Työskentelemme YSAOlla monipaikkaisesti, vaikkakin tämä tehtävä edellyttää pääsääntöisesti läsnätyötä maatiloilla. Tule meille työkaveriksi, meillä on vahva yhdessä tekemisen meininki!

Liitä hakemukseen ansioluettelosi.

Valinta on ehdollinen siihen saakka, kunnes valittu on esittänyt hyväksyttävän rikosrekisteriotteen (L504/2002). Tehtävässä noudatetaan 6 kk koeaikaa.

Työpaikkaa haetaan ensisijaisesti sähköisesti osoitteessa www.kuntarekry.fi https://www.kuntarekry.fi/fi/tyopaikat/opetusmaatilan-tyonjohtaja-ysao-03-5-25/ hakuaika päättyy 13.11.2025 klo 15:00

Työ alkaa:                                      1.1.2026

Palkkaus:                                       4643-5015 €/kk, KVTES

Työavain:                                       YSAO-03-5-25

Yhteystiedot: koulutuspäällikkö Tarmo Voutilainen, 0400 793187 tarmo.voutilainen@ysao.fi

YSAO mukaan ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeiluun

Lehdistötiedote 23.10.2025
Julkaisuvapaa: Heti

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä (Ylä-Savon ammattiopisto YSAO) on valittu mukaan ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeiluun.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on valinnut Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän mukaan osallistumaan Ammatillisen toiminnanohjauksen kokeiluun. Kokeiluun haki mukaan 85 järjestäjää eri puolilta Suomea ja kokeiluun valittiin 40 järjestäjää Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin tekemän arvioinnin pohjalta.

Kokeilun tausta ja tavoite

  • Laki toiminnanohjauksen kokeilusta hyväksyttiin 30.12.2024.
  • Kokeilu alkaa 1.1.2026 ja kestää 31.12.2033 asti.

Tavoitteena on muun muassa:

  • parantaa ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta ja laatua
  • lisätä koulutuksen järjestäjän, työ- ja elinkeinoelämän, hallinnon ja alueen välistä vuoropuhelua
  • tarjota koulutuksen järjestäjille mahdollisuus vastata nopeammin ja joustavammin oman alueensa osaamis- ja koulutustarpeisiin

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän osallistuminen kokeiluun merkitsee, että saamme erillisen kokeiluluvan, jonka perusteella voimme järjestää nykyistä vapaammin lähes kaikkia ammatillisia tutkintoja ja koulutuksia kokeilun ajalle.

Tämä antaa mahdollisuuden entistä joustavampaan koulutustarjontaan ja tiiviimpään yhteistyöhön alueen elinkeinoelämän kanssa. Lisäksi voimme kehittää koulutustarjontaamme siten, että koulutuksen saatavuus ja saavutettavuus alueellamme voidaan turvata.

Kevään 2026 aikana opetus- ja kulttuuriministeriö käy neuvottelut kunkin kokeiluun valitun järjestäjän kanssa erikseen, jolloin sovitaan järjestäjäkohtaisesti kokeilun tavoitteet ja toimenpiteet koulutustarjonnan, työmarkkinoiden kohtaannon sekä laadun varmistamisen näkökulmista.

Ylä-Savossa valmistellaan loppuvuoden ja kevään aikana yhteistyössä eri osapuolien kanssa suunnitelmaa, jossa huomioidaan alueen erityispiirteet sekä oppijoiden ja työelämän ja oppijoiden tulevat tarpeet.

”On suuri ilo, että Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä on valittu tähän merkittävään ammatillisen koulutuksen uudistushankkeeseen. Tämä antaa meille ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää koulutustarjontaamme entistä ketterämmin alueen työ- ja elinkeinoelämän tarpeita vastaavaksi. Valinta on meille tärkeä askel eteenpäin: se vahvistaa mahdollisuuksiamme tukea alueen yrityksiä ja yhteisöjä, mutta ennen kaikkea opiskelijoitamme – jotta osaaminen ja työ pysyvät Ylä-Savossa myös tulevaisuudessa”, toteaa Kari Puumalainen, kuntayhtymän johtaja ja rehtori.

Lisätietoja

Kari Puumalainen
kuntayhtymän johtaja ja rehtori
040 1778 600
kari.puumalainen@ysao.fi

Yhteistyöllä vahvistetaan infra-alan ammattitaitoa

Kaivinkone maarakennustyömaalla.

Ylä-Savon ammattiopisto YSAO tekee tiivistä yhteistyötä infrarakentamisen yritysten kanssa vastatakseen alan osaajatarpeisiin. YSAOn Liperin Ylämyllyn toimipiste on noussut itäisen Suomen infra-alan aikuiskoulutuksen keskukseksi, joka palvelee yrityksiä Kainuusta Etelä-Savoon ja Keski-Suomeen asti. Ylämyllyn asema perustuu vahvaan yhteistyöhön ja yhteiseen tavoitteeseen kehittää koko infrarakentamisen toimialaa.

– Teemme töitä sen eteen, että yritykset saavat osaavaa työvoimaa ja ala kehittyy, tiivistää opettaja Peter Torn.

Kolme henkilöä seisoo kadunrakennustyömaalla.

Koulutusratkaisuja yritysten tarpeisiin

Ylämylly tunnetaan ketterästä ja yrityslähtöisestä toimintatavastaan. Yrityksille tarjotaan sekä räätälöityjä henkilöstökoulutuksia että mahdollisuuksia osallistua työllisyysalueen tilaamiin rekry- ja täsmäkoulutuksiin. Näissä koulutusmuodoissa yritykset voivat joko kouluttaa uusia työntekijöitä tai päivittää jo työskentelevien osaamista. Työllisyysalue tukee koulutuksia 50–70 prosentin osuudella kokonaiskustannuksista.

– Toimimme yritysten kumppanina, emme vain kouluttajana. Suunnittelemme koulutukset yhdessä yritysten kanssa, heidän tarpeidensa mukaan, kertoo opettaja Kimmo Kukkonen.

Laaja osaaminen ja asiantuntijaverkosto

YSAOn vahvuutena on jatkuva kehittämistyö ja laaja yhteistyöverkosto alan toimijoiden kanssa. Yritykset ovat antaneet kiitosta uusien työntekijöiden kouluttamisesta sekä nykyhenkilöstön osaamisen kehittämisestä, nopeasti ja laadukkaasti ja tarpeen mukaan. Verkostorakentajan ammattitutkinto ja muita työelämälähtöisiä koulutuksia järjestetään myös oppisopimuskoulutuksina, tiiviissä yhteistyössä alan yritysten kanssa.

Henkilö seisoo sisällä. liikennemerkki taustalla.

– Koulutuksen myötä on tullut uusia juttuja, mutta maarakennusalalla paras oppi tulee työtä tekemällä, toteaa kaivinkoneenkuljettaja Juha Tikka, Luiskalle Oy:stä.

Juha opiskeli työn ohessa maarakennusalan ammattitutkinnon, ja aikomuksena on jatkaa opintoja alan erikoisammattitutkintoon. Hän on aikaisemmin opiskellut myös talouden- ja hallinnon merkonomiksi, mutta yksi tuurauskeikka vei hänet maarakennusalan hommiin. Kaivinkoneenkuljettajan työssä hän on viihtynyt jo 23 vuotta.


EduSavo tukee yritysten kehittämistä

YSAOn omistama EduSavo Oy tuottaa koulutus- ja kehittämispalveluita yritysten tarpeisiin. EduSavon kautta yritykset voivat hankkia Ylämyllyn yksikön toteuttamia räätälöityjä yrityskoulutuksia lähiesihenkilöille ja tiiminvetäjille. Oppilaitoksen erityisosaamiseen kuuluu muun muassa muoviputkistojen hitsauskoulutus, johon on Kiwa Inspectan auditoima kouluttajapätevyys.

– Yritykset arvostavat sitä, että olemme helposti lähestyttävä, ketterä ja laadukas kumppani. Meihin kannattaa olla yhteydessä matalalla kynnyksellä, opettaja Jarmo Vänttinen kannustaa.

Kohtaamisten itä -seminaari 26.11.2025

Tule mukaan rakentamaan Itä-Suomesta vahvaa, avointa ja houkuttelevaa aluetta! Kohtaamisten itä on paikka, jossa ihmiset, osaaminen ja Itä-Suomen yhteinen tulevaisuus tapaavat. Talent Hub Eastern Finland kutsuu sinut
mukaan rakentamaan tulevaisuutta, jossa kansainväliset osaajat juurtuvat vahvemmin Itä-Suomen työelämään ja
jossa uudet kohtaamiset avaavat ovia yhteistyölle, kasvulle ja elinvoimalle.

PAIKKA: Uusi Valamo, Valamontie 42, Heinävesi
AIKA: 26.11.2025, klo 9.30–15.00 (Yhteiskuljetukset Kuopiosta, Iisalmesta ja Joensuusta, matkaohjelma alkaa jo bussissa.)

MIKSI OSALLISTUA?

Pääset kokemaan elämyksellisen ja osallistavan seminaaripäivän, joka alkaa jo bussimatkalla kansainvälisten opiskelijoiden johdattamana. Saat kuulla vaikuttavia tarinoita oppilaitosten, työnantajien ja kansainvälisten osaajien onnistuneista kohtaamisista ja ideoida, miten ne voisivat toimia omassa organisaatiossasi. Pääset verkostoitumaan yli rajojen – maakuntien, toimialojen ja kulttuurien välillä. Voit olla mukana antamassa yhteisen lupauksen: miten varmistamme, että yhteistyömme jatkuu ja laajenee.

OHJELMAN KOHOKOHTIA

Kohtaamisten merkitys nyt – futuristi Elina Hiltunen avaa, miksi kansainväliset osaajat ovat Itä-Suomen tulevaisuuden voimavara
Talent Hubin tarinat – työnantajien, opiskelijoiden ja sidosryhmien dialogeja onnistumisista
Inspiraatiota muualta – Aalto-yliopiston ja Espoon rohkeat ratkaisut
Yhteinen kompassi -paneeli – mitä lupaamme tehdä yhdessä jo vuonna 2026?

Bussikuljetus lähtee Iisalmesta (YSAO, Asevelikatu 4) klo 7.15. Reitti: Iisalmi-Toivala-Tuusniemi-Uusi Valamo, Valamontie 42, Heinävesi. Paluu klo 15:00 samaa reittiä takaisin. Bussiin mahtuu 20 henkilöä.

Tulevaisuuden Maidon vastuullisuus näkyväksi

Tulevaisuuden Maidon vastuullisuus näkyväksi

– vastuullisuusraportointi osaksi maitotilan arkea

 Ilmastotoimet, eläinten hyvinvointi ja taloudellinen kestävyys ovat olleet jo pitkään osa maitotilojen kehitystä. Yritysmaailman puolella tutumpi ESG-raportointi tuo uusia mahdollisuuksia tehdä myös maitotilan vastuullisuus näkyväksi. Tästä työkalusta on hyötyä varsinkin rahoittajille, mutta myös yhteistyökumppaneille kuin kuluttajillekin. Sen avulla voidaan maitotilalla kehittää toimintaa entistä kestävämmäksi.

Mitä ESG-vastuullisuusraportti tarkoittaa?

ESG tulee sanoista Environmental, Social and Governance eli sillä tarkoitetaan yrityksen ympäristö-, sosiaaliseen ja hallinnolliseen vastuuseen liittyviä tekijöitä. ESG-vastuullisuusraportointi on tapa kuvata organisaation toimintaa näillä kolmella osa-alueella. Yritysmaailmassa ESG-raportointi on jo vakiintunut käytäntöön, mutta maitotiloilla toistaiseksi vapaaehtoista. Suomalaisilla tiloilla on pitkään kiinnitetty huomiota toiminnan vastuullisuuteen, mutta paine myös sen dokumentointiin kasvaa. Varsinkin rahoituspuolella seuranta- ja vakavaraisuusvaatimukset ovat kiristyneet Maailman epävakauden, finanssikriisin ja EU:n vihreän kehityksen ohjelman kautta. Myös kuluttajat, kauppa ja teollisuus odottavat maatiloilta toiminnan läpinäkyvyyttä.

Eikö maidontuotanto ole vastuullista?

Suomalaisessa maidontuotannossa on panostettu vastuullisuuteen pitkäjänteisesti jo monin tavoin. Maidontuotanto perustuu pohjoisen oloissa hyvin kasvavaan nurmeen, joka sitoo tehokkaasti hiiltä. Ruokinnassa ei käytetä soijaa tai geenimuunneltuja rehuja. Lehmien jalostuksessa on huomioitu eläinten kestävyys ja rehun käytön tehokkuus. Vastuullisuus näkyy myös eläinten ja viljelijöiden hyvinvointiin panostamisessa.

Maatilojen koneet ja laitteet ovat kehittyneet vauhdilla energiatehokkaammiksi. Teknologiaa ja sen kautta kerättävän datan avulla tuotantoa pystytään ohjaamaan entistä tarkemmin. Maatalouden ilmastovaikutuksiin kiinnitetään myös paljon huomiota. Hiiliviljely otetaan huomioon viljelytoimissa, ja syntyviä päästöjä pyritään tavoitteellisesti vähentämään. Uusiutuvan energian hyödyntämisen mahdollisuudet kiinnostavat yhä enemmän maatiloja. Usealla tilalla on jo käytössä aurinkopaneeleja, ja biovoimalaitos investoinnit ovat saavuttaneet yhteistyön kautta entistä pienempiä tiloja.

Voidaan todeta, että maatiloilla on jo moni asia osattu ottaa huomioon, mutta aina toimintaa voi ja tulee kehittää entistä paremmaksi. Maataloutta syytetään usein merkittäväksi kasvihuonekaasujen aiheuttajaksi. Toisaalta tulee ymmärtää, että maatalous on ruuan tuottajana elintärkeää. Maatalous voi myös omilla toimillaan olla osa ilmastoratkaisuja vastuullisen toiminnan kehittämisen kautta. Vastuullisuustoimet kehittyvät jatkuvasti ja raportointi voi antaa tiloilla aihetta pohtia asioita uusilta kanteilta.

Tulevaisuuden maatila -hankkeessa luotu työkalu

Tulevaisuuden maatila -hankkeessa on kehitetty vastuullisuusraportointia varten työkalu, jonka avulla maatilat voivat laatia ESG-vastuullisuusraportin erityisesti rahoittajien, mutta myös muiden sidosryhmien tarpeisiin. Työkalu pohjautuu ESG-raportoinnin periaatteisiin, mutta on sovitettu lypsykarjatiloihin. Raportti koostuu neljästä osiosta: maatilan perustiedot, ympäristö, sosiaalinen vastuu sekä talous ja hallinto.

Selaimessa toimiva työkalu on tehty käyttäjäystävälliseksi. Tiedot tallentuvat automaattisesti selaimen muistiin, mikä tuo joustoa lomakkeen täyttämiseen. Esimerkiksi jos selain sulkeutuu vahingossa kesken käytön, tiedot löytyvät yhä valmiina selaimen muistista. Raportin voi myös tallentaa muokkausta varten erillisenä tiedostona tai valmiista raportista voi tehdä pdf-tulosteen.

Vastuullisuusraporttia voi täyttää itse niiltä osin, jotka ovat omalle tilalle olennaisia tai mistä tietoja on saatavilla. Tietojen saatavuus riippuu osin siitä, miten hyvin toimintaa on ennestään seurattu ja kirjattu. Jos joitain tietoja ei kirjata ylös, voi tarkkojen lukuarvojen tuominen raporttiin olla haastavaa.  Vanha sanonta: ”mitä mittaat, sitä voit kehittää”, pitäneen tässäkin paikkansa.

Valiolaisille tiloille tuli saataville vastaavana työkaluna Esko-työkalu.  Esko yhdistää raporttiin valmiiksi tietoa eri lähteistä, kuten Carbo Ympäristölaskurista, Valmasta ja Nasevasta. Automatisoitu täyttäminen tuo esimerkiksi ympäristötiedot lähes kokonaan Carbosta. Lisäksi Eskoon on sisällytetty tekoälypohjainen tekstintuottotoiminto, jonka avulla avainsanojen avulla voidaan tuottaa tekstiä. Nämä säästävät aikaa raportin täyttämisessä. Eskossa raportin loppuun liitetään automaattisesti tulkintaohje rahoittajaa varten.

Tulevaisuus

ESG-vastuullisuus raportoinnissa on tarkoituksena tuoda työkalun avulla selkeästi esille maatiloilla tehtävät toimet, erityisesti rahoittajaa ajatellen. Vastuullisuusraportointi ei vielä ole ratkaisevassa roolissa luotonsaannissa, mutta sen merkitys tulee todennäköisesti kasvamaan. Vastuullisuusraportointi on tärkeää myös vastuullisen yritystoiminnan kuin viestinnänkin näkökulmasta. Vastuullisuus kiinnostaa myös kuluttajia. Maitotilat ovat toteuttaneet jo pitkään erilaisia vastuullisuustoimenpiteitä, jotka tuovat lisäarvoa koko tuotantoketjulle, kuten meijerille tai lihatalolle. Vastuullisuusraportointia kannattaa toteuttaa maitotilojen lisäksi myös muilla maatiloilla.

Vaikka vastuullisuusraportointi on vielä kehittyvä työkalu maataloudessa, sen tarpeellisuus on tulevaisuudessa entistä oleellisempaa. Sitä ei pidä nähdä pakollisena toimintana, vaan mahdollisuutena kehittää oman tilan toimintaa. Maatilat ovat entistä tavoitteellisempia ja yritysmaisempia, joten johtamisen välineet tuovat toimintaan lisää varmuutta.

Eetu Pursiainen
Agrologiharjoittelija, Savonia-AMK


NOVA – nuorten osallisuus ja yhteisön vaikuttavuus

Hankkeen hallinnoija

Iisalmen kaupunki

Osatoteuttajat

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä ja TOIMI-työvalmennussäätiö sr.

Tavoitteet

Hankkeen päätavoitteena on tukea haasteellisessa elämäntilanteessa olevan nuoren edistymistä oman elämän toimijuudessa, opinnoissa ja työllistymisessä. Tavoitteena on rakentaa nuoren tarpeisiin perustuva asiakaslähtöinen, osallistava palvelumalli, joka pohjautuu yhteisövaikuttavuuteen perustuviin työskentelymenetelmiin eri sidosryhmien kesken.

YSAOn kohderyhmänä ovat toisen asteen ja TUVA-opiskelijat, joiden opinnot ovat hidastuneet, vaarassa keskeytyä tai jo keskeytyneet.

YSAOn tavoitteena hankkeessa on ehkäistä opintojen keskeyttämistä ja tarjota opiskelijoille varhaista, yksilöllistä tukea. Hanke mahdollistaa uusien yksilö- ja ryhmävalmennuksen menetelmien kehittämisen ja pilotoinnin opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opintoihin sitoutumisen vahvistamiseksi. Lisäksi YSAOn asiantuntijat tukevat oppimista ja ammatinvalintaa kartoittamalla oppimisvalmiuksia, tunnistamalla tuen tarpeita sekä tarjoamalla ohjausta jatkosuunnitelmien tekemiseen. YSAO osallistuu aktiivisesti yhteisövaikuttavuuden toimintamallin kehittämiseen ja moniammatillisen verkostoyhteistyön vahvistamiseen yhdessä alueellisten toimijoiden kanssa. Hankkeessa kehitetyt mallit ja käytännöt pyritään juurruttamaan osaksi YSAOn pysyvää palveluohjausta ja opiskelijahuollon toimintaa, jotta niiden vaikutukset jatkuvat myös hankkeen päätyttyä.

Kesto

1.9.2025 – 31.8.2027

Budjetti

271 238 €

Rahoittaja

Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Hankehenkilöstö

Pirita Mattila

NOVA-valmentaja, projektipäällikkö

pirita.mattila@ysao.fi, 050 350 0717

Jenni Tikkanen

Oppimisen asiantuntija

jenni.tikkanen@ysao.fi, 040 177 2834

Tiina Tervaniemi

Hankepäällikkö

tiina.tervaniemi@ysao.fi,040 4874807


Hackathon Ylä-Savo 6.11.2025 Iisalmessa

Puisia rattaita henkilöiden käsissä.

Marraskuussa 2025 Ylä-Savossa järjestetään ainutlaatuinen tapahtuma, jossa kiertotalous kohtaa opiskelijoiden luovuuden ja yritysten todelliset tarpeet. Sivuvirta Hackathon Ylä-Savo 2025 kokoaa yhteen kiertotaloudesta kiinnostuneet ratkomaan, miten puunjalostuksen sivuvirroista luodaan uusia, kestäviä tuotteita ja palveluita.

Tapahtuma on avoin kaikille; opiskelijoille, startupeille, tutkijoille, yrityksille ja yksittäisille innovaattoreille.

Tapahtumapäivän aikana ratkotaan kahden Ylä-Savon puualan yrityksen todellisia haasteita. Päivän paras ehdotus palkitaan ja etenee jatkokehitykseen yrityksissä.

Hackathonin haasteet ja yritykset:

Ipowood (Iisalmen Sahat Oy)
Haasteena sahauksesta aiheutuva puru ja hake joka menee energiakäyttöön, + tuotantolaitoksen energiantuotannossa käytettävän materiaalin jatkuvatoiminen laaduntarkkailu.

Lunawood
Haasteena vähäisempilaatuinen lauta, jota ei voi käyttää tuotannossa, jota menee energiahyödyntämiseen.

Tavoitteena on löytää molemmille yrityksille tuotannollistaloudellisesti järkevät ratkaisut, joiden avulla voidaan pidentää materiaalin elinkaarta ja kasvattaa energiatehokkuutta.

Miksi osallistua?

Hackathon tarjoaa mahdollisuuden kartuttaa arvokasta kokemusta todellisten haasteiden parissa. Tiimityöskentely opettaa projektinhallintaa, innovointia ja yhteistyötaitoja. Samalla avautuu ovia työelämään ja verkostoihin, joista voi olla hyötyä pitkälle tulevaisuuteen. Yrityksille ja muille ratkaisijoille hackathon on tilaisuus saada tuoreita näkökulmia liiketoiminnan ja tuotannon kehittämiseen. Ideat voivat johtaa konkreettisiin ratkaisuihin, jotka lisäävät resurssitehokkuutta, pienentävät ympäristökuormaa ja avaavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia!

Hackathon startti-info järjestetään verkossa ma 22.9.2025 klo 10–11 (infosta tehdään tallenne jälkikäteen katsottavaksi).

Ilmoittautumislomake webinaariin: https://link.webropolsurveys.com/EP/771253DA8A1E1F7B

Starttiin kannattaa tulla kuulolle ja päätöksen osallistumisesta voi tehdä infon jälkeen.

Voit ilmoittautua yksin, jolloin Sinut liitetään osaksi muuta tiimiä. Tuolloin tiimissäsi voi olla opiskelijoita muista oppilaitoksista, esimerkiksi UEFilta, YSAO:lta tai SAKKY:lta. Vaihtoehtoisesti voitte ilmoittautua joukkueena (max. 4 henkilöä).

Kilpailun ennakkotehtävässä jokainen tiimi tai yksilö ideoi ratkaisua yritysten haasteisiin 20.10.2025 mennessä. Ilmoittautumisen yhteydessä palautetaan myös ennakkotehtävä. Yritykset valitsevat ennakkotehtävien perusteella jatkoon menevät ideat viimeistään 28.10.2025.

Hackathon tapahtuma toteutetaan Iisalmessa to 6.11.2025 Savonia-ammattikorkeakoulun kampuksella, jossa tiimit jatkokehittävät omaa kilpailuehdotustaan yrityksille. Tapahtumapäivään osallistuville järjestetään kyyditys Iisalmeen.

Tarkempi paikka ja aika: 6.11.2025 klo 9–17 // Savonia-AMK, Iisalmen kampus, Haukisaarentie 2, 74130 Iisalmi

Lue lisää sivuilta: https://kiertotaloudella.fi/hackathon2025/

YSAO ryhtyy kouluttamaan uusia esihenkilöitä kadunrakennustyömaille Liperissä

Kolme henkilöä seisoo rakennuksen edustalla.

Ylä-Savon ammattiopisto YSAO kouluttaa Liperin Ylämyllyllä infrarakentamisen osaajia. Koulutettavat ovat aikuisopiskelijoita, eli asiantuntemustaan kehittäviä ammattilaisia tai yritysten tarvitsemia uusia työntekijöitä.
– Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä on keskittänyt infra-alan aikuiskoulutuksen Ylämyllylle. Palvelemme koko itäistä Suomea Kainuusta Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon kautta Etelä-Savoon, jopa Keski-Suomeen, kertoo infra-alan opettaja Peter Torn.
Maarakennusalan toisen asteen koulutusta on myös Iisalmessa ja Siilinjärvellä. Alan opiskelijoita on tällä hetkellä yhteensä yli 200. YSAO on yksi Suomen suurimmista infrarakentamisen ammatillisista kouluttajista.

Uusi koulutus alkaa tammikuussa 2026

Tammikuun alussa YSAO ryhtyy kouluttamaan Ylämyllyllä uutta paikallista maarakennusalan erikoisammattitutkinnon osaa, kadunrakennustyömaan johtamista (laajuus 40 osaamispistettä). Koulutuksessa on 12 paikkaa ja hakuaika on 1.10.–30.11.2025. Hakijat haastatellaan ja valinnat tehdään haastattelujen perusteella.
– Valittavilta edellytetään motivaatiota esihenkilötehtävään ja kokemusta infra-alalta esim. verkostorakentajana tai koneenkuljettajana. Heillä tulee olla kiinnostusta kadunrakentamisen käytännön johtamiseen työmaalla, Peter Torn listaa vaadittavia ominaisuuksia.
– Lisäksi olisi hyvä olla paineensieto- ja organisointikykyä, ongelmienratkaisu- ja vuorovaikutustaitoja sekä digiosaamista. Työmaan johtaja nimittäin vastaa johtamisesta paikan päällä. Toimenkuvaan kuuluu mm. työnjohtoa, turvallisuus- ja laatujohtamista, resurssisuunnittelua, aikataulutusta, määrä- ja kustannuslaskentaa sekä dokumentointia.
Koulutuspaketin hinta on hyvin edullinen, 150 €/henkilö.

Työmaiden johtajia tarvitaan

Peter Tornin mukaan työmaan johtajaa tarvitaan, kun hankkeen vastaava työnjohtaja ei useinkaan ehdi johtamaan kentällä. Hänen aikansa menee kokonaisuuden hallintaan ja paperisotaan. Isossa infrahankkeessa voi olla useita erillisiä työmaita.
– Vastaavalla työnjohtajalla on oltava teknisen alan korkeakoulututkinto.
Tilanne avaa mahdollisuuden työmaakohtaisille esihenkilöille, jotka ruohonjuuritasolla ohjaavat
työntekijöitä ja katsovat läheltä, että aikataulut pitävät, työn jälki on priimaa ja turvallisuus on kunnossa.

Opettaja Kimmo Kukkonen selvittää, että työmaan johtaja on aina läsnä huolehtimassa siitä, että asiat menevät oikein.
– Hän tekee työnsuunnittelua, seuraa työn laatua ja työturvallisuutta, ottaa vastaan tavaratoimitukset,
eli vastaa arjen aherruksen keskellä kaikesta, mitä työn eteneminen aikataulussa vaatii.

Hybridikoulutusta

Kadunrakennustyömaan johtamisen koulutus antaa ensin teoriaosaamisen.
– Eri osa-alueiden kouluttajina meillä on alojensa kotimaisia huippuasiantuntijoita, joten tarjolla on tuoreinta mahdollista tietoa, Peter Torn sanoo.
Kyseessä on hybridikoulutus eli osallistua voi joko paikan päällä Ylämyllyllä tai verkon kautta Teamsin ja Itslearning- verkko-oppimisympäristön kautta.
Opettaja Jarmo Vänttinen vahvistaa, että digitaaliset ratkaisut ovat helppokäyttöisiä.
– Ne ovat osoittautuneet todella hyviksi ja tykätyiksi aikuisopiskelijoiden parissa.
– Maaliskuulta kesäkuulle on luvassa käytännön TJK-jakso (työpaikalla järjestettävä koulutus) joko oppisopimuksella, yrittäjän oppisopimuksella tai koulutussopimuksella, jakson jälkeen suoritetaan näyttö.

Jatkomahdollisuus koko tutkinnon suorittamiseen

Peter Torn huomauttaa, että koska kyseessä on maarakennusalan erikoisammattitutkinnon osa (40 osp), voi koulutuksen suorittanut myöhemmin suorittaa loputkin kokonaisesta erikoisammattitutkinnosta (yht. 180 osp).
– Erikoisammattitutkinto on ammattitutkinnon jatke. Kadunrakennustyömaan johtaminen voi
olla toinen erikoisammattitutkintoon vaadittavista kahdesta valinnaisesta tutkinnon osasta.

Esihenkilökoulutusta myös rekry- ja täsmäkoulutuksina

YSAO järjestää infra-alan työnjohtajakoulutusta myös työllisyysalueen tilaamana rekry- ja täsmäkoulutuksena. Näihin koulutuksiin työllisyysalue hakee osaavasta työvoimasta kiinnostuneita yrityksiä mukaan. Rekrykoulutuksella yritys saa uusia, ammattitaitoisia työntekijöitä. Koulutuksen kokonaiskustannuksista työllisyysalue rahoittaa 70 %. Täsmäkoulutus on yrityksessä jo työskentelevien työntekijöiden osaamisen päivittämistä, jonka kokonaishinnasta työllisyysalueen maksuosuus on 70–50 %.

YSAO hallitsee muoviputkistojen hitsauskoulutuksen

Muoviputkien hitsaukseen YSAOlla on Kiwa Inspectan auditoima kouluttajapätevyys, jota vain muutamalla muulla toimijalla Suomessa. Alan koulutusosaamiselle on kova kysyntä infrarakentamisen yrityksissä ja kunnallisissa vesilaitoksissa.
Muoviputkistohitsaajan pätevyyskoulutukset ovat suosittu koulutustuote. Syksystä 2021 alkaen hitsaajien pätevyydet on myönnetty neljäksi vuodeksi, joten nykyisen järjestelmän mukaiset pätevyyksien uusinnat alkavat tänä syksynä.
Pätevyyskoulutus antaa henkilölle tarvittavat tiedot ja taidot suorittaa tiettyjä tehtäviä ammattimaisesti
ja lainmukaisesti. Koulutuksessa käydään läpi sekä sähkömuhvihitsaus että puskuhitsaus.
– Peruskoulutus ilman aiempaa pätevyyttä oleville kestää neljä päivää. Pätevyyden uusijalle koulutus kestää kaksi päivää. Molemmissa koulutuksissa on yhden päivän teoriajakso, kertoo Kimmo Kukkonen.
– Toteutamme pätevyyskoulutuksia suoraan tilaajille, ja lisäksi meillä on yleisessä haussa nelipäiväisiä muoviputken hitsaus- ja asennuskoulutuksia ja niistä löytyy lisätietoja verkkosivuilta, jatkaa Jarmo Vänttinen.
Muoviputkien hitsaukseen ja asentamiseen suoranaisesti liittyvä ammattitutkinto on verkostorakentaja.
– Meillä on jatkuvasti parikymmentä opiskelijaa suorittamassa verkostorakentajan ammattitutkinto-oppisopimuksella, Peter Torn mainitsee.

Henkilö jolla on kädessään muoviputki.

Teksti: Yritysmaailma

Turvallisemman tilan periaatteet käyttöön YSAOlla

Kaksi henkilöä kävelee koulun pihalla.

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän hallitus on 18.6.2025 päättänyt ottaa käyttöön Turvallisemman tilan periaatteet kaikessa Ylä-Savon ammattiopisto YSAOn toiminnassa.

”Turvallisemman tilan periaatteet tukevat yhteisöllisyyttä ja luottamusta. Ne auttavat meitä rakentamaan entistä paremman toimintakulttuurin, jossa jokainen voi kokea olonsa arvostetuksi ja kuulluksi.”
Kari Puumalainen, kuntayhtymän johtaja, rehtori

Turvallisemman tilan toimintamalli tarkoittaa ihmistä arvostavaa puhetta ja käyttäytymistä niin opetuksessa, työyhteisön arjessa, johtamisessa, luottamushenkilötoiminnassa, opiskelijatoiminnassa kuin sidosryhmäyhteistyössä.

Turvallisemman tilan periaatteet

  1. Kunnioita jokaista yhteisön jäsentä
    Kohtele kaikkia – opiskelijoita, henkilöstöä, päättäjiä, vierailijoita ja yhteistyökumppaneita – arvostavasti. Keskity asioihin, älä henkilöihin. Myös kriittinen palaute voidaan esittää rakentavasti.
  2. Pysy asiassa, vältä ivaa
    Ivalliset, vähättelevät tai henkilöön kohdistuvat kommentit eivät kuulu oppilaitoksen arkeen tai kokouskäytäntöihin. Toimitaan hyvässä yhteistyöhengessä.
  3. Vältä oletuksia ja yleistyksiä
    Älä tee oletuksia toisen taustoista, arvoista, identiteetistä tai näkemyksistä. Kuuntele ja kysy, älä oleta.
  4. Anna tilaa osallistumiselle ja näkökulmille
    Tunnistetaan eri roolien ja äänten merkitys yhteisössä. Pyritään siihen, että jokainen voi osallistua ja tulla kuulluksi turvallisesti.
  5. Käsittele asioita kunnioittavasti myös vaikeissa tilanteissa
    Opetukseen, työhyvinvointiin tai johtamiseen liittyvät haasteet voivat koskettaa ihmisiä henkilökohtaisesti. Keskustelut käydään asiallisesti, toisia tukien.
  6. Ota vastuu omasta vuorovaikutuksestasi
    Jokaisella on vastuu toimia osaltaan kunnioittavasti ja rakentavasti. Jos loukkaat toista – tahallisesti tai tahattomasti – ole valmis pyytämään anteeksi ja korjaamaan tilanne.
    Periaatteiden jalkauttaminen toteutetaan yhteistyössä henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa osana uuden johtamisjärjestelmän käyttöönottoon liittyvää koulutusta ja valmennusta.


Lisätietoja
Kari Puumalainen, kuntayhtymän johtaja, rehtori
p.040 1778 600
kari.puumalainen@ysao.fi

Perinteisen vauhdikas lukuvuoden aloitus

Kuntayhtymän johtaja, rehtori Kari Puumalainen.

Ylä-Savon ammattiopiston syksy 2025 on lähtenyt liikkeelle perinteisen vauhdikkaasti. Elokuussa yhteishaussa valitut opiskelijat aloittivat opintiensä, ja tänä vuonna heitä oli ilahduttavan paljon – yhteensä 314 uutta opiskelijaa. Lisäksi noin 100 opiskelijaa on aloittanut elokuun aikana jatkuvan haun ja työvoimakoulutusten kautta.

Uudistuksia rahoitukseen ja järjestämislupiin

Ammatillisen koulutuksen kentällä syksyn ja talven aikana on luvassa merkittäviä muutoksia. Rahoituslainsäädäntöön ja järjestämislupiin on tulossa uudistuksia, ja odotamme myös tietoa siitä, ketkä koulutuksen järjestäjät pääsevät mukaan kahdeksan vuotta kestävään toiminnanohjauskokeiluun. Kokeilu tarjoaa mahdollisuuden kehittää ammatillista koulutusta tiiviissä yhteistyössä Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä alueellisten toimijoiden kanssa. Itä-Suomen alueelta valitaan mukaan kuusi järjestäjää, ja alustavien pisteytysten perusteella YSAO:lla on hyvät mahdollisuudet tulla valituksi.

Kansainväliset opintopolut vahvistuvat

Panostamme jatkossakin kansainväliseen toimintaan monipuolisesti. Tämä tarkoittaa kansainvälisten opintopolkujen vahvistamista Ylä-Savon tulevaisuuden työvoiman turvaamiseksi sekä koulutuksen kehittämisyhteistyötä kansainvälisillä kentillä. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on myös koulutusviennin kasvattaminen – suomalaiselle ammatilliselle koulutukselle on kysyntää monissa maissa, ja sen avulla kuntayhtymä voi saada myös uusia lisätuloja.

Vahvuutta yhteistyöstä

YSAO palvelee vahvasti Ylä-Savoa – ja monilla aloilla myös koko Suomea. Rakennamme tulevaisuutta yhdessä opiskelijoiden, henkilöstön, yritysten ja muiden alueen toimijoiden kanssa. Yhteisöllistä tekemisen kulttuuria vahvistaa Yhessä-toiminta, joka tuo eri osapuolet yhteen oppimaan, uudistumaan ja kehittämään aluetta. Haluamme, että YSAO on koko alueen luotettava kumppani oppimisessa ja uudistumisessa – tänään ja tulevaisuudessa.

Hyvää syksyä kaikille!

Kari Puumalainen
kuntayhtymän johtaja, rehtori
puh./tel. +358 40 1778 600
kari.puumalainen@ysao.fi

Kone ja vapaa-aika markkinat 6.-7.9.

By Iisalmi -seminaarikuva.

Olemme mukana markkinamenossa Vieremällä! Paikalla Hannele Juntunen ja Tuovi Huttunen, kertomassa koulutuksista.

Markkinoilla voi tutustua uusiin harrastuksiin, tavata tuttuja ja saada ideoita vapaa-aikaan.

Markkina-arvonta!
Voit voittaa upeita palkintoja yli 2 000 euron arvosta. Pääpalkintona näyttävä kaasugrilli (arvo 579 e)!

Ajankohtaista ohjelmaa mm. maakuntajohtajat Tytti Määttä ja Riikka Pirkkalainen paikalla sekä ministeri Seppo Kääriäinen.

Harrastetori liikuntahallissa ja näytteilleasettajat sisä- ja ulko-osastoilla ovat markkinoiden pääosassa. Kannattaa tulla tutustumaan. Lapsiparkki pitää huolen, että vanhemmat voivat rauhassa tutustua osastoihin.

Tapahtuma on maksuton. Myös lapsiparkki ja markkina-arvonta ovat maksuttomia.

Tervetuloa markkinoille!

Lue lisää markkinoista: https://vierema.fi/kone-ja-vapaa-aika-markkinat/

Tahko Truck Fest 13.9.2025

We offer the driver standing in front of the vehicle and the applicant in the field various training opportunities through a continuous search.

Olemme mukana Tahko Truck Fest 13.9.2025 -tapahtumassa!

Koko perheen maksuton tapahtuma, jossa nähtävillä kuljetuskalustoa läheltä ja kaukaa – uusinta uutta ja veteraanikuorma-autoja. Päiväohjelmaa keskusaukiolla ja Event Parkissa, iltabileet Ruska-Etkojen yhteydessä.

https://www.tahko.com/tapahtuma/tahko-truck-fest
https://www.facebook.com/tahkotruckfest

Teknologiaosaamisen kehittäminen osaamistehtaassa (OSTE) 

Hankkeen hallinnoija

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä (YSAO)

Taustat

Hankkeen lähtökohtana on ollut tarve kehittää Ylä-Savon kone- ja laitevalmistuksen koulutusta, tarve on noussut esiin KesTech-verkoston keskusteluissa. Inspiraatio innovaatioympäristön rakentamisesta syntyi vierailulla espanjalaisessa oppilaitoksessa, jossa vastaava ympäristö on jo toteutettu. Hankkeen valmistelua on tehty yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun asiantuntijoiden kanssa, ja tavoitteena on ollut luoda ympäristö, joka palvelee laajasti yhteiskäyttöä. Kehittämistarpeita on kerätty myös Ylä-Savon yrityksiltä ennakointitiedon ja muiden keskustelujen kautta. 

Hanke vastaa työelämän tarpeisiin osaavan työvoiman saatavuuden osalta sekä tarjoaa mahdollisuuden pilotoida moniakselista valmistusteknologiaa. 

Teknologiaosaamisen kehittäminen osaamistehtaassa (OSTE) koostuu hankeparista:  

OSTE – kehittämishanke, sekä i-OSTE – investointihanke. 

Tavoitteet

Hankkeen tavoitteisiin tähdätään kolmen työpaketin kautta, jossa ensimmäiseksi muodostetaan osaamistehdas -kokonaisuus eli innovaatioympäristö, jossa oppilaitokset ja yritykset voivat jatkossa kehittää sekä osaamista että tuotekehitysinnovaatioita. 

Toisena tavoitteena on testata työturvallisuuteen ja energiatehokkuuteen sekä lean-ajatteluun liittyviä toimintatapoja innovaatioympäristössä.  

Kolmantena tavoitteena on pilotoida osaamistehdasympäristössä moniakselista valmistusta yhteistyössä yritysten sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. 

Hankkeen kehittämistoimilla vastataan työelämän tarpeeseen toteuttamalla Osaamistehdas –innovaatioympäristö, jossa voidaan yhteistyössä työelämän kanssa vahvistaa kone- ja tuotantotekniikan alalla työelämässä tarvittavaa lean- ja työturvallisuusosaamista sekä energia- ja materiaalitehokasta tuotantoa.

Kesto

01.08.2025 – 31.07.2027

Budjetti

OSTE – kehittäminen: 301 373 € 

i-OSTE – investointi: 322 263 €

Rahoittaja

Pohjois-Savon liitto

Projektityöntekijät

Projektipäällikkö Erno Heinonen 

+358 40 481 4114 

erno.heinonen@ysao.fi 

Koulutuspäällikkö Jarkko Ruotsalainen 

+358 40 177 8536 

jarkko.ruotsalainen@ysao.fi 

Opettaja Jari Huttunen 

+358 40 079 3104 

jari.huttunen@ysao.fi 

Hankepäällikkö Tiina Tervaniemi

+358 40 487 4807

tiina.tervaniemi@ysao.fi



Sari ja Ulla digitaalisen markkinoinnin kurssilla Kroatiassa

Split teksti metallikirjaimin rantakadulla.
Euroopan unionin rahoittama logo.
Euroopan unionin rahoittama logo.

Matkustimme Kroatian Splitiin lauantaina 30.8. Sunnuntain kulttuuriaktiviteetteina tutustuimme kaupunkiin ja sen tärkeimpään nähtävyyteen, Rooman vallan aikaiseen Diocletianuksen palatsiin. Vierailimme myös kauniilla Soltan saarella, jossa viljellään oliiveja ja tuotetaan hunajaa.

Maanantaina kurssimme starttasi Sean Honanin johdolla. Sympaattinen irlantilainen on Inicijativan johtaja ja yksi perustajista, jonka intohimona on markkinointi tekoälyn avulla. Inicijativan Erasmus+ KA1 Master Digital Marketing -kurssi on suunniteltu erityisesti oppilaitoksille ja voittoa tavoittelemattomille järjestöille.

Saimme todellakin intensiivisen katsauksen digitaalisen markkinoinnin eri osa-alueisiin. Viikko käynnistyi johdannolla alan kehitykseen ja asiakasymmärrykseen. Työpajoissa määrittelimme asiakasavatarin, hahmottelimme asiakkaan tilannetta ennen ja jälkeen palvelun sekä pohdimme asiakasarvoa. Perehdyimme myös sitoutumisen psykologiaan ja tehokkaan markkinoinnin rakentamiseen. Opimme sovittamaan sisältöä oikeille alustoille ja rakensimme kampanjasuunnitelman. Käytimme paljon aikaa tekoälyavusteiseen sisällön luomiseen eri kohderyhmille.

Loppuviikolla perehdyimme videotuotantoon tekoälyn avulla sekä LinkedInin käyttöön markkinoinnissa. Saimme hyviä vinkkejä TikTokin ja blogien hyödyntämiseen energiseltä australialaiselta Emalta. Viimeisenä päivänä kokosimme viikon opit yhteen. Kurssi huipentui yhteenvetoon ja sertifikaatin saamiseen.

Intensiivisestä kurssiohjelmasta huolimatta käytimme paljon aikaa tutustumalla ympäristöön. Vierailimme Marjan-kukkulalla, josta oli upeat näköalat yli kaupungin. Tutustuimme myös Kastelan alueeseen, joka koostuu seitsemästä eri kylästä ja kaupungista, jotka on alun perin rakennettu linnoitusten (kastelien) ympärille. Vierailimme myös Bracin saarella Bolin rantakaupungissa. Lauantaina suuntasimme kotia kohti reput täynnä uusia ideoita ja ajatuksia oman työmme tueksi.


Sari and Ulla at a Digital Marketing Course in Croatia

We traveled to Split, Croatia, on Saturday, August 30. On Sunday, as part of our cultural activities, we explored the city and its most important landmark, the Roman-era Diocletian’s Palace. We also visited the beautiful island of Šolta, known for its olive cultivation and honey production.

On Monday, our course began under the guidance of Sean Honan. The friendly Irishman is the director and one of the founders of Inicijativa, and his passion is marketing with the help of artificial intelligence. Inicijativa’s Erasmus+ KA1 Master Digital Marketing course is designed especially for educational institutions and non-profit organizations.

We truly received an intensive overview of the different aspects of digital marketing. The week started with an introduction to the development of the field and to customer understanding. In workshops, we defined a customer avatar, mapped the customer’s situation before and after using a service, and reflected on customer value. We also delved into the psychology of engagement and how to build effective marketing strategies. We learned to adapt content to the right platforms and created a campaign plan. A lot of time was dedicated to AI-assisted content creation for different target audiences.

Later in the week, we focused on video production with AI tools as well as using LinkedIn for marketing. We got excellent tips on making the most of TikTok and blogs from energetic Australian trainer Ema. On the final day, we wrapped up the week’s learnings. The course concluded with a summary and the awarding of certificates.

Despite the intensive schedule, we spent plenty of time exploring the surroundings. We visited Marjan Hill, which offered stunning views over the city. We also explored the Kaštela area, consisting of seven villages and towns originally built around fortresses (castles). Another highlight was a trip to the island of Brač and the seaside town of Bol. On Saturday, we headed home with backpacks full of new ideas and insights to support our work.

#erasmus+ #erasmusplus #erasmusplusfinland

Koodi avaa ovia tulevaisuuteen – uusi koulutuspolku tuo koodausosaamista alueelle

Kood/Sisun sprintti toukokuussa 2025.

Uusi innovatiivinen ohjelmistokehittäjien koulu Kood/Sisu aloitti Kuopiossa keväällä 2024. Yksityinen ja yritysvetoinen koodikoulu syntyi vastauksena Pohjois-Savon alueen kasvavaan tarpeeseen ohjelmointiosaajista.

Koulutusohjelma on rakennettu poikkeuksellisesti: ei luentoja, opettajia tai tenttejä. Opiskelu tapahtuu alustalla projektipohjaisesti ja koulu korostaa opinnoissaan yhteistyötaitojen sekä vertaisoppimisen tärkeyttä. Maksuttoman kaksivuotisen koulutuksen ideana on tarjota työelämälähtöinen ja käytännönläheinen vaihtoehto perinteiselle opiskelulle. Ainoina vaatimuksina ovat 18 vuoden ikä, oleskelulupa Suomessa ja englannin kielen taito.

Opiskelijoita on ympäri Suomen, ja opiskelu onnistuu myös etänä. Kood/Sisun ensimmäinen opiskelijaerä on nyt opiskellut puolitoista vuotta, joten heillä valmistuminen häämöttää.

Vaikka koulun toimitilat sijaitsevat Kuopiossa, sillä on vahvasti yläsavolainen tausta, koska perustajiin kuuluvat alueen isot toimijat Normet, Ponsse ja Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä (YSAO). Muut perustajajäsenet olivat Istekki, Novapolis, Kuopion alueen kauppakamari, Osuma Henkilöstöpalvelut ja OP Ryhmä. Sittemmin mukaan on liittynyt lisää partnereita, muun muassa ohjelmistoalan yrityksiä.

Koodikoulun käynnistäminen ja pilotointi toteutetaan ryhmähankkeena, johon on saatu rahoitusta Etelä-Savon ELY-keskukselta Euroopan Unionin sosiaalirahastosta (ESR+). YSAO on mukana omalla osahankkeellaan, jonka tavoitteena on koodikoulun ja perinteisen ammatillisen koulutuksen yhteisen toimintamallin alueellinen kehittäminen.

– Hankkeessa kehitteillä on opintopolku koodikoulun ja ammatillisen koulutuksen tutkintojen välille. Samalla tarkastelemme, miten voimme parhaalla mahdollisella tavalla tukea omia opiskelijoitamme, jotka haluavat lähteä opiskelemaan Kood/Sisulle, YSAOn hankeasiantuntija Tommi Röntynen toteaa.

Pilotointi on vasta alussa, mutta jo nyt Kood/Sisulla ja YSAOlla on yhteisiä opiskelijoita. Yksi heistä on Sakari Kilpiö, joka koodikoulun ohella opiskelee IT-tukihenkilöksi YSAOlla. Imatralla asuva Sakari suorittaa molempia opintojaan pääosin etänä.

– Molemmat opinnot ovat sujuneet hyvin. Ajankäyttö on tietysti välillä haastavaa, kun suorittaa kahta koulua samanaikaisesti, mutta kyllä se onnistuu.

Onnistumisesta kertoo myös se, että Sakarin tiimi voitti äskettäin koulun järjestämän hackathon-tapahtuman, jossa etsittiin koodausratkaisua oikeaan yrityksen ongelmaan.

Sakari aloittaa elokuussa koodikoulun opintoihin kuuluvan harjoittelujakson Normetilla Iisalmessa. Hän on suunniteltua aikataulua edellä, joten valmistuminen odottaa vuoden lopussa. Myös YSAOn opinnot ovat aikataulussaan.

– Koodikoulussa minulla on menossa loppusuoralla viimeinen opiskelumoduuli, jonka aiheena on kyberturvallisuus. YSAOlla on vielä pari tutkinnonosaa suorittamatta.

Vietnamista kotoisin oleva Truong Thanh aloitti viime lokakuussa kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon opiskelun YSAOn historian ensimmäisessä englanninkielisessä ryhmässä.

Toukokuussa hän osallistui Kood/Sisun kolmiviikkoiselle hakusprintille, jonka kautta uudet opiskelijat valitaan. Vaikka hänellä ei ollut koodaustaustaa, sprintti meni hyvin ja Thanh valittiin mukaan ensi syksynä aloittavaan opiskelijaerään, joka on järjestyksessä koulun kolmas.

– Minulla on jo ennestään taustaa koneenasennuksesta, mikä ohjasi valitsemaan tämän alan YSAOlla, Thanh kertoo.

Hän aikoo suorittaa koodikoulun opintoja samanaikaisesti YSAOn opintojensa kanssa.

– Odotan innolla opiskelun alkua. Minua kiinnostavat sulautetut järjestelmät, minkä vuoksi uskon näiden opintojen yhdistämisestä olevan hyötyä.

YSAO ja Kood/Sisu järjestävät Sankariniemen kampuksella 28.8. yhteisen kaikille avoimen tapahtuman, jossa kävijät voivat tutustua muun muassa koodikoulun hakuprosessiin ja esittää kysymyksiä koulun toiminnasta.

Lue artikkeli Iisalmen Sanomista täältä!

Kuva: Arto Holopainen, Kood/Sisu. Yhteistyötä Kood/Sisun sprintillä toukokuussa 2025.

Yhteyshenkilö:
Tommi Röntynen
hankeasiantuntija
Ylä-Savon ammattiopisto YSAO
Kehittämispalvelut
040 646 3464
tommi.rontynen@ysao.fi

Sankariniemeen aurinkovoimala – askel kohti vastuullisempaa oppimisympäristöä

Aurinkovoimala katolla.

Ylä-Savon ammattiopisto YSAOn Sankariniemen kampukselle valmistui kesällä 2025 aurinkovoimala, joka toimii soveltuvin osin myös sähköalan oppimisympäristönä. Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä on ottanut merkittävän askeleen kohti vastuullisempaa energiankäyttöä.

– Aurinkovoimaan investointi toteuttaa kuntayhtymän strategista vastuullisuustavoitetta sekä tavoitettamme olla edelläkävijä palveluissamme ja toiminnassamme, kertoo koulutusjohtaja Virpi Rautiainen.

Käyttöönottotestattu aurinkovoimala on asennettu kampuksen katolle. Sen paneeliteho on 106 kWp ja laskennallinen vuosituotto yli 85 000 kWh, mikä vastaa yli 7 prosenttia Sankariniemen vuotuisesta sähkönkulutuksesta. Investoinnin kokonaiskustannus kuntayhtymälle on noin 70 000 euroa. Aurinkovoimalan pääurakoitsijana toimi Finnwind Oy, sähkösuunnittelusta ja -töiden valvonnasta vastasi LT-Suunnittelu Oy. Rakennustyön paikallisvalvonnasta vastasivat YSAOn kiinteistöpäällikkö Krister Kaisanlahti ja rakennuttaja Pirkko Myllynen.

Kesällä 2024 otettiin käyttöön myös Peltoniemen opetusmaatilalle rakennettu aurinkovoimala, jonka paneeliteho on 110 kWp. Peltoniemessä paneelit on asennettu maahan telineillä. Voimala toteutettiin osana JTF-rahoitteista Tulevaisuuden Maatila -hanketta.

Lisätietoja
Finnwind Oy
Ismo Kantonen, toimitusjohtaja
ismo.kantonen@finnwind.fi, p. 040 540 6979

YSAO
Virpi Rautiainen, koulutusjohtaja
virpi.rautiainen@ysao.fi, p. 040 660 3075

Krister Kaisanlahti, kiinteistöpäällikkö
krister.kaisanlahti@ysao.fi, p. 050 576 524

Kansainvälinen osaaja työpaikalla – tukea ohjaukseen ja perehdytykseen

Kansainvälisellä osaajalla tarkoitetaan opiskelijaa tai työntekijää, joka puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Suurin osa heistä opiskelee Ylä-Savon ammattiopistossa tutkintoaan suomeksi.

Mitä ohjaajan olisi hyvä huomioida, kun työpaikalle tulee kansainvälinen osaaja?
Miten tukea kielen oppimista ja perehdyttää uuteen työkulttuuriin?
Näihin kysymyksiin saat käytännön vinkkejä maksuttomissa työpaikkaohjaajakoulutuksissa ja tukituokioissa.

Tilaisuudet on suunnattu erityisesti työpaikoille, jotka harkitsevat kansainvälisen osaajan palkkaamista tai ohjaamista, mutta myös oppilaitosten henkilöstö ja muut aiheesta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita.

Kieli- ja kulttuuritietoinen työpaikkaohjaaja -koulutus

Koulutukset ovat samansisältöisiä ja maksuttomia. Ilmoittaudu viimeistään koulutusajankohtaa edeltävään perjantaihin mennessä. Teams-koulutuksen linkki toimitetaan edeltävänä päivänä ilmoittautuneille. Lähikoulutusten saapumisohjeet ilmoitetaan lähempänä kunkin koulutuksen ajankohtaa.

25.11 klo 14-16 Lähikoulutus, Kuopio
16.12. klo 14–16 Teams
17.12. klo 14–16 Lähikoulutus, Iisalmi

Ohjaajien tukituokiot

Tukituokiot järjestetään Teams-yhteydellä. Ilmoittaudu tukituokioon sitä edeltävään perjantaihin mennessä. Teams-linkki toimitetaan koulutusta edeltävänä päivänä.


11.11. klo 14.30–15.15 Kv-opiskelijan näytön arviointi
9.12. klo 14.30–15.15 Korkeakouluopiskelijan ohjaus

Ohjaajien puhelinpalvelu

Mitä tehdä, kun on liikaa ratkottavia kysymyksiä, joihin ei osaa vastata tai tilanteita, joissa ei tiedä, kuinka reagoida? Mistä voisi taikoa nopeasti tietoa, vinkkejä ja apua?

Talent Hub Eastern Finland -hankkeen asiantuntijalta voit kysyä vinkkejä kansainvälisen opiskelijan/ työntekijän ohjaukseen. Voit olla yhteydessä, kun sinulla on kieleen, kulttuurisiin asioihin tai työelämän pelisääntöihin liittyviä pulmia. Pohditaan ratkaisuja yhdessä.

Haasteita voivat esimerkiksi olla:

  • aikatauluihin, taukoihin, poissaoloihin tai työvuoroihin liittyvät näkemyserot
  • kulttuurien väliset erilaiset toimintatavat
  • kieli: Savon murre ja muut puhekielen haasteet
  • itseohjautumisen säätelyyn liittyvät pulmat.

Jos kysymyksesi liittyy tutkinnon osan perusteisiin ja vaatimuksiin, saat tietoa ohjaavalta opettajalta.

Minna Jääskeläinen, asiantuntija
050 300 7102, minna.jaaskelainen@ysao.fi

Mirja Iskanius, projektipäällikkö
040 558 5454, mirja.iskanius@ysao.fi

*Talent Hub Eastern Finland on Itä-Suomen yliopiston, Karelian, Savonian, Riverian, Sakkyn ja YSAOn yhteistyöverkosto. Autamme kansainvälisiä opiskelijoita konkreettisesti tutustumaan suomalaiseen työelämään, rakentamaan verkostoja, oppimaan kieltä ja löytämään harjoittelu- ja työpaikkoja sekä mahdollisuuksia yritystoimintaan. Työnantajille tarjoamme tukea ja työkaluja kansainvälisten työntekijöiden rekrytointiin, perehdyttämiseen ja kielen oppimiseen työpaikalla sekä suomalaiseen työkulttuuriin sopeutumiseen. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

YSAO Rekry26 28.1.2026 klo 10-13

YSAO Rekry26 tapahtuman logo.

Tervetuloa YSAO Rekry26 -tapahtumaan.


YSAO Rekry26 -tapahtuma Sankariniemen kampuksen monitoimitilassa keskiviikkona 28.1.2026 klo 10-13. Tapahtuma on tarkoitettu opiskelijoille, urasuunnitelmiaan tekeville alanvaihtajille ja työnhakijoille.

Tapahtumaan on vapaa pääsy!

Tämän on neljäs kerta, kun YSAO Rekry -tapahtuma järjestetään. Vuonna 2025 esittelijöitä oli mukana ennätysmäärä.

Esittelypaikkoina toimivat pääaula, monitoimitila ja pääaulan viereiset uudet luokkatilat.

Kansainvälisyys on myös osa tapahtumaa.

Opiskelija, työnhakija, urapolkua suunnitteleva!

Tervetuloa tapaamaan työnantajia. Löydä työpaikka tai koulutuspolku Sankariniemeltä. Nappaa CV:si mukaan ja anna taidon näkyä!

Tapahtuma on maksuton ja avoin myös oppilaitoksen ulkopuolisille kävijöille.

Tapahtumassa luvassa työnantajien kohtaamisia ja koulutusmahdollisuuksista keskustelun lisäksi opinto-ohjaajien pitämä CV-paja.

Työnantaja tai työllistymistä edistävä toimija

Ilmoittaudu esittelijäksi ke 7.1.2026 mennessä (40 ensimmäistä mahtuu mukaan):

Tapahtumassa mukana

(Huom. lista päivittyy ilmoittautumisten mukaan)

Verso ry
Talent Hub
RTK-Henkilöstöpalvelu Oy
Ponsse Oyj
Osuma Henkilöstöpalvelut Oy
Ratesteel Oy
Pohjois-Savon hyvinvointialue
Rekry Group Oy
Savas Säätiö
LAPP Connecto Oy
Eezy Henkilöstöpalvelut
Tuijan kauneus ja terveyskulma
Savon ammattiopisto
Olvi Oyj
Servica Oy
POK Group Oy
Savon Voima Oyj
Himaharjun Lasten ja nuortenkoti
Rikosseuraamuslaitos
Keitele Group Oy
Hydroline Oy
Työllisyys- ja kansainvälisyyspalvelut, IISALMEN KAUPUNKI
Ylä-Savon työllisyyspalvelut

Lisätietoja

Tuija Kokkonen, p. 040 1798150, tuija.kokkonen@ysao.fi

Terttu- Terve ja tuottava nuorkarja monimuotoisessa ja resurssitehokkaassa lypsykarjataloudessa

Hankkeen hallinnoija

Päätoteuttajana toimii Luonnonvarakeskus (Luke).

Osatoteuttajat

Osatoteuttajina toimivat ProAgria Itä-Suomi ry, ProAgria Etelä-Savo ry ja Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä (YSAO)

Tavoitteet

Hankkeen tavoitteet:

Selvittää nuorkarjan laidunnuksen potentiaalia hiilensidonnan, biodiversiteetin, energiantuotannon sekä huoltovarmuuden näkökulmasta. Samalla selvitetään laidunnuksen vaikutusta nuorkarjan hyvinvointiin, hedelmällisyyteen ja kasvuun sekä laaditaan ohjeita hyvään laidunnukseen. Hankkeessa tuotetaan päivitettyä tietoa nuorkarjan ruokinnasta, laidunnuksesta ja hoidosta suunnittelun ja  käytännön toteutuksen tueksi.

Hankkeessa kerätään kokemuksia vasikoiden vierihoidon ja vieroituksen toteuttamisesta ja sen vaikutuksesta vasikoiden terveyteen ja hyvinvointiin. Samalla selvitetään, miten vierihoitoa olisi mahdollisuus käytännössä toteuttaa Peltoniemen opetusnavetassa.

Tavoitteena on myös lisätä yhteistyötä ja tehostaa tiedonsiirtoa tutkimuksen, asiantuntijaverkoston, koulutuksen ja maatilayrittäjien välillä.

Kesto
1.1.2025–30.6.2027 ( YSAO)

Budjetti
YSAOn osuus budjetista 85 000 €.


Rahoittaja
EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus, Pohjois-Savon ELY-keskus.

Hankepäällikkö
Ylä-Savon ammattiopisto
Tiina Tervaniemi
040 4874807
tiina.tervaniemi@ysao.fi

Täysillä viimeiseen työpäivään asti

Kaksi henkilöä munkkikojulla.

– Ohjaustyön ydin on, että ketään ei jätetä, vaan lähdetään selvittämään tilannetta. Täytyy löytää ohjattavan henkilön oma punainen lanka ja luotava toivoa parempaan, kertoo opinto-ohjaaja Terttu Kortelainen.

Tertun pitkä ja ansiokas 33 vuoden työura Ylä-Savon ammattiopistolla päättyy kesäkuun loppuun ja ansaitut eläkepäivät alkavat. Työura alkoi suurtalous- ja diettikokkina keittiöllä. Kolme kuukautta työskenneltyään hän alkoi kuitenkin haluta jotakin uutta ja hakeutui päivittämään koulutuksiaan.

Henkilö lähikuvassa.

– Opettaja Hellevi Hiekkapelto kannusti minua hakeutumaan opettajakouluun. Lapset olivat silloin vielä pieniä, joten hakeminen siirtyi muutamalla vuodella eteenpäin, hän kertoo.

Opettajakouluun hän pääsi ensi yrittämällä ja siitä alkoi työ toisen asteen ja aikuispuolen opettajana. Muutaman vuoden työskentelyn jälkeen hän huomasi opiskelijoiden oppimisen vaikeudet ja päätti hakea erityisopettajakoulutukseen. Valmistuttuaan hän siirtyi töihin Sankariniemen kampukselle ja opiskeli vielä opinto-ohjaajaksi.

– Aloitin työt ohjauksen hankkeessa ja silloinen rehtori Pentti Väisänen kysyi, että voisinko tehdä hanketyön ohella puolikasta opinto-ohjaajan työtä, hän muistelee.

Merkityksellinen vaihe työuralla oli erityisopettajan koulutus, joka antoi valmiuksia ymmärtää paremmin opiskelijoiden monimuotoisia pulmia pedagogisesta näkökulmasta. Hän kuvailee työuraansa onnelliseksi. Itsensä kehittäminen, opiskelemalla työn ohessa, on avannut uusia mahdollisuuksia talon sisällä.

– Työ on ollut aina koulutusta vastaavaa, kun sopivia paikkoja on avautunut matkan varrella. Hankkeissa työskentely on ollut myös piristävä lisä vuosien varrella.

Aina löytyy joku, joka auttaa.

Opinto-ohjaaja tapaa opiskelijoita ja kirjaa asioita Wilmaan sekä pitää yhteyttä huoltajiin. Ryhmäohjausta toteutetaan opiskelijoiden urasuunnittelukurssilla. Uusia opiskelijoita hankitaan markkinoimalla yläkouluissa erilaisissa tapahtumissa. Työ on muuttunut paljon vuosien varrella ja tänä päivänä opiskelijoilla korostuu enemmän sosiaalisten tilanteiden pelko, jaksaminen ja yksinäisyys. Saumaton yhteistyö koulukuraattorin ja terveydenhuollon kanssa on välttämätöntä. Ohjaustyössä tärkeitä ovat myös koulun ulkopuoliset verkostot, kuten perusopetuksen oppilaanohjaajat ja etsivä nuorisotyö.

– Nuorella sopivan alan löytymiseen on tosi iso paine. Onneksi meillä on tarjota vaihtoehtoja. TUVA-koulutuksessa voi vielä miettiä ja lähteä koulutuskokeilun kautta hakemaan omaa juttua.

Onnistumisia nuorten kanssa mahtuu vuosien varrelle. Viimeisimpänä häntä ilahduttaa ja herkistää joulun aikaan Wilmaan kilahtanut viesti opiskelijalta: ”Vaikka tiemme oli alussa kivikkoinen niin silti jaksoit uskoa, että pystyn tekemään tämän tutkinnon. Minä olen valmistunut.”

Teknologia on apuna opinto-ohjaajan työssä, opiskelijoilla on käytössä eri kanavia ottaa yhteyttä. Wilma on toimiva työkalu ja palaverit huoltajien kanssa sujuvat kätevästi Teamsin välityksellä. Vuoden 2025 alussa   otettiin käyttöön Annie poissaolojen tukiviestit, joiden avulla saadaan opiskelija tarvittaessa ajoissa tuen piiriin. Uusimpana työkaluna on opiskelijan työpöytä, joka helpottaa opintojen seurantaa ja hallintaa.

Nykyisiä ja uusia opiskelijoita hän kehottaa olemaan ahkeria koulutyössä ja pulmatilanteissa ottamaan matalalla kynnyksellä opiskeluhuoltoon.

– Ei pidä vetäytyä viltin alle vaan lähteä hakemaan apua. Aina löytyy joku, joka auttaa.

– Täällä on voinut jakaa ilot, surut ja murheet.

Tertun uran varrelle mahtuu monia mieleenpainuvia hetkiä. Henkilöstön juhlapuhe YSAOn 50-vuotisjuhlassa on jäänyt lämpimänä muistona mieleen. Erilaiset OPH:n kehitysprojektit mm. oppikirjan suunnittelu ja tutkintoperusteiden laatiminen ovat rikastuttaneet työtä. Työuran päättyminen tuo esiin monenlaisia tunteita ja päällimmäisenä on helpotus siitä, että työn aiheuttama sitovuus päättyy. Hän jää kaipaamaan pitkäaikaisia työkavereita ja yhteisöllisyyttä.

– Täällä on voinut jakaa ilot, surut ja murheet. Jään kaipaamaan kahvi- ja ruokapöytäkeskusteluja työkavereiden kanssa.

Työkavereille ja tulevalle seuraajalle hän toivottaa mukavia ja reippaita työpäiviä ja kehottaa olemaan avoimin mielin. Itsensä johtamista ja yrittäjyyttä työssä kannattaa vaalia.

– On selkeästi työ ja selkeästi vapaa-aika, jolloin ei tehdä työasioita. Se auttaa jaksamaan arjessa.

Nyt edessä on kesäloma ennen alkavia eläkepäiviä. Lomasuunnitelmiin kuuluu Ilovaarirock, reissu pohjoiseen ja mökkeily. Syksyn projektina on opetella neulomaan villapusero kauluksesta alapäin. Eläkepäiviin on luvassa myös ainakin keilausta ja lenkkeilyä koiran kanssa.

– Haluan kuitenkin tehdä tätä työtä täysillä ihan viimeiseen työpäivään asti. Motivaatio ja hyvä mieli on edelleen mukana, hän toteaa hymyillen.

Mitä dataa tuottaja tuottaa?

Mitä dataa tuottaja tuottaa?
Toiminnasta syntyy monenlaista hyödyllistä tietoa, jolla on arvoa niin tuottajalle itselleen kuin tuotanto- ja kauppaketjun muillekin toimijoille tutkimusta unohtamatta.

Iso osa tuotetusta tiedosta siirtyy joko automaattisesti tai manuaalisesti muihin järjestelmiin, jossa siitä johdettuja raportteja ja visualisointeja on mahdollista seurata. Paljon tietoa siirtyy myös toisille ja kolmansille osapuolille. Osa ehkä jopa tuottajan tietämättä. Tätä voi tapahtua esimerkiksi jonkun sovelluksen sopimusehtoihin perustuen tai erillisiin sopimuksiin. Mutta tietääkö tiedon omistaja eli yleensä tuottaja itse, mitä kaikkea tietoa häneltä siirtyy

Vallitseva tilanne lienee että tuottaja seuraa eri tietolähteitä erillisistä sovelluksista: navetan toimintaa yhdestä ohjelmasta, työkoneiden toimintaa toisesta, taloutta kolmannesta jne. Tuntematon ei liene sekään tilanne, jossa tuotettua tietoa seurataan vain osittain tai ei ollenkaan.

Tuottajan toiminnan synnyttämä data vaihtelee toimialan ja tuotantosuunnan mukaan, mutta yleisesti se kattaa laajasti toimintaan liittyviä tietoja, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi toiminnan optimoinnissa, raportoinnissa ja päätöksenteossa.

1. Kasvintuotanto (viljanviljely, erikoiskasvit, nurmiviljely)
Kasvintuotannossa dataa syntyy erityisesti peltoviljelystä, sen hallinnasta ja ympäristöolosuhteista:

  • Satotiedot: Sadon määrä (kg/ha), laatu (esim. proteiinipitoisuus, kosteusprosentti), sadonkorjuuaika.
  • Maaperätiedot: Maaperän koostumus, pH-arvo, ravinnepitoisuudet (typpi, fosfori, kalium), orgaanisen aineen määrä.
  • Kylvö- ja istutustiedot: Käytetyt siemenlajikkeet, kylvömäärät, kylvöajankohta, rivivälit.
  • Lannoitus- ja kasvinsuojelutiedot: Käytetyt lannoitteet (määrä, koostumus), kasvinsuojeluaineet (esim. torjunta-aineet, niiden käyttömäärät ja -ajankohdat).
  • Sää- ja ilmasto-olosuhteet: Sademäärä, lämpötila, ilmankosteus, valon määrä (usein kerätään sääasemilla tai satelliittidatasta).
  • Kone- ja laitetiedot: Traktoreiden ja muiden koneiden käyttöajat, polttoaineenkulutus, GPS-pohjaiset ajoreitit (tarkkuusviljely).
  • Kasvustotiedot: Kasvun kehitys (esim. kasvuvaiheet, kasvien pituus, lehtipinta-ala), tuholaisten ja tautien esiintyminen.
  • Taloustiedot: Tuotantokustannukset (siemenet, lannoitteet, työvoima), myyntihinnat, markkinatiedot.

2. Kotieläintuotanto
Kotieläintuotannossa data keskittyy eläinten hyvinvointiin, tuotantoon ja rehun käyttöön:

  • Eläinkohtaiset tiedot: Eläinten tunnistetiedot (esim. korvamerkit), syntymäajat, paino, terveydentila, rokotukset, lääkitykset.
  • Tuotantotiedot: Maitotuotos (litraa/lehmä/päivä), munantuotanto, lihantuotanto (kasvuvauhti, teuraspaino), villan määrä (lampailla).
  • Rehutiedot: Rehun määrä ja koostumus, rehun kulutus, rehun ravintoarvot, rehukustannukset.
  • Ympäristöolosuhteet: Navetan lämpötila, ilmanvaihto, kosteus, valaistus.
  • Lisääntymistiedot: Tiineysajat, poikimiset/ synnytykset, hedelmällisyysaste, jälkeläisten määrä ja elinkelpoisuus.
  • Automaattijärjestelmien data: Lypsyrobotit (maidon määrä, lypsyaika, utareterveys), ruokinta-automaatit, aktiivisuusmittarit (esim. askelmäärä, märehtimisaika).
  • Taloustiedot: Tuotannon kannattavuus, eläinten myyntihinnat, rehukustannukset, eläinlääkärikulut.

3. Metsätalous
Metsätaloudessa data liittyy metsänhoitoon, puunkorjuuseen ja ympäristön seurantaan:

  • Metsävaratiedot: Puulajit, puuston ikä, tilavuus (m³/ha), kasvuvauhti, metsän terveydentila.
  • Hakkuutiedot: Korjatun puun määrä, puulajit, hakkuuajankohta, hakkuumenetelmä (esim. harvennus, päätehakkuu).
  • Metsänhoitotiedot: Istutukset, taimien määrä, lannoitukset, maanmuokkaus.
  • Ympäristötiedot: Maaperän kosteus, hiilensidonta, biodiversiteettitiedot (esim. suojeltavat lajit).
  • Konedata: Metsäkoneiden käyttöajat, polttoaineenkulutus, korjuureitit.
  • Taloustiedot: Puun myyntihinnat, hakkuukustannukset, metsänhoitokulut.

4. Puutarhatuotanto
Puutarhatuotannossa data keskittyy kasvien kasvuolosuhteisiin ja sadon laatuun:

  • Kasvutiedot: Kasvien kasvuvaiheet, kastelumäärät, lannoitus, kasvihuoneiden olosuhteet (lämpötila, kosteus, CO2-taso).
  • Sato- ja laatutiedot: Sadon määrä, koko, maku, väri, säilyvyys.
  • Tuholaisten ja tautien hallinta: Tuholaisten esiintyminen, biologinen torjunta, kasvinsuojeluaineiden käyttö.
  • Kastelu- ja energiatiedot: Vedenkulutus, energiankäyttö (lämmitys, valaistus kasvihuoneissa).
  • Taloustiedot: Tuotantokustannukset, markkinahinnat, myyntikanavat.

5. Yhteiset datatyypit eri aloilla
Useammalle alalle yhteistä ovat mm:

  • Ympäristödata: Hiilijalanjälki, päästötiedot, vedenkäyttö, energiankulutus.
  • Sää- ja satelliittidata: Reaaliaikainen säädata, satelliittikuvat (kasvustojen seuranta, metsien kunto).
  • Hallinnolliset tiedot: Tukihakemukset, viljely- ja eläinrekisterit, viranomaisraportit (esim. EU:n CAP-tukien raportointi).
  • Markkinadata: Raaka-aineiden ja lopputuotteiden hinnat, kysyntä- ja tarjontatiedot.
  • Digitalisaation tuottama data: Sensoreiden, IoT-laitteiden ja ohjelmistojen (esim. viljelyohjelmat, navettajärjestelmät) keräämä data.

Eri lähteistä kerättyä dataa tarkastellaan kunkin lähteen mahdollisesti sisältämän erillisen käyttöliittymän kautta eikä ei lähteiden datasta välttämättä tehdä ristiin vertailua, joka olisi kokonaisuuden kannalta hyödyllistä. Esimerkiksi maidontuottaja tarkastelee asioita lypsyrobotin tuottaman datan kautta, jolloin navetan olosuhdetiedot eivät välttämättä ole käytettävissä. Jos haluaa sitoa tuotantodatan olosuhdedataan, edellyttää tämä mahdollisesti tuottajalta useamman tietolähteen yhdistelemistä.
Tulevaisuuden maatila -hanke pyrkii löytämään ja pilotoimaan keinoja näiden eri lähteistä peräisin olevien tietojen yhdistämiseksi.

– Jari

Tulevaisuudenmaatilahanke #JTF #PohjoisSavonLiitto

Tulevaisuuden maatila -hanke

Menestyksen Mestari 7.10.2025

Menestyksen Mestari -tapahtuman mainoskuva.

Tervetuloa yrittäjät/yritysten avainhenkilöt Menestyksen Mestari -tapahtumaan ti 7.10.2025 klo 8.30-11.
Paikka: Olvi-oluthalli, Luuniemenkatu 4, Iisalmi.

Käynnistämme syksyn alussa prosessin Menestyksen mestari, jonka tavoitteena on ideoida yhdessä, miten yritykset voivat ennakoida ja uudistua muuttuvassa maailmassa. Käytämme työskentelyn rakenteena Tulevaisuusvuoropuhelua, joka on TYÖ2030-ohjelmassa syntynyt osallistamismenetelmä. Prosessin keskiössä on löytää vastauksia kysymykseen ”Mitä voimme tehdä tälle (valitulle) asialle yhdessä?” Lisätietoja menetelmästä löydät www.tulevaisuusvuoropuhelu.fi

Menestyksen Mestari -tapahtuman tulevaisuusvuoropuheluprosessin kuva valmisteluvaiheesta kokoavaan vaiheeseen.

Tämä on tilaisuutesi oppia, verkostoitua ja inspiroitua! Ilmoittaudu mukaan 15.9.2025 mennessä maksuttomaan tilaisuuteen. Ensimmäiset 90 ilmoittautunutta mahtuu mukaan.

Ohjelma:

  • klo 8.30 – 9.00 Tarjoamme maittavan ja runsaan aamupalan.
  • klo 9.00 – 10.00 Tomato – Oodi uudistumiselle, Tom Pöysti ja Mato Valtonen.
    ”Tullakseen nähdyiksi ja kuulluiksi yritysten on uskallettava erottautua ja laittaa itsensä peliin. Epäonnistumisen pelko, kuten itsetunnon puutekin on heitettävä syrjään ja valjastettava mieli rohkeudella sekä riemulla”.
  • klo 10 .00 – 11.00 Tulevaisuusvuoropuhelu teemapöydissä.
  • Tilaisuuden jälkeen mahdollisuus verkostoitua ja tutustua järjestäjien esittelypöytiin sekä nauttia omakustanteinen lounas.

Ilmoittautumisaikaa jatkettu. Ilmoittaudu pe 19.9.2025 mennessä.

Tapahtuman tarjoaa Yhessä-osaamisverkosto, EduSavo, Suunnitellusti töihin (ESR)-hanke ja Pohjois-Savon jatkuvan oppimisen ja elinikäisen ohjauksen koordinaatioryhmä: Akava, Anakom Oy, Iisalmen kaupunki – työllisyyspalvelut, Itä-Suomen aluehallintovirasto, Itä-Suomen yliopisto – Jatkuvan oppimisen keskus, Kuopion kauppakamari, Kuopion kaupunki – työllisyyspalvelu, Kuopion Setlementti Puijola ry, Pohjois-Savon ELY-keskus, Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Savon opisto, Rastor Instituutti, SAK, Savon koulutuskuntayhtymä, Savonia-ammattikorkeakoulu, Savon Yrittäjät ry, Sisä-Savon kansalaisopisto, Varkauden kaupunki – työllisyyspalvelut, Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä.

Lisätietoja:
Tuija Kokkonen, tapahtumakoordinaattori, Ylä-Savon ammattiopisto
tuija.kokkonen@ysao.fi, 040 1798150

Mitä ihmeen maatalouden dataa?


Mitä ihmeen maatalouden dataa?

Tätä blogisarjaa kirjoitetaan Ylä-Savon ammattiopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun hallinnoiman Tulevaisuuden maatila -hankkeen puitteissa. Hankkeen yksi tavoite monista on pilotoida maitotilan tuottaman tietomassan keskitettyä keräämistä ja tämän kerätyn tiedon hyödyntämistä. Esimerkkinä on YSAOn Peltoniemen lypsyrobottinavetta.

Maatalous ja siitä syntyvä tietomassa yhdistää monia toimijoita alalla ja alan ulkopuoleltakin. Tiedon on tarpeen liikkua toimijalta toiselle ja datavälitys palvelut eli datasillat ovat palvelu, joka linkittää toimijat yhteen.

Miten tämä parantaa tuottajien arkea? Tulevaisuuden maatila -hanke on yksi toimija, joka tätä pyrkii selvittämään.

Mitä dataa tuottaja tuottaa
Toiminnasta syntyy monenlaista hyödyllistä tietoa, jolla on arvoa niin tuottajalle itselleen kuin tuotanto- ja kauppaketjun muillekin toimijoille tutkimusta unohtamatta. Iso osa tuotetusta tiedosta siirtyy joko automaattisesti tai manuaalisesti muihin järjestelmiin, jossa siitä johdettuja raportteja ja visualisointeja on mahdollista seurata. Paljon tietoa siirtyy myös toisille ja kolmansille osapuolille. Osa ehkä jopa tuottajan tietämättä. Tätä voi tapahtua esimerkiksi jonkun sovelluksen sopimusehtoihin perustuen tai
erillisiin sopimuksiin. Mutta tietääkö tiedon omistaja eli yleensä tuottaja itse, mitä kaikkea tietoa häneltä siirtyy?

Euroopan reilun datatalouden säädös (Data act)
Osana EU:n datastrategiaa tuli 11.1.2024 voimaan datasäädös, joka ottaa kantaa ja pyrkii edistämään datan oikeudenmukaista saatavuutta ja käyttöä EU:n alueella sekä tukea datan ympärillä tapahtuvaa innovointia.

Keskeisiä asioita säädöksessä ovat:
– Datan jakaminen ja käyttöoikeudet
– Oikeudenmukaisuus digiympäristössä
– Datapalveluiden siirrettävyys
– Julkisen sektorin datantarpeet
– Tietoturva ja suojaus

Perustavoitteita on pyrkiä varmistamaan että datan omistajan ja tuottajan asema vahvistuisi. Tätä mainittua säädöstä aletaan soveltamaan 12.9.2025 alkaen. Tilanne ”datamarkkinoilla” tulee muuttumaan olennaisesti datasäädöksen astuessa voimaan. Se, miten hyvin tietoa tuottavat tuottajat sekä laitevalmistajat ovat tilanteeseen valmistautuneet, jää nähtäväksi.

Miten data haltuun
Ensimmäinen asia on perehtyä ja tutustua käytössä olevien sovellusten ja laitteiden sisältämiin mahdollisuuksiin tiedon hyödyntämisen suhteen. Myös sopimukset, joita eri tahojen kanssa on solmittu, kannattaa lukea tiedonhallinnan ja tiedon omistajuuden näkökulmasta. Tämän jälkeen voi alkaa omasta ympäristöstään miettiä mitä kaikkea tietoa nykytilanteessa tulee välitettyä eteenpäin ja mikä siitä tiedosta on esimerkiksi lakisääteisesti velvoitettua.

Mitä muuta kerätyllä tiedolla voi tehdä kuin käyttää sitä valmiissa sovelluksissa
Tilanteessa, missä useamman käytössä olevan tietolähteen tietoja olisi käytettävissä, on mahdollista saada tuotannollista lisäarvoa näitä eri lähteistä kerättyjä tietoja ristiin analysoimalla.

Verkosto tuottajien hyödyksi
Datasilta, mitä se on, ketä hyödyttää, miksi? Datasillan rooli on tiedon kuljettaminen toimijalta toiselle. Se yhdistää tuottajien arjen datan esimerkiksi dataosuuskuntien kautta, jotka organisoivat tietomassaa, sen siirtelyä ja keräystä. Sieltä tiedot voivat siirtyä esimerkiksi tutkimuslaitoksille ja oppilaitoksille analysoitavaksi.

Datasilta siis luo nimensä mukaisesti siltoja: tuottajat voivat jakaa haluamiaan ja valitsemiaan tietoja itsenäisesti tai dataosuuskunnan kautta erinäisille tahoille. Kyseessä voi olla tutkija/tutkijaryhmä, oppilaitos, ostaja, tukkuketju, kuka tahansa, joka on toiminnassa mukana.

Haasteet huomioitava
Datavälityksen toimivuus edellyttää monen eri asian oikeaan asentoon laittamista.  Oikeilla toimintatavoilla varmistetaan, että datasilta palvelee tuottajia ja että data pysyy hallinnassa, toiminta on tietoturvallista ja vain haluttu oikea tieto välittyy heille, joille sen halutaankin välittyvän.

Tieto liikkumaan
Toki data ja datasiltakin ovat vain välineitä, joiden arvo mitataan siinä, miten ne pystyvät tehostamaan arjen työtä ja tuomaan todellista hyötyä. Tuottajat itse päättävät, miten näitä hyödynnetään – he ovat verkoston sydän ja tuottavat sitä tietoa, jota he itse ja muutkin käyttävät.

Tulevaisuuden Maatila -hanke pyrkii neuvomaan ja antamaan vinkkejä, miten otetaan data haltuun ja saadaan se liikkumaan.

Joten kannattaa pysyä mukana!

– Jari

Tulevaisuudenmaatilahanke #JTF #PohjoisSavonLiitto

Tulevaisuuden maatila -hanke

YSAOn 2025 työolobarometri: parhaat tulokset mittaushistoriassa!

”TOB-tuloksethan olivat meillä YSAOlla tosi huikeat ja hyvät. Yhteisöllisyys ja yhdessä tekemisen henki ja hyvä fiilis, mikä esimerkiksi SAKUstars-projektia tehdessä oli, on suhteessa ihan näihin TOB-tuloksiin. Sehän on nyt ihan numeerisestikin todistettu”, iloitsee hyvinvointivalmentaja Jenni Tikkanen YSAOlta.

SAKUstars-kilpailun henkilöstösarjan voitti Yx Savolainen Amis Orkesteri – Vapaus. Kuuntele biisi: https://youtu.be/UM1jTMABXRM

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän henkilöstö antoi jälleen vahvan äänen työhyvinvoinnille. Vuoden 2025 työolobarometri toteutettiin 24.3.–6.4.2025, ja siihen vastasi 190 henkilöä 222:sta – vastausprosentti nousi 85,14 %:iin (2024: 79,49 %).

Tulokset ovat kautta linjan erinomaisia: kaikkien vastausten keskiarvo nousi uuteen ennätykseen, 4,24 (asteikolla 1–5). Vuotta aiemmin keskiarvo oli 4,14. Tavoitteet ylitettiin selvästi, ja tulokset ovat mittaushistorian korkeimmat vuodesta 2008 alkaen.

TOB-timantin kärkien tulokset (asteikolla 1-5), suluissa vuoden 2024 tulos:

Ergonomia ja työterveys: 4,18 (4,03)
Esimiestyö: 4,33 (4,15)
Optimaalinen kuormitus: 4,09 (3,98)
Tiedonkulku ja vuorovaikutus: 4,17 (4,07)
Työkyky: 4,39 (4,39)
Työn kehittävyys: 4,20 (4,17)

Työolobarometri toteutetaan YSAOssa vuosittain osana jatkuvaa työhyvinvoinnin kehittämistyötä. Kiitämme henkilöstöämme aktiivisesta osallistumisesta ja hyvästä ilmapiiristä – yhdessä rakennamme entistä paremman työyhteisön!

Lisätietoa

Kari Puumalainen
kuntayhtymän johtaja, rehtori
+358 40 1778 600
kari.puumalainen@ysao.fi

YSAOn finalisteille menestystä Taitajissa

Ammattitaidon Suomenmestaruudet ratkottiin Taitaja2025 kilpailuissa Turussa 5.-8.5.2025. YSAOn pieni mutta pippurinen joukkue nappasi kolme mitalia, yhden kultaisen ja kaksi hopeaa..

Väinö Rautakoski, 1.sija. Laji: 607 Koneenasennus ja kunnossapito
Enni Pelkonen, 2.sija. Laji: 309 Hevostenhoito
Paulus Syrjälä, 2.sija. Laji: 607 Koneenasennus ja kunnossapito
Ramona Haapa-aho, 7.sija. Laji: 311 Eläintenhoito
Kalle Leiviskä ja Riku Puttonen, Näytöslaji AN5 Maatalousteknologia

Paljon onnea upeille kilpailijoille! Olemme teistä kaikista todella ylpeitä!

Kiitos mukana olleille huoltajille; Essi, Jenna, Miika ja Joni. Sekä Marko, Tuomo ja Jaana jotka ahertivat omien alojensa kilpailulajien tuomaroinnissa.

Kiitos Taitaja2025 matkasta ja vielä paljon onnea kaikille!

Ammatillisen koulutuksen suurtapahtuma Taitaja2025 kokoaa yhteen Suomen parhaat nuoret taitajat Turkuun. Tammikuun lopulla pidettyihin osallistui yli 1800 opiskelijaa, joista finaalin tiensä selvitti parhaimmat.

YSAOlta Turkuun lähtee kuusi finalistia huoltajineen, joukkueenjohtaja Satu Nasrelarabin johdolla.

Tutustu muihin Taitaja-finalisteihin täältä.

Taitaja2025 Turku -biisinä kuullaan Varo maailma, mä oon tulossa.
Biisin tekijät : Roosa Mikkola ja Aleks Toppari, Turun konservatorio

Taitaja on vuosittain järjestettävä ammattitaidon suomenmestaruuskilpailu, joka toimii ammatillisen koulutuksen näyttämönä. Ensimmäinen Taitaja-kilpailu on järjestetty vuonna 1988. Taitaja-kilpailussa ammattiin opiskelevat nuoret kilpailevat SM-mitaleista ammatillisiin perustutkintoihin perustuvissa lajeissa.

Kilpailussa osa lajeista on erityistä tukea tarvitseville osaajille tarkoitettuja TaitajaPLUS-lajeja ja joissain lajeissa myös kansainväliset kilpailijat pääsevät näyttämään osaamistaan. Taitaja-finaalissa kilpailee kussakin lajissa kahdeksan kilpailijaa, jotka ovat valikoituneet jatkoon semifinaalien kautta.

Kilpailun lisäksi tapahtuma toimii kohtaamispaikkana useille ammatillisen koulutuksen parissa työskenteleville asiantuntijoille sekä auttaa opiskelupaikan valinnassa ammatillisesta koulutuksesta kiinnostuneita tai ammatinvalintaa pohtivalle yleisölle.

Taitaja2025, #AmmattitaidollaTulevaisuuteen #ProfessionalSkillsForTheFuture

Kultaa ja kunniaa YSAOlaisille SAKUstars -kulttuurikisoista

SAKUstars YSAOn joukkue.

Valtakunnalliset SAKUstars-kulttuurikilpailut on jälleen kisattu ja palkinnot on jaettu. Tänä vuonna järjestämisvastuussa oli Riveria ja kisateemana Veden Vapaus. Ennakkosarjoihin kilpailutyöt lähetettiin helmikuussa ja livesarjoissa kisailtiin paikan päällä Joensuussa 8.-10.4.2025. Lisäksi oli myös henkilöstölle oma sarjansa, johon työt lähetettiin maaliskuussa.

YSAOn joukkue matkusti Joensuuhun yhdessä SAKKYn joukkueen kanssa tiistaiaamuna. Kilpailusarjoina olivat laulu ja soitinsarjat, kuvataide ja kirjoitukset, näyttämötaide ja tanssi sekä näytöslajit. Kilpailija pystyi osallistumaan sarjaan joko yksilönä tai yhden joukkueen jäsenenä.

Opiskelijat ovat kokeneet SAKUstars -kulttuurikilpailut yhteisöllisenä, kannustavana ja omaa osaamista vahvistavana tapahtumana. Kilpailu tarjoaa mahdollisuuden tuoda esille taitoja, jotka eivät välttämättä näy normaalissa oppilaitoksen tai työelämän arjessa. Osallistujat kokivat reissun onnistuneeksi ja reissulta jäi mahtavia muistoja, kokemusta sekä tutustumisia uusiin ihmisiin. -Tunnelma oli katossa! Opiskelijat kannustivat kaikki toinen toisiaan ja olivat iloisia toistensa esiintymisistä tulipa menestystä tai ei, tiivistää tunnelmaa tuntiopettaja Svetlana Vikulina.

Henkilöstösarjassa Yx Savolainen Amis Orkesteri -kisajoukkue YSAOlta voitti kultamitalin Musiikki-sarjassa Vapaus-musiikkivideollaan. Sävellyksen, sanoituksen ja sovituksen työsti hyvinvointivalmentaja Jenni Tikkanen kuntayhtymän johtajan, rehtori Kari Puumalaisen, aloitteesta. -Tee räppi, jossa aikuinen heristää sormea nuorelle, mutta lopussa on kuitenkin yhteisymmärrys, oli ehdotus henkilöstön omissa pikkujouluissa ja tämä idea antoi luovuudelle siivet.

Musiikkivideon toteutus kokonaisuudessaan tapahtui tänä vuonna 13 työkaverin kesken vapaa-ajalla. Uusia talentteja löytyi jälleen mukaan. Biitti- ja taustaraitataituri, äänityksen ja miksauksen unissaankin osaava Tommi Röntynen sekä rap- ja videovirtuoosi Joonas Närhi, joiden roolit nousivat merkittäviksi. Bändi on nyt saavuttanut musiikkisarjassa jo kaikki meriitit kunniamaininnasta kultamitaliin neljän vuoden aikana.
-Kiitos jokaiselle mukana olleelle, että annoitte oman osaamisenne, ideanne, näkemyksenne, äänenne, heittäytymiskykynne ja aikanne tähän tuotokseen – ilman teitä tämä olisi jäänyt vain tekstiksi ja demoraakileeksi, mutta jokaisen panostuksella tästä tuli taas ihan oikia kipale ja musavideo! Ja miten hauskaa tätä oli tehdä, kiittelee kisajoukkuettaan tsempannut Jenni.

Tomi Luomi sai kunniamaininnan henkilöstönsarjan Kirjoitelmat-sarjassa Kastelujärjestelmät tuotoksellaan.
-Runo oli rakkaudenosoitus Joensuulle, vanhalle opiskelukaupungilleni sekä opiskelutovereilleni. Kisamatka oli ikimuistoinen ja erittäin antoisa. Koko joukkue oli loistava, tunnelmoi YTO-opettajamme Tomi.
Henkilöstönsarjassa oli neljä sarjaa: Musiikki, Videot ja animaatiot, Kirjoitelmat sekä Kuvataide ja käsityöt. Tunnelmiin ja tuloksiin pääset mukaan tästä linkistä➡️Henkilöstösarjan tulokset – SAKUstars 2025

Henkilöstökisan Musiikki-sarjan 1. sijan saavutti YSAOlainen Yx Savolainen Amis Orkesteri – Vapaus -musiikkivideo.

SAKUstars kannustaa ammattiin opiskelevia kulttuuriharrastuksissa ja antaa opiskelijoille mahdollisuuden tuoda esille lisää omaa osaamistaan ja persoonallisuuttaan. Tärkeintä ei ole menestyminen vaan osallistuminen ja arvokkaan tunnelmallisen kokemuksen saaminen.

Ammattiin opiskelevien kulttuurikilpailuja on järjestetty vuodesta 1953 alkaen. Vuonna 2008 kisat saivat nimen SAKUstars. Kisajärjestäjänä toimii jokin SAKU ry:n jäsenyhteisöistä. YSAO on järjestänyt kilpailut vuosina 1999 ja 2021. Ensi vuonna kisavastuussa Tredu Tampereelta 14.-16.4.2026. Kilpailun teemana on ”Rotvallin reunalla”.

YSAO:n SAKUstars 2025 –joukkueen kokoonpano ja heidän lajinsa:

Ramona Haapa-aho: yksinlaulu ja bändisolisti
Arttu Ruotsalainen: soolosoittimet
Moumeneh Shahbazi: yksinlaulu
Queen Haniel: yksinlaulu ja lauluryhmät
Bernard Tieku: yksinlaulu ja lauluryhmät
Eghosa Omwanghe: soolosoittimet ja talent
Siiri Huttunen: taidetta kahdessa tunnissa
Aada Korhonen: taidetta kahdessa tunnissa
Daniel Ihedioha: videotarina ja valokuvataidetta päivässä
Aleksandra Melnikova-Tolchelnikova: mallin mukaan piirtäen, maisemamaalaus, taidetta kahdessa tunnissa ja valokuvataidetta päivässä
Cynara Matos Martins : valokuvataidetta päivässä

OPISKELIJAKILPAILUN PALKITUT
Queen Haniel • Lauluryhmät: 2. sija • Yksinlaulu: kunniamaininta
Aleksandra Melnikova-Tolchelnikova • Maisemamaalaus: 1. sija • Malliin mukaan piirtäen: kunniamaininta • Videot-ennakkolaji: kunniamaininta
Eghosa Omwanghe • Talent: 2. sija • Soolosoittimet: kunniamaininta
Bernard Tieku • lauluryhmät: 2. sija

HENKILÖSTÖSARJAN PALKITUT
• Musiikki: Yx Savolainen Amis Orkesteri, 1. sija
• Kirjoitelmat: Tomi Luomi, kunniamaininta

YSAO vuosi 2024 – Tilinpäätös ja toimintakertomus

YSAO 60 vuotta juhlien tanssiesitys.

YSAO vuosi 2024 Tilinpäätös ja toimintakertomus on tuhti lukupaketti viime vuoden toiminnasta ja tuloksista. Lue meidän kuulumiset: https://www.ysao.fi/vuosi

”Vuosi 2024 on ollut Ylä-Savon koulutuskuntayhtymälle erityisen merkityksellinen niin toiminnallisesti, strategisesti kuin juhlatunnelmien osalta. Olemme jatkaneet kehittämistä strategisten tavoitteidemme mukaisesti, ja samalla juhlistaneet ammatillisen koulutuksen pitkää perinnettä Ylä-Savossa. Vietämme vuosia 2024/2025 juhlavuotena. Syksyllä 2024 tuli täyteen 60 vuotta siitä, kun nykyinen organisaatio Ylä-Savon ammattiopisto aloitti opetustoiminnan alueella. Ja keväällä 2025 juhlimme sitä, kun Ylä-Savossa aloitettiin maatalousalan koulutus 150 vuotta sitten Peltosalmella, jossa alaa edelleen koulutetaan Ylä-Savon ammattiopiston, Peltoniemen kampuksella.

Vuosi 2024 on ollut taloudellisesti haastava niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Suomen talouskasvu on hidasta, ja erityisesti työvoimapulasta kärsivät alat ovat kohdanneet merkittäviä haasteita. Inflaatio, korkotason nousu ja heikentynyt kulutuskysyntä ovat vaikuttaneet laajasti elinkeinoelämään. Ylä- ja Pohjois-Savon alueilla viennin merkitys korostuu erityisesti metsä- ja metalliteollisuuden osalta. Viennin arvo alueellamme on säilynyt vakaana, mutta työvoiman saatavuus on ollut merkittävä haaste, mikä on korostanut koulutuksen roolia osaamisen turvaamisessa. Ylä-Savon koulutuskuntayhtymällä on ollut tärkeä tehtävä tuottaa osaajia paikallisiin yrityksiin, jotka ovat riippuvaisia koulutetusta työvoimasta kansainvälisten markkinoiden kilpailukykyä ylläpitäessään.

Tehtävämme on jatkossakin varmistaa Ylä-Savon elinvoimaisuus tukemalla työllistymistä ja alueemme osaamistarpeita. Uudistettu strategiamme antaa selkeät suuntaviivat tulevaisuuden kehittämiselle. Panostamme edelleen digitalisaatioon, kestävään kehitykseen ja kansainväliseen yhteistyöhön, jotta voimme vastata muuttuvan työelämän haasteisiin ja tukea alueemme kilpailukykyä niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla.”

Kari Puumalainen
kuntayhtymän johtaja, rehtori

#ysao#yläsavonammattiopisto#ammatillinenkoulutus#antaataidonnäkyä#vuosikertomus#tilinpäätösjatoimintakertomus

Opiskelijat sisustavat kodin koeasukkaalle

Kaksi henkilöä katselee tapetteja.

Toisen vuoden sisustusalan artesaaniopiskelijat Roosa Kumpulainen ja Emma Väisänen työskentelevät parhaillaan Peltoniemen opiskelija-asuntojen remontin parissa. Remontin sisustussuunnittelu on myös alan opiskelijoiden käsialaa.

– Sisustukseen liittyvät jutut ovat aina kiinnostaneet, joten tulin tutustumaan opiskeluun alalla ja tykästyin heti, kertoo Emma.

Sisustaminen kiinnostaa molempia, joten alan opinnot tuntuvat luontevalta. Kesätyö maalaus- ja pohjatyöhommissa vahvisti Roosan innostusta hakeutua sisustusalalle.

Kevään aikana heillä on edessään mielenkiintoinen sisustusprojekti. Tehtävänä on sisustuksen suunnittelu Iisalmen kaupungin Koe Iisalmi! -koeasumisen kampanjassa valitulle asukkaalle. Kampanja on osa kaupungin, kumppaniyritysten ja –oppilaitosten yhteistä By Iisalmi –brändityötä. YSAOn sisustusala on ollut yhteistyökumppanina joka vuosi.


Projekti käynnistyi yhteispalaverilla kaupungin kanssa, ja he ovat jo saaneet Petterinkulman asunnon pohjapiirroksen. Seuraava vaihe on tulevan asukkaan kuuleminen, jossa selvitetään hänen toiveensa asunnon sisustuksen suhteen määritellyn budjetin puitteissa.

– Seuraavaksi tapaamme tulevan asukkaan ja kysellään minkälainen sisustus olisi hänelle mieleinen, tuumii Roosa.

Kaksi henkilöä katselee tapetteja.

Työhön kuuluu suunnitella asunnon yleisilme. Asunnon pohjapiirroksesta tehdään 3D-mallinnus, joka tarkoittaa tietokoneella luotua kolmiulotteisen sisustussuunnitelman luomista. Sitä käytetään hyväksi huonekalujen, valaistuksen, värien, materiaalien valitsemisessa. Asunnon sisustus saadaan ymmärrettävään muotoon jo suunnitteluvaiheessa ja siihen on helppo tehdä muutoksia ennen toteutuksen aloittamista. Pintaremontointityö asunnossa hoituu Petterinkulman toimesta.


– Tuntuisi helpommalta, jos saisi tarkemmat tiedot asukkaan toiveista sisustuksen suhteen. Jos saamme ns. vapaat kädet, niin olisi ehkä liian paljon vaihtoehtoja, miettii Emma.

Nuorten naiset uskovat, että projektiin osallistumisesta on heille hyötyä tulevaisuudessa. He saavat mahdollisuuden näyttää osaamistaan ja kehittyä työelämää varten.

– Hienoa, että on tämmöinen mahdollisuus, jossa pääsee kokeilemaan. Tämä tuo semmoista itsevarmuutta, että kykenee tämmöiseen projektiin, Roosa toteaa.

Päivä maalla pe-la 12.-13.9.2025

Lehmiä laitumella.

Tulossa syyskuussa jälleen koko perheen Päivä maalla -tapahtuma Peltoniemen kampuksella. Tule perheen, sukulaisten, ystävien ja koulukavereiden kanssa näkemään sekä kokemaan mitä kaikkea löytyy!

Tervetuloa tutustumaan opetusmaatilaan, pieneläintiloihin, maanrakennuksen koneisiin ja laitteisiin, ajoneuvoasentajien ja sisustajien opetustiloihin sekä muuhun YSAOn toimintaan.

Perjantaina 12.9. toivotamme tervetulleeksi päiväkodit, koulut ja hoivakodit sekä muut ryhmät klo 8.30-13. Ilmoitathan ryhmäsi 31.8.2025 mennessä. Lisätietoja Essi Taipale, essi.taipale@ysao.fi, 050 347 7760.
Ilmoita ryhmäsi mukaan tapahtumaan tästä linkistä!

Lauantaina 13.9. vietetään kaikille avointa, maksutonta tapahtumapäivää klo 9-14. Tapahtumassa pääsette tutustumaan YSAO:n alojen toimintaan, koneisiin ja eläimiin. Lauantaina tapahtumassa on mukana myös yhteistyökumppaneiden esittelytori.

Yhteistyökumppaneiden torilla toimintaansa esittelevät:

Agco Suomi
AzoFertti
DeLaval
Faba
Hyväkone
Maaseutuammattiin RY
Nipere Oy
NKH-keskus
Nordica Oils Finland Oy
PTA -konemyynti
Snellmann

Hankkeet:
AI MaSi
Terttu
Tulevaisuuden Maatila
Vertaistekno

Vertaistekno-hanke järjestää lauantaina pienkuormainten testauspäivän YSAO Peltoniemen kampuksella tapahtuman yhteydessä. Ilmoittaudu mukaan oheisen linkin kautta; Vertaistekno ja Tulevaisuuden maatila-hanke järjestävät pienkuormainten testauspäivä. Päivässä mukana Hyväkone oy.

Perjantai 12.9. klo 8.30-13 ryhmille suunnattu päivä

Hingunniemen hevoset

Selvitä ketä heppoja paikalla tänään onkaan. Mitkä niiden nimet ovat? Minkä ikäisiä ne ovat ja mikä onkaan niiden
työtä?

Talonrakennusalan ja sisustajien työtilat

Työtiloilla pääset kokeilemaan puujalkakävelyä ja pelailemaan pieniä pelejä.

Maatalouden ja maanrakennuksen koneisiin tutustuminen

Täällä voit nähdä monia erilaisia logistiikka-alan raskaita koneita sekä maanrakennuskoneita! Minkälaisia maanrakennuksen koneita te tiedättekään? Miten voidaan linja-auto huoltaa? Mitä maanrakennusalalla tehdään? Ota selvää maanrakennus- ja logistiikka-alan opiskelijoilta ja opettajilta.

Autonasentajien työympäristö

Täällä pääset kokeilemaan kauko-ohjattavaa autoa ja tutustumaan
autoasentajien työtiloihin.

Pieneläintilat

Pieneläintilan ympäristössä on monenlaista tohinaa!
Keppihevosrata, johon voi lainata YSAO Peltoniemen tallista keppareita.
Voit testata saatko oraville heitettyä talvisäilöön käpyjä.
Pääset testaamaan tietoasi koiriin liittyen.
Tutustua Peltoniemen pieneläimiin Kauhukammarilla, jossa asuu lintuja ja matelijoita sekä Viiksipirtillä,
jossa asuu jyrsijöitä.

Eläinhuoltamo Tassula

Tassulassa voit tavata pieneläintilojen hyönteisiä. Pääset myös testaamaan rohkeuttasi purkkitehtävässä!

Lypsylehmien robottinavetta

Navettaan voit tutustua ovelta tai lintuverkon takaa katsellen.
Navetan alueella on myös ohjelmassa:
Lehmän ruoansulatuselimistöön tutustuminen.
Pieniä tehtävä rasteja, joissa voit testata tarkkuuttasi.
Vasikat saattavat kirmailla poikimakarsinan olkipedillä!

Maatilahalli

Maatilahallin ympäristössä on monenlaista tehtävää ja nähtävää maatalouskoneiden parissa. Tiedätkös miltä näyttää karhotin? Tai mitä voitaisiin tehdä noukinvaunulla?
Maatilan koneita esillä.
Polkutraktorirata hallin vieressä.
Väriliitukenttä – sään ollessa huono löydät tämän Maanrakennushallin sisältä.

Laidun

Käyppä kurkkaamassa ketä siellä laitumella tänään onkaan!

Taitotalo ja Villa Lagus

Makkara koju, Snellmann tarjoaa makkarat ja MaitoSuomi pillimehut kaikille.
Pehmoeläinklinikka, ota oma pehmolelu mukaan ja tuo sen viisaiden pehmoeläinlääkäreiden hyvään hoitoon tai vain
terveystarkastukseen.
Vanhan kuivaamon vierestä voit myös bongata villavan papanajengin! Käy kysymässä ketä he ovatkaan!
Pieniä tehtävärasteja puuhaksi.

Koulukoirat

Urho, Mörkö ja Helmi ovat vuorollaan

Kolme henkilöä pukeutuneina lääkärintakkeihin.

Lauantai 13.9. klo 9-14

Lauantaina vietetään kaikille avointa, maksutonta tapahtumapäivää.

Talonrakennusalan ja sisustajien työtilat

Täällä pääset tutustumaan YSAO Peltoniemen Talonrakentajien ja Sisustajien työtiloihin.
Toimitiloissa pieniä työnäytöksiä pitkin päivää.

Maarakennus- ja logistiikkahalli

Täällä on esillä YSAO:n maanrakennusalan ja logistiikka-alan koneita.
AI-MaSi hanke eli Autonomisesti liikkuvan työkoneen kehittäminen -hankepari esittäytyy!

Autonasentajien työympäristö

Täällä pääset kokeilemaan kauko-ohjattavaa autoa ja tutustumaan autoasentajien työtiloihin.

Pieneläintilat ja eläinhuoltamo Tassula

Pieneläintiloissa asustaa runsaasti erilaisia pieneläimiä aina neitokakaduista käärmeeseen ja marsusta
undulaattiin asti. Tule itse kurkkaamaan ketä kaikkia täällä onkaan. Hyönteiset ovat tapahtuman ajan
Pieneläinhuoltamo Tassulassa tavattavissa. Pieneläintilojen edessä on kepparirata ja käpyjen heittoa oraville.

Robottinavetta

Navettaan voit tutustua ovelta tai lintuverkon takaa pieneltä lavalta.
Navetan alueella on myös ohjelmassa:
Lehmän ruoansulatuselimistöön tutustuminen.
Pientä puuhaa pienelle väelle.
Polkutraktorirata

Maatilahalli

Opetusmaatilan konekalustoa nähtävillä. Vanhan kuivaamon seinustalla on myös villava
papanajengi vierailulla.

Laidun

Käyppä kurkkaamassa ketä siellä laitumella tänään onkaan!

Taitotalo ja Villa Lagus

Makkaran myyntikoju Ravitola- ja Catering-alan opiskelijoiden toimesta.
Kolmen polven kahvila

Taitotalon sisällä

Ravintola Apila tarjoilee lounasta.
Esittelytorilla: Ysaon piste, Savonia AMK, Laidunna.fi, Tulevaisuuden maatilahanke, OSKARI –osaaminen kasvaa verkostoissa -hanke
Käsityömyyjiä

Villa Laguksen sisällä

Pehmoeläinklinikka
Ota oma pehmolelu mukaan ja tuo sen viisaiden pehmoeläinlääkäreiden hyvään hoitoon tai vain terveystarkastukseen.
Pieni väritystyöpaja: odotellessasi aikaasi pehmoeläinklinikalle voit osallistua väritystehtäviin.
Koulukoirat pitävät koira-avusteisen tuokion Villa Laguksen ympäristössä klo 10.30 ja 12.30

Hiekkakentällä sekä navetan seudun esittelytorilla

Agco Suomi
AzoFertti
DeLaval
Faba
Hyväkone
Maaseutuammattiin RY
Nipere Oy
NKH-keskus
Nordica Oils Finland Oy
PTA -konemyynti
Snellmann

Saapumisohje ja aluekartta

Kotikyläntie 254, 74150 IISALMI
Saapumisohjeen löydät tästä.

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymällä ennakoitua parempi vuosi 2024

YSAO 60 vuotta juhlien tanssiesitys.

Tiedote 27.3.2025

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän 62. toimintavuosi oli ammatillisen koulutuksen seitsemäs uuden lainsäädännön mukainen toimintavuosi. Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä perustettiin 1962 ja ammatillinen koulutus aloitettiin vuonna 1964. Kuntayhtymän toiminnan juuret ovat 1875 Peltosalmella aloitetussa kaksivuotisessa Meijeri- ja karjakkokoulussa.

Koulutukseen hakeutuminen pysyi vahvana ja laatutaso oli hyvä

Kuntayhtymän opiskelijavuosikertymä vuonna 2024 oli 1668 vuotta, joka ylitti sisäisenä tavoitteena olleen 1640 opiskelijavuotta. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatiin rahoitus yhteensä 1582 opiskelijavuoteen. Tutkintoja syntyi yhteensä 656 kpl ja osatutkintoja 266 kpl.

Suurimmat koulutusalat olivat luonnonvara-ala (maatalous- ja hevosala, n. 437 opv), logistiikka-ala (logistiikka, maarakennus ja autoala, n. 375 opv) sekä teknologia-ala (kone- ja metalliala, sähkö- ja ict -alat, n. 314 opv).

Oppilaitoksessa opiskeli yhteensä 3589 henkilöä, jotka olivat 225 eri kunnasta. Muualta kuin kuntayhtymän omistajakunnista tulleet opiskelijat muodostivat n. 42,1 % Ylä-Savon ammattiopiston opiskelijavuosikertymästä.

Opiskelijoistamme n. 34,1 % on alle 20 vuotiaita ja suurin osa 65,9 % on täyttänyt 20 vuotta.

Laatupalautteiden keskiarvo oli 4,2.

Taloudellisesti vuosi oli ennakoitua parempi

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän vuoden 2024 toimintatuotot olivat 23,8 milj. euroa, toimintakulut 22,8 milj. euroa ja toimintakate 0,9 milj. euroa. Poistot ja arvonalentumiset olivat yhteensä 1,6 milj. euroa. Rahoitustuottojen ja -kulujen sekä poistoeron muutoksen jälkeen tilikauden alijäämäksi muodostui -96.703,49 euroa. Kuntayhtymän investoinnit vuonna 2024 olivat 1,5 milj. euroa. Tulos oli n. 380 000 euroa parempi kuin talousarviossa.

Vuosi 2024 päätti vuosien 2022–2024 toimintamallien ja järjestelmien kehittämisohjelman, jonka aikana talousarviot laadittiin lähtökohtaisesti alijäämäisiksi. Tilikausien tulokset saatiin kuitenkin joka vuosi odotettua paremmiksi, panostuksista huolimatta.

Kuntayhtymän tytäryhtiön EduSavo Oy:n liikevaihto oli 1,4 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos verojen jälkeen oli 168.785,94 euroa.

Lisätietoja:

Kuntayhtymän johtaja
Kari Puumalainen
040 1778 600
kari.puumalainen@ysao.fi

Kieli- ja kulttuuritietoinen työpaikkaohjaaja -koulutus puhtauspalvelualalle 18.6

Työpaikkaohjaajakoulutuksen Talent Hub hankkeen logo.

Kansainväliset osaajat lisääntyvät puhtauspalvelualalla. Kansainvälisten osaajien ohjauksen tueksi Talent Hub Eastern Finland* ja YSAO järjestävät puhtauspalvelualalle suunnatun Kieli- ja kulttuuritietoinen työpaikkaohjaaja -koulutuksen, jossa saa käytännön vinkkejä kansainvälisen työntekijän ohjaukseen.

Koulutuksen aikana käydään läpi mm. kansainvälisen osaajan ohjauksessa, perehdyttämisessä ja palautteen antamisessa huomioitavia seikkoja ja jaetaan vinkkejä ohjausarkeen osallistujien kesken. Perehdymme koulutuksen aikana kieli- ja kulttuuritietoisuuteen: mitä tämä tarkoittaa ohjaajan näkökulmasta ja millaisia asioita ohjaajan on sen osalta hyvä tiedostaa. Koulutukseen osallistumisesta saa osallistumismerkin.

Koulutus järjestetään lähikoulutuksena keskiviikkona 18.6 klo 12:30-14:30 YSAOlla (Asevelikatu 4, Iisalmi), luokka E1009AB.

Koulutus on maksuton.

Ilmoittaudu koulutukseen alla olevasta linkistä viimeistään 15.6.

Heräsikö kysyttävää? 
Ole yhteydessä Minna Jääskeläinen minna.jaaskelainen(at)ysao.fi tai Minna Kastarinen minna.kastarinen(at)ysao.fi

*Talent Hub Eastern Finland on Itä-Suomen yliopiston, Karelian, Savonian, Riverian, Sakkyn ja YSAOn yhteistyöverkosto. Autamme kansainvälisiä opiskelijoita konkreettisesti tutustumaan suomalaiseen työelämään, rakentamaan verkostoja, oppimaan kieltä ja löytämään harjoittelu- ja työpaikkoja sekä mahdollisuuksia yritystoimintaan. Työnantajille tarjoamme tukea ja työkaluja kansainvälisten työntekijöiden rekrytointiin, perehdyttämiseen ja kielen oppimiseen työpaikalla sekä suomalaiseen työkulttuuriin sopeutumiseen. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

Talent Hub Eastern Finland´s services

Talent Hub kuvitus

Alumni activities 

Educational institutions’ alumni activities offer graduates a variety of services. The services depend on the educational institution, but professional further education, alumni meetings, and cooperation with working life are common forms of alumni activities. Alumni can also participate in institutions’ activities after graduation, for example, by mentoring students or inviting student groups to workplace visits. 

Benefits of alumni activities 
– Development of professional competence through continuous learning, further studies and continuing education 
– Strengthening working life networks both among alumni and between students and representatives of working life 
– Opportunity to participate in the development of education as a working life partner 

Join alumni activities 
You can register as an alumnus or with a separate form upon graduation. Check out the alumni activities of your educational institution and join us! 

Karelia UAS alumni(at)karelia.fi 
Riveria https://www.riveria.fi/riveria/alumnitoiminta/  
SAKKY  https://sakky.fi/fi/koulutukset/alumnitoiminta-maahanmuuttaneille juhani.lantto(at)sakky.fi  
Savonia UAS https://www.savonia.fi/en/savonia-uas/explore-savonia/join-the-alumni-network/    alumni(at)savonia.fi  
UEF  https://www.uef.fi/en/uef-alumni alumni(at)uef.fi 

Future Talents Team 

Future Talents Team bridges the gap between academia and industry by fostering collaboration between companies and students.  The team meets with local employers and presents degree programmes and the competencies of international students. The aim is to achieve many kinds of cooperation: theses, internships, project and part-time work, as well as small case examples for courses. 

Collaboration offers the employer 

  • new, fresh development ideas 
  • recruiting possibilities 
  • an opportunity to increase the linguistic and cultural competence of the work community 
  • an easy way to collaborate with educational institutions 
  • engagement with higher education, research and innovation 
  • positive employer visibility 
  • possibility to implement social responsibility at the local level 

Benefits for the students 

  • network with other students and local employers – a chance to gain more employment opportunities 
  • get to know Finnish working life, culture and language 
  • participate in sales and marketing trainings held by an expert 
  • develop their skills in problem solving, sales and negotiation, project and teamwork  
  • possibility to gain study credits 

Service process 

  1. The student teams can visit or be invited to local companies 
  2. During the visits, the teams and employers discuss cooperation opportunities and agree on the next steps 
  3. The partnership continues, and the student teams monitor the progress as agreed 

      For more information: 

      Sanna Jeskanen, sanna.jeskanen@karelia.fi, +358 50 462 2478 
      Johanna Taavitsainen, johanna.taavitsainen@savonia.fi, +358 44 785 6142 
      Marko Pietilä, marko.pietila@uef.fi, +358 40 355 3039 
      Sami Tanskanen, sami.tanskanen@uef.fi, +358 50 355 8857 

      Cluster cooperation 

      The regions’ smart specialisation industries have formed several industry clusters. In addition, other well-established consortia in Eastern Finland focus on the needs of different sectors and are often coordinated by regional development companies. Industry clusters create a strong foundation for developing effective cooperation models between companies, public organisations, vocational colleges and higher education institutions. The services offered to the clusters can be tailored to each sector, communications can be targeted, and operations can be directed to the right customer group. This makes the collaboration more impactful and customer-oriented.  

      The objectives of cluster cooperation are to  

      • improve recruitment skills in working life  
      • produce targeted training information for companies  
      • help students of different levels of education and employers working within the same field to meet each other 

      Benefits for the customer   

      Companies and organisations in clusters and industry consortia receive up-to-date and reliable information about international students and their skills. In addition, the degree programmes and fields of study of educational institutions will become better known to the representatives of working life involved in the clusters.  

      The aim is that the benefits brought by international students become concrete for companies and thus lower the threshold for recruiting international experts. In addition, we produce content related to international experts for cluster- and industry-specific events.   

      Service process  
      The services available to employers and the benefits of international experts are highlighted, for example, through case studies in meetings organised by clusters and divisions as well as other events. After this, further measures are planned together, which may affect all or only some of the companies in the sector. 

      Additional information  
      Sari Väänänen, sari.vaananen@sakky.fi, +358 44 785 4025   
      Pauliina Korhonen, pauliina.korhonen@sakky.fi, +358 44 785 3403 

      Group mentoring programme 

      The group mentoring programme brings together employers, experts from different fields, and international students (actors). An independent expert or an employer organisation with one or more experts can act as a mentor in the programme. The main role of mentors is to challenge and guide actors to develop their working life and networking skills. The mentoring language is English. 

      The themes of mentoring meetings can be, for example: 

      • Professional growth and career development 
      • Identification and marketing of one’s competence 
      • Job search skills 
      • Networking  
      • Finnish culture and working life 
      • Getting to know the organisation and industry 
      • Entrepreneurship and (research) funding  
      • Well-being at work and time management 

      Mentoring provides mentors and employer organisations with the following: 

      • Positive employer visibility and an opportunity to implement social responsibility at the local level  
      • A chance to get acquainted with the skills of international students and an opportunity to recruit 
      • New perspectives and innovative ideas 
      • Up-to-date information on fields of education and the future workforce 
      • A chance to network and get to know different cultures 
      • An opportunity to develop coaching, interaction and language skills 

      As students taking part in the mentoring programme, you will improve your skills in 

      • job search and getting to know different career options and paths 
      • developing professional expertise and finding your strengths 
      • communication and interaction with others 
      • building professional networks 
      • developing self-confidence and self-knowledge 
         
        Stages of the mentoring programme (November-May) 
      1. Online mentoring (2 h) 
      2. Programme launch event and first online meeting of groups (2 h) 
      3. Meetings with the group (4-5 times recommended) 
      4. Networking event (3 h) 
      5. Programme closing event (3 h) 

              The key stages of the mentoring process are 2nd and 3rd. The program lasts approximately 20 hours per mentor. Mentoring is not tied to the locality but can be done online. Students choose a suitable mentoring group based on a mentor profile written by the mentor/employer organisation themselves. The mentoring groups agree on the method of conducting the meetings (remote and/or face-to-face meetings).  The dates and application periods for the next mentoring programme (November 2025-May 2026) will be published during spring 2025.   

              Additional information 
              Marko Pietilä, marko.pietila@uef.fi, +358 40 355 3039 
              Minna Tarvainen, minna.tarvainen@savonia.fi, +358 44 785 6981 
              Sanna Jeskanen, sanna.jeskanen@karelia.fi, +358 50 462 2478   

              Course: Towards Working Life in Eastern Finland  

              The online course Towards Working Life in Eastern Finland supports international students and recent graduates in becoming more familiar with the trends and practices of working life in Eastern Finland. The course contains self-study materials and resources that students can use to learn more about the local way of working, for example, when preparing for their internship.  The course also contains materials and tasks that help identify students’ strengths and competencies concerning the local labour market. The course materials are available in both English and Finnish. The course can be accessed at any time and place using the online DigiCampus platform: https://digicampus.fi/course/view.php?id=5044  Key: MOOC.  

              What the course has to offer 

              The course is a MOOC (massively open online course) that aims to build competence, confidence, and comfort (the 3 Cs) in international students living, studying, and working in eastern Finland.  

              After completing the course, students can: 

              • Understand some basic concepts of working life in Finland 
              • Recognise some frameworks involved in Finnish society and culture 
              • Describe their expertise and strengths concerning working life 
              • Process and search for information related to the labour market and services that support international students 

              Some course topics include:  

              • Working life and welfare society in Finland  
              • Key features of workplace culture  
              • Rights and responsibilities of employees and employers  
              • Generic and transferable skills in modern working life  
              • The application and recruitment process 
              • Competence recognition  
              • Networking  

              During the course 
              After registering to the e-learning platform on DigiCampus, students can directly access all modules and course materials. Students can flexibly use the course materials, taking course modules in any order depending on individual needs and interests. Students can also use self-assessment tools, learning tasks and a learning portfolio to explore the themes of working life and identify their strengths and skills. Coursework and learning tasks are not evaluated or accredited at this time.  

              More information
              Sami Tanskanen, sami.tanskanen@uef.fi, +358 50 355 8857 
              Soile Ruotsalainen, soile.ruotsalainen@uef.fi, +358 50 476 5668  

              Demonstration of competence: skills passport 

              Skills passports are made for different fields of study to support and strengthen students’ competence demonstration. The skills passport is a straightforward document that jobseekers use to describe themselves and their skills. This makes it easier for the employer to understand the skills and work experience of the job applicant when applying for a job. In addition to the jobseeker’s assessment, the competence passport includes feedback from vocational teachers and working life. 

              Competence passports are made for upper secondary-level students, such as care assistants, practical nurses, facility managers, bakers, chefs, waiters, and sheet metal welders. Draft competence passports have also been prepared for university students specialising in expert positions and chemistry.  

              Benefits for the customer   

              When looking for a job, immigrants often face challenges due to their lack of language skills. This makes it more difficult to showcase one’s skills and find employment.    

              Students can use the skills passport 

              • as an attachment in a job application  
              • in a job interview  
              • for replacing CV and job application  
              • when drafting a CV and job application  

              The skills passport brings concrete results to the presentation of skills when applying for a job. It also helps the employer find the right person for each job.  

              Service process  

              Skills passports are created for different fields together with teachers and representatives of working life.  At the final stage of graduation, students fill in a competence passport in their field, in which they evaluate their working life, professional, and language skills with the teacher and write a motivation letter about themselves.   

              Additional information
              Sari Väänänen, sari.vaananen@sakky.fi, +358 44 785 4025  
              Pauliina Korhonen, pauliina.korhonen@sakky.fi, +358 44 785 3403 

              Solution-oriented study counselling (ROPO)  

              The service seeks the best and most efficient way for people from different educational and competence backgrounds to progress and find employment. The persons involved in counselling work at educational institutions in the ROPO team work together to develop measures that would best enable graduating and newly graduated international students to find employment.  The counselling uses the study offerings of the student’s educational institution and partner institutions involved in the project. It also cooperates with employers and operators in the employment area.  

              Solution-oriented study counselling (ROPO) serves international students and employers.  

              Solution-oriented study counselling offers   

              • knowledge and skills for a successful job search  
              • personal guidance also for graduated students  
              • information about study opportunities from other educational institutions in the project  
              • contacts and meetings with companies at different types of events  
              • International job seekers for companies  
              • opportunities for cooperation for companies with different fields of education and counsellors 

              Solution-oriented study counselling (ROPO) includes:    

              • Mapping the personal situation with the educational institution’s supervisor  
              • Familiarisation with the study offerings of different educational institutions and guidance to postgraduate studies  
              • Job search workshops and, for example, MOOCs in different fields of education of educational institutions  
              • Alumni activities of graduating students  
              • Various recruitment and training events guiding and supporting individual students  
              • Guidance assistance to students and alumni as the service process progresses 

              Educational institution students are admitted to the service at the end of their studies. Alumni activities allow students to receive support after graduation. The aim is to make cooperation with companies continuous, flexible, and beneficial for all parties.  

              Additional information  
              Juhani Lantto, juhani.lantto@sakky.fi, +358 44 785 3355  
              Hanna Reinikainen, hanna.reinikainen@uef.fi, +358 44 016 2643  
              Mervi Keinänen, mervi.keinanen@riveria.fi, +358 50 331 5823 

              Talent Pool database 

              We collect information about our international students, including their fields of expertise, previous education, and work experience. This information helps us find talent suitable for employers’ needs as trainees or employees. The information is compiled based on systematically repeated student surveys. Based on the students’ responses, an expanding Talent Pool database has already been formed. The Talent Pool enables targeted meetings between international students and employers. 

              Utilising the database in practice 

              The employer can notify the Talent Hub Eastern Finland network of their need for additional resources. Based on the request for information, the Talent Pool database is searched for students with the desired profile. With the students’ consent, they are presented to the employer, who then decides on further actions. If a suitable expert is found among the students, they get the internship, thesis or job they want, and the employer gets a new employee in their work community. Our experts are available throughout the process. 

              Additional information 
              Johanna Taavitsainen, johanna.taavitsainen@savonia.fi, +358 44 785 6142 
              Eini Puhakka, eini.puhakka@savonia.fi, +358 44 785 6825 
              Marko Pietilä, marko.pietila@uef.fi, +358 40 355 3039 

              Service model for employers  

              The service model for employers offers a comprehensive set of services aimed at responding to companies’ recruitment needs and improving the vitality of Eastern Finland. Employers receive information about graduating students and experts applying for internships, theses and project work through the service.  The service model will be developed in cooperation with the education, employment and economic development services of counties and municipalities, and it will be targeted especially at small and medium-sized employers.  

              The service model for employers offers many benefits to employers:  

              • A well-functioning cooperation network that brings together companies, educational institutions and other service providers in the area  
              • Up-to-date and reliable information on the international workforce and its utilisation possibilities  
              • Practical tools and training that facilitate training, recruitment and attachment to the work community  
              • A better understanding of degree programmes, fields of study and the experts they offer  

              The employer’s service path often begins with situations where the company has:  

              • Shortage of labour  
              • The need to recruit international talent, but this may be hindered by, for example, perceived difficulties in paperwork, language skills problems or occupational safety issues  
              • A desire to develop export operations or expand operations internationally  

              The service process proceeds according to an individual service path, where the employer’s needs are first mapped. After that, solutions are built that connect job seekers and employers.  

              Additional information 
              Sari Väänänen, sari.vaananen@sakky.fi, +358 044 785 4025  
              Pauliina Korhonen, pauliina.korhonen@sakky.fi, +358 044 785 3403 

              Entrepreneurship path for international students 

              The entrepreneurship path for international students provides comprehensive support for students who want to develop their business idea and start as entrepreneurs. The service includes the following areas:  

              • Course: The aim of the course is to help students develop realistic and feasible business ideas. In higher education institutions, the course is called Realistic Business Idea in English, and in vocational schools, it is called Realistinen liikeidea selkeällä suomella
              • Personal coaching: Students receive support in developing their business ideas in individual and group coaching. 
              • Business idea evaluation and development: Students work on the business idea independently and with the support of coaching meetings. 
              • Creating a contact network: The course coaches support students in growing their contacts and advancing their business ideas. 
              • Digital community: The goal is to develop a digital community for international budding entrepreneurs. The community provides peer support and networking opportunities. 

              The course is aimed at those planning to start a business. The digital community is also intended for international students and graduates who have already started their business. 

              Benefits for students 

              • Business idea development: The student receives support and guidance in developing the business idea. 
              • Learning the language of business administration and entrepreneurship: Students learn to use business concepts that facilitate collaboration with business advisors and financiers. 
              • Networking and strengthening of social capital: The student creates contacts with other entrepreneurs, experts and potential partners. 

              Service path from the student’s perspective 

              Course 

              1. Initial interview and orientation: Students attend a kick-off session where they get an overview of the program and objectives. 
              2. Independent work on a business idea: Students work on their own business idea independently and receive guidance and sparring at this stage. 
              3. Coaching meetings: In coaching meetings, students receive feedback and guidance on how to develop their business idea. 
              4. Final examination: Students present their business ideas and demonstrate their competence. 
              5. Letter of recommendation: Successful students receive a letter of recommendation, which can be used, for example, in funding applications. 

                      Digital community 
                      An international student or entrepreneur can join the digital community supported by the project. This gives them opportunities to make online and face-to-face contacts and promote networking with their operating environment and other entrepreneurs. 

                      Additional information 
                      Daniel Bågeberg, daniel.bageberg@karelia.fi, +358 50 324 0290 
                      Riku Jalonen, riku.jalonen@sakky.fi, +358 44 785 8360 
                      Heidi Wilska, heidi.wilska@riveria.fi, +358 50 577 7852 

                      THEF -hankkeen palvelut

                      Talent Hub kuvitus

                      Alumnitoiminta 

                      Oppilaitosten alumnitoiminta tarjoaa erilaisia palveluja valmistuneille opiskelijoille. Palvelut riippuvat oppilaitoksesta, mutta esimerkiksi ammatillinen jatkokouluttautuminen, alumnitapaamiset ja työelämäyhteistyö ovat yleisiä alumnitoiminnan muotoja. Alumneilla on myös mahdollisuus osallistua oppilaitosten toimintaan valmistumisen jälkeenkin esimerkiksi mentoroimalla opiskelijoita tai kutsumalla opiskelijaryhmiä työpaikkavierailuille. 

                      Alumnitoiminnan hyödyt 

                      • Ammatillisen osaamisen kehittäminen jatkuvan oppimisen, jatko-opintojen ja täydennyskoulutuksen avulla 
                      • Työelämäverkostojen vahvistaminen sekä alumnien kesken että opiskelijoiden ja työelämän edustajien välillä 
                      • Mahdollisuus osallistua koulutuksen kehittämiseen työelämäyhteistyökumppanina 

                      Tule mukaan alumnitoimintaan! Alumniksi rekisteröidytään valmistumisen yhteydessä tai erillisellä rekisteröitymislomakkeella. Tutustu oman oppilaitoksesi alumnitoimintaan ja tule mukaan! 

                      Karelia-ammattikorkeakoulu  alumni(at)karelia.fi 

                      SAKKY  https://sakky.fi/fi/koulutukset/alumnitoiminta-maahanmuuttaneille juhani.lantto(at)sakky.fi  

                      Savonia-ammattikorkeakoulu  alumni(at)savonia.fi  

                      UEF  https://www.uef.fi/fi/alumni alumni(at)uef.fi 

                      Future Talents -tiimi 

                      Future Talents -tiimi on monialainen, kansainvälisistä opiskelijoista koostuva opiskelijatiimi, joka pyrkii löytämään yhteistyömahdollisuuksia kansainvälisten koulutusten ja työnantajien välille. Opiskelijatiimi tapaa paikallisia työnantajia ja esittelee koulutusohjelmiamme ja opiskelijoiden osaamista. Tavoitteena on saada aikaan monenlaista yhteistyötä: opinnäytetöitä, harjoitteluja, projekti- ja osa-aikatöitä sekä pieniä tapausesimerkkejä opintojaksoille. 

                      Yhteistyö tarjoaa työnantajalle 

                      • uusia ajatuksia ja tuoreita kehitysideoita 
                      • vaivattoman keinon saada kansainvälisiä opiskelijoita eri tehtäviin 
                      • mahdollisuuden työyhteisön kieli- ja kulttuuriosaamisen kasvattamiseen 
                      • luontevan tavan tehdä yhteistyötä oppilaitoksen kanssa 
                      • tuoretta tietoa koulutusaloista 
                      • positiivista työnantajanäkyvyyttä 
                      • mahdollisuuden toteuttaa sosiaalista vastuuta paikallistasolla 

                      Hyödyt opiskelijalle 

                      • verkostoituminen muiden opiskelijoiden ja paikallisten työnantajien kanssa – parempi mahdollisuus työllistymiseen 
                      • tutustuminen suomalaiseen työelämään, kulttuuriin ja kieleen 
                      • pääsy asiantuntijoiden järjestämiin myynnin ja markkinoinnin koulutuksiin 
                      • erilaisten taitojen kehittäminen ongelmanratkaisussa, myynnissä ja neuvottelutilanteissa sekä projekti- ja tiimityössä  
                      • mahdollisuus saada opintopisteitä 

                      Palveluprosessi 

                      1. Opiskelijatiimi ottaa yhteyttä paikallisiin yrityksiin tai tiimin voi myös kutsua kylään 
                      2. Opiskelijatiimi vierailee työnantajan luona, käy keskustelun yhteistyömahdollisuuksista ja sopii jatkotoimenpiteistä 
                      3. Toimeksiannot ja yhteistyöt toteutetaan 

                          Lisätiedot 
                          Sanna Jeskanen, sanna.jeskanen@karelia.fi, 050 462 2478 
                          Johanna Taavitsainen, johanna.taavitsainen@savonia.fi, 044 785 6142 
                          Marko Pietilä, marko.pietila@uef.fi, 040 355 3039  
                          Sami Tanskanen, sami.tanskanen@uef.fi, 050 355 8857 

                          Klusteriyhteistyö  

                          Maakuntien älykkään erikoistumisen toimialat ovat muodostaneet useita toimialaklustereita. Lisäksi Itä-Suomessa toimii muitakin vakiintuneita, eri toimialojen tarpeisiin keskittyviä yhteenliittymiä, joita koordinoivat usein alueelliset kehittämisyhtiöt.  Toimialaklusterit luovat vahvan pohjan tehokkaiden yhteistyömallien kehittämiseen yritysten, julkisten organisaatioiden, ammattiopistojen ja korkeakoulujen välillä.  Klustereille tarjottavia palveluita on mahdollista räätälöidä toimialakohtaisesti, kohdentaa viestintää ja suunnata toimintaa oikealle asiakasryhmälle. Tämä tekee yhteistyöstä vaikuttavampaa ja asiakaslähtöisempää.  

                          Klusteriyhteistyön tavoitteena on  
                          parantaa työelämän rekrytointiosaamista  
                          tuottaa yrityksille kohdennettua koulutustietoa  
                          auttaa saman alan sisällä toimivia eri koulutusasteiden opiskelijoita sekä työnantajia kohtaamaan toisiaan.  

                          Hyödyt asiakkaalle   
                          Klustereihin ja toimialakohtaisiin yhteenliittymiin kuuluvat yritykset ja organisaatiot saavat ajantasaista ja luotettavaa tietoa kansainvälisistä opiskelijoista ja heidän osaamisestaan. Lisäksi oppilaitosten koulutusohjelmat ja opintoalat tulevat paremmin tunnetuiksi klustereissa mukana oleville työelämän edustajille.  Tavoitteena on, että kansainvälisten opiskelijoiden tuomat hyödyt konkretisoituvat yrityksille ja siten kansainvälisten osaajien rekrytointikynnys madaltuu. Lisäksi tuotamme klusteri- ja toimialakohtaisiin tapahtumiin kansainvälisiin osaajiin liittyvää sisältöä.   

                          Palveluprosessi  
                          Työnantajalle tarjolla olevat palvelut ja kansainvälisten osaajien hyödyt tuodaan esille esimerkiksi case tapausten avulla klustereiden ja toimialojen järjestämissä tapaamisissa sekä muissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Tämän jälkeen suunnitellaan yhdessä jatkotoimenpiteet, jotka voivat kohdistua toimialan kaikkiin yrityksiin tai vain osaan niistä.  

                          Lisätiedot  
                          Sari Väänänen, sari.vaananen@sakky.fi, 044 785 4025   
                          Pauliina Korhonen, pauliina.korhonen@sakky.fi, 044 785 3403  

                          Ryhmämentorointiohjelma 

                          Ryhmämentorointiohjelma yhdistää työnantajat, eri alojen asiantuntijat ja kansainväliset opiskelijat (aktorit). Mentorina ohjelmassa voi toimia itsenäinen asiantuntija tai työnantajaorganisaatio yhden tai useamman asiantuntijan voimin. Mentoreiden pääasiallinen rooli on haastaa ja ohjata aktoreita kehittämään työelämä- ja verkostoitumistaitojaan. Mentorointikieli on englanti. 

                          Mentorointitapaamisten teemoina voivat olla esimerkiksi 

                          • ammatillinen kasvu ja urakehitys 
                          • oman osaamisen tunnistaminen ja markkinointi 
                          • työnhaun taidot 
                          • verkostoituminen  
                          • suomalainen kulttuuri ja työelämä 
                          • organisaatioon ja toimialaan tutustuminen 
                          • yrittäjyys ja (tutkimus)rahoitus  
                          • työhyvinvointi ja ajanhallinta 

                          Mentorointi tarjoaa mentorille ja työantajaorganisaatiolle 

                          • positiivista työnantajanäkyvyyttä ja mahdollisuuden toteuttaa sosiaalista vastuuta paikallistasolla  
                          • tilaisuuden tutustua kansainvälisten opiskelijoiden osaamiseen ja mahdollisuuden rekrytointiin 
                          • uusia näkökulmia ja innovaatioideoita 
                          • tuoretta tietoa koulutusaloista ja tulevaisuuden työvoimasta 
                          • tilaisuuden verkostoitua ja tutustua eri kulttuureihin 
                          • mahdollisuuden kehittää valmennus- ja vuorovaikutustaitoja sekä kielitaitoa 

                          Mentorointiohjelmaan osallistumisen hyödyt opiskelijalle: 

                          • työnhaussa kehittyminen sekä erilaisiin urapolkuihin tutustuminen 
                          • ammatillisen asiantuntijuuden ja omien vahvuuksien löytäminen 
                          • viestintä ja vuorovaikutus muiden kanssa 
                          • ammatillisten verkostojen rakentaminen 
                          • itseluottamuksen ja itsetuntemuksen kehittyminen 

                          Mentorointiohjelman vaiheet (marras-toukokuu) 

                          1. Mentorivalmennus verkossa (2 h) 
                          2. Ohjelman käynnistystilaisuus ja ryhmien ensimmäinen tapaaminen verkossa (2 h) 
                          3. Ryhmän kanssa sovitut tapaamiset (suositus 4–5 kertaa) 
                          4. Verkostoitumistilaisuus (3 h) 
                          5. Ohjelman päätöstilaisuus (3 h) 

                                  Mentorointiprosessin keskeiset vaiheet ovat 2. ja 3. Ohjelman kokonaiskesto on noin 20 h / mentori. Mentorointi ei ole sidottu paikkakuntaan, vaan sen voi suorittaa myös verkkoympäristössä.  Opiskelijat valitsevat itselleen sopivan mentorointiryhmän mentorin/työnantajaorganisaation itsestään kirjoittaman mentoriprofiilin perusteella. Mentorointiryhmät sopivat tapaamisten toteutustavan (etä- ja/tai lähitapaamiset).  Seuraavan mentorointiohjelman (marraskuu 2025-toukokuu 2026) päivämäärät ja ohjelmaan hakuajat julkaistaan kevään 2025 aikana.   
                                   

                                  Lisätiedot 

                                  Marko Pietilä, marko.pietila@uef.fi, 040 355 3039 
                                  Minna Tarvainen, minna.tarvainen@savonia.fi, 044 785 6981 
                                  Sanna Jeskanen, sanna.jeskanen@karelia.fi, 050 462 2478   

                                  Verkkokurssi: Towards Working Life in Eastern Finland  

                                  Verkkokurssi auttaa kansainvälisiä opiskelijoita ja vastavalmistuneita tutustumaan Itä-Suomen työelämän käytäntöihin. Opintojakso sisältää itseopiskelumateriaaleja, joiden avulla opiskelijat voivat oppia lisää paikallisista työskentelytavoista esimerkiksi harjoitteluun valmistautuessaan.  Kurssi sisältää myös materiaaleja ja tehtäviä, jotka auttavat opiskelijoita tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja osaamistaan paikallisilla työmarkkinoilla. Kurssimateriaalit ovat saatavilla sekä englanniksi että suomeksi. Kurssille pääsee missä ja milloin tahansa DigiCampus-verkkoalustan kautta: https://digicampus.fi/course/view.php?id=5044  Kurssiavain: MOOC.  

                                  Mitä kurssi tarjoaa 
                                  Kaikille avoimen verkkokurssin (MOOC eli massive open online course) tavoitteena on rakentaa Itä-Suomessa asuvien, opiskelevien ja työskentelevien kansainvälisten opiskelijoiden osaamista, luottamusta ja viihtyvyyttä.  

                                  Opintojakson suoritettuaan opiskelija: 

                                  • ymmärtää työelämän peruskäsitteitä Suomessa 
                                  • tunnistaa suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin liittyviä viitekehyksiä 
                                  • osaa kuvata osaamistaan ja vahvuuksiaan työelämän suhteen 
                                  • osaa käsitellä ja etsiä työmarkkinoihin ja kansainvälisiä opiskelijoita tukeviin palveluihin liittyvää tietoa 

                                  Kurssin aiheita ovat:  

                                  • työelämä ja hyvinvointiyhteiskunta Suomessa  
                                  • työkulttuurin keskeiset piirteet  
                                  • työntekijöiden ja työnantajien oikeudet ja velvollisuudet  
                                  • yleiset ja siirrettävät taidot nykyaikaisessa työelämässä  
                                  • haku- ja rekrytointiprosessi 
                                  • osaamisen tunnustaminen  
                                  • verkostoituminen  

                                  Kurssin kulku 
                                  Rekisteröidyttyään DigiCampuksen verkko-oppimisalustalle opiskelijat pääsevät suoraan kaikkiin moduuleihin ja kurssimateriaaleihin. Opiskelijat voivat käyttää kurssimateriaaleja joustavasti ja suorittaa kurssimoduuleja missä tahansa järjestyksessä yksilöllisten tarpeiden ja kiinnostuksen kohteiden mukaan. Opiskelija voi myös käyttää itsearviointityökaluja, oppimistehtäviä ja oppimisportfoliota työelämän teemojen tutkimiseen sekä vahvuuksiensa ja osaamisensa tunnistamiseen. Kursseja ja oppimistehtäviä ei arvioida eikä niistä anneta opintopisteitä tällä hetkellä.  

                                  Lisätietoja 
                                  Sami Tanskanen, sami.tanskanen@uef.fi, 050 355 8857 
                                  Soile Ruotsalainen, soile.ruotsalainen@uef.fi, 050 476 5668 

                                  Osaamisen osoittaminen: osaamispassi 


                                  Opiskelijan osaamisen osoittamisen tueksi ja vahvistamiseksi tehdään osaamispasseja eri koulutusaloille. Osaamispassi on selkeä asiakirja, jonka avulla työnhakija kertoo itsestään ja osaamisestaan. Tämä helpottaa työnhakutilanteessa, sillä osaamispassin avulla työnantajan on helpompaa ymmärtää, mitä taitoja ja työkokemusta työnhakijalla on. Osaamispassiin sisältyy työnhakijan oman arvion lisäksi myös ammattiopettajilta ja työelämästä saatu palaute. Osaamispasseja tehdään toisella asteella opiskeleville, esimerkiksi hoiva-avustajille, lähihoitajille, toimitilahuoltajille, leipureille, kokeille, tarjoilijoille ja levyseppähitsaajille. Yliopisto-opiskelijoille on tehty osaamispassien luonnoksia asiantuntijatehtäviin suuntautuville sekä kemian alalle.  

                                  Hyödyt asiakkaalle   
                                  Työnhakuvaiheessa maahanmuuttaneet joutuvat usein haastavaan asemaan puutteellisen kielitaidon vuoksi. Tämä vaikeuttaa osaamisen esilletuomista ja työllistymistä.    

                                  Opiskelija voi käyttää osaamispassia  

                                  • työhakemuksen liitteenä  
                                  • työhaastattelussa  
                                  • korvaamassa CV:tä ja työhakemusta  
                                  • apuna CV:n ja työhakemuksen laatimisessa.  

                                  Osaamispassi tuo konkretiaa osaamisen esittelyyn työnhakutilanteessa. Se auttaa myös työnantajaa löytämään sopivan henkilön kuhunkin työtehtävään.  

                                  Palveluprosessi  
                                  Osaamispasseja tehdään eri aloille yhdessä alan opettajien ja työelämän edustajien kanssa.  Opiskelija täyttää valmistumisen loppuvaiheessa oman alansa osaamispassin, jossa hän arvioi yhdessä opettajan kanssa työelämä-, ammatti- ja kielitaitoaan sekä kirjoittaa itsestään motivaatiokirjeen.   

                                  Lisätiedot  
                                  Sari Väänänen, sari.vaananen@sakky.fi, 044 785 4025  
                                  Pauliina Korhonen, pauliina.korhonen@sakky.fi, 044 785 3403  

                                  Ratkaisukeskeinen opinto-ohjaus (ROPO)  

                                  Palvelussa etsitään eri koulutus- ja osaamistaustoista tuleville henkilöille paras ja tehokkain tapa edetä ja työllistyä. ROPO-tiimissä olevien oppilaitosten ohjaustyötä tekevät henkilöt kehittävät yhdessä toimenpiteitä, joiden avulla valmistumassa olevat ja vasta valmistuneet kansainväliset opiskelijat työllistyisivät parhaiten.  Ohjauksessa hyödynnetään opiskelijan oman oppilaitoksen sekä muiden hankkeessa olevien oppilaitosten opintotarjontaa. Yhteistyötä tehdään myös alueen työnantajien ja työllisyysalueen toimijoiden kanssa.  

                                  Hyödyt asiakkaalle  

                                  Ratkaisukeskeinen opinto-ohjaus (ROPO) palvelee kansainvälisiä opiskelijoita sekä työnantajia.  

                                  Ratkaisukeskeinen opinto-ohjaus tarjoaa   

                                  • tietoja ja taitoja onnistuneen työnhakuun  
                                  • henkilökohtaista ohjausta myös valmistuneelle opiskelijalle  
                                  • tietoa opiskelumahdollisuuksista hankkeen muista oppilaitoksista  
                                  • kontakteja ja tapaamisia yritysten kanssa erityyppisissä tapahtumissa  
                                  • kansainvälisiä työnhakijoita yrityksille  
                                  • yhteistyömahdollisuutta yrityksille eri koulutusalojen ja ohjaustyötä tekevien kanssa 

                                  Palveluprosessi  

                                  Ratkaisukeskeinen opinto-ohjaus (ROPO) sisältää    

                                  • henkilökohtaisen tilanteen kartoituksen oppilaitoksen ohjaushenkilön kanssa  
                                  • tutustumisen eri oppilaitosten opintotarjontaan ja ohjauksen jatko-opintoihin  
                                  • työnhakupajat ja esimerkiksi MOOC-koulutuksen oppilaitosten eri koulutusaloilla  
                                  • valmistuneiden opiskelijoiden alumnitoiminnan  
                                  • erilaiset rekrytointi- ja koulutustapahtumat yksittäistä opiskelijaa ohjaten ja tukien  
                                  • opiskelijalle ja alumnille tarjottavan ohjausavun palveluprosessin edetessä.  

                                  Oppilaitoksen opiskelija otetaan palveluun opintojen loppuvaiheessa. Alumnitoiminta mahdollistaa tuen saamisen myös valmistumisen jälkeen. Yhteistyöstä yritysten kanssa on tarkoitus tehdä jatkuvaa, joustavaa ja kaikille osapuolille mahdollisimman hyödyllistä.  

                                  Lisätiedot  
                                  Juhani Lantto, juhani.lantto@sakky.fi, 044 785 3355  
                                  Hanna Reinikainen, hanna.reinikainen@uef.fi, 044 016 2643   
                                  Mervi Keinänen, mervi.keinanen@riveria.fi, 050 331 5823  

                                  Talent Pool -osaajatietokanta 

                                  Keräämme tietoa kansainvälisistä opiskelijoistamme: heidän osaamisaloistaan, aiemmasta koulutuksestaan ja työkokemuksestaan. Tiedon avulla voimme löytää työnantajien tarpeisiin sopivia osaajavaihtoehtoja harjoittelijoiksi tai työntekijöiksi. Tiedonkoonti perustuu systemaattisesti toistettaviin opiskelijakyselyihin. Opiskelijoiden vastausten perusteella on jo muodostunut laajentuva Talent Pool -osaajatietokanta. Talent Pool mahdollistaa kohdennettujen tapaamisten järjestämisen kansainvälisten opiskelijoiden ja työnantajien kesken. 

                                  Tietokannan hyödyntäminen käytännössä 

                                  Työnantaja voi ilmoittaa lisäresurssitarpeestaan Talent Hub Eastern Finland -yhteisölle. Tietopyynnön perusteella Talent Pool -osaajatietokannasta etsitään toivotun profiilin mukaisia opiskelijoita. Opiskelijoiden suostumuksella heidät esitellään työnantajalle, ja työnantaja päättää tämän jälkeen jatkotoimista. Jos opiskelijoiden joukosta löytyy sopiva osaaja työnantajalle, opiskelija saa toivomansa harjoittelu-, opinnäyte- tai työpaikan itselleen, ja työnantaja saa uuden tekijän työyhteisöönsä. Asiantuntijamme ovat käytettävissä koko prosessin ajan. 

                                  Lisätiedot 
                                  Johanna Taavitsainen, johanna.taavitsainen@savonia.fi, 044 785 6142 
                                  Eini Puhakka, eini.puhakka@savonia.fi, 044 785 6825 
                                  Marko Pietilä, marko.pietila@uef.fi, 040 355 3039 

                                  Työnantajan palvelumalli  

                                  Työnantajan palvelumalli tarjoaa kattavan kokonaisuuden palveluita, joiden tavoitteena on vastata yritysten rekrytointitarpeisiin ja parantaa Itä-Suomen elinvoimaa. Palvelun kautta työnantajat saavat tietoa valmistuvista opiskelijoista sekä harjoittelua, opinnäytetöitä ja projektitöitä hakevista osaajista.  Palvelumallia kehitetään yhteistyössä maakuntien ja kuntien koulutus-, työllisyys- ja elinkeinopalveluiden kanssa, ja se suunnataan erityisesti pienille ja keskisuurille työnantajille.  

                                  Työnantajien palvelumalli tarjoaa työnantajille monia hyötyjä:  
                                   

                                  • toimivan yhteistyöverkoston, joka yhdistää alueen yritykset, oppilaitokset ja muut palveluntarjoajat  
                                  • ajantasaista ja luotettavaa tietoa kansainvälisestä työvoimasta ja sen hyödyntämismahdollisuuksista  
                                  • käytännönläheisiä työkaluja ja koulutuksia, jotka helpottavat harjoittelua, rekrytointia ja kiinnittymistä osaksi työyhteisöä  
                                  • paremman ymmärryksen koulutusohjelmista, opintoaloista ja niiden tarjoamista osaajista 

                                  Työnantajan palvelupolku alkaa usein tilanteista, joissa yrityksellä on  

                                  • pulaa työvoimasta  
                                  • tarve rekrytoida kansainvälinen osaaja, mutta esteenä voi olla esimerkiksi paperityön koettu hankaluus, kielitaito-ongelmat tai työturvallisuuskysymykset  
                                  • halu kehittää vientitoimintoja tai laajentaa toimintaa kansainvälisesti 

                                  Palveluprosessi etenee yksilöllisen palvelupolun mukaisesti, jossa ensin kartoitetaan työnantajan tarpeet. Sen jälkeen rakennetaan ratkaisuja, jotka yhdistävät työnhakijat ja työnantajat.  

                                  Lisätiedot  
                                  Sari Väänänen, sari.vaananen@sakky.fi, 044 785 4025  
                                  Pauliina Korhonen, pauliina.korhonen@sakky.fi, 044 785 3403  

                                  Kansainvälisen opiskelijan yrittäjyyspolku 

                                  Kansainvälisen opiskelijan yrittäjyyspolku tarjoaa kattavan tuen opiskelijoille, jotka haluavat kehittää omaa liikeideaansa ja aloittaa yrittäjänä. Palvelu sisältää seuraavat osa-alueet:  

                                  • Opintojakso: Opintojakson tavoitteena on auttaa opiskelijoita kehittämään realistinen ja toteuttamiskelpoinen liikeidea. Korkeakouluissa opintojakso on englanniksi nimellä Realistic Business Idea ja ammatillisissa oppilaitoksissa opintojakson nimi on Realistinen liikeidea selkeällä suomella
                                  • Henkilökohtainen valmennus: Opiskelijat saavat tukea liikeidean kehittämisessä sekä yksilö- että ryhmävalmennuksissa. 
                                  • Liikeidean arviointi ja kehittäminen: Opiskelijat työstävät liikeideaa itsenäisesti ja valmennustapaamisten tuella. 
                                  • Kontaktiverkoston luominen: Opiskelijat saavat tukea opintojakson valmentajilta oman kontaktiverkoston kasvattamiseksi ja liikeidean eteenpäinviemiseksi. 
                                  • Digitaalinen yhteisö: Tavoitteena on kehittää digitaalinen yhteisö kansainvälisille alkaville yrittäjille. Yhteisö tarjoaa vertaistukea ja verkostoitumismahdollisuuksia. 

                                  Opintojakso on suunnattu yritystoiminnan aloittamista suunnitteleville. Digitaalinen yhteisö on tarkoitettu myös jo yritystoiminnan aloittaneille kansainvälisille opiskelijoille ja valmistuneille. 

                                  Hyödyt opiskelijalle 

                                  • Liikeidean kehittäminen: Opiskelija saa tukea ja ohjausta liikeidean kehittämisessä. 
                                  • Liiketalouden ja yrittäjyyden kielen oppiminen: Opiskelija oppii käyttämään liiketalouden käsitteitä, jotka helpottavat yhteistyötä yritysneuvojien ja rahoittajien kanssa. 
                                  • Verkostoituminen ja sosiaalisen pääoman vahvistuminen: Opiskelija luo kontakteja muihin yrittäjiin, asiantuntijoihin ja mahdollisiin yhteistyökumppaneihin. 

                                    Opintojakso 
                                  1. Alkuhaastattelu ja perehdytys: Opiskelijat osallistuvat aloitustilaisuuteen, jossa he saavat yleiskuvan ohjelmasta ja tavoitteista. 
                                  2. Itsenäinen liikeidean työstäminen: Opiskelijat työstävät omaa liikeideaansa itsenäisesti ja saavat tässä vaiheessa myös ohjausta ja sparrausta. 
                                  3. Valmennustapaamiset: Valmennustapaamisissa opiskelijat saavat palautetta ja ohjausta liikeideansa kehittämiseen. 
                                  4. Loppukoe: Opiskelijat esittelevät liikeideansa ja osoittavat osaamisensa. 
                                  5. Suosituskirje: Onnistuneet opiskelijat saavat suosituskirjeen, jota voi hyödyntää esimerkiksi rahoitushakemuksissa. 

                                          Digitaalinen yhteisö 
                                          Kansainvälisellä opiskelijalla tai yrittäjänä toimivalla on mahdollisuus liittyä hankkeen tukemana digitaaliseen yhteisöön. Hän saa näin mahdollisuuksia luoda kontakteja sekä verkkoalustalla että kasvokkain ja edistää verkostoitumista toimintaympäristönsä sekä toisten yrittäjien kanssa. 

                                          Lisätiedot 
                                          Daniel Bågeberg, daniel.bageberg@karelia.fi, 050 324 0290 
                                          Riku Jalonen, riku.jalonen@sakky.fi, 044 785 8360 
                                          Heidi Wilska, heidi.wilska@riveria.fi, 050 577 7852 

                                          Ennätysmäärä hakijoita YSAOlle yhteishaussa

                                          Opiskelijat yhteiskuvassa työvaatteissaan.

                                          Ylä-Savon ammattiopistoon haki kevään 2025 yhteishaussa yhteensä 387 ensisijaista hakijaa, mikä on 25,2 % (78 hakijaa) enemmän kuin vuonna 2024. Suosituimpia aloja olivat maatalous- (49), maanrakennus- (48), logistiikka- (42), kone- ja tuotantotekniikka- (36) sekä sähkö- ja automaatioala (35). Myös talotekniikan koulutukseen hakeutui 22 hakijaa enemmän kuin vuonna 2024 (6).

                                          Tutkintotavoitteeseen koulutukseen haki 363 hakijaa ja TUVA-koulutukseen 24 hakijaa. Kaikkiaan hakijoita (kaikki hakusijat) oli yhteensä 1209.

                                          Kuntayhtymän johtaja Kari Puumalainen pitää yhteishaun hakijatilannetta erinomaisena.

                                          – Erityisen tyytyväinen olen siitä, että hakijoita on hyvin Ylä-Savon keskeisillä elinkeinoaloilla (maatalous, teknologiateollisuus ja rakentamisen eri osa-alueet). Haasteita hakijamäärissä on jo pidempään ollut ravintola- ja elintarvikealan hakijamäärissä, hän toteaa.

                                          Ensisijaisten hakijoiden määrä on korkein vuonna 2018 uudistuneen lainsäädännön jälkeisistä vuosista. Edellinen ennätys oli vuodelta 2023, jolloin 1. sijaisia hakijoita oli yhteensä 353. Ylä-Savon ammattiopiston 1. sijaisten hakijoiden määrä kasvoi suhteellisesti eniten kaikista itäisen Suomen (Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon sekä Kainuun) alueen suurista ammatillisen koulutuksen järjestäjistä.

                                          Yhteishaun lisäksi ammatilliseen koulutukseen voi hakea jatkuvassa haussa. Ylä-Savon ammattiopistoon haki edellisen vuoden aikana yhteensä 1472 hakijaa. Vuonna 2024 Ylä-Savon ammattiopistossa toteutuneista opiskelijavuosista, yhteishaun kautta tulleet opiskelijat kattoivat noin 36,2 %.

                                          Ylä-Savon alueen muihin ammatillisiin oppilaitoksiin haki yhteensä 61 ensisijaista hakijaa ja alueen lukioihin yhteensä 214 hakijaa. Hakijamäärissä oli pientä laskua edelliseen vuoteen.

                                          Lisätietoa hakijatilanteesta antaa kuntayhtymän johtaja Kari Puumalainen, 040 1778 600.

                                          infograafi hakijamääränkehityksestä

                                          Itä-Suomen ammatillisen koulutuksen maahanmuuttajatoimijoiden verkostopäivä 3.6.2025

                                          YSAO ja Talent Hub Eastern Finland -hankeverkosto järjestävät Itä-Suomen ammatillisen koulutuksen maahanmuuttajatoimijoiden verkostopäivän tänä vuonna Iisalmessa.

                                          Päivän ohjelma

                                          klo   9:30 Tervetulokahvit Kaisla kahvio (pääovesta sisään ja oikealle) Vapaa tutustuminen ja verkostoituminen aamukahvin äärellä.

                                          klo 10:00-10:15 Avaus: Kari Puumalainen, kuntayhtymän johtaja, Ylä-Savon ammattioppilaitos: Ammatillisen koulutuksen ajankohtaiset kuulumiset kansainvälisten opiskelijoiden osaamisen varmistamisessa.

                                          klo 10:15-10:30 Kaja Rahkema KM, lehtori, Kansainvälisyyden yksikkö, Savonia: Kansainvälisen opiskelijan urapolut korkeakouluohjelmiin, yhteenvetoa korkeakoulutettujen pätevöitymismahdollisuuksista ja maksuttomat suomen kielen kurssit.

                                          klo 10:30-10:45 Maria Saastamoinen, va. hankepäällikkö Talent Hub Eastern Finland: Talent Hub Eastern Finland vaikuttavuus Itä-Suomen alueella kansainvälisen opiskelijan ja työelämän yhteiskehittämisessä.

                                          Jaloittelutauko 10 min.

                                          klo 10:55-11:10 Mika Suomalaisen Vieremän kunnanjohtaja: Ylä-Savon elinkeinoelämän katsaus ja odotukset ammatilliselta koulutukselta kansainvälisien opiskelijoiden työelämään ohjaamisessa.

                                          klo 11:10-11:45 Sami Tanskanen asiantuntijaUEF: Hyvien väestösuhteiden merkitys moninaistuvassa ammatillisessa koulutuksessa.

                                          klo 11:45-12:30 lounas (omakustanteinen, YSAOlla ravintola Kaislassa 6,90€)

                                          klo 12:30-14:00 työpajatyöskentely edellisen lokakuun tapaamisen palautteiden perusteella.
                                          Työpajat: Yhteistyöpaja, Tulevaisuuden paja, Työllistymisen paja, Kielipaja sekä Kulttuuripaja.

                                          klo 14 Kiitos ja turvallista kotimatkaa!

                                          Paikka: Ylä-Savon ammattiopisto, auditorio
                                          Asevelikatu 4, 74100 Iisalmi

                                          Lisätietoa tapahtumasta

                                          Mirja Iskanius
                                          mirja.iskanius@ysao.fi p. 040 5585 454

                                          Hannele Juntunen
                                          hannele.juntunen@ysao.fi p. 0400 792 860

                                          Digikyvykkyys II- Ammatillisen koulutuksen järjestäjien digitalisaatiokyvykkyyden edelleen kehittäminen ja toiminnan vakiinnuttaminen organisaatioissa -hanke

                                          Kuvio, jonka päällä teksti YSAO kehittää sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö.

                                          Hankkeen hallinnoija

                                          Hankkeen toteuttavat 99 ammatillisen koulutuksen järjestäjää ja sitä hallinnoi Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

                                          Tavoitteet

                                          Digikyvykkyys II -hankkeen tavoitteena on jatkokehittää ja jalkauttaa aikaisempien ammatillisen koulutuksen digitalisaatiohankkeiden tuotoksia koko ammatillisen koulutuksen kentälle. Lisäksi hankkeessa kehitetään digitalisaatiokyvykkyyksiä uusien tunnistettujen tarpeiden pohjalta.Hankkeen tavoitteena on myös jatkaa ja laajentaa aikaisempien digitalisaatiohankkeiden aikana syntynyttä laajaa ammatillisen koulutuksen järjestäjien verkostoa.


                                          Digitalisaation nopea kehitys muuttaa työelämää ja koko yhteiskuntaa. Muuttuva toimintaympäristö edellyttää ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä toiminnan jatkuvaa uudistamista sekä henkilöstön osaamisen kehittämistä. Ammatillisen koulutuksen kustannustehokas ja laadukas toteuttaminen vaatii tiivistä yhteistyötä koulutuksen järjestäjien kesken. Digikyvykkyys II -hankeverkosto vahvistaa ammatillisen koulutuksen kykyä hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia ja vastata monitahoisiin muutoksiin ja osaamisen haasteisiin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

                                          Kesto

                                          1.12.2024–31.5.2027

                                          Budjetti

                                          Hankkeen kokonaisrahoitus 4 milj. €, josta YSAOn osuus 32 500 €.


                                          Rahoittaja

                                          Opetus- ja kulttuuriministeriö

                                          Hankepäällikkö


                                          Ylä-Savon ammattiopisto
                                          Tiina Tervaniemi
                                          +358404874807
                                          tiina.tervaniemi@ysao.fi

                                          Kansainvälisen rekrytoinnin ja osaamisen iltapäivä 2.4.2025

                                          Kv-iltapäivä 2.4.

                                          KANSAINVÄLISEN REKRYTOINNIN JA OSAAMISEN ILTAPÄIVÄ

                                          2.4.2025 klo 15-17.30

                                          Lapinlahden kunnantalo, Asematie 4, Lapinlahti TAI teams-yhteys

                                          Onko yritykselläsi osaajatarpeita ja oletteko harkinneet kansainvälistä rekrytointia? Voisiko yrityksesi tarjota työssäoppimispaikan kansainväliselle opiskelijalle?

                                          Kansainvälisten osaajien rekrytointiin sekä opiskelijoiden työssäoppimisen mahdollistamiseen on saatavilla apua ja tukea!

                                          Tässä infotilaisuudessa EURES ja Pohjois-Savon ELY-keskus kertovat kansainvälisen rekrytoinnin palveluista työnantajalle. EURES verkosto tukee työnantajia kansainvälisten osaajien rekrytoinnissa Suomessa ja Euroopassa koko prosessin ajan.  Work in Finland -palvelut tukee työnantajia kansainvälisten osaajien houkuttelussa, rekrytoinnissa ja monikulttuurisessa johtamisessa.

                                          Lisäksi saat tietoa kansainvälisten opiskelijoiden ohjaamiseen työpaikalla. Talent Hub Eastern Finland -hankkeen tavoitteena on vahvistaa kansainvälisten opiskelijoiden työelämäyhteyksiä ja edistää heidän jäämistään Itä-Suomeen valmistumisen jälkeen sekä tarjota työnantajille tukea ja vinkkejä kansainvälisten työntekijöiden vastaanottamiseen, ohjaamiseen ja työssä tarvittavan suomen kielen oppimiseen. YSAOn yksi tärkeimmistä tehtävistä on vastata alueen yritysten erilaisiin koulutustarpeisiin. YSAO toimii yritysten kumppanina, koordinoimalla ja toteuttamalla niin olemassa olevan henkilöstön kuin rekrytointitilanteiden koulutustarpeet.

                                          Kuulemme myös työnantajien kokemuksia ja käytännön vinkkejä kansainväliseen rekrytointiin liittyen.

                                          Tilaisuus on suunnattu Pohjois-Savon yrityksille ja muille tahoille, ketkä haluavat saada lisää tietoa kansainvälisestä rekrytoinnista ja opiskelijoiden ohjaamisesta, kuten työllisyysasiantuntijat, yritysneuvojat, elinkeinotoimijat, oppilaitokset, kuntatoimijat ja muut sidosryhmät.

                                          Aikataulu      

                                          Tervetulosanat klo 15
                                          Asiantuntijapuheenvuorot klo 15.10-16

                                          • Talent Hub Eastern Finland -hanke & YSAOn yrityspalvelut
                                          • EURES – eurooppalainen työnvälitysverkosto
                                          • Pohjois-Savon ELY-keskus

                                          Työpajatyöskentely klo 16-16.30

                                          Kahvitauko klo 16.30-16.45

                                          Työnantajapuheenvuorot klo 16.45-17.15

                                          • Jouni Majala, Matin ja Liisan asema
                                          • Niina Argillander, Savas-säätiö

                                          Keskustelua ja tilaisuuden päätös 17.15-17.30

                                          Ilmoittautuminen 26.3.2025 mennessä https://link.webropol.com/ep/kv-iltapaiva

                                          Osallistuminen on mahdollista myös Teamsin välityksellä (paitsi työpajaosuus).

                                          Lisätietoja: työllisyyskoordinaattori Heidi Rytkönen, 040 4883038, heidi.rytkonen@lapinlahti.fi

                                          Kansainväliset opiskelijat avainasemassa työvoimapulan ratkaisemisessa – yrityksille tarjolla tukea ja koulutusta

                                          Henkilö työskentelee teknisen laitteen ääressä.

                                          – Kieltä oppii parhaiten puhumalla ja erityisesti ammatillisen sanaston oppimiseen on avainasemassa työelämä. Työssä oppimalla kansainvälisen osaaja saa arvokasta oppia myös suomalaisesta työkulttuurista, toteaa Talent Hub Eastern Finland hankkeen projektipäällikkö Mirja Iskanius.

                                          Ylä-Savon ammattiopisto YSAOlla opiskelee parhaillaan 235 muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvaa opiskelijaa. Työelämässä tapahtuva oppiminen on merkittävä osa heidän ammatillisen osaamisensa karttumista ja suomalaiseen työkulttuuriin tutustumista. Työssäoppimisjaksojen kautta opiskelijat saavat motivaatiota suorittaa tutkintonsa loppuun ja jäädä Ylä-Savon alueelle. Siksi on tärkeää tukea heidän opintojen aikaisia mahdollisuuksia ja työelämään kiinnittymistä.

                                          Kevään 2025 aikana Talent Hub Eastern Finland tarjoaa tukea työpaikoille järjestämällä kolme työpaikkaohjaajakoulutusta sekä tukituokioita kansainvälisen opiskelijan ohjaamiseen liittyvistä teemoista. Tavoitteena on antaa konkreettisia vinkkejä ja tukea opiskelijan ohjaukseen. Maksuttomat koulutukset on suunnattu Pohjois-Savon alueen työnantajille alasta riippumatta.

                                          – Tervetuloa mukaan tukemaan kansainvälisiä opiskelijoita ja hyödyntämään heidän osaamistaan työvoimapulan ratkaisemiseksi, Iskanius kannustaa. – Maksuttomat koulutukset on suunnattu kaikkien alojen työnantajille Pohjois-Savon alueella.

                                          Kieli- ja kulttuuritietoinen työpaikkaohjaaja -koulutuksissa opitaan käytännön vinkkejä kansainvälisen työntekijän kieli- ja kulttuuritietoiseen ohjaukseen työpaikan arjessa. Kahden tunnin koulutukseen sisältyy myös virtuaalinen materiaalipaketti.

                                          Työpaikkaohjaajien tukituokioissa annetaan käytännönläheisiä vinkkejä ohjaustilanteisiin ja jaetaan kokemuksia. Puolen tunnin mittaiset tukituokiot järjestetään Teamsilla.

                                          Lisäksi työnantajille on tarjolla tietoa kansainvälisten työntekijöiden rekrytoinnista Rohkeutta kohdata kansainvälinen osaaja -infotilaisuudessa YSAOlla 9.4. klo 14.


                                          Lisätietoja tulossa olevista koulutuksista ja tukituokioista verkkosivuiltamme ysao.fi tai ota yhteyttä:
                                          Talent Hub Eastern Finland
                                          Minna Jääskeläinen, minna.jaaskelainen@ysao.fi
                                          Timo Pekkarinen, timo.pekkarinen@sakky.fi
                                          Maarit Paaso, maarit.paaso@riveria.fi
                                           

                                          Talent Hub Eastern Finland on Itä-Suomen yliopiston, Karelian, Savonian, Riverian, Sakkyn ja YSAOn yhteistyöverkosto. Verkosto auttaa kansainvälisiä opiskelijoita tutustumaan suomalaiseen työelämään, rakentamaan verkostoja, oppimaan kieltä ja löytämään harjoittelu- ja työpaikkoja sekä mahdollisuuksia yritystoimintaan. Työnantajille tarjotaan tukea ja työkaluja kansainvälisten työntekijöiden rekrytointiin, perehdyttämiseen ja kielen oppimiseen työpaikalla sekä suomalaiseen työkulttuuriin sopeutumiseen. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

                                          Mediakutsu: Kestech Teknologiatalkoot 14.2.

                                          Kestech Teknologiatalkookuva.

                                          Kutsu julkaistu ePressissä 10.2.2025

                                          https://www.epressi.com/tiedotteet/koulutus/mediakutsu-tervetuloa-teknologiatalkoisiin-14.2.2025.html

                                          Tervetuloa Kestechin Teknologiatalkoisiin 14.2.2025 klo 11–15 Rientolaan Vieremälle, Koitontie 2.

                                          Tapahtuma kokoaa yhteen Ylä-Savon yritysten, oppilaitosten ja teknologia-alan toimijoiden edustajia sekä kuntien ja kaupunkien vaikuttajia, tarjoten monialaisen foorumin keskusteluille ja yhteistyölle. Teemana tänä vuonna on Yhdessä kohti positiivista tulevaisuutta.

                                          Tapahtuman keynote-puheenvuoron pitää tv:stä tuttu maailmanmatkaaja, juontaja ja tietokirjailija Riku Rantala aiheenaan yhteistyön merkitys onnistumisessa. Luvassa on myös mielenkiintoisia paneelikeskusteluja ja innostavia kahvipöytäkeskusteluja valituista ajankohtaisista aiheista. Lisäksi halukkaille on tarjolla mahdollisuus vierailla Vieremän yrityksissä.

                                          Ohjelma:
                                          11.00–11.45 Lounas
                                          11.45–12.15 Tilaisuuden avaus
                                          12.15–12.55 Keynote by Riku Rantala
                                          12.55–13.55 Paneelikeskustelu
                                          13.55–14.40 Tulevaisuus-/ verkostoitumiskahvit
                                          14.40–15.00 Yhteenveto & loppusanat
                                          15.00– Tutustuminen valittuihin Vieremän yrityksiin (paikkoja rajatusti)

                                          Tilaisuus on maksuton, mutta osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumista. Ilmoittautuneille KesTech tarjoaa lounaan ja kahvit. Myös maksuton bussikyyditys Iisalmesta on tarjolla.

                                          Lue lisää: https://kestech.fi/teknologiatalkoot/
                                          Ilmoittaudu tästä linkistä!

                                          Lisätietoja tapahtumasta:
                                          Projektipäällikkö Reijo Hynynen
                                          Savonia-amk
                                          reijo.hynynen@savonia.fi
                                          044 785 5576

                                          Projektipäällikkö Herkko Pulkkinen
                                          Itä-Suomen yliopisto
                                          herkko.pulkkinen@uef.fi
                                          050 465 5947

                                          Projektipäällikkö Erno Heinonen
                                          Ylä-Savon ammattiopisto
                                          erno.heinonen@ysao.fi
                                          040 481 4114

                                          Mikä on KesTech?

                                          KesTech on Ylä-Savon alueella toimiva osaamiskeskittymä, joka yhdistää saumattomasti Itä-Suomen yliopiston, Savonia-ammattikorkeakoulun, Ylä-Savon ammattiopiston ja Iisalmen Teollisuuskylä Oy:n monipuolisen osaamisen ja asiantuntemuksen. Se on ollut aktiivisesti mukana Ylä-Savon teknologisen kehityksen edistämisessä vuodesta 2022 lähtien.

                                          KesTech toimii siltana Ylä-Savon alueella, hyödyntäen ydintiimin ja verkostojen kautta saatavaa monipuolista tietoa, taitoa, kokemusta sekä erilaisia kehitysnäkökulmia. Tavoitteena on tukea alueen teollisuusyritysten elinvoimaisuutta ja kehittymistä heidän erityistarpeidensa ja tavoitteidensa mukaisesti.

                                          KesTechissä ymmärretään, ettei kehitystä saavuteta yksin. Siksi yhteistyötä tehdään muiden hankkeiden, klustereiden ja verkostojen kanssa. KesTech pyrkii luomaan positiivista tulevaisuudennäkymää uskoen vahvasti, että yhteistyöllä voidaan saavuttaa merkittäviä tuloksia Ylä-Savon alueella.

                                          Hanke on osarahoitettu EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) kautta, ja rahoittajana toimii Pohjois-Savon liitto.

                                          Kestech Teknologiatalkoiden kutsu.

                                          Hevosen hyvinvointi ensin

                                          Kaksi henkilöä seisoo valjashuoneessa hevosvarusteita kädessään.

                                          Nahantuoksuisen verstashuoneen seinällä roikkuu siistissä järjestyksessä erilaisia riimuja, suitsia ja ohjia.
                                          Nahkariimun ompeleiden työjälkeä tutkivat Merja Nissinen ja opettaja Katariina Kastarinen.

                                          Ylä-Savon ammattiopistolla hevoshierojaksi opiskeleva Merja valmistui vuosia sitten hevostenhoitajaksi Hingunniemestä. Hevosalan osaamista hän on hankkinut määrätietoisesti vuosien varrella. Valjassepän perusopintoihin YSAOlle hän hakeutui opiskelemaan nähtyään somemainoksen.

                                          – Perusopintojen aikana rakastuin nahkatöihin ihan täysillä. Siinä pystyy toteuttamaan myös omia ajatuksiaan ja ideoitaan, hän kertoo.

                                          – Halusin oppia lisää ja jatkoin vielä ammattitutkinto-opintoihin ja siinä kohtaa mukaan tuli myös alan yritystoiminta.


                                          Merkonomin tutkinnon suorittanut Merja työskentelee tällä hetkellä kaupan alalla. Hän toimii myös sivutoimisena yrittäjänä Varkaudessa, missä hänellä on valjastöitä varten liiketila ja työkalut. Tärkeimpänä ajatuksena hänellä on, että hevosen hyvinvointi tulee aina ensin.  Hän haluaa oppia ja ymmärtää enemmän, joten hän opiskelee uusinta tietoa valjastöiden ja satulan sovitusten tueksi.

                                          – Parempi ymmärrys hevosen anatomiasta ja biomekaniikasta auttaa satulan ja varusteiden sovituksessa, hän tuumii.

                                          – Tahtotilana on saada tästä itselleni päätyö. Kouluttaudun lisää, että pystyn tarjoamaan asiakkailleni entistä parempaa palvelua.

                                          Valjasalan asiantuntijan rooli on ohjata hevosenomistajaa valitsemaan hyvä ja laadukas varuste, joka oikein käytettynä ja huollettuna kestää aikaa. Valjassepän opinnoissa kestävä kehitys on huomioitu valitsemalla ympäristöystävälliset ja kestävät tuotteet. Koululla varusteissa käytetään kasviparkattua nahkaa. Etusijalla varusteiden valinnassa on aina hevosen hyvinvointi ja vapaus liikkua mahdollisimman luontaisesti.

                                          – Valjassepän työtä on pääasiassa varusteissa tehtävät pienimuotoisemmat muutokset ja huoltotyöt. Niillä saadaan varusteiden käyttöikää pidennettyä eikä tarvitse ostaa uutta, toteaa Katariina.

                                          – Varuste on hevoselle välttämätön ja se ei saa huonolla istuvuudella häiritä hevosta.

                                          Merjalla on jo ajatuksia ja suunnitelmia jatko-opintoja varten. Hän kokee, että koko ajan pitää olla ajan hermolla ja opetella uutta.

                                          – Pitää olla palo ja mielenkiinto hakea hevosalalle ja aina kun opiskellaan uutta, lähdetään perustasolta kerryttämään lisää osaamista, hän toteaa.

                                          Luonnonvara-ala innostaa

                                          Kuusi henkilöä nojaa kaiteeseen navetassa.

                                          – Minulla on kotitila ja siitä tuli se innostus lähteä opiskelemaan. Tykkää olla eläinten kanssa ja ala on kiinnostava. Saa tehdä fyysistä, kunnon työtä, miettii viitasaarelainen Tinja Leppälä.

                                          Leppävirralta kotoisin oleva Maria Markkanen on samoilla linjoilla, hän kokee maatalousalan monipuolisuuden vetovoimatekijänä.

                                          – Tämä on monipuolista työtä, jossa pääsee toimimaan eläinten ja koneiden kanssa, siitä tykkään.

                                          Nuoret opiskelevat maaseutuyrittäjäksi Ylä-Savon ammattiopisto YSAOn Peltoniemen kampuksella Iisalmessa. He asuvat koulun asuntolassa kampusalueella. Omasta opiskeluryhmästä on muodostunut tiivis porukka, jossa yhteiselon jälkeen ei juurikaan vieraskoreutta enää tunneta.

                                          – Vaikka olen tullut kauempaa eikä tuntenut ketään entuudestaan, niin olen saanut hyviä kavereita täältä. Jos vaan yhtään ala kiinnostaa niin hakemaan vaan tänne, kehottaa Maria.

                                          Kuopion Vehmersalmelta kotoisin oleva Vilma Immonen on touhunnut aikaisemmin hevosten parissa, mutta innostui maatalousalasta kesätyöpaikan kautta. Hän kokee saaneensa lisäbuustia tekemiseen, kun näkee oman työnsä tuloksia.

                                          – On hienoa nähdä mitä on saanut aikaiseksi, miten eläimet voivat ja kasvavat, onko pellot hyvässä kunnossa ja miten ne tuottavat, hän summaa.

                                          Nuoria henkilöitä työskentelemässä navetassa.

                                          Maatalousalan monipuolisuus, käytännön työt ja eläinten kanssa työskentely on nuorille tärkeää, ja he näkevät työllistymisen mahdollisuudet alalla hyvänä myös tulevaisuudessa. Opintojen jälkeen on mahdollista työllistyä lomittajaksi, siementäjäksi tai vaikka töihin maatalouskauppaan, myös jatko-opiskelu on monella mielessä.

                                          – Opiskelijoita alalle tulee hyvin ja nykyään on suurempi osa niitä, joilla ei ole taustalla kotitilaa, kertoo opettaja Päivi Kallionpää. – Ala kiinnostaa ja joka vuosi aloittaa iso ryhmä uusia opiskelijoita.

                                          Kalle Leiviskä on asunut Pyhännällä sijaitsevalla kotitilalla koko elämänsä, joten tilan työt ja koneet ovat tulleet tutuksi. Agrologin jatko-opinnot kiinnostavat tulevaisuudessa ja hänellä onkin jo tulevaisuuden suunnitelma valmiina.

                                          – Tämän jälkeen armeijan kautta opiskelemaan agrologiksi ja sitten työelämään.

                                          Lapinlahtelainen Emma Ruotsalainen sai kipinän maatalousalaan töistä serkun tilalta.

                                          – Serkullani on maatila, jossa olin kesäisin eläinten kanssa ja sieltä se innostus tähän alaan lähti.


                                          Peltoniemellä opiskelevat nuoret ovat tyytyväisiä opiskeluun ja suhtautuvat tulevaisuuteen realistisesti. Oman uuden tilan perustamisen he kokevat haasteelliseksi. Iso tilakoko, nykyaikaiset koneet ja tuotantorakennukset vaativat valtavia investointeja, joten tilan saaminen kannattavaksi on vaikeaa. Muuttuvat EU-säädökset aiheuttavat päänvaivaa ja maatilan arjessa on jatkuvasti riskejä ja muuttuvia tekijöitä mm. muuttuneen ilmaston vaikutukset ja sään ääri-ilmiöt.

                                          Omasta maatilasta eläimineen haaveilevalle Joona Juutistenaholle peruskoulun tet-harjoittelu tilalla oli lopputöytäisy lähteä opiskelemaan alaa.

                                          – Pienestä pojasta asti olen haaveillut omasta lehmästä takapihalla, lapinlahtelainen Joona veistelee.

                                          Maatalous- ja ruoka-alaa opiskeleville nuorille tehdyn verkkokyselyn* mukaan lähes puolet näkee alan tulevaisuuden positiivisena. Tutkimuksen mukaan heitä innostaa mahdollisuus edistää kestävää kehitystä, parantaa eläinten hyvinvointia, jatkaa perhetiloja ja varmistaa kotimaisen ruuantuotannon ja huoltovarmuuden säilyminen. Huolenaiheita herättää taloudellinen epävarmuus, alhainen tulotaso, maatalouspolitiikan muutokset sekä ilmastonmuutos ja ympäristön tilanne.

                                          – Kestävä kehitys ja ympäristöasiat huomioidaan opetuksessa ja ne toteutuvat käytännön toimien, tiedonhankinnan ja esimerkkien kautta, kertoo Päivi Kallionpää.

                                          *Valtioneuvoston Corefiner Oy:n kanssa toteuttamaan verkkokyselyyn 9/2024 vastasi 682 maatalous- ja ruoka-alan opiskelijaa.

                                          Kevään yhteishaku avaa uusia mahdollisuuksia, ja ammatillinen koulutus on nopein reitti työelämään!

                                          Opiskelijat yhteiskuvassa työvaatteissaan.

                                          Ylä-Savon ammattiopisto YSAO tarjoaa monipuolisesti koulutusvaihtoehtoja nuorille, jotka suuntaavat urapolulleen. YSAOn valttikortteja ovat laadukas opetus, nykyaikaiset ja modernit oppimisympäristöt sekä osaava yhteisö. Tiivis yhteistyö paikallisten yritysten kanssa tarjoaa mahdollisuuden joustavaan ja työelämälähtöiseen opiskeluun.

                                          ”Rohkeasti tänne vaan – paikka löytyy jokaiselle”

                                          Juuso Niskanen ja Vilma Huikari ovat kolmannen vuoden opiskelijoita ja valmistuminen on edessä lähiaikoina. He ovat opkuja eli kuuluvat opiskelijakuntaan ja toimivat tutoreina uusille opiskelijoille. Yhteishaussa hakeville kokiksi opiskelevalla Juusolla on terveisiä.

                                          – Lähtekää avoimin mielin opiskelemaan tänne. Te tulette oppimaan niin paljon uutta 3–4 vuoden aikana ja se miten asiat etenevät riippuu ihan teistä.
                                          – Ottakaa asiat hitaasti, ilman stressiä, hän toteaa hymyillen.

                                          Ravintola- ja catering-alan opiskelija Vilma on viihtynyt hyvin. Hän kehottaa hakemaan rohkeasti, jokaiselle löytyy varmasti oma paikka.
                                          – Täällä on hyvä kouluruoka ja kivat piirit, ei ole tarvinnut olla yhtään yksin, hän tuumii.

                                          Vilma ja Juuso toivottavat uudet opiskelijat lämpimästi tervetulleiksi ja kehottavat lähtemään mukaan opku-tutor toimintaan.
                                          – Siinä pääsee tekemään kaikkea uutta ja erilaista ja oppii tärkeitä taitoja tulevaisuutta varten.

                                          Miksi valita YSAO?

                                          YSAOlla voi opiskella tehokkaasti ja nopeasti käytännönläheiseen työhön. Tarjolla on kymmeniä eri perustutkintoja ja mahdollisuus opiskella eri kampuksilla aidoissa ja nykyaikaisissa oppimisympäristöissä. Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus TUVA on oiva mahdollisuus vielä pohtia omaa urapolkuaan. Ammatillinen tutkinto antaa myös yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin tai yliopistoihin.

                                          Yksi oppilaitoksen vahvuuksista on paikallisuus ja yhteys alueen työelämään. Monilla aloilla on tarjolla yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa, ja opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa työssäoppimisen jaksoja, jotka valmistavat suoraan työelämään.

                                          Kuinka hakea?

                                          Kevään yhteishaussa haetaan toisen asteen koulutuksiin, ammatillisiin oppilaitoksiin ja lukioihin. Yhteishaku on tarkoitettu pääasiassa peruskoulun päättäneille ja ilman tutkintoa oleville. Hakeminen tapahtuu verkossa opintopolku.fi -palvelussa.

                                          Tulevaisuus odottaa

                                          Yhteishaku on ensimmäinen askel kohti tulevaisuutta. Opiskelijat saavat valmiudet kohdata työelämän haasteet ja rakentaa omaa urapolkuaan. Laadukas koulutus, kannustava yhteisö ja mahdollisuus kehittyä ammattilaiseksi tekevät YSAOsta erinomaisen valinnan. Tutustu ammatillisiin perustutkintoihin, kampuksiimme ja meillä opiskeluun ysao.fi/yhteishaku

                                          Rohkeutta kohdata kansainvälinen osaaja 9.4. klo 14

                                          Talent Hub kuvitus

                                          Työnantaja, mietityttääkö kansainvälisten työntekijöiden rekrytointi?
                                          Koetko, että tarvitsisit asiasta lisää tietoa? Nyt sitä olisi tarjolla!

                                          Ylä-Savossa opiskelee kansainvälisiä nuoria, joilla on monipuolista osaamista, into oppia uutta ja halu tehdä töitä suomalaisissa yrityksissä. Nyt on loistava hetki ottaa heidän potentiaalinsa käyttöön. Tule mukaan kuulemaan, mitä kannattaa ottaa huomioon kansainvälisen työntekijän palkkaamisessa.

                                          Ohjelma
                                          • Ylä-Savon kansainvälisten opiskelijoiden tilanne – potentiaalia läheltä
                                          • Kieli- ja kulttuuritietoisuus – avain sujuvaan yhteistyöhön
                                          • Työkaluja kohtaamiseen – käytännön vinkkejä ja neuvoja

                                          Kenelle
                                          Yläsavolaisten yritysten edustajille, jotka harkitsevat kansainvälisten osaajien rekrytointia.

                                          Missä ja milloin
                                          Tilaisuus pidetään Ylä-Savon ammattiopistolla 9.4.2025 klo 14.00–14.45. Kahvit tarjolla klo 13.45 alkaen. Tilaisuuteen on mahdollista osallistua myös Teams-yhteydellä.

                                          Miten mukaan
                                          Ilmoittaudu mukaan tästä linkistä.

                                          Strapetsi-Strategisen ja pedagogisen toiminnan johtaminen

                                          Kuvio, jonka päällä teksti YSAO kehittää sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö.

                                          Hankkeen hallinnoija

                                          Strapetsi-hanketta hallinnoi Turun kaupungin sivistystoimiala. Hanketta toteuttamassa on kattava valtakunnallinen verkosto, joka käsittää 81 ammatillisen koulutuksen järjestäjää.

                                          Tavoitteet

                                          Valtionavustuksena myönnettävällä ammatillisen koulutuksen strategiarahoituksella kehitetään
                                          ammatillisen koulutuksen johtamista siten, että ammatillisen koulutuksen toiminnan
                                          vaikuttavuus, tuloksellisuus ja laatu vahvistuvat.

                                          Hankkeessa laaditaan strategisen ja pedagogisen johtamisen toimintamalli verkostokehittämistä ja yhteisoppimista
                                          hyödyntäen. Hankkeen kehittämiskokonaisuudet – pedagogiikan ja asiakkuuksien johtaminen, laadunhallinnan ja –
                                          johtamisen osaaminen, osaamisen ja henkilöstön johtaminen sekä tulevaisuus ja visionäärinen johtaminen, perustuvat tietovarantojen systemaattiseen käyttöön ja koulutuksen järjestäjien tiiviiseen yhteistyöhön eri sidosryhmien kanssa.

                                          Hankkeessa luodun strategisen johtamisen ja pedagogisen johtamisen toimintamallin löydät täältä.

                                          Kesto

                                          1.1.2024 – 31.12.2024

                                          Budjetti

                                          YSAOn budjetti 34 350 €, koko hankeverkoston budjetti 3 999 993 €.


                                          Rahoittaja

                                          Opetus- ja kulttuuriministeriö

                                          Hankepäällikkö


                                          Ylä-Savon ammattiopisto
                                          Tiina Tervaniemi
                                          +358404874807
                                          tiina.tervaniemi@ysao.fi

                                          Valtakunnallinen Ammattiosaamisen päivä 31.1.

                                          Ammattiosaamisen päivän juhlakuva YSAOn 60-vuotisjuhlista.

                                          Ensimmäistä kertaa järjestettävää Ammattiosaamisen päivää vietetään perjantaina 31.1.2025. Päivän aikana nostamme esiin ammatillisen koulutuksen merkitystä ja juhlistamme ammattiosaajia sekä ammattiin opiskelevia, jotka rakentavat tulevaisuuden Suomea. Opetusministeri Anders Adlercreutz toimii Ammattiosaamisen päivän suojelijana.

                                          Päivään on ilmoittautunut lähes 100 ammatillisen koulutuksen järjestäjää sekä muita ammatillisen koulutuksen piirissä toimivia organisaatioita. Näytämme yhdessä, kuinka merkityksellistä ammatillinen koulutus on niin yksilöille kuin koko yhteiskunnalle.

                                          Ammattiosaajat tekevät tulevaisuuden – juhlistamme osaamista yhdessä!

                                          Lisätietoja AMKEn tiedotteesta.
                                          Katso tästä linkistä opetusministeri Anders Adlercreutzin tervehdys.

                                          Mielipidekirjoitus: Ammatillinen koulutus on yhteiskunnan perusta

                                          Julkaistu: YSAO Ylä-Savon ammattiopisto 31.1.2025, 00:00

                                          Perjantaina 31. tammikuuta vietämme ensimmäistä kertaa ammatillisen koulutuksen päivää. Päivän suojelijana toimii Opetusministeri Anders Adlercreutz. Tämä on tärkeä hetki nostaa esiin ammatillisen koulutuksen merkitys seutukunnallemme mutta myös koko yhteiskunnalle.

                                          Ammattiosaaminen ei ole tärkeää vain koulutetulle yksilölle, vaan se on koko yhteiskunnan toimivuuden perusta. Ilman koulutettuja ammattilaisia meillä ei olisi teitä, rakennuksia, vaatteita, ruokaa tai palveluita. Koulutetut osaajat pitävät arkemme sujuvana ja kehittävät yhteiskuntaa eteenpäin. Suomalainen korkealaatuinen ja laaja ammatillinen koulutus on ollut myös yksi tärkeistä osatekijöistä siinä, että Suomi oli menestynein maa tuoreessa aikuisten osaamista mittaavassa OECD:n PIAAC-tutkimuksessa, saaden kaikista arviointikohteista korkeimmat pisteet.

                                          Ammatillisen koulutuksen arvostus ei valitettavasti ole aina sillä tasolla, jolla sen pitäisi olla. Tarvitsemme vahvempaa ymmärrystä siitä, että käytännön osaaminen ja tekninen asiantuntemus ovat yhtä tärkeitä kuin teoreettinen tieto. Sähköasentajat, kokit, koneistajat ja eläintenhoitajat ovat välttämättömiä koko yhteiskunnan toiminnalle. Olemme oikeasti hyviä ammatillisessa koulutuksessa kansainvälisessä vertailussa, olkaamme ylpeitä siitä!

                                          Ammatillinen koulutus on myös keskeinen alueemme elinvoimaisuuden varmistaja. Ylä-Savon ammattiopisto kouluttaa osaajia, jotka jäävät työskentelemään ja kehittämään omaa kotiseutuaan. Ilman laadukasta ammatillista koulutusta alueellinen kehitys hidastuisi tai jopa pysähtyisi.

                                          Viime ja tänä vuonna muistelemme ja juhlistamme Ylä-Savon ammattiopiston 60-vuotista taivalta sekä luonnonvara-alan koulutuksen 150-vuotista historiaa. Ilman historiassamme tehtyjä oikeita päätöksiä ja pitkäjänteistä työtä emme olisi voineet kouluttaa eri alojen tuhansia osaajia. Nämä osaajat ovat olleet rakentamassa sekä Ylä-Savoa mutta myös koko Suomea oman osaamisensa ja työpanoksensa kautta.

                                          Ammatillisen koulutuksen päivä on tilaisuus nostaa esiin niitä, jotka rakentavat ja ylläpitävät yhteiskuntaamme. Tarvitsemme jatkossakin vahvaa ammatillista koulutusta ja sen arvostuksen nostamista ansaitsemalleen tasolle. Arvostus punnitaan viime kädessä niissä teoissa ja päätöksissä, joita yhteiskuntamme koulutusjärjestelmistä tekee.

                                          Kari Puumalainen
                                          Kuntayhtymän johtaja, rehtori

                                          Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto

                                          KUVA: YSAO/Pieni Kuvapuoti Riitta Airaksinen.

                                          Kuvateksti: Ylä-Savon ammattiopisto YSAOn juhlavuoden aloitusta vietettiin Iisalmen kulttuurikeskuksella syyskuussa 2024. Juhlavuosi kestää kesään 2025 saakka ja huipentuu toukokuun lopussa järjestettäviin 150-vuotisjuhliin.

                                          Infra-alan seminaari 10.2.2025

                                          INFRA-ALAN SEMINAARI 10.2.2025 klo 12-14
                                          Paikka: Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä, Pajapolku 5 A, 80400 Ylämylly

                                          Saapumisohje

                                          Tilaisuuden teemoja ovat:

                                          Itä-Suomi nousuun väyläinvestointeja lisäämällä
                                          Infra-ala työllistäjänä
                                          Kehitys ja infra-alan koulutukset Itä-Suomen alueella
                                          Infra-ala kohti vihreää siirtymää. Hiilijalanjäljen laskenta infra-alan urakoinnissa.
                                          Työvoimakoulutuksien siirtyminen kunnille

                                          Osallistuminen Teamsin kautta ei vaadi ilmoittautumista ja kaikki mahtuvat mukaan!


                                          Seminaariohjelma

                                          (Ohjelman muutokset mahdollisia.)

                                          klo 12 Koulutusmäärät infra-ala YSAO, ikärakenteen muutos Itä-Suomi, ammatillisen koulutuksen koulutusleikkaukset 2025–2027, Kari Puumalainen, rehtori, YSAO

                                          klo 12.15 Eduskunnan terveiset, infran investoinnit Itä-Suomessa tulevaisuudessa? Koulutuksien rahoituksen turvaaminen Suomessa? Uhat ja mahdollisuudet? Hannu Hoskonen, kansanedustaja

                                          klo 12.35 Tarvittavat väyläinvestoinnit Itä-Suomeen. P-K:n haasteet ja yrityksien tilanne 2025? Maakunnan elinkeinoelämän kivijalat, väylien riittävyys? Antti Toivanen toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari

                                          klo 12.50 Te-Palvelujen siirtyminen kunnille vuoden 2025 alusta. Joensuun alueen työvoimakoulutuksien toteutukset infra-alalla. Asiantuntija, yhteyshenkilö Mervi Kuivalainen, Joensuun työvoimapalvelut

                                          klo 13 Työvoiman tarve infra-alalla 2025, Aki Juutinen, työpäällikkö tai Anna-Stiina Erbismann, henkilöstöpäällikkö, Savon Kuljetus Oy

                                          klo 13.10 Joensuun alueen infran investoinnit 2025–2030? Hiilijalanjäljen laskenta infra-alan urakoissa. Vaikutukset urakoitsijoille? Kaapelinäytöt Joensuun alueella, kuka hoitaa, tuleeko yhdeltä toimijalta? Yhteisrakentaminen? Kaapelin rakentajien valvonta, kuka vastaa laadusta ja aikatauluista? Tero Toivanen, Joensuun kaupungin insinööri

                                          klo 13:35 Kommenttipuheenvuoro: Infran haasteet urakoinnissa? Hiilijalanjäljen laskenta vaikutukset
                                          infra-alan yritykselle ja mitkä ovat valmiudet? Urakoitsijoiden valvota, palautetta rakennuttajalle.
                                          Seppo Saarelainen, Maarakennusvaliokunnan puheenjohtaja, Karjalan Koneyrittäjät ry

                                          klo 13.50 Infra-alan koulutukset ja koulutusmäärät 2025 – 2027, Ossi Räty, koulutuspäällikkö, YSAO
                                          Infra-alan koulutukset, opiskelija määrät Ylämylly, oppimisympäristöt, infran koulutuksien
                                          esittely, Peter Torn, vastuuohjaaja, YSAO

                                          klo 14–15 Kommenttipuheenvuorot, verkostoitumista ja keskustelua

                                          klo 15 Päätös

                                          TERVETULOA!

                                          Sisätiloihin seminaariin mahtuu 30–35 henkilöä, jos osallistut paikan päällä ilmoittaudu Peterille.
                                          Peter Torn, peter.torn@ysao.fi, puh. 0400 792 825

                                          Kone- ja laite-esittelyt ulkona 10.2.2025 klo 10-12, YSAO

                                          Suomen Rakennuskone Oy, Komatsu
                                          Tero Hytönen
                                          Esittelykoneena KUP tai KKHT.

                                          Mitta Oy, Toni Kuronen ja Juho Keskiniva.
                                          Esittelykone kairavaunu, painopudotuslaite.

                                          Novatron Oy, Novatron 3 D mittalaitteet
                                          Jussi Hakomäki ja Satu Malo
                                          Novatron | Luotettavaa suomalaista koneohjausta.

                                          Koneyrittäjät ry
                                          Seppo Saarelainen

                                          Rakennusteollisuus RT, Infra ry Pekka Lyytikäinen

                                          YSAO, Jarmo Vänttinen, Kari Julkunen ja Jani Pitkänen
                                          Laite – ja kone-esittelyt: muoviputkien hitsaus demot, trone, rekkasimulaattori, Volvo maansiirtoauto kauko-ohjauksella,
                                          KKHT 3 D Novatron laitteistolla.

                                          Kestech-teknologiatalkoot 14.2.

                                          Lämpimästi tervetuloa mukaan Ylä-Savon teollisuuskentän kokoavaan Teknologiatalkoot 2025 tapahtumaan Vieremän Rientolaan ystävänpäivänä 14.2.2025 klo 11-15.

                                          Tapahtuman teemana on ”Yhdessä kohti positiivista tulevaisuutta!” Menossa on mukana maailmanmatkaaja, tv-tuottaja ja tietokirjailija Riku Rantala, joka jakaa kokemuksiaan ja näkemyksiään yhteistyön merkityksestä onnistumisessa.

                                          Yritysten edustajien lisäksi mukana on oppilaitoksia ja teknologia-alan hankkeita. Maksuttomaan tapahtumaan osallistuminen on helppo tapa verkostoitua kehittäjäkumppanien ja yritysedustajien kanssa. KesTech tarjoaa vieraille lounaan ja bussikyydityksen Iisalmesta. Lisäksi talkoolaisilla on mahdollisuus tutustua tapahtuman jälkeen Vieremän yrityksiin.

                                          Ohjelma:
                                          11:00 – 11:45 Lounas (31.1.25 mennessä ilmoittautuneille)
                                          11:45 – 12:15 Tilaisuuden avaus
                                          12:15 – 12:55 Keynote by Riku Rantala
                                          12:55 – 13:55 Paneelikeskustelu
                                          13:55 – 14:40 Tulevaisuus / verkostoitumiskahvit
                                          14:40 – 15:00 Yhteenveto & loppusanat
                                          15:00 -> Tutustuminen Vieremän yrityksiin (ilmoittautuneille, paikkoja rajallinen määrä)

                                          Tilaisuuteen osallistuminen maksutonta. Ilmoittautuneille KesTech osaamiskeskittymä tarjoaa lounaan ja kahvit.

                                          Ilmoittaudu tästä Teknologiatalkoisiin!

                                          Lisätietoja KesTech-osaamiskeskittymästä ja sen toiminnasta:

                                          Erno Heinonen
                                          Projektipäällikkö
                                          +358 40 481 4114
                                          erno.heinonen@ysao.fi

                                          Tommi Röntynen
                                          hankeasiantuntija
                                          +358 40 646 3464
                                          tommi.rontynen@ysao.fi

                                          Herkko Pulkkinen
                                          hankesuunnittelija
                                          Itä-Suomen yliopisto
                                          herkko.pulkkinen@uef.fi
                                          050 465 5947

                                          YSAOlta 24 opiskelijaa Taitaja25 -semifinaaleihin

                                          Henkilö asentaa konetta.

                                          Taitaja2025-semifinaaleissa ammattiin opiskelevat nuoret kilpailevat päästäkseen oman alansa suomenmestaruusfinaaliin. Semifinaalit järjestetään tammikuun viimeisellä viikolla ja parhaat kilpailijat jatkavat tietään kohti Turussa 5.– 8.5.2025 järjestettäviä finaaleja.

                                          Taitaja2025-kilpailun semifinaaleja järjestetään ympäri Suomen viikolla 5 ja niihin osallistuu 1830 kilpailijaa.
                                          YSAOlta mukana on 24 opiskelijaa ja he kilpailevat seuraavissa lajeissa:

                                          104 Kuljetuslogistiikka, OSAO, Kempeleen-Limingan yksikkö 28.-29.1.
                                          204 Järjestelmäasiantuntija, YSAO Sankariniemi 29.1.
                                          309 Hevostenhoito; Koulutuskeskus Brahe, Ruukki 29.1.
                                          311 Eläintenhoito, YSAO Peltoniemi 29.1.
                                          405 Putkiasennus, OSAO 30.1.
                                          406 Sähköasennus, KAO, Kajaani​ 28.-30.1.
                                          407 Talonrakentaminen, JEDU, Nivala 29.1.
                                          411 Infrarakentaminen, Riveria 29.-30.1.
                                          607 Koneenasennus ja kunnossapito, Savo
                                          607 Koneenasennus ja kunnossapito, Savon ammattiopisto, 27.1.
                                          AN5 Maatalousteknologia, kutsukilpailu

                                          Hurjasti onnea kaikille kilpailijoille!

                                          Lue lisää Taitaja25 -tapahtumasta

                                          Tulevaisuuden maatila: Teknologian ja kestävän kehityksen yhdistelmä

                                          Lehmiä pellolla.

                                          Tulevaisuuden maatila -hankkeen aikana syntyneitä ajatuksia

                                          Kuvittele maatila, jossa robotit hoitavat rutiinitehtäviä; dronet valvovat viljelyksiä, kamerat keräävät tietoa eläimistä ja tekoäly analysoi tietoja optimoidakseen sadon ja tuotannon. Tämä ei ole enää pelkkää tieteiskirjallisuutta, vaan tulevaisuuden maatila, joka on jo osittain totta.

                                          Teknologia maatilalla

                                          Tulevaisuuden maatiloilla teknologia on keskeisessä roolissa. Robotit voivat hoitaa monia fyysisiä tehtäviä, kuten eläinrakennusten päivittäisiä töitä – tuttuina esimerkkeinä vaikkapa lypsy-, lannanpoisto- tai rehunsiirtäjärobotti. Pelloilla robotit voivat tehdä valvontaa ja jopa sadonkorjuun tehtäviä. Tämä vähentää ihmistyövoiman tarvetta ja parantaa tehokkuutta. Lisäksi dronet voivat lentää viljelyksien yllä ja kerätä tietoa kasvien kunnosta, maaperän kosteudesta ja tuholaisten esiintymisestä. Tekoäly analysoi nämä tiedot ja antaa viljelijöille suosituksia parhaista toimenpiteistä, mikä auttaa optimoimaan sadon ja vähentämään resurssien käyttöä.

                                          Kestävä kehitys

                                          Kestävä kehitys on toinen tärkeä osa tulevaisuuden maatilaa. Uudet viljelytekniikat, kuten vertikaaliviljely ja hydroponiikka, mahdollistavat ruoan tuotannon pienemmällä maapinta-alalla ja vähemmällä vedellä. Tärkeintä olisi kuitenkin kehittää kestävää viljelyä pelloilla, tekemällä vain asioita, joista on oikeasti hyötyä ja ajatuksella; vähemmällä voidaan saada enemmän. Lisäksi kiertotalous ja uusiutuvan energian käyttö ovat keskeisiä tekijöitä. Esimerkiksi biokaasulaitokset voivat muuttaa maatilan jätteet energiaksi, ja aurinkopaneelit voivat tuottaa sähköä. Tiedolla, taidolla ja teknologialla saadaan tuettua kestävän kehityksen kehittymistä.

                                          Haasteet ja mahdollisuudet

                                          Vaikka teknologia tarjoaa monia mahdollisuuksia, se tuo mukanaan myös haasteita. Investoinnit uusiin laitteisiin ja järjestelmiin voivat olla kalliita, ja viljelijöiden on opittava käyttämään uusia teknologioita. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että teknologian käyttö on eettistä ja kestävää.

                                          Yhteenveto

                                          Tulevaisuuden maatila on paikka, jossa teknologia ja kestävä kehitys kulkevat käsi kädessä. Se tarjoaa mahdollisuuksia parantaa tehokkuutta, vähentää ympäristövaikutuksia ja tuottaa ruokaa kasvavalle väestölle. Vaikka haasteita on, tulevaisuus näyttää valoisalta.

                                          Tulevaisuudenmaatilahanke #JTF #PohjoisSavonLiitto

                                          -Heidi

                                          Tulevaisuuden maatila -hanke

                                          Teams-tuokiot kansainvälisen opiskelijan työpaikkaohjaajalle

                                          Työpaikkaohjaajakoulutuksen Talent Hub hankkeen logo.

                                          Perehdytätkö työssäsi kansainvälisiä opiskelijoita? Tarvitsetko lisää työkaluja kieli- ja kulttuuritietoiseen ohjaamiseen? Työpaikkaohjaajien tukituokiot ovat juuri sinulle!


                                          Tuokioiden aikana saat käytännönläheisiä vinkkejä ohjaustilanteisiin työpaikan arjessa. Pääset myös jakamaan kokemuksia muiden vastaavaa työtä tekevien kanssa.


                                          Puolen tunnin mittaiset Teams-tuokiot aloitetaan noin 15 minuutin pohjustuksella aiheeseen, minkä jälkeen osallistujille on varattu aikaa keskustella teemaan liittyvistä onnistumisista ja haasteista arjessa.

                                          Ohjelma
                                          15.4. Osaamisen osoittaminen
                                          20.5. Palautteen antaminen

                                          Kenelle
                                          Kansainvälisiä opiskelijoita ohjaaville työpaikkaohjaajille ja oppilaitoksen henkilöstölle (esim. ammatinohjaajat)

                                          Missä ja milloin
                                          Teams-tapaamisena 18.2., 18.3., 15.4. ja 20.5.2025 klo 14.30–15.00

                                          Miten mukaan
                                          Ilmoittaudu mukaan tästä linkistä.
                                          Voit ilmoittautua samalla kaikkiin haluamiisi tuokioihin.

                                          Kysyttävää?
                                          Lisätiedot:
                                          Minna Jääskeläinen minna.jaaskelainen@ysao.fi
                                          Timo Pekkarinen timo.pekkarinen@sakky.fi
                                          Maarit Paaso maarit.paaso@riveria.fi

                                          Maatilan datajohtamisen pienryhmä 14.2.

                                          Haluatko kuulla ja oppia mitä hyötyä on, kun data otetaan mukaan johtamiseen?
                                          Tule mukaan Tulevaisuuden maatila -hankkeen datajohtamisen pienryhmäpäivään.

                                          Milloin ja missä?

                                          Perjantaina 14. 2 2025 klo 9:20-13:00
                                          YSAO Peltoniemen kampus
                                          Kotikyläntie 254, 74150 IISALMI
                                          Paikan päällä omakustanteinen lounas.


                                          Päivän aikana saat käytännönläheistä tietoa ja työkaluja, joiden avulla voit parantaa maatilasi tehokkuutta ja kannattavuutta. Tilaisuus on maatilan omistajille ja työntekijöille, jotka haluavat kehittää osaamistaan ja hyödyntää teknologiaa maatilan arjessa.


                                          Varaa paikkasi ilmoittautumalla oheisesta linkistä tai soita numeroon 040 7774222. Paikkoja on rajoitetusti!
                                          Tarkemmat tiedot ilmoittautumisen yhteydessä.

                                          Lisätietoja
                                          Heidi Seppänen 040 777 4222
                                          heidi.seppänen@ysao.fi

                                          ”Datajohtaminen on nykyaikaisen lypsykarjatilan selkäranka. Se on olennainen osa sitä yrityksen tärkeintä työkalupakkia. Ilman sitä dataa monimutkaisessa toimintaympäristössä toimiminen on vähän niin kuin navigoisi kohti asetettuja tavoitteita sokkona.”
                                          – Aija Hentilä, lehtori Lapin AMK

                                          Työpaikkaohjaajakoulutuksen palvelukuvaus

                                          Työpaikkaohjaajakoulutus tukee työnantajia ja erityisesti työpaikkaohjaajia kansainvälisten opiskelijoiden ohjauksessa työpaikalla. Koulutus koostuu kahden tunnin lähikoulutuksesta ja virtuaalisesta, kaikille avoimesta materiaalipaketista. Koulutuksen ja materiaalin laatimisessa hyödynnetään työpaikkaohjaajille pilotoitavan palvelun, Teams-tukituokioiden, kokemuksia ja tuloksia. 

                                          Hyödyt työnantajalle, työpaikkaohjaajalle ja opiskelijalle 

                                          Työnantaja saa koulutuksesta keinoja lisätä työpaikan kieli- ja kulttuuritietoisuutta ja rohkeutta palkata kansainvälinen osaaja. Organisaation on mahdollista tehdä kieli- ja kulttuuritietoinen ohjausosaaminen näkyväksi hakemalla osaamismerkkiä. Työpaikkaohjaaja saa konkreettisia työvälineitä kansainvälisen opiskelijan ohjaukseen. Opiskelija hyötyy työpaikkaohjaajan ohjausosaamisesta, kun hän etenee opinnoissaan ja integroituu työyhteisöön.  

                                          Palvelupolku työnantajan näkökulmasta 

                                          YSAOssa pilotoidaan Kieli- ja kulttuuritietoinen työpaikkaohjaaja -koulutusta lähitoteutuksena teknologiaosaamisen ja ravitsemispalveluiden aloilla. Organisaatio saa käyttöönsä osaamismerkin koulutuksen suorittamisen jälkeen.  

                                          Vaihtoehtoisesti oppilaitoksen sivuilla on saatavilla Kieli- ja kulttuuritietoinen työpaikkaohjaaja -materiaalipankki, jossa on konkreettisia työvälineitä organisaation arkeen sovellettavaksi. Työnantaja voi saada osaamismerkin kieli- ja kulttuuritietoisesta ohjauksesta, kun organisaatiossa työskentelee materiaaliin perehtynyt työpaikkaohjaaja.  

                                          Workplace instructor training 

                                          Workplace instructor training supports employers, especially workplace instructors, in guiding international students in the workplace. The training consists of a two-hour face-to-face training and a virtual material package open to all. The experiences and results of the Teams support sessions, a service piloted for workplace instructors, will be utilised to prepare the training and material. 

                                          Benefits for employers, workplace tutors and students 

                                          The training allows employers to increase language and cultural awareness and courage in hiring international talent. An organisation can make language and culturally aware guidance skills visible by applying for a badge. The workplace instructor receives concrete tools for guiding international students. Students benefit from the guidance skills of workplace instructors as they progress in their studies and integrate into the work community.  

                                          Service path from the employer’s point of view 

                                          YSAO is piloting the Language and Culture-Aware Workplace Instructor training as a face-to-face implementation in technology expertise and food services. The organisation receives a badge after completing the training.  

                                          Alternatively, the educational institution’s website has a material bank for Language—and Culture-Aware Workplace Instructors containing concrete everyday tools. When an employer has a workplace instructor familiar with the material, the employer can receive a badge for language and culture-conscious guidance.  

                                          Lisätiedot, Additional information   

                                          Mirja Iskanius, mirja.iskanius@ysao.fi,040 558 5454 
                                          Minna Jääskeläinen, minna.jaaskelainen@ysao.fi, 050 300 7102 
                                          Pauliina Korhonen, pauliina.korhonen@sakky.fi, 044 785 3403 
                                          Maarit Paaso, maarit.paaso@riveria.fi, 050 347 6696 

                                          Ylä-Savon talousaluerahasto myönsi huomionosoituksia

                                          Ylä-Savon talousaluerahaston kunniakirjan saajat vasemmalta: Juuso Niskanen, Jouko Tiainen, Katja Turunen ja Antti Ronkainen.

                                          Lue tiedote ePressi.comissa

                                          Tiedote. Julkaistu: 18.12.2024, 14:40
                                          Kuva: YSAO/Sari Toffer. Kuvassa vasemmalta Juuso Niskanen, Jouko Tiainen, Katja Turunen ja Antti Ronkainen.

                                          Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä jakoi hallinnoimansa Ylä-Savon talousaluerahaston myöntämät neljä 1000 euron huomionosoitusta 18.12.2024 yhtymävaltuuston kokouksen yhteydessä.

                                          Tänä vuonna huomionosoitusten saajat olivat Antti Ronkainen, Katja Turunen, Juuso Niskanen ja Jouko Tiainen. Palkinnot jakoivat yhtymähallituksen puheenjohtaja Kyösti Kauppinen sekä kuntayhtymän johtaja Kari Puumalainen.

                                          Ylä-Savon talousaluerahaston johtokunnan valintaperustelut palkituista:
                                          Jouko Tiainen on ollut merkittävä yhteistyökumppani Ylä-Savon ammattiopistolle. Hän on aikaisemmin työskennellyt ansiokkaasti koulutuspäällikkönä YSAO:lla. Yrityksensä, Timaco Oy:n, perustamisen jälkeen hän on tarjonnut opiskelijoille arvokkaita työssäoppimispaikkoja myös taloudellisesti haastavina aikoina. Jouko on sitoutunut vahvistamaan työssäoppimisen laatua ja varmistamaan opiskelijoille ohjausta, joka tukee heidän ammatillista kehittymistään.

                                          Jouko Tiaisen työ on edistänyt Ylä-Savon ammattiopiston toimintaa, opiskelijoiden ammatillista kehittymistä ja Ylä-Savon alueen elinvoimaisuutta. Hänen panoksensa on lisännyt oppilaitoksen tunnettuutta ja vahvistanut alueen yritysten ja koulutuksen välistä yhteistyötä.

                                          Antti Ronkainen on ollut merkittävä vaikuttaja Ylä-Savon ammattiopistoon hakeutuvien opiskelijoiden ohjauksessa ja tukemisessa. Hän on auttanut opiskelijoita löytämään oikeat urapolut ja ohjannut heitä tavoitteellisesti kohti ammatillista kasvua. Antti on tehnyt myös vahvaa työelämäyhteistyötä etenkin oppisopimuskoulutuksen osa-alueella.
                                          Antti Ronkaisen toiminta on vahvistanut YSAOn yhteisöllisyyttä ja tukenut opiskelijoiden hyvinvointia, mikä edistää oppilaitoksen elinvoimaisuutta ja alueen tulevaisuutta.

                                          Katja Turunen on keskeinen vaikuttaja Ylä-Savon ammattiopiston oppisopimuskoulutuksen ja yritysyhteistyön kehittämisessä. Hänen työnsä on tarjonnut opiskelijoille uusia mahdollisuuksia työelämälähtöiseen oppimiseen ja vahvistanut YSAOn asemaa oppisopimuskoulutuksen edelläkävijänä.

                                          Katjan pitkäjänteinen työ on edistänyt opiskelijoiden työllistymistä ja luonut uusia yhteistyömahdollisuuksia yritysten kanssa. Tämä yhteistyö on ollut keskeistä YSAOn koulutustarjonnan kehittämisessä ja alueen työelämän tarpeisiin vastaamisessa.

                                          Juuso Niskanen on osoittanut poikkeuksellista aktiivisuutta ja esimerkillistä johtajuutta Ylä-Savon ammattiopiston opiskelijayhteisössä. Hän on toiminut opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajana ja tutor-toimijana, joissa hänen määrätietoinen ja innostava toimintansa on vahvistanut opiskelijoiden yhteishenkeä ja osallistumista.

                                          Juuso Niskasen työ on edistänyt Ylä-Savon ammattiopiston toimintaa ja elinvoimaisuutta, vahvistanut opiskelijoiden osallisuutta ja parantanut oppilaitoksen ilmapiiriä. Hänen toimintansa on lisännyt YSAOn tunnettuutta ja tukenut oppilaitoksen asemaa houkuttelevana ja osallistavana koulutusyhteisönä.

                                          Ylä-Savon talousaluerahasto on vuonna 2015 perustettu rahasto, jonka pääomana on Ylä-Savon Kehitys Oy:n lahjoittamat Ylä-Savon talousalueen liiton rahaston varat.

                                          Rahaston säännöissä on mainittu, että rahasto myöntää stipendejä seuraavasti:
                                          ”3 § Rahaston tarkoitus ja tuoton jakaminen
                                          Rahaston tarkoituksena on jakaa stipendejä ja huomionosoituksia Ylä-Savon ammattiopiston opiskelijoille, työntekijöille sekä muille yksityishenkilöille, jotka ovat omalla toiminnallaan edistäneet Ylä-Savon ammattiopistoa ja Ylä-Savon aluetta, niiden elinvoimaisuutta, tunnettuutta ja yläsavolaisuutta merkittävällä tavalla.”

                                          Rahaston varojen käytöstä päättää rahaston johtokunta.

                                          Stipendin saaja voi olla nykyinen tai entinen Ylä-Savon ammattiopiston työntekijä tai opiskelija tai oppilaitoksen ulkopuolinen henkilö, joka täyttää rahaston sääntöjen mukaiset vaatimukset.

                                          Lisätietoja
                                          Kari Puumalainen
                                          kuntayhtymän johtaja
                                          040 1778 600
                                          kari.puumalainen@ysao.fi

                                          Ylä-Savon ammattiopisto avaa ovet työelämään. Olemme alueen, yritysten ja taidon kehittäjä, joka tekee työtä osaavamman maailman puolesta. Tarjoamme nuorille ja aikuisille ammatillista koulutusta ja järjestämme lyhytkoulutuksia. Koulutuksen voi aloittaa milloin vain, meillä on jatkuva haku. Antaa taidon näkyä.

                                          Amisbarometri 2024: YSAOn opiskelijoiden tyytyväisyys kasvaa

                                          Koneasentaja työskentelee konehallissa.

                                          SAKKI ry on toteuttanut valtakunnallisen toisen asteen opiskelijakyselyn, Amisbarometrin, vuodesta 2015 alkaen ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille. Amisbarometri – SAKKI käsittelee muun muassa koulutukseen hakeutumista, opiskelukykyä ja hyvinvointia, opetusta ja ohjausta, toimeentuloa sekä tulevaisuusodotuksia. Vuonna 2024 kyselyyn vastasi ennätykselliset 15 580 ammatillisen koulutuksen opiskelijaa, joista 66 % oli alle 20-vuotiaita, 15 % 20–29-vuotiaita ja 19 % yli 30-vuotiaita.

                                          Ylä-Savon ammattiopiston tulokset ylittävät valtakunnallisen keskiarvon

                                          YSAOn osalta kyselyyn vastasi 320 tutkinto-opiskelijaa, mikä edustaa noin 12 % oppilaitoksen tutkinto-opiskelijoista. Tulokset osoittavat, että Ylä-Savon ammattiopisto menestyy valtakunnallisesti vertaillen erittäin hyvin: oppilaitos ylitti valtakunnallisen keskiarvon kaikilla kymmenellä arvioidulla osa-alueella.

                                          Merkittäviä parannuksia Ylä-Savon ammattiopistossa:

                                          1. Opiskeluympäristön laatu ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus ovat merkittävästi parantuneet.
                                          2. Opetuksen laatu ja ohjauksen määrä saivat opiskelijoilta entistä korkeampia arvioita.

                                          Haasteita koulutuksen arvostuksessa

                                          Ainoa heikentynyt indikaattori Ylä-Savon ammattiopiston osalta oli opiskelijoiden kokemus ammatillisen koulutuksen arvostuksesta. Tämä havainto vastaa myös valtakunnallisen Amisbarometrin tuloksia vuodelta 2024.

                                          Amisbarometri kuvastaa opiskelijoiden ääntä

                                          Amisbarometri tarjoaa tärkeää tietoa ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kokemuksista ja odotuksista. Tulokset auttavat oppilaitoksia kehittämään toimintaa ja vastaamaan opiskelijoiden tarpeisiin entistä paremmin.

                                          Amisbarometrin tulosten vertailu

                                          YSAO – Muut ammatilliset oppilaitokset 2024 (taulukko, ei saavutettava)

                                          Amisbarometri

                                          Lisätietoja
                                          Kaj Jääskeläinen
                                          Ylä-Savon ammattiopisto
                                          opiskeluhyvinvointipäällikkö
                                          Head of Student Welfare, Transition training 
                                          kaj.jaaskelainen@ysao.fi
                                          040 177 2831

                                          Teknologia osaksi Tulevaisuuden maatilaa

                                          Lehmiä pellolla.

                                          Tulevaisuuden maatila -hankkeen aikana syntyneitä ajatuksia

                                          Peltoniemen koulutilalle on hankittu uutta ja nykyaikaista tekniikkaa osana Tulevaisuuden maatila -hanketta. Uudet laitteet helpottavat tilallisen arkea, mutta ne eivät ole oikotie onneen. On tärkeää muistaa, että eläinten kanssa työskennellessä koneet eivät voi korvata ihmistä ja ihmisen tekemiä havaintoja. Teknologia on apuväline, joka helpottaa arjen töitä, mutta se ei vapauta meitä kaikesta työstä.

                                          Monilla tilallisilla on tiukka budjetti, ja investointeja harkitaan tarkkaan. Usein tärkeätkin investoinnit jäävät tekemättä, vaikka tarve olisi. Investointeja miettiessä on otettava huomioon takaisinmaksuaika, hankinnan kannattavuus, käyttöikä ja prioriteetit. On tärkeää pohtia, mikä investointi olisi paras juuri teidän tilallenne. Onko se uusi traktori, robotti, pihatto vai jokin pienempi investointi? Mitä tarvitset, jotta voit yrittäjänä paremmin ja tilan tuotanto paranee? Mitä teknologiaa tarvitset helpottamaan tilasi töitä ja arkea?

                                          Kannattavuutta arvioidessa on mietittävä investoinnin rahallista arvoa ja takaisinmaksuaikaa, mutta myös sitä, miten se tehostaa tilan töitä ja säästää aikaa. Yrittäjän hyvinvointiin panostaminen on aina kannattavaa.
                                          Esimerkkinä tällaisesta investoinnista voidaan käyttää Lelyn Juno 100 -rehurobottia. Se siirtää rehua lehmien eteen yötä päivää, mikä houkuttelee lehmiä syömään useammin. Tämä vähentää rehuhävikkiä ja lisää lehmien lypsykertoja, mikä tehostaa tuotantoa eli tuo enemmän euroja maitotilissä.

                                          Jos sama työ tehtäisiin polttomoottorilla olevalla koneella niin siihen verrattuna Junolla vuosittaiset säästöt ovat todella suuret ja lisäksi työaikaa säästyy huomattavasti. Junon sähkönkulutus on noin 102 kWh vuodessa. Vuoden 2023 sähkön keskihinta oli n. 14,5 snt/kWh (sähkö+siirto), joten kone käyttää sähköä vuosittain 15 € edestä. Ajatellaan, että ihminen tekee rehun siirtoa lehmien eteen kolme kertaa päivässä, joka kestää 10 minuuttia. Tämä tarkoittaa, että Juno säästää ihmisen tekemää työtä vähintään 183 tuntia vuodessa. Se on 22 kahdeksan tuntista työpäivää. Jos tilallisen työaikaa mitataan rahassa niin, että tuntipalkka on 16,1 €, tämä tuo 2 800 € säästöä palkoissa vuosittain. Traktorilla tehtynä kustannukset olisivat noin 1 300 € vuodessa ja tämän työn tekee vielä ihminen.

                                          Rahallinen ja ajallinen kannattavuus on siis merkittävä. Mitä investointia sinä tarvitset helpottamaan arkea ja mikä hyödyttää tilan toimintaa?


                                          -Heidi

                                          #Tulevaisuudenmaatilahanke #JTF #PohjoisSavonLiitto

                                          Tulevaisuuden maatila -hanke

                                          Koulukoira antaa hengähdystauon

                                          Koira makaa lattialla.

                                          Ylä-Savon ammattiopisto YSAOn Peltoniemen kampuksella opiskelijoiden suu kääntyy hymyyn ja käsi kurkottaa silittämään isoa Mörkö-koiraa. Koiran läsnäolo tarjoaa pienen tauon opiskelujen lomassa ja irrottaa katseen kännykän ruudulta. Maatalousyrittäjäksi opiskeleva Lenni Ikonen rapsuttaa Mörköä ja kertoo pitävänsä koirista, joita löytyy kaksi myös kotoa.

                                          – On ne mukavia ja tuovat jotain virikettä opiskeluun, kun niitä pääsee rapsuttelemaan koulupäivän aikana, Lenni tuumii ja pyörähtää hakemaan Mörkölle vettä kuppiin.

                                          Outi Jäntti toimii opettajana ja erityisopettajana Peltoniemen kampuksella. Alkusysäyksen eläinavusteiseen toimintaan hän sai ollessaan Aslak-kuntoutuksessa vuonna 2010, jossa ohjaaja esitteli Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry:n toimintaa.

                                          Hän kouluttautui ammatilliseksi erityisopettajaksi ja suoritti Jyväskylässä koira-avusteisen kasvatus- ja kuntoutustyön täydennysopinnot. Koirakoulutoiminta käynnistyi YSAOlla virallisesti 2014.

                                          – Olin vetäjänä tukea tarvitsevien opiskelijoiden Opinpaja riihi -toiminnassa ja aloin käyttämään Mosse -koiraa työparinani, Outi muistelee.

                                          – Se oli koira, jolla oli luontainen kyky hakeutua ihmisten luo. Mossen kanssa huristeltiin soveltuvuuskokeeseen Helsinkiin asti.

                                          Koirien soveltuvuustestillä varmistetaan, että koira soveltuu sille suunniteltuun työhön luonteensa ja ominaisuuksiensa osalta. Työhön soveltuvat koirat jatkavat harjoittelua omassa työympäristössä, missä myös suoritetaan työnäyttö, jossa arvioitsijat katsovat miten koiraa työssä käytetään. YSAOlla on linjattu, että koulun tiloissa ei saa käyttää muita, kuin soveltuvuuskokeet suorittaneita koiria.

                                          – Kun testit tehdään ulkopuolisen tahon toimesta, voidaan nähdä, että koira soveltuu työhön. Se ei ole esimerkiksi aggressiivinen tai arka. Tällä turvataan ihmisten turvallisuus, mutta myös eläimen hyvinvointi, Outi painottaa.

                                          Outilla on tällä hetkellä kolme alaskanmalamuuttia. Urho, Mörkö ovat suorittaneet soveltuvuus- ja työkokeet, kaksivuotias Helmi vielä harjoittelee työkokeeseen. Koirat ja ovat töissä vuorotellen, tilanteen ja tarpeen mukaan. Outin ja koirien työsarkaan kuuluu opetustyön lisäksi eläinavusteisten koulutusten järjestäminen eri alojen ammattilaisille.

                                          Lapinporokoira Tinki on innokas oppimaan

                                          Opettaja Essi Taipaleen lapinporokoira Tinki on suorittanut soveltuvuuskokeen ja sillä on kokemusta kouluympäristössä työskentelystä. Se on mukana eläintenhoitajiksi opiskelevien harjoituskappaleena koirahoitolan hoitotoimenpiteissä tai erilaisissa koirien koulutustilanteissa.

                                          – Se ei ole mukana pedagogisessa opetustyössä mutta koen, että koiran tulee olla turvallinen kaikissa opetustilanteissa, Essi alleviivaa.

                                          Henkilö koiran kanssa lattialla.

                                          Tinki on koti- ja paimenkoira ja työskentelee kotitilalla emolehmien siirroissa ja pihakoirana. Se kulkee Essin mukana koululle tarpeen mukaan. Sille on erityisesti mieleen osallistua kouluttajien kanssa koulutustilanteisiin.

                                          – Se on niin innokas oppimaan uusia asioita, että sitä se jaksaisi monta päivää. Sille on selkeästi kuormittavampaa olla vaan ja aistia muita.

                                          Jepa rakastaa lapsia

                                          Karjalankarhukoira Jepa on myös suorittanut soveltuvuuskokeet ja sillä on parin vuoden ajalta työkokemusta kehitysvammaisten parissa työskentelystä. Sankariniemen kampuksella TUVAlla ohjaajana työskentelevän Katja Partasen kuusivuotias koti- ja metsästyskoira Jepa tykkää erityisen paljon lapsista.

                                          – Varmuus ihmisten kanssa työskentelystä on tullut ajan myötä. Se on ollut pienestä pitäen mukana erilaisissa paikoissa ja tilanteissa, joten oudot tilanteet eivät sitä kummastuta.

                                          Koiran läsnäolo oppitunneilla rauhoittaa ja auttaa opiskelijoita keskittymään opetukseen. Nuoret myös rentoutuvat ja avautuvat helpommin omista asioista ja ajatuksistaan koiran avulla.

                                          – Puhelinta ei oteta niin herkästi käteen ja aleta selaamaan, kun koira käy välillä rapsuteltavana.

                                          Jepa on koululla kerran viikossa. Koulua lähestyttäessä häntä alkaa vipattaa ja se nauttii hellyydestä ja rapsuttelusta, jota se tietää päivän aikana saavansa.

                                          – Kun koululla sana leviää, niin alakerran TUVA-luokkaan tulee päivän aikana myös kavereita koiraa moikkaamaan ja silittämään, kertoo Katja.

                                          Henkilö koiran kanssa luokassa.

                                          Iso koira kestää rutistelua

                                          YSAOlla koulukoirina toimivat koirat eivät ole rodultaan tyypillisimpiä eläinavusteisissa toiminnassa käytettäviä rotuja. Koira voi kuitenkin olla minkä rotuinen vaan, kunhan sen luonne soveltuu toimintaan. Suuren koiran läsnäolo rauhoittaa levottomuutta ja ne kestävät halausta ja rutistelua. Koira myös vaistoaa herkästi, jos joku ei kaipaa sen läsnäoloa, se osaa antaa tilaa.

                                          Outin mielestä kaikista merkityksellisin asia koira-avusteisessa toiminnassa on se, että se nopeuttaa vuorovaikutuksen syntymistä ja dialogia.

                                          – Kun me täällä koiran kanssa kuljetaan, niin kontaktin saaminen on paljon helpompaa. Juttu lähtee kulkemaan ihan luonnostaan ja voi kysyä samalla kuulumiset.

                                          – Myös ikävämpiin asioihin puuttuminen esimerkiksi tupakoiminen koulun alueella on helpompi ottaa puheeksi, kun koira on mukana, Outi tuumaa.

                                          Sä oot parasta tässä päivässä, sä pelastit mun päivän.

                                          Koulukoirien läsnäolo on tärkeää myös koko henkilökunnalle. Opettaja Marjo Kuosmanen etsii oppilaitaan, jotka ovat rapsuttelemassa Urhoa.

                                          – Kun en voi ottaa koiraa kotiin, niin pakkohan se on jossakin hoitaa se koirantuska, Marjo nauraa.

                                          – Oppilaille merkitys näkyy siinä, että he ovat eri lailla rauhallisia, kun koira on paikalla.

                                          Eniten koiran ohjaajan mieltä lämmittävät suoraan sydämestä tulevat spontaanit palautteet koiralle.

                                          – Sä oot parasta tässä päivässä, sä pelastit mun päivän.
                                          – Sinun takia kannatti tulla tänään.

                                          Ollaan hiljaa niin naapurit ei kuule

                                          Lehmiä pellolla.

                                          Tulevaisuuden maatila -hankkeen aikana syntyneitä ajatuksia


                                          Tulevaisuuden maatila -hankkeessa on puhuttu paljon maatalouden kannattavuudesta ja kannattamattomuudesta. Isoja kysymyksiä on noussut esiin, ja aihe on kokonaisuudessaan melko arka. Suomessa on paljon menestyviä maatiloja, mutta miksi niistä ei puhuta? Kun hyvää tulosta tekeviltä tilallisilta kysytään, miten menee, vastaus on yleensä “ihan ok” tai “päin peetä”. Suomalainen ei kerro, että menee todella hyvin, koska siitä tulee sanomista. Vähintään naapuri murisee uudesta traktorista. Täällä on totuttu siihen, että asioista ei puhuta ennen kuin on myöhäistä, ja menestyvillä on parempi olla hiljaa. Yleinen ilmapiiri mediassa ja somessa on se, että mikään ei kannata ja kenelläkään ei mene hyvin. “Mitäpä se hyvejää”, sanovat pessimistit Puolangalta. Tämä ei tuo toivoa kenellekään, että saisimme suomalaista ruokaa myös tulevaisuudessa. Sanotaan, että hymy tarttuu, mutta negatiivisuus tarttuu vielä enemmän.

                                          Mitä tapahtuisi, jos menestyjät nousisivat esiin ja jakaisivat sen, että heillä menee hiton hyvin? Siitähän tulisi kysymyksiä: miksi teillä menee hyvin? Ja jatkokysymyksiä jatkokysymyksen perään. Masentuuko toinen tilallinen siitä, että toisella menee hyvin? Perinteinen suomalainen kateellisuus voi nostaa päätään, ja tilallinen leimataan ylimieliseksi, jolta pitäisi ottaa tuet pois, kun menee hyvin. Mitä se niillä tuilla tekee, jos yrityksellä tehdään rahaa? Ei ymmärretä, että tukien tarkoitus on varmistaa toiminnan kannattavuus nyt ja tulevaisuudessa, jotta saamme ruokaa pöytään, vaikka maailman ja Suomen markkinahinnat heiluvat voimakkaasti. Meillä ei ole Yhdysvaltojen kaltaista vakuutusjärjestelmää, joka takaa minimihinnoista huolimatta palkan yrittäjälle. Asioita ei haluta ymmärtää oikein, ja perinteisesti suomalainen maksaa 50 euroa siitä, että naapuri ei saa 100 euroa. Parempi olla hiljaa, niin naapurit eivät ajattele pahalla eikä kukaan kuvittele, että ollaan ylimielisiä. Tästä johtopäätöksestä vastataan huonoon sävyyn, että kaikki on hanurista ja mikään ei kannata.

                                          Suomessa on harvinaista, että omalla yrityksellä tehdään rahaa tai että siitä puhutaan ääneen. Entä jos vaihdettaisiin asennetta ja kerrottaisiin, että menee tosi hyvin ja miksi menee hyvin? Voisiko se tuoda toisellekin tilalle toivoa, että “minäkin voin menestyä, jos tuo toinenkin menestyy”? Entä jos jaetaan onnistumiset julkisesti epäonnistumisten lisäksi ja ihmiset yhdistävät voimansa? Tieto on voimaa ja yhteistyö ylivoimaa.

                                          Negatiivisen ilmapiirin vallitessa kukaan ei uskalla menestyä julkisesti, ja osa tiloista on epätoivon partaalla, koska toivoa ei näy missään. Ei tiedetä, että täällä voidaan menestyä, kun asioita tehdään oikein. Vaikka kahdelle henkilölle annettaisiin kaksi täysin samanlaista tilaa, lopputulos voi olla se, että toinen menestyy ja toinen on konkurssissa. Eikö se kerro siitä, että toisella on osaamista ja toisella ei? Entä jos tämä menestyvä tilallinen olisi jakanut tietoa ja menestymistä toisen kanssa, ja tämä toinen olisi ollut kiinnostunut toisen tilan toiminnasta? Olisiko silloin kaksi menestyvää tilaa yhden menestyvän ja konkurssipesän sijaan?

                                          Jos ihmiset, jotka eivät ymmärrä suomalaisen ruuan tuotannon ja tukipolitiikan merkitystä, saataisiin ymmärtämään, miksi tämä on tärkeää, meillä olisi ylpeitä ja menestyviä ruuantuottajia, jotka sanovat sen ääneen. Nämä ihmiset tarvitsevat lisäinfoa suomalaisesta puhtaasta ruuasta, huoltovarmuudesta, kaupan alan kilpailusta ja politiikasta. Tärkein asia on se, että kaikkia ei voi miellyttää; toiselle kumarrat ja toiselle pyllistät. Uskalla menestyä ja pyllistä niille, joilla ei ole ymmärrystä tai halua ymmärtää asioiden todellista puolta. Muista, että me kaikki haluamme, että meillä on tulevaisuudessakin maatiloja ja puhdasta suomalaista ruokaa.

                                          -Heidi

                                          #Tulevaisuudenmaatilahanke #JTF #PohjoisSavonLiitto

                                          Tulevaisuuden maatila -hanke

                                          Kannattaa, ei kannata, kannattaa vai miten se voisi kannattaa?

                                          Lehmiä pellolla.

                                          Tulevaisuuden maatila -hankkeen aikana syntyneitä mietteitä.

                                          Minkälainen on suomalaisen maidontuotannon todellinen tilanne tällä hetkellä? Mediasta saa jatkuvasti lukea, kuinka uidaan syvissä vesissä ja yhä syvemmälle sukelletaan. Pitääkö tämä paikkaansa? Osittain tämä pitää paikkaansa, mutta kolikossa on aina kaksi puolta. Luonnonvarakeskuksen tilastojen valossa Itä-Suomessa esimerkiksi vuonna 2022 10 % tiloista maksoi keskimäärin jokaista tehtyä työtuntia kohden itse 10 euroa eli maatalous oli hyvin kallis harrastus. Sitten on toinen ääripää 10 %, jotka saivat palkkaa keskimäärin yli 50 euroa tunnissa. Näiden ääripäiden välissä on se 80 % maidontuottajista.

                                          Miten tähän asetelmaan on päädytty? Nykypäivän maidontuotanto on todella armotonta bisnestä; harvassa ovat ne pienet perheviljelmät, joita löytyy vanhoista kuva-albumeista. Nykyään pyritään ja oletetaan, että tulevaisuuden maatilat ovat suuria yksiköitä mutta pystyykö pieni tila pärjäämään suurien maatilayrityksien rinnalla? Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta tällä hetkellä näyttäisi siltä, että kyllä pystyy – helppoa se ei kuitenkaan ole.

                                          Mitä onnistuminen sitten vaatii? Maatalous on nykypäivänä verrattavissa käytännössä mihin tahansa yritysmaailman yritykseen. Kilpailu on kovaa, heikot jäävät jalkoihin ja jatkuvasti pitää kehittää itseään, toimintaansa ja lisäksi yhteistyö muiden toimijoiden kanssa täytyy olla sujuvaa, jotta pää pinnalla. Jos ei ole valmis kehittämään itseään, yrityksen toimintaa eikä ole mitään paloa oppia uutta, niin pitää kysyä itseltään, että pystynkö olemaan tulevaisuudessa mukana bisneksessä nimeltä maatalous.

                                          Menestyksen salaisuus?

                                          Menestyvillä tiloilla on paljon yhteistä keskenään. Onko se paljon lehmiä, isot peltopinta-alat, uudet traktorit vai onnelliset ja tyytyväiset omistajat? Veikkaisin, että osa näistä tekijöistä löytyy kaikilta, mutta joillain ne täyttyvät kaikki. Yhdistävä tekijä vuodesta toiseen tulosta takovissa yrittäjissä on usko ja luotto omaan tekemiseen. Usko omaan tekemiseen tulee ammattitaidon kautta. Ollaan ammattilaisia ja luotetaan siihen, ammattitaitoa myös kehitetään koko ajan. Nämä ammattilaiset ovat oman yritystoiminnan johtajia. ”Tuurilla ne laivatkin seilaavat” jotkut saattavat sanoa, mutta nykyajan maatilan johtaminen vaatii ammattitaitoa ja eritoten johtamisen taitoa. Tuuri on vain kiva plussa mukana, jos sitä sattuu olemaan.

                                          Näillä johtajilla on selkeä oma visio ja tulevaisuuden strategia mitä kohti he etenevät. He selvittävät ja tunnistavat oman tilan heikkoudet, vahvuudet, mahdollisuudet ja realiteetit ja käyttävät näitä asioita hyväkseen tai vahvistuakseen. He ovat yleensä kehittyviä yksilöitä, jotka ovat mukana tiedon aallon harjalla ja ottavat heille sopivan tiedon käytäntöön ja virheistä osataan oppia. Näillä ihmisillä on yleensä ”yhteisö” tai ”tiimi” ympärillä, joka auttaa saavuttamaan tavoitteet. Kukaan ei pysty tekemään eikä oppimaan kaikkea yksin ja parhaat ideat yleensä syntyvät porukalla. Eihän isoissa yrityksissäkään ole vain johtaja, joka tekee kaiken yksin suunnittelusta lopputuotokseen – yhteisössä ja yhteistyössä on voimaa niin maalla kuin kaupungissakin, olit sinä sitten Nokian tai oman maatilasi toimitusjohtaja. Yhteisön ja yhteistyön tärkeyttä ei voi ikinä korostaa tarpeeksi.

                                          Hyvä johtaja miettii teenkö itse kirjanpidon, budjetoinnin, opiskelenko kaiken ruokinnasta ja eläinterveydestä, hoidanko eläimet ja teen vielä samalla peltotyöt ja yritän vielä saada vähän vapaa-aikaakin. Hyvä johtaja osaa priorisoida asioita ja jos hän ei osaa jotakin mikä on tarpeen, niin se opetellaan tai hankitaan siihen osaava tekijä – asiat pitää osata laittaa tärkeysjärjestykseen ja tehdä oikeita asioita oikeaan aikaan. Hyvä johtaja arvostaa ja osaa käyttää oikeanlaista asiantuntijatiimiä tai asiantuntijaa apuna saavuttaa tavoitteet tilan omilla resursseilla ja vie asiat loppuun asti. Hän tietää mistä palveluista kannattaa maksaa ja mistä ei. Hyvä johtaja luottaa ja kuuntelee omaa tiimiänsä mutta osaa myös kyseenalaistaa asioita. Hyvän johtajan tiimi voi myös olla se oma kehittyvä työyhteisö, puoliso, ystävät, naapuriyhteistyö tai tilallisten oma vertaisyhteisö missä jaetaan ilot, surut, virheet, onnistumiset ja autetaan toinen toisiaan. Harva pärjää yksin mutta on myös muistettava, että Suomessa on myös yhden hengen sirkuksia, jotka toimivat todella hyvin, mutta poikkeushan vahvistaa säännön.

                                          Usko ja luotto omaan tekemisteen: kun usko on kunnossa, niin luottokin vahvistuu onnistumisien ja välillä epäonnistumisien kautta ja nimenomaan niiden epäonnistumisten kautta myös, jos osataan oppia virheistä. Kun usko ja luotto itseen on hyvä, osataan toimia ja ennakoida tilanteisiin niin myös itse luotto siellä pankkikortin puolellakin voi olla hyvä. Tilallahan on yleensä aina velkaa enemmän tai vähemmän niin kuin muidenkin alojen kehittyvillä yrityksillä. Ammattimaisella johdolla ja hyvän tiimin avulla laiva ei tuurilla seilaa vaan se laiva menee ammattitaidolla läpi tuulen ja tappuran huonoinakin vuosina.

                                          Pienet tilat eivät ehkä pääse ihan samoille tuntipalkoille kuin parhaat suuret tilat, mutta myös nämä tilat saavat oman palkkansa hankittua. Täytyy vain selvittää, mitkä ovat tavoitteet, resurssit ja kuinka paljon ja mihin kannattaa panostaa rahallisesti, että se oma tila pyörisi koostaan huolimatta mahdollisimman kustannustehokkaasti ja kannattavasti, eläinterveyttä ja omaa terveyttä unohtamatta.

                                          Kysymys kannattaako vai eikö kannata, kannattaisi siis unohtaa. Sen sijaan pitäisi kysyä itseltä, että oletko sinä kannattava tulevaisuuden johtaja? Oletko sinä se ammattilainen, joka nostaa johtajan tuntipalkkaa vai pyöritätkö päivittäin harrastustoimintaa, josta maksat itse jokaisesta tunnista?

                                          -Heidi

                                          #Tulevaisuudenmaatilahanke #JTF #PohjoisSavonLiitto

                                          Tulevaisuuden maatila kehittäminen/ investointi- hankepari – Ylä-Savon ammattiopisto YSAO

                                          Yhteistoimintaneuvottelut päättyivät ilman irtisanomisia

                                          YSAOn Sankariniemen kampusken julkisivu. Katua pitkin pyöräilee opiskelija.

                                          TIEDOTE 18.11.

                                          Ylä-Savon koulutuskuntayhtymässä 1. lokakuuta alkaen käynnissä olleet yhteistoimintaneuvottelut on saatu päätökseen 15.11.2024. Neuvottelut käytiin hyvässä yhteistyössä työntekijöiden edustajien kanssa ja ne keskittyivät rahoituksen ja opiskelijavuosien vähentymisestä aiheutuneisiin sopeuttamistarpeisiin.

                                          Neuvottelukutsun mukaisesti ammatillisen koulutuksen valtakunnalliset leikkaukset tarkoittavat Ylä-Savon koulutuskuntayhtymälle noin 1,3 miljoonan euron rahoituksen pienenemistä ja 110 opiskelijavuoden vähennystä. Leikkaukset ovat pysyviä ja tulevat voimaan 1.1.2025 alkaen. Näillä rahoitus- ja koulutusvolyymin muutoksilla on merkittäviä vaikutuksia koulutuskuntayhtymän toimintaan. Lopulliset tiedot vuoden 2025 opiskelijavuosimäärästä ja saatavasta rahoituksesta tiedetään rahoituspäätöksen yhteydessä joulukuussa.

                                          Henkilöstövaikutukset pienemmät kuin alun perin arvioitiin

                                          Yhteistoimintaneuvottelut käynnistettiin tilanteessa, jossa varauduttiin jopa 18 henkilötyövuoden vähentämiseen. Neuvotteluprosessin aikana onnistuttiin kuitenkin löytämään muita säästökohteita, kuten toiminnallisia ja rakenteellisia uudistuksia, jotka vähensivät suorien henkilöstövaikutusten laajuutta. Yhteisenä tahtotilana oli välttää toimenpiteitä, joilla olisi negatiivista vaikutusta työnantajakuvaan ja sitä kautta osaajien saatavuuteen tulevina vuosina. Näiden ratkaisujen ansiosta henkilöstövähennykset voitiin rajata 13 henkilötyövuoteen ilman irtisanomisia. Henkilöstömuutokset toteutetaan vuosien 2025 ja 2026 aikana. Muita kuin henki-löstösäästöjä löydettiin yhteensä 380 000 euroa. Päätettyjen henkilöstö- ja muiden toimenpiteiden säästövaikutus vuosille 2025 ja 2026 on yhteensä tavoitellut 1,3 miljoonaa euroa.

                                          Keskeiset henkilöstövaikutukset vuoden 2026 loppuun mennessä:

                                          • Määräaikaisuuksien päättyminen: kaksi määräaikaista tehtävää päättyy suunnitelman mukaisesti.
                                          • Eläköitymiset: viisi henkilöä siirtyy eläkkeelle, työtehtäviä muotoillaan uudelleen eikä tehtäviä täytetä.
                                          • Yksilölliset ratkaisut: kahdeksan henkilön työsuhde on päättynyt aiemmin syksyn tai neuvotteluprosessin aikana henkilön omasta aloitteesta.
                                          • Tehtävien uudelleenjärjestelyt: kahden henkilön osalta etsitään uusia tehtäviä irtisanomisen välttämiseksi.

                                          Muutokset tukevat pitkän aikavälin sopeutumista

                                          Sopeutustoimenpiteet kattavat paitsi henkilöstövaikutukset myös toiminnallisia ja rakenteellisia uudistuksia, kuten toimintaprosessien uudistamista, oppimisympäristöjen uudelleen järjestelyjä, uusien palvelumallien käyttöönottoa, johtamisjärjestelmän kehittämistä sekä kiinteistöjen käytön tehostamista. Nämä toimenpiteet vähentävät toteutuessaan myös tehtävää työtä ja sitä kautta kustannuksia, mutta näiden osalta ei tässä vaiheessa nähdä tarvetta irtisanomisiin, vaan mahdollinen työn väheneminen tapahtuu eläköitymisten tai määräaikaisten tehtävien päättymisen kautta.

                                          Kuntayhtymä on kouluttanut vuosien 2023 ja 2024 aikana esihenkilöitä ja työntekijöitä LEAN-osaamisen kasvattamiseksi ja hyödynnämme saatua osaamista työtapojen uudistamisessa. Tavoitteena on, että huolimatta henkilöstömäärän laskusta, ei työntekijöiden työkuormitus jatkossakaan kasva ja työn tuottavuus ja laatu pysyvät jatkossakin korkealla. Haluamme myös toimia hyvänä työnantajana ja varmistaa, että saamme osaavaa työvoimaa myös tulevaisuudessa.

                                          Tehtävät toimenpiteet edistävät sekä koulutuksen kustannustehokkuutta että tuovat myös koulutuksellisia synergioita. Tavoitteena on turvata kuntayhtymän ydintehtävä – laadukas ja monipuolinen ammatillinen koulutus.

                                          Lisätietoa neuvottelusta ja neuvottelutuloksesta antavat:

                                          Kari Puumalainen
                                          kuntayhtymän johtaja
                                          040 1778 600
                                          kari.puumalainen@ysao.fi

                                          Tero Rönkä
                                          pääluottamusmies
                                          0400 792 847
                                          tero.ronka@ysao.fi

                                          Koulutuksella lisäbuustia yrittäjyyteen

                                          Henkilö seisoo ikkunan edessä keraminen ruukku kädessään.

                                          Ottilia Roos juo kahvia mukista, joka ei ole mitenkään tavanomainen vaan hänen käsityönä valmistamansa kauhukeramiikka muki, joka todellakin vangitsee katseen. Kuvataitelijaksi kouluttautuneelle Ottilialle keramiikkatyöt tulivat tutuksi jo lapsuudessa.

                                          – Jo pienenä myin itse tekemiäni pieniä keramiikkaesineitä Tammelan Hakkapeliitta tapahtumassa, hän muistelee.

                                          Nykyään hänellä on kotonaan Tammelassa keramiikka-alan yritys madpots.fi, johon hän suunnittelee ja tuottaa uniikkeja ruukkuja, mukeja ja kodinsisustustuotteita.

                                          – Jossain vaiheessa löysin sen oman tyylin ja uskalsin tehdä just niitä töitä mistä itse tykkään. Mentaliteetti tavallaan siinä muuttui ja sen jälkeen myös muut innostuivat töistäni ja halusivat ostaa niitä.

                                          Ottilia osallistui Tampereella yrittäjäkoulutukseen ja sai lisäbuustia yritystoiminnan aloittamiseen starttirahalla.

                                          Henkilö seisoo ulkona kahvimuki kädessään.
                                          Kuva: Tuomas Toivonen

                                          Yrittäjyyden ammattitutkintoa hän lähti opiskelemaan saadakseen vahvistusta ja itseluottamusta yrittäjyyteen. Nähtyään mainoksen Instagramissa hän osallistui webinaariin, jossa sai lisätietoa ja pääsi tutustumaan kouluttajana toimivaan Intoo Koulutukseen.

                                          – Olin lähtenyt yrittäjäksi intuition varassa ja halusin enemmän tietotaitoa verkkokauppaan ja markkinointiin liittyen, Ottilia kertoo.

                                          – En ollut ajatellut edes verkkokaupan perustamista, mutta koulutukseen kuuluvan MyCashflow -workshopin jälkeen minulla oli maaliskuussa jo oma verkkokauppa toiminnassa.

                                          Sähköpostimarkkinoinnin hän otti opiskeluihin kuuluvaksi projektityöksi ja nyt hän käyttää sitä tuotteidensa markkinointiin. Tapahtumissa ja messuilla tapahtuva tuotteiden esiin tuominen ja myynti on myös erittäin tärkeä uniikkien esineiden markkinointikeino.

                                          Kokonaan verkossa tapahtuva koulutus on kätevä tapa opiskella, mutta tuo omat haasteensa opiskelijaryhmän ryhmähengen muodostumiseen ja verkostoitumiseen.

                                          – Enemmänkin olisi voinut olla kommunikaatiota ja ryhmäfiilistä. Se on ainoa asia mitä koulutuksesta jäin vähän kaipaamaan. Toki tämä on myös persoonallisuusasia, me suomalaiset emme halua tehdä numeroa itsestämme ryhmätilanteissa, hän tuumii.

                                          Koulutukseen kuuluva yrittäjämentori on ollut Ottilialle tukena ja apuna opiskelujen aikana. Pätevältä ammattilaiselta on voinut kysyä neuvoa mieltä askarruttaviin asioihin ja huolehtinut myös opintojen etenemisestä aikataulussa. Toiselta yrittäjältä saadun vertaistuen hän kokee olevan myös arvokas asia. Tukena on ollut ihminen, jolta on voinut kysyä ja joka on kertonut miten asiat hoituvat käytännössä, esimerkiksi lakisääteisten asioiden huomioiminen verkkokaupassa.

                                          Hän kannustaa yrittäjyyteen, jos idea on tarpeeksi hyvä ja intoa omaan tekemiseen löytyy. Epävarmuuden sietäminen kuuluu myös yrittäjyyteen. Koulutuksesta saadun tiedon myötä asiat ovat konkretisoituneet Ottilialle ja hän on saanut itsevarmuutta yrittäjänä toimimiseen.

                                          – Koulutus tukee sitä, että epävarmuuden hetkellä on luotto siihen, että selviän tästä ja minulla on tietoa ja taitoa pitää ns. pakka kasassa. Kun ymmärtää miten asiat toimii, niin tulee itsevarmempi olo.

                                          Koulutuksen avulla asioiden eteenpäin vieminen toimii Ottilialle. Opiskelussa asioita tehdään järjestelmällisesti ja aikataulun mukaan se antaa turvalliset raamit toimia.

                                          ”Innostu ja sitoudu niin saat hyvän lopputuloksen.”

                                          Ajankäytön hallitsemisen haasteet ovat tuttuja myös Maima Kinnuselle. Hän on joensuulainen yrittäjä ja kauneudenhoitoalan opettaja, joka opiskeli Ottilian kanssa samassa ryhmässä yrittäjyyden ammattitutkinnon.

                                          Iloinen ja puhelias Maima on neljän lapsen isoäiti. Hän on saanut yrittäjyyden verenperintönä äidiltään, jolla oli aikoinaan kirjakauppa Kontiolahdella. Kosmetologin koulutuksen jälkeen hänelle oli luontevaa perustaa oma kauneushoitola perheyrityksen yhteyteen. Hoitolatoiminnan lisäksi hän toimi meikkiedustajana sekä meikkaajana televisiossa. Mittavaan uraan mahtuu myös estenomin ja erikoiskosmetologin tutkinnot sekä 15 vuotta kauneudenhoitoalan opettajana Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riverialla.

                                          Korona, Ukrainan sota sekä äidin sairastuminen ja vuoden mittainen saattohoitojakso muutti hänen yritystoimintansa totaalisesti. Vastoinkäymisten jälkeen työt ja toimintatavat piti suunnitella uudestaan. Hän näki somemainoksen koulutuksesta ja päätti lähteä opiskelemaan, tavoitteena oman verkkokaupan perustaminen koulutuksen myötä.

                                          – Tein opintoihin liittyvät tehtävät omien tarpeiden pohjalta ja omien resurssieni mukaan.

                                          – Voin sydämestäni suositella koulutusta. Kouluttajina toimivat empaattiset, ihanat ihmiset ja selkeät tavoitteet, ei mitään turhaa.

                                          Maima toimii kauneus – ja hyvinvointialan yrittäjänä yrityksessään maimanterveys.fi. Hänellä on intohimona ihmisten kokonaisvaltainen hyvinvointi. Lisäksi hän räätälöi valmennuksia, tapahtumia ja koulutuksia asiakkaiden tarpeiden mukaan. Verkkokaupan kautta hän myy tuotteita ja palveluja.

                                          – Sain koulutuksen myötä uutta intoa lähteä rakentamaan uutta tuote- ja palveluvalikoimaa yritykseeni sekä perehtyä paremmin digimarkkinointiin.

                                          – En laita verkkokauppaan mitään tuotteita, joiden takana en pysty seisomaan sataprosenttisesti, se on minun arvoni, hän alleviivaa.

                                          Maima toimii kauneus – ja hyvinvointialan yrittäjänä yrityksessään maimanterveys.fi. Hänellä on intohimona ihmisten kokonaisvaltainen hyvinvointi. Lisäksi hän räätälöi valmennuksia, tapahtumia ja koulutuksia asiakkaiden tarpeiden mukaan. Verkkokaupan kautta hän myy tuotteita ja palveluja.

                                          – Sain koulutuksen myötä uutta intoa lähteä rakentamaan uutta tuote- ja palveluvalikoimaa yritykseeni sekä perehtyä paremmin digimarkkinointiin.

                                          – En laita verkkokauppaan mitään tuotteita, joiden takana en pysty seisomaan sataprosenttisesti, se on minun arvoni, hän alleviivaa.

                                          Tulevaisuuden suunnitelmissa hänellä on kehittää verkkokauppaa lisää. Hän on laittanut oman persoonansa esiin tuottaessaan somevideoita ja toimii mainoskasvona omalla kanavallaan. Tulevaisuuden suunnitelmissa on aloittaa myös podcastin tuottaminen.
                                          Yrittäjyyden ammattitutkintoa hän suosittelee lämpimästi yrittäjyyden tueksi ja inspiraation lähteeksi.

                                          – Siinä on kaksi asiaa, jotka tahdon sanoa, innostu ja sitoudu niin saat todella hyvän lopputuloksen.

                                          Ripeästi tukea opiskelijalle

                                          Kuvio, jonka päällä teksti YSAO kehittää sekä Opetushallitus rahoittaa hanketta.

                                          Hankkeen hallinnoija

                                          Ysao

                                          Tavoitteet

                                          Hankkeen tavoitteena on kehittää opiskelijan tukipalveluita turvaten opiskelijan opintojen
                                          edistyminen ja työllistyminen. Hankkeen tarpeena on kehittää erityisen tuen saannin ja nivelvaiheiden jouhevuutta. Hankkeessa kehitetään HOKS-laatua opiskelijan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tekoälypohjaisella työkalulla ja osallistamalla opiskelijaa itseään aktiiviseen rooliin oman opintojen suunnittelijana.

                                          Hanketyönä kehitetään työmalleja tunnistaa keskeyttämisvaarassa olevat opiskelijat ja tehostetaan erityisen tuen tukipalveluiden saatavuutta. Tukipalveluiden nopeuttamiseksi ja asiakastarpeen osuvuudeksi testataan tekoälyä
                                          havainnoimaan asiakastarpeeseen sopivimmat ohjauksen, erityisen tuen ja opiskeluhuollon palvelut. Tavoitteena on oikea-aikaiset ja nopeat tukitoimet opiskelijalähtöisesti.Kehittämistyön pohjana hyödynnetään valtakunnallisesti jo hyviksi todettuja valmiita käytänteitä.

                                          Kesto

                                          8.12.2023-30.6.2025

                                          Budjetti

                                          150 000€

                                          Rahoittaja

                                          Opetushallitus

                                          Hankepäällikkö


                                          Ylä-Savon ammattiopisto
                                          Tiina Tervaniemi
                                          +358404874807
                                          tiina.tervaniemi@ysao.fi

                                          Digikyvykkyys- Ammatillisen koulutuksen järjestäjien digikyvykkyyden kehittäminen

                                          Kuvio, jonka päällä teksti YSAO kehittää sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö.

                                          Hankkeen hallinnoija

                                          Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia. Hankkeen toimintaan osallistuu 89 ammatillisen koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea.

                                          Tavoitteet

                                          Hankkeen keskeinen tavoite on tukea ammatillisen koulutuksen järjestäjien digikyvykkyyden pitkäjänteistä kehittämistä ja luoda valmiuksia valtakunnallisesti laajan yhteistyöverkoston muodostumiselle.

                                          Hankkeessa jalkautetaan ja juurrutetaan vuosina 2022 ja 2023 ammatillisen koulutuksen järjestäjien eri verkostohankkeissa syntyneitä tuotoksia ja toimintatapoja koko ammatillisen koulutuksen kenttään.

                                          Hankkeen yksi tavoite on saada jokainen osallistuja tekemään organisaation omakohtaisen suunnitelman digikyvykkyyden kehittämiseksi, jotta koulutuksen järjestäjä voi pitkäjänteisesti kehittää omia digikyvykkyyksiä ja sen myötä myös parantaa toiminnan laatua.

                                          Hankkeen tavoitteena on myös varmistaa edeltävissä hankkeissa tuotettujen materiaalien ylläpitäminen ja päivittäminen, sekä toiminnan edellyttämän verkoston syntyminen ja jatkuvuus.

                                          Kesto

                                          1.11.2023-31.12.2024

                                          Budjetti

                                          YSAOn budjetti 44900 €


                                          Rahoittaja

                                          Opetus- ja kulttuuriministeriö

                                          Hankepäällikkö


                                          Ylä-Savon ammattiopisto
                                          Tiina Tervaniemi
                                          +358404874807
                                          tiina.tervaniemi@ysao.fi

                                          Johdetaanko sinua datalla vai johdatko sinä datalla?

                                          Lehmiä pellolla.

                                          Tulevaisuuden maatila -hankkeen aikana syntyneitä mietteitä.

                                          Tällä hetkellä olemme uuden aikakauden reunalla. Maatalouden tieto ja data ovat erittäin arvokkaita, ja niitä kerätään monista lähteistä, kuten satelliiteista, sääasemista, maaperäsensoreista sekä tilallisten omista ohjelmista, koneista ja laitteista. Tämä data voi sisältää tietoa esimerkiksi sääolosuhteista, maaperän kosteudesta, kasvien kasvusta, koneiden suorituskyvystä, tilan tuotannosta, eläinterveydestä ja itse tilan kunnosta. Kun data analysoidaan oikein, se voi tarjota arvokkaita oivalluksia, jotka auttavat maatilallisia optimoimaan tuotantonsa.

                                          On tärkeää olla tietoinen siitä, kuinka paljon tietoa tilastasi on kerätty eri tahojen toimesta ja miten sitä käytetään muualla. Usein tilanomistajat omistavat koneita ja laitteita tai käyttävät ohjelmistoja, joista kerätään tietoa. Kuitenkin tämä data ei aina ole pelkästään tilanomistajan käytettävissä. Esimerkiksi ohjelmia hankkiessa tai konetta ostaessa on hyväksyttävä, että tietoja käytetään myös muualla, ja maksat ohjelman käytöstä tai laitteen omistuksesta.

                                          Maatalousyrityksissä voidaan myös olla tilanteessa, että jos haluat analysoida omia tietojasi tai käyttää dataa, jota olet itse tuottanut, saatat joutua maksamaan siitä erikseen. Vaikka data syntyy periaatteessa jo valmiiksi ohjelmaan, sen käyttöön saattaa liittyä lisämaksuja. On tärkeää olla tietoinen näistä käytännöistä ja tehdä harkittuja päätöksiä tietojen keräämisestä ja käytöstä.

                                          Tämä on hullunkurinen tilanne, jos verrataan muuhun yritysmaailmaan. Yritykseltä pyydetään arvokasta tietoa, jotta toinen tai jopa kolmas osapuoli voi käyttää sitä. Tämä toinen osapuoli maksaa siitä tiedosta yritykselle, jotta saa sen tiedon käyttöönsä. Maatalouden puolella tämä asia on päälaellaan. Tilallinen maksaa toiselle osapuolelle siitä, että se toinen osapuoli käyttää tilan tietoja omiin tarkoituksiinsa. Tämä on todella isoa bisnestä kaikille muille paitsi tilalliselle.

                                          Haasteet ja tulevaisuuden näkymät


                                          Tämä on ollut todellinen haaste Tulevaisuuden maatila -hankkeen datasillan rakentamisessa. Tavoitteena on pilotoida tietopankki, josta pilottitila voi helposti tarkastella kaikkien koneiden ja laitteiden tuottamaa dataa yhdestä paikasta. Lisäksi tavoitteena on yhdistää erilaisia datoja suoraan toisiinsa ja analysoida niitä. Haastavaksi tämän tekee se, että yritykset, jotka keräävät tietoa pilottitilalta, eivät ole suostuneet jakamaan tilan omia tietoja pilottitilan omaan käyttöön tällaiseen tietopankkiin. Tilallisen käyttöoikeudet omiin tietoihin ovat rajalliset, eikä omia tietoja ole voitu hyödyntää täysimääräisesti. Onneksi muutamat yritykset ovat heränneet tähän epäkohtaan ja haluavat olla edelläkävijöitä kohti oikeudenmukaisempaa tilannetta.

                                          Ajattele, jos tilallinen pystyy jatkossa hyödyntämään dataa tilallaan paremmin, kun saadaan tuotua esimerkiksi apevaunun, lypsykoneen ja eläinvaakojen tuottama tieto yhteen paikkaan ja luomaan yhteinen raportti näistä, joissa näiden kaikkien tietolähteiden dataa on analysoitu. Esimerkiksi jos tilalla on monta appeen tekijää, niin voi seurata konkreettisesti yhdestä paikasta, mitä ja milloin appeeseen on laitettu, maitotuotosta ja eläinten kasvua, tapahtuuko muutoksia appeen tekijöiden välillä. Tieto auttaa johtamaan paremmin, suunnittelemaan toimintaa ja löytämään vahvuudet ja heikkoudet.

                                          EU:n uusi data-asetus astui voimaan vuonna 2024, ja sen soveltaminen alkaa vuonna 2025. Asetuksen tavoitteena on lisätä avoimuutta, helpottaa tiedon siirtoa ja avata suljettuja rajapintoja, jotta data liikkuu paremmin. Lisäksi pyritään luomaan uusia rajapintoja, jotka helpottavat erityisesti käyttäjien ja pienempien yritysten pääsyä dataan. Asetus edistää oikeudenmukaisuutta datan arvoketjuissa, kilpailua datamarkkinoilla ja mahdollistaa datavetoisia innovaatioita.

                                          Miten maatilallinen voi tästä hyötyä? Tämä asetus voi muuttaa Suomen kilpailukenttää merkittävästi, koska dataa pyritään jakamaan tulevaisuudessa avoimemmin ja oikeudenmukaisemmin. Tilalliset voivat saada paremman pääsyn laitteidensa tuottamaan dataan ilman lisämaksuja, mikä helpottaa datan hyödyntämistä oman tilan johtamisessa. On tärkeää ymmärtää datan rahallinen arvo, sillä muut tahot eivät keräisi sitä, ellei se olisi taloudellisesti kannattavaa.
                                          On tärkeää, että datan käyttö on reilua ja läpinäkyvää. Reilu datalainsäädäntö pyrkii, että maatilalliset tietävät, miten heidän dataansa käytetään ja että he hyötyvät siitä oikeudenmukaisesti. Suomessa esimerkiksi Sitra on edistänyt reilun datatalouden periaatteita, jotka tukevat maatilallisten oikeuksia ja mahdollistavat datan tehokkaan hyödyntämisen.

                                          -Heidi

                                          #Tulevaisuudenmaatilahanke #JTF #PohjoisSavonLiitto

                                          Tulevaisuuden maatila -hanke

                                          Ole järkevä johtaja tilallasi – ota datajohtaminen haltuun!

                                          Lehmiä pellolla.

                                          Tulevaisuuden maatila -hankkeen aikana syntyneitä mietteitä.

                                          Dataa ja tietoa on paljon, mutta mistä tietää mikä on turhaa ja mikä ei? Mikä tieto auttaa sinua olemaan asiantuntija oman tilasi johtamisessa? Maatalouden digitalisaatio on tuonut mukanaan valtavan määrän dataa, joka voi mullistaa maatilojen johtamisen ja päätöksenteon. Tärkeää on osata myös jättää turha data pois ja keskittyä oikeisiin asioihin. Datan avulla maatilalliset voivat tehdä tarkempia ja perustellumpia päätöksiä suunnitellessaan tilan toimintaa.

                                          Datalla johtaminen lypsykarjatilalla tarkoittaa, että tilan päätöksenteko perustuu kerättyyn ja analysoituun tietoon. Tämä lähestymistapa voi parantaa tilan tuottavuutta, tehokkuutta ja kestävyyttä. Tietoa maataloudesta keräävät myös muut toimijat maatalouden ympärillä, ja mm. asiantuntijat hyödyntävät työssään todella paljon maatalouden valmista dataa neuvoessaan ja opastaessaan tilallisia. Mitä tietoa sinä tarvitset ollaksesi tiedon aallon harjalla?

                                          Johtamisen ja strategisen suunnittelun näkökulmasta on tärkeää ymmärtää, millaista tietoa tarvitset ja miten sitä analysoidaan, jotta dataa voidaan hyödyntää tehokkaasti. Ensimmäinen askel on määrittää selkeät tavoitteet ja kysymykset, joihin haluat datan avulla vastata. Sinun tulee määrittää tilasi keskeiset suorituskykymittarit (KPI:t), kuten maidontuotanto per lehmä, rehunkulutus, terveysindikaattorit ja taloudelliset tunnusluvut. Yksi tärkeimmistä asioista on myös tehdä selväksi itselleen, mitkä ovat tulevaisuuden tavoitteet tuotannossa ja mitä lähdetään tavoittelemaan. Näiden mittareiden avulla voit seurata tilasi suorituskykyä ja tehdä tarvittavia muutoksia. Tämä auttaa sinua keskittymään olennaiseen tietoon ja välttämään datan ylikuormitusta.

                                          Toiseksi kannattaa hyödyntää erilaisia teknologioita ja työkaluja, kuten sensoreita, IoT-laitteita ja maatalouden ohjelmistoja, jotka keräävät ja analysoivat dataa reaaliajassa. Näiden työkalujen avulla voit saada tarkkaa tietoa esimerkiksi lehmien terveydestä, maidontuotannosta ja rehunkulutuksesta. Tämä auttaa sinua tekemään tietoon perustuvia päätöksiä, jotka parantavat lypsykarjatilasi tuottavuutta ja tehokkuutta.

                                          Analysoimalla riskit minimiin


                                          Kun opitaan yhdistämään ja analysoimaan tuotannon tuottamaa dataa taloudenhallinnan datan kanssa, voidaan tehdä entistä viisaampia päätöksiä, jotka parantavat liiketoiminnan tehokkuutta ja kannattavuutta, koska dataan perustuvat päätökset ovat yleensä tarkempia ja luotettavampia. Tällä saadaan tilalle riskienhallintaa, koska hyvä datajohtaminen auttaa tunnistamaan ja hallitsemaan taloudellisia riskejä. Esimerkiksi ennustemallien avulla voidaan arvioida tulevia taloudellisia haasteita ja valmistautua niihin etukäteen.

                                          Analysoimalla kustannusrakenteita ja tunnistamalla tehottomuuksia voidaan löytää tapoja vähentää kuluja ja parantaa resurssien käyttöä, ja näin saadaan aikaan kustannussäästöjä. Hyvän datajohtamisen avulla taloudellista suorituskykyä voidaan seurata reaaliajassa. Tämä mahdollistaa nopean reagoinnin muutoksiin ja auttaa pitämään talouden hallinnassa. Dataan perustuva analyysi tukee pitkän aikavälin strategista suunnittelua ja pienentää riskejä. Yritykset voivat käyttää historiallista dataa ja trendejä ennustamaan tulevaa kehitystä ja asettamaan realistisia tavoitteita.

                                          Yhteistyö muiden tilallisten ja asiantuntijoiden kanssa on hyödyllistä. Jakamalla tietoa ja kokemuksia voit oppia uusia käytäntöjä ja saada arvokkaita näkemyksiä, jotka voivat parantaa tilasi toimintaa. Lisäksi osallistuminen koulutuksiin ja seminaareihin voi auttaa sinua pysymään ajan tasalla uusimmista trendeistä ja innovaatioista maataloudessa.
                                          Lopuksi muista, että datan hyödyntäminen ja datajohtaminen ei ole kertaluonteinen projekti, vaan jatkuva prosessi. Seuraa säännöllisesti keräämääsi dataa, arvioi sen merkitystä ja tee tarvittavia muutoksia tilasi johtamisessa. Näin voit varmistaa, että pysyt kilpailukykyisenä ja pystyt vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

                                          -Heidi

                                          #Tulevaisuudenmaatilahanke #JTF #PohjoisSavonLiitto

                                          Tulevaisuuden maatila -hanke

                                          YSAOn juhlakirja ”Ammattiopetus Ylä-Savossa 150 vuotta” julkaistiin pe 1.11.2024

                                          Ammattiopetusta Ylä-Savossa 150 vuotta kirjan kansikuva.

                                          Osana viettämäämme juhlalukuvuotta julkistimme juhlakirjan Ammattiopetusta Ylä-Savossa 150 vuotta – Kuvia ja tarinoita perjantaina 1.11.2024.

                                          Kuntayhtymän yhtymähallitus teki päätöksen 28.9.2022 historiikin tekemisestä tulevien juhlavuosien 2024–2025 kunniaksi ja julkaista sen osana oppilaitoksen 60- ja 150-vuosijuhlallisuuksia. Vuonna 1964 aloittanut Ylä-Savon ammattiopisto vietti 60-vuotisjuhlaansa elokuussa, mutta ammattiopetus Ylä-Savossa sai alkunsa jo vuonna 1875 agronomi Johannes Laguksen perustaessa meijeri- ja karjanhoitokoulun Peltosalmelle.
                                          – Ensi keväänä toukokuussa vietämme juhlaa, kun kuluneeksi tulee 150 vuotta ammattiopetuksen alkamisesta
                                          Ylä-Savossa, rehtoria Kari Puumalainen toteaa.

                                          Juhlakirjan on kirjoittanut lapinlahtelainen kirjailija Minna Kettunen. Kirjaan Kettunen on sisällyttänyt yhdeksän historiallisen henkilön sekä 75 entisten ja nykyisten opiskelijoiden ja henkilökuntaan kuuluvien tarinat kuvineen. Historiallisten ja kuvitteellisten henkilöiden tarinat perustuvat historialähteisiin. Teos on omistettu kaikille yläsavolaisessa ammattiopetuksessa 150 vuoden aikana mukana olleille.

                                          ”Hyvällä ja ymmärtävällä opettajalla tai muulla ammattiin ohjaavalla aikuisella on suuri merkitys ammattiin opiskelevalle nuorelle. Tämä asia ei ole muuttunut 150 vuoden aikana”, Minna Kettunen toteaa juhlapuheessaan.

                                          Kirja kertoo siitä, miten yläsavolainen ammattiopetus on aina pyrkinyt vastaamaan aikansa tarpeisiin. Kirja on pieni raapaisu valtavaan aiheeseen ja kymmeniin tuhansiin tarinoihin. Toivottavasti se kuitenkin kertoo jotain olennaista historiasta, kuvaa meidän aikaamme sekä antaa viitteitä tulevaisuuteen.

                                          Kuvia juhlakirjan julkistamistilaisuudesta: Juhlakirjan julkistamistilaisuus 2024

                                          Juhlakirjaa on saatavana YSAOn verkkokaupasta osoitteessa:
                                          https://ysao.fi/tuote/juhlakirja

                                          YSAO Rekry 29.1.2025 klo 10-13

                                          YSAO Rekry 25 tapahtuman logo.

                                          Tervetuloa YSAO Rekry25 -tapahtumaan.

                                          YSAO Rekry25 -tapahtuma Sankariniemen kampuksen monitoimitilassa keskiviikkona 29.1.2025 klo 10-13. Tapahtuma on tarkoitettu opiskelijoille, urasuunnitelmiaan tekeville alanvaihtajille ja työnhakijoille.

                                          Tapahtumaan on vapaa pääsy!

                                          Tämän on kolmas kerta, kun YSAO Rekry -tapahtuma järjestetään ja esittelijöitä on ilmoittautunut ennätysmäärä.

                                          Esittelypaikkoina toimivat pääaula, monitoimitila ja pääaulan viereiset uudet luokkatilat.

                                          Opiskelija, työnhakija, urapolkua suunnitteleva!

                                          Tervetuloa tapaamaan työnantajia. Löydä työpaikka tai koulutuspolku Sankariniemeltä. Nappaa CV:si mukaan ja anna taidon näkyä!

                                          Tapahtuma on maksuton ja avoin myös oppilaitoksen ulkopuolisille kävijöille.

                                          Tapahtumassa luvassa työnantajien kohtaamisia ja koulutusmahdollisuuksista keskustelun lisäksi opinto-ohjaajien pitämä CV-paja.

                                          Työnantaja tai työllistymistä edistävä toimija

                                          Ilmoittautuminen esittelijäksi on päättynyt.

                                          Tapahtumassa mukana

                                          Eezy Henkilöstöpalvelut Oyj
                                          Savon Voima Oyj
                                          Pörhön Autoliike Oy
                                          Savas Säätiö
                                          Polkuja maaseudun töihin-hanke, Maaseutuammattiin ry
                                          Tokmanni Iisalmi
                                          RTK-Henkilöstöpalvelu Oy
                                          Koivurinteen Palvelutalo Oy
                                          Servica Oy
                                          Pohjois-Savon hyvinvointialue
                                          Spa Hotel Runni
                                          Sonkajärven Mielenterveyskerho ry
                                          Iisalmen Mielenterveystuki
                                          Kiuruveden Varapäre
                                          Kesko Oyj/K-Citymarket Iisalmi
                                          Rekry Group Oy
                                          Tuijan kauneus ja terveyskulma
                                          Fibox Tested Systems Oy
                                          Rikosseuraamuslaitos / Sukevan vankila
                                          Himaharjun lasten ja nuortenkoti
                                          Osuma Henkilöstöpalvelut Oy
                                          Olvi Oyj
                                          Retesteel Oy
                                          Normet
                                          Savonia
                                          VKK Power Oy
                                          Mainiokoti Helmiina
                                          Iisalmen kaupunki/Pohjois-Savon lomituspalvelut
                                          Talent Hub Eastern Finland
                                          Koodi/Sisu ry – koodikoulu kood/Sisu
                                          Savon ammattiopisto
                                          Työllisyys- ja kansainvälisyyspalvelut Iisalmi
                                          Ylä-Savon ammattiopisto
                                          LAPP
                                          Genelec
                                          Ponsse
                                          KesTech
                                          TOIMI-työvalmennussäätiö sr
                                          Iisalmen seudun yrittäjänaiset

                                          Lisätietoja

                                          Tuija Kokkonen, p. 040 1798150, tuija.kokkonen@ysao.fi

                                          Esittelijöiden logot

                                          Rekry 25 tapahtumaan ilmoittautuneet yritykset.
                                          YSAO Rekry 25 tapahtuman mainoskuva.

                                          YHESSÄ – Osaamisverkoston kumppanuuspöytä 9.12.

                                          Tervetuloa YHESSÄ-Osaamisverkoston kumppanuuspöytä ma 9.12.2024 klo 10 – 14.
                                          YSAO Asevelikatu 4.

                                          Tilaisuuden ohjelma:

                                          Työelämä kansainvälistyy Ylä-Savossa
                                          – Pelastaako maahanmuutto Suomen työvoimapulalta ja hyvinvointivaltion alasajolta? Maahanmuuton ja kotoutumisen erikoistutkija Pasi Saukkonen
                                          – Kansainvälinen rekrytointi voi tuoda monipuolisuutta ja uutta osaamista työyhteisöihin. Savas-säätiön toimitusjohtaja Vilma Kröger
                                          Paneelikeskustelu
                                          Lounas ja verkostoitumista
                                          Ylä-Savon työllisyysalue aloittaa – yritysten näkökulma
                                          Ylä-Savon pulssi-yrityskyselyn tulokset

                                          Ilmoittaudu mukaan!


                                          Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki Ylä-Savon yritykset, koulutuksenjärjestäjät ja kuntien ja kaupunkien edustajat.
                                          Tule mukaan kehittämään osaamista! Osaamisverkoston tarkoituksena on turvata alueen elinkeinoelämän ja työntekijöiden osaamistarpeita nyt ja tulevaisuudessa.

                                          POK & YSAO -opintopolulta sujuvasti työelämään

                                          Kaksi henkilöä seisoo keskuskaapin edessä.

                                          Lapinlahtelainen, 21-vuotias, Arttu Miettinen asentaa asiakkaalle menevää suurta keskuskaappia POKin Iisalmen tehdashallissa. Hän on ollut yrityksessä työelämään oppimassa sekä kesätöissä. Väliin mahtuu yksi vuosi armeijassa, jonka jälkeen hän sai vakituisen työpaikan tehtaalta.

                                          – Opiskelu täällä oppimisympäristössä oli kouluun verrattuna erilaista ja valmisti tavallaan jo työelämään, hän tuumii.

                                          – Samoja työtehtäviä tein jo opiskeluaikana ja ihmiset tehtaalla ovat tuttuja. Tätä työtä haluan tehdä, tykkään kasata keskuksia ja tehdä näitä hommia.

                                          Arttu on valmistunut sähkö- ja automaatioasentajaksi YSAOlta. Opiskeluaikanaan hän nappasi Taitaja-kilpailuista pronssimitalin, joka omalta osaltaan vahvisti uskoa omaan osaamiseen. Tulevaisuuden suunnitelmina muutaman vuoden tähtäimellä hän miettii sähköinsinöörin jatko-opintoja, jotka olisi mahdollista suorittaa myös työn ohessa.

                                          – Täällä työpaikalla on mahdollisuus edetä uralla, ja on mielessä käynyt myös oman sähköalan yrityksen perustaminen. Elämässä on monta eri vaihtoehtoa.


                                          POK Groupin Iisalmen tehtaan yhteydessä toimivan POK & YSAO -oppimisympäristön syntyvaiheet ulottuvat 10 vuoden taakse. Oppimisympäristöä lähdettiin yhdessä kehittämään, kun tehtaalle haluttiin enemmän työelämään oppijoita ja opiskelijoille koettiin hyödylliseksi työelämään tutustuminen jo opintojen alkuvaiheessa.

                                          Mies seisoo sähkötaulun ääressä.

                                          Opettaja Tuomo Lahtinen on ollut alusta lähtien mukana suunnittelemassa yhteistyön mallia.

                                          – Minua kiinnosti koulun ja yrityksen välinen yhteistyö, että päästäisiinkö tekemään semmoista kokeilua, että saadaan oppilaat jo aikaisemmin tutustumaan työelämään. He pääsisivät kiinni käytännön työhön, tutussa ja turvallisessa ympäristössä ja mahdollisesti tulevaisuudessa myös työllistyisivät helpommin.

                                          Oppimisympäristön kehityshanke käynnistyi projektirahoituksella ja kehitystyössä Tuomolla oli mukana tehtaan silloinen tuotantopäällikkö Janne Rautula sekä yksi sähköalan opiskelija.

                                          – Lähdettiin hakemaan semmoista toimintatapaa, jossa yrityksen tuotanto ja opetussuunnitelma kohtaisivat molempia hyödyntävällä tavalla.

                                          Alkuvaiheessa testattiin mikä olisi järkevintä oppilaitoksen työtiloissa tapahtuvan oppimisen ja tehdaskierroissa tehtävien työtehtävien osalta.

                                          Kehityshankkeen rahoituksen päättyessä mietittiin uusia keinoja toiminnan jatkumisen varmistamiseksi.  YSAOn koulurakennus sekä myös sähköalan tilat olivat menossa remonttiin, niin syntyi ajatus opetusluokkien rakentamisesta tehtaan yhteyteen. Remonttia oli toteuttamassa myös koulun rakennus- ja sisustusalan opiskelijat.

                                          Oppimisympäristön laitteet ja opetusvälineet ovat nykyaikaisia ja rakennettu yhteistyössä tavarantoimittajakumppaneiden kanssa. Tuomo otti yhteyttä tavarantoimittajiin ja mukaan projektiin lähti noin 30 yritystä, joista muutama käyttää luokkatiloja myös omiin koulutustarpeisiin.

                                          – Ensimmäinen yritys, johon otin yhteyttä oli paikallinen Apollo Kaihdin. Siellä innostuttiin asiasta ja mukaan projektiin lähti myös heidän kumppaneitaan, hän muistelee.

                                          Yritysyhteistyön myötä on saatu alan uusinta tekniikkaa opiskelijoiden käyttöön, esimerkkinä tehdasrakennuksen katolla olevat tuulivoimala ja aurinkopaneelit.

                                          Kiinteä yhteistyö YSAOn ja POKn välillä on osoittautunut toimivaksi. Opettaja on paikalla ja toimii työpaikkaohjaajien tukena varmistamassa, että homma toimii. Oppilailla on turvallinen paikka kasvaa ja opetella työelämän sääntöjä usean jakson aikana.

                                          – Jos oppilailla tulee ylilyöntejä, niin palaute tulee välittömästi ja siitä käydään keskustelu jo samana päivänä. Hänellä on mahdollisuus heti kasvaa pois työpaikalle sopimattomasta käytöksestä.

                                          Tuomo kokee, että viimeiset kymmenen vuotta tämän projektin parissa on ollut hänen opettajauransa antoisinta aikaa.

                                          Työpaikkaohjaaja ohjaa ja arvioi

                                          POKilla kojeistoasentajana työskentelevä Emilia Parviainen on toiminut kahden vuoden ajan opiskelijoiden työpaikkaohjaajana. Ennen hakeutumistaan YSAOn järjestämän rekrykoulutuksen kautta POKille, hänen opiskelu- ja työhistoriaansa kuuluu valokuvaus ja toimittajan työ lehdessä.

                                          – Olen työn kautta oppinut nämä asennushommat ja kouluttautunut myös työpaikkaohjaajaksi työn ohessa. Välillä olen kiireapuna myös varastossa, hän kertoo.

                                          Puhelias ja helposti lähestyttävä Emilia toimii mielellään työpaikkaohjaajana. Hän kokee, että työpaikan yhteydessä oleva oppimisympäristö on kaikista matalin kynnys oikeaan työelämään. Työelämän jaksolla noudatetaan yrityksen työaikoja ja sääntöjä sekä noudatetaan yrityksen työturvallisuuteen liittyviä ohjeita ja määräyksiä.

                                          – Olen ohjaajan roolissa yrityksen edustaja. Haluan, että nuorille tulee positiivinen kuva yrityksestä ja ymmärrys, että me teemme asiakastöitä ja toimitaan yritysmaailman pelinsääntöjen ja tavoitteiden mukaan, Emilia tuumaa.

                                          – Havainnoin opiskelijoiden työtä ja asennoitumista työtehtäviin ja annan palautetta kaikesta työhön liittyvistä huomioistani.

                                          Emilia kokee POK & YSAO -yhteistyön rikkautena. Opiskelijoihin liittyvät käytännön asiat sovitaan yhdessä koulun ja tuotantopäällikkö Ari Rytkösen kanssa. Yhdessä mietitään mikä on tavoite ja miten toimitaan, että siihen päästään.

                                          – Tätä yhteistyötä voidaan ajatella myös yrityksemme markkinointikeinona. Nämä opiskelijat voisivat olla tulevaisuudessa meidän asiakkaitamme, Ari toteaa.

                                          POK & YSAO -sähkö- ja automaatioalan oppimisympäristö mahdollistaa opiskelijan työelämäkierrot jo opintojen alkuvaiheessa. Oppimisympäristössä on 10 vuoden aikana opiskellut yli 200 opiskelijaa. Kehitetty yhteistyössä EAvenue Oy:n kanssa vuonna 2014 ja yrityskauppojen myötä nimi vaihtui POK & YSAO -oppimisympäristöksi. 

                                          POK Oy on sähkönjakelujärjestelmiin erikoistunut yritys, jossa valmistetaan sähkökeskuksia neljällä tehtaalla. Tehtaista kaksi on Kuopiossa sekä yksi Iisalmessa ja yksi Ikaalisissa.

                                          Itä-Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjät tapasivat kansanedustajia eduskunnassa

                                          Kansanedustajia eduskunnassa.

                                          Ylä-Savon ammattiopiston, Savon ammattiopiston, Riverian, Esedun ja Samiedun johto tapasi vaalipiiriensä kansanedustajia eduskunnassa tiistaina 8. lokakuuta. Tapaamisessa oli mukana 13 kansanedustajaa tai heidän avustajiaan.

                                          Itä-Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjät ISAKO ilmaisi huolensa toisen asteen ammatilliseen koulutukseen kohdistuneista rahoitusleikkauksista ja niiden vaikutuksista koulutustarjontaan ja opintopolkuihin.

                                          • Tapaamisemme oli hyvin keskusteleva ja sisälsi runsaasti eri aihekokonaisuuksia, kuten erityisen tuen kasvava tarve ja lähiopetuksen määrän turvaamisen tärkeys, kertoo Savon koulutuskuntayhtymän johtaja ja ISAKOn vuoden 2024 puheenjohtaja Heikki Helve.

                                          Lisäksi keskustelussa oli työvoima-alueiden syntyminen ja koulutuksen merkitys niiden tavoitteiden toteuttamisessa, aikuiskoulutuksen voimakas vähentyminen ja sen vaikutukset työvoiman saatavuuteen sekä työllisyyden aluekertoimen poiston negatiivinen lisävaikutus Itä-Suomen saamaan rahoitukseen. Myös erityisen tuen merkitystä painotettiin.

                                          • Painotimme oikean tiedon merkitystä yleistyksien ja yhteenvetojen rinnalla koulutuksen järjestäjien eroavaisuuksista, Helve jatkaa.

                                          Itä-Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjät tarjoutuivat toimimaan tiiviissä yhteistyössä käytännön arjen ja esitysten vaikutusten arvioimiseksi ammatillista koulutusta koskevissa muutoksissa.

                                          Kansanedustajat ja ammatillisen koulutuksen edustajat päättivät yhdessä lisätä säännöllistä vuoropuheluaan. Seuraava laajempi tapaaminen toteutetaan tulevan talven aikana. Samalla pyritään lisäämään kansalaisten tietoisuutta ammatillisen toisen asteen koulutuksesta ja keskustelua laaja-alaisesti koulutuksen muutoksista.

                                          Lisätietoja

                                          Heikki Helve, kuntayhtymän johtaja, ISAKOn vuoden 2024 puheenjohtaja
                                          044 785 3050
                                          Savon koulutuskuntayhtymä

                                          Esa Karvinen, kuntayhtymän johtaja, rehtori
                                          050 327 8191
                                          Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä

                                          Kari Puumalainen, kuntayhtymän johtaja, rehtori
                                          040 177 8600
                                          Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä

                                          Arja Flinkman, toimitusjohtaja
                                          044 711 5691
                                          Etelä-Savon Koulutus Oy

                                          Jukka Mustonen, kuntayhtymän johtaja, rehtori
                                          044 550 6300
                                          Itä-Savon koulutuskuntayhtymä

                                          Lue myös: Ammatillinen koulutus on Itä-Suomen elinvoiman ja osaamisen avaintekijä – jatkuvan oppimisen rahoitus on turvattava  – Ylä-Savon ammattiopisto YSAO

                                          Ammatillinen koulutus on Itä-Suomen elinvoiman ja osaamisen avaintekijä – jatkuvan oppimisen rahoitus on turvattava 

                                          ISAKO:n kuntayhtymän johtajat.

                                          Ammatillinen koulutus on Itä-Suomen elinvoiman ja osaamisen avaintekijä – jatkuvan oppimisen rahoitus on turvattava 

                                          ISAKO:n kannanotto 27.9.2024

                                           Ammatillisella koulutuksella on merkittävä rooli Itä-Suomen elinvoiman ja osaamisen kehittämisessä. Keskuskauppakamarin vuonna 2023 tekemän kyselyn mukaan peräti 82 % yrityksistä tarvitsee toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneita työntekijöitä, mikä korostaa sen merkitystä koko Suomessa. Ammatillinen koulutus ja korkeakoulutus tukevat toisiaan luoden yhdessä Itä-Suomea hyödyttävän kokonaisuuden.   

                                          Itä-Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjät (ISAKO) kouluttavat vuosittain noin 50 000 nuorta ja aikuista uuteen ammattiin tai täydentämään osaamistaan. Ammatillinen koulutus on merkittävä tekijä myös työhön johtavan maahanmuuton mahdollistajana. Valmistuneista liki 90 % työllistyy alueelle, mikä on merkittävästi suurempi luku kuin korkeakoulutettujen osalta. 

                                          Itä-Suomessa ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien aikuisten, yli 20-vuotiaiden, osuus on noin 2/3 opiskelijamäärästä. Luvut alleviivaavat jatkuvan oppimisen tärkeyttä ja sen rahoituksen turvaamista. Työikäisillä on oltava mahdollisuus kehittää ammattiosaamistaan myös tulevaisuudessa, ja Itä-Suomessa tämän merkitys korostuu. 

                                          Itä-Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjät painottavat alueellisten erityispiirteiden ja erityisalojen huomioimista päätöksenteossa. Koulutuksen järjestäjät tuntevat itäsuomalaisen elinkeinoelämän, kunnat ja näiden tarpeet sekä pystyvät vastaamaan yritysten ja organisaatioiden ammattiosaajavaateisiin sekä kilpailukyvyn ylläpitämiseen. Tämä onnistuu vain jatkuvan oppimisen kautta, joka mahdollistaa pidemmät työurat, osaamisen kehittämisen, alanvaihdon sekä maahanmuuttaneiden kouluttamisen ja siirtymisen työelämään. Ammatilliset koulutuksen järjestäjät tekevät tiivistä yhteistyötä yrityskumppaneidensa kanssa räätälöiden juuri asiakkaan tarpeisiin kohdistuvaa koulutusta. 

                                          Itä-Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjät peräänkuuluttavat alueellista edunvalvontaa, mutta myös koko ammatillisen koulutuksen puolestapuhujia. Ammatillisen koulutuksen rahoitus on turvattava ja koulutusta kehitettävä. Alueen osaamisen kehittäminen vaatii panostusta, mutta maksaa itsensä takaisin. Työmme ja sitoutumisemme palvelee koko Itä-Suomea. Ammatillinen koulutus ja sen menestys ovat Itä-Suomen menestystekijöitä.

                                          • Heikki Helve, kuntayhtymän johtaja 
                                            044 785 3050 
                                            Savon koulutuskuntayhtymä, Savon ammattiopisto 
                                          • Esa Karvinen, kuntayhtymän johtaja, rehtori
                                            050 327 8191
                                            Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Riveria 
                                          • Kari Puumalainen, kuntayhtymän johtaja, rehtori 
                                            040 177 8600 
                                            Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä, YSAO 
                                          • Arja Flinkman, toimitusjohtaja 
                                            044 711 5691 
                                            Etelä-Savon Koulutus Oy, Esedu 
                                          • Jukka Mustonen, kuntayhtymän johtaja, rehtori 
                                            044 550 6300 
                                            Itä-Savon koulutuskuntayhtymä, Samiedu 

                                          Kauppakamarikysely: Työntekijäpula rajoittaa edelleen yritysten kasvua – 66 prosenttia yrityksistä kertoo osaajapulan estävän kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä – Keskuskauppakamari 

                                          Kuvassa vasemmalta: Jukka Mustonen (Itä-Savon koulutuskuntayhtymä), Kari Puumalainen (Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä), Arja Flinkman (Etelä-Savon Koulutus Oy), Esa Karvinen (Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä) ja Heikki Helve (Savon koulutuskuntayhtymä).

                                          Ratkaisuja yrityksille

                                          YSAO hotaa asiakkuustiimi, Mira, Katja ja Hannu.

                                          YSAO on kumppanisi, kun tarvitset osaamista työelämän koulutustarpeisiin. Hoidamme suunnittelun ja toteutamme sen ammattitaidolla, myös vaikeimmissa työympäristön muutostilanteissa.

                                          YSAO hoitaa! -asiakkuustiimi
                                          Mira, Katja ja Hannu
                                          ysaohoitaa@ysao.fi
                                          puh. 040 654 1290

                                          Onko työntekijöiden työssä vaadittavat kortit kunnossa?

                                          Alakohtaiset täydennyskoulutukset ja erilaiset korttikoulutukset löytyvät kätevästi verkkokaupoistamme.
                                          Lisätietoja Hannu Juntunen p. 0400 793 151


                                          Ohjaan.fi –palvelu tarjoaa maksutonta työpaikkaohjaajakoulutusta verkossa. Räätälöimme myös yrityskohtaisia työpaikkaohjaajakoulutuksia.
                                          Kysy lisää Katja Turunen p. 0400 793 365

                                          Työhyvinvointia koulutuksen avulla

                                          Energiaa tiimityöhön
                                          Miten vahvistat onnistumista ja sitoutumista? Kuinka parannat vuorovaikutusta? Millaisia jäseniä tiimissäsi on?Tehokas tiimi syntyy sujuvasta vuorovaikutuksesta. Tiimipäivän tavoitteena on, että ymmärrämme joukkueen
                                          erilaisuutta. Sopii hyvin työhyvinvointipäivään. Koulutuksen kesto on 4 tuntia.
                                          Hinta 80 € / hlö. 10 hengen ryhmä
                                          Hinta 128 € / hlö. 6 hengen ryhmä

                                          Parasta palvelua!
                                          Nosta asiakaspalvelusi uudelle tasolle ja tarjoa asiakkaillesi unohtumattomia kokemuksia? Onko tavoitteesi parantaa palveluprosesseja ja siten kasvattaa asiakastyytyväisyyttä? Koulutuksesta saat käytännön työkaluja ja uutta innostusta palvelun kehittämiseen. Pääset tarkastelemaan asiakkaan palvelukokemuksen vaiheita ja rakentamaan palvelun
                                          työkalupakin. Koulutuksen kesto on 4 h.
                                          Hinta 80 € / hlö. 10 hengen ryhmä
                                          Hinta 128 € / hlö. 6 hengen ryhmä

                                          Onnistu perehdytyksessä
                                          Onnistuneella perehdyttämisellä työntekijä pääsee nopeasti osaksi uutta työyhteisöä ja hänestä tulee motivoitunut
                                          sekä täysivaltainen työyhteisön jäsen. Hyvin suunniteltu perehdytys luo pohjan turvalliselle työlle. Koulutuksen kesto on 4 tuntia.
                                          Hinta 80 € / hlö. 10 hengen ryhmä
                                          Hinta 128 € / hlö. 6 hengen ryhmä

                                          Toimivan työyhteisön rakentamiseen

                                          Onko tunteet solmussa ja kivi painaa kengässä?
                                          Ratkaisukeskeinen työyhteisö koulutuksessa opitte, kuinka luoda positiivinen, yhteistyökykyinen ja tuottava työympäristö. Hyvinvoiva tiimi luo parempia tuloksia. Saat konkreettisia menetelmiä ja työkaluja, joiden avulla voit ratkaista työpaikan haasteita tehokkaasti. Koulutuksen kesto on 4 h.
                                          Hinta 80 € / hlö. 10 hengen ryhmä
                                          Hinta 128 € / hlö. 6 hengen ryhmä

                                          Aina kiire?
                                          Haluatko oppia hallitsemaan aikaasi paremmin ja parantamaan tuottavuuttasi? Ota kalenteri haltuun ajankäytön
                                          hallinnan koulutuksessa ja opi, kuinka voit saavuttaa enemmän vähemmällä stressillä. Kesto 4 tuntia ja se sopii tiimipäivän osaksi.
                                          Hinta 80 € / hlö. 10 hengen ryhmä
                                          Hinta 128 € / hlö. 6 hengen ryhmä

                                          Mikä ihmeen visio?
                                          Inspiroiva ja käytännönläheinen strategian suunnittelun koulutus, jossa käymme läpi strategisen suunnittelun perusteita. Pohdimme yhdessä erilaisia vaihtoehtoja organisaation osallistamiseen ja saat käytännön työkaluja strategian suunnittelussa alusta loppuun saakka. Koulutus sopii hyvin strategiatyön startiksi.Kesto 4 tuntia.
                                          Hinta 80 € / hlö. 10 hengen ryhmä
                                          Hinta 128 € / hlö. 6 hengen ryhmä

                                          Lähde matkalle persoonallisuuksiin Insight Discovery -valmennuksessa

                                          Koulutuspäivä on hauska ja mukaansatempaava sukellus uudenlaiseen ajatteluun. Voit löytää itsesi uudestaan ja kollegoistakin selviää monta uutta ja kiinnostavaa puolta. Kotiin viemisiksi tältä retkeltä saatte hyvät eväät itsenne ja toistenne ymmärtämiseen, sujuvaan vuorovaikutukseen ja parempaan yhteistyöhön. Kehität vuorovaikutustaitojasi sekä syvennät taitoja, kuinka luoda myönteistä työskentelyilmapiiriä.
                                          Hinta alkaen 310€/hlö sisältäen valmennuspäivän sekä henkilökohtaisen materiaalin.

                                          Koulutusten hinnat ovat alv 0 %

                                          Lisätietoja
                                          Kristiina Hartikainen
                                          p. 050 4720 373
                                          kristiina.hartikainen@ysao.fi

                                          Toimitko tiiminvetäjänä ja haluat kehittyä esihenkilötyön ammattilaiseksi?

                                          Nyt on tilaisuutesi loistaa ja viedä tiimisi huippusuorituksiin! Opiskele lähiesihenkilötyön ammattitutkinto.
                                          Koulutuksessa vahvistat tiiminvetäjätaitojasi ja saat toimintamalleja hyvinvoivan työyhteisön kehittämiseen.
                                          Verkkototeutus.
                                          Oppisopimuksella maksuton!


                                          Tutustu myös muihin liiketoiminnan ja yrittäjyyden koulutuksiin

                                          Koulutustarjonta sopii niin rekrytointitilanteisiin uudelle työntekijälle kuin olemassa olevan henkilöstön täydennyskoulutuksiin. Koulutukset toteutetaan kokonaisuudessaan etäopintoina Teams-luennoilla, itslearning-oppimisympäristössä, itsenäisillä verkko-opinnoilla sekä tapahtuvalla oppimisella.


                                          Haluatko pysyä kehityksen kärjessä ja kehittää kulttuuriosaamistasi monimuotoistuvassa työelämässä?

                                          Työelämämme monimuotoistuu nopeasti, ja sitä varten tarvitaan uudenlaista osaamista. Kouluttautumalla hankit käytännön työkaluja monikulttuurisessa ympäristössä työskentelyyn ja työyhteisön johtamiseen. Tutustu koulutuksiin!

                                          Welcome to YSAO!

                                          Kaksi naista keittiössä.

                                          Unlock Your Future with World-Class Vocational Training

                                          Are you an international student eager to gain practical skills and fast-track your career in Finland? At YSAO, we offer a wide variety of vocational qualifications designed to provide you with the knowledge and hands-on experience essential for success in today’s job market.

                                          Why Study at YSAO?

                                          Curious about what life at YSAO is like? Hear from Polina, one of our international students, on why she chose YSAO as her path to success.

                                          Watch Polina’s Story



                                          Read article about Polina

                                          Watch Queen’s and Mohammad’s stories in the video!

                                          Find Your Path

                                          Explore our diverse areas of study and discover the perfect program for your future career!


                                          Ready to Apply?


                                          If you already know what you want to study, start your application today!


                                          Need Guidance?

                                          Unsure of which program to choose or need help reaching the required Finnish language level? Our study counselor, Hannele Juntunen, is here to help. Feel free to get in touch for personalized guidance.
                                          📞 +358 400 792 860
                                          📧 hannele.juntunen@ysao.fi

                                          Info for individual students

                                          hakijapalvelut@ysao.fi

                                          Info for partner organisation

                                          etleva.moisio@ysao.fi or leena.toivanen@ysao.fi

                                          Ukrainian Polina is studying to become a chef

                                          Kaksi naista keittiössä.

                                          There’s a flurry of activity in the kitchen of Ylä-Savo Vocational College’s (YSAO) Oppimestari Restaurant as students prepare meals under the guidance of teacher Eine Pihavaara. Delicious aromas fill the air as today’s theme is to create dishes from the students’ own culinary cultures.

                                          Among the students is Ukrainian Polina Konokhova, who is studying to become a chef. Sixteen-year-old Polina is a Mahis student, meaning she is combining vocational studies with high school courses at Iisalmi Lyseo. She has a residence permit to study in Finland.

                                          Originally from Sevastopol on the Crimean Peninsula, Polina is visibly happy about the opportunity to study in Finland. However, getting a study spot was not guaranteed. A prerequisite for studying in a Finnish-language program is sufficient knowledge of Finnish. Polina studied Finnish online for two years while in Ukraine before applying for the program and finally gained admission on her second attempt.

                                          “There are many videos, apps, and texts available online for learning,” Polina summarizes. “For example, reading Finnish websites like yle.fi is a good way to practice the language. Learning languages is a hobby for me, I enjoy speaking and chatting,” she says. “I’m fluent in English, Russian, Ukrainian, and Finnish, and now I’m studying Spanish in high school.”

                                          Studying and working keep Polina so busy that she doesn’t have much time for other hobbies at the moment. She dreams of doing sports, horseback riding, and pole dancing when she finds the opportunity and time.

                                          “I’ve always wanted to study in Europe and dreamed of studying in Finland.”

                                          Polina applied to the chef program at YSAO on the recommendation of a Ukrainian friend living in Finland. She became interested, researched the city of Iisalmi, and thought the small, peaceful town would suit her. After living there for six months, she’s still happy with her choice and has adapted well.

                                          “I’ve always wanted to study in Europe and dreamed of studying in Finland,” Polina states. “The world situation pushed me to make decisions and act faster. My father lives nearby in Kuopio, so when I’m feeling sad or homesick, I can call or video chat with him. I also have friends who help and support me when I’m down.”

                                          Polina lives in student housing provided by YSAO, which is a half-hour walk from the school. She supports herself and her studies by working weekends as a chef in a pizzeria. The job also serves as practical training, helping her build her skills.

                                          “I have a lovely student apartment in town, and for now, it’s free for me,” she says happily. Polina is highly motivated and enthusiastic about her studies and hasn’t found combining school and work to be too challenging. However, teacher Tiina Sotikov occasionally reminds her of the importance of rest to stay focused on her studies.

                                          Cultural diversity is a richness

                                          In Polina’s multicultural group, there are 22 international students. She sees meeting new people and learning about different cultures as a valuable experience.

                                          “It’s great that we speak different languages in the group, and together we can practice English and Finnish,” Polina reflects. “Sometimes we have difficulties understanding each other, and the teachers always encourage us to speak Finnish.”

                                          International students also bring new flavors and culinary practices to the lessons.

                                          “Of course, they bring new flavors and recipes to us, and we also learn from them,” says Tiina. “This week’s theme was Afghan cuisine.”

                                          Piiraita pellillä ja kädessä.

                                          When there were many difficult and confusing things at the start of her studies, Polina received support from teacher Tiina, as well as from Ukrainian and Russian students. Polina is satisfied with her studies at YSAO and feels welcomed. She believes she’s received not only good education but also support and advice for personal matters beyond school.

                                          “I’m very happy to be here,” she says joyfully. “All the teachers are always helpful. They’re friendly, calm, and guide us with advice.”

                                          Polina helps new international students adjust to life in Finland. As a hobby, she runs a YouTube channel called YoungLive, where she shares videos about her life and studies.

                                          “People who want to study at YSAO or in Finland write to me and ask for advice, and I can answer and help them,” she says.

                                          Studying to become a chef feels easy and practical to Polina because it involves a lot of hands-on learning. At the same time, her language skills are improving, and her cooking skills will undoubtedly be useful in the future. However, her long-term dream is to study languages at the University of Helsinki.

                                          Polina is already excited about the opportunity to go abroad for an internship.

                                          “Tiina told me I might have the chance to go to Spain for an internship next year, so I’m studying Spanish in high school,” she enthuses. “It’s a wonderful opportunity, and in the future, I want to see the whole world.”

                                          Adequate language skills are required

                                          The number of international students at YSAO is increasing, with 183 students from around ten different countries currently studying in various fields in Finnish-language programs. Students apply through continuous admission, and before starting their studies, their language skills are tested to ensure they are sufficient for academic work. In fall 2024, an English-language program in mechanical and production technology will begin.

                                          “There will be more and more foreign-born employees in workplaces, and this is already visible in Southern Finland,” says Tiina Sotikov. “It’s good to get used to multicultural work environments while still studying.”

                                          YSAO mukana Tahko Truck Festeillä 14.9.

                                          Linja-autonkuljettajat ja yhdistelmäajoneuvokuljettajat seisovat ajoneuvojensa edessä.

                                          Lauantaina 14. syyskuuta 2024 11.00 – 16.00, Tahko-vuori, Kuopio

                                          Osallistumme lauantaina 14.9 Tahkolla järjestettävään logistiikan tapahtumaan Tahko Truck Fest https://www.tahko.com/tapahtuma/tahko-truck-fest/

                                          Tapahtuma on koko perheen tapahtuma Tahkon keskustassa, Break Sokos Hotel Tahkon ja Piazzan välisellä aukiolla.

                                          Näytteillä on kuljetuskalustoa läheltä ja kaukaa, isoa rekkaa ja pienempää pakua. Aivan uusinta uutta ja todella vanhaa veteraanikuorma-autoa. Tänä vuonna kalustoa on esillä myös Tahko Event Parkissa, jonne sijoittuu myös tapahtumakävijöiden pysäköintialue.

                                          Tahkolle näet myös YSAON kalustoa: Volvo FH maansiirtoauton sekä rahtiauton Mercedes-Benz Actros.

                                          Tapahtumassa esittelemme logistiikka-alan kalustoa, kerromme koulutus tarjonnasta sekä järjestämme kilpailun yhteistyössä logistiikan yhteistyökumppanin PJ-Myynnin kanssa.

                                          Juureva Päivä maalla

                                          Ylä-Savon ammattiopisto YSAOn Peltoniemen kampukselle huristellessa ei tarvitse ihmetellä Päivä maalla -tapahtuman suosiota. Kaunis maalaismaisema ja opetusmaatilan eläimet, koneet ja monet touhut houkuttelevat vuosittain n. 3000 vierailijaa kahden päivän aikana. Tänä vuonna tapahtumaa vietetään 13. ja 14. syyskuuta.

                                          Opettaja Essi Taipaleella on vuosien kokemus tapahtuman järjestelystä, hän on ollut mukana vuodesta 2011 lähtien ja viime vuosina organisointivastuussa. Väliin mahtuu pari välivuotta koronarajoitusten takia.

                                          – Porukallahan tapahtuma aina tehdään, mutta jonkun on oltava myös organisoimassa asioita.

                                          Tapahtuma on järjestetty Peltoniemellä -90 luvun puolesta välistä lähtien ja vuonna 2018 se muuttui kaksipäiväiseksi. Perjantai on vierailupäivä ryhmille ja mukaan pääsee ilmoittautumisjärjestyksessä. Vierailijat tulevat etupäässä Iisalmen ja lähialueen kuntien päiväkodeista ja kouluista, mutta mukana on ryhmiä myös vanhus- ja vammaishuollosta. Lauantai on kaikille avoin tutustumispäivä ja tapahtuma houkuttelee paikalle etenkin lapsiperheitä.

                                          – Tosi paljon on lapsiperheitä, jotka tulevat viettämään mukavaa päivää sekä lähiseudulla asuvia, meiltä valmistuneita opiskelijoita. Usein perjantain ryhmien mukana olleet lapset komentavat oman perheen mukaan ja tulevat uudelleen vielä lauantaina, nauraa Essi.

                                          Mukavaa tekemistä kaikille, vauvasta vaariin.

                                          – Tämä on mukava tapahtuma ulkona, jossa on YSAOn luonnonvara-alan lisäksi mahdollisuus myös muihin opetusaloihin tutustumiseen. Tekemistä päiviin on yritetty miettiä siltä kantilta, että mukana on vähän opettavaista juttua ja kaikenlaista ihmeteltävää.

                                          Partalan koulusta Iisalmesta koululuokkia on osallistunut tapahtumaan useana vuonna. Rehtori Hannu Haukan mielestä maanläheinen ja rauhallinen tapahtuma sopii hyvin Iisalmeen ja lapsille. Osallistuminen sopii myös Partalan kyläkoulun arkeen loistavasti ja lapset lähtevät mukaan todella mielellään.

                                          – On hienoa, että Päivä maalla-tapahtuma on olemassa.  Lasten on hyvä päästä näkemään ja kokemaan maatilan arkea ja tutustua samalla eri ammatteihin, kertoo Hannu. – He saavat vapaasti ja turvallisesti kulkea, tutustua ja innostua siellä. Tapahtuma on juurevasti maassa kiinni.

                                          Avoimien ovien päiviä järjestetään oppilaitoksissa kautta Suomen, joko keväällä laitumelle laskun aikaan tai syksyllä opiskelujen alkaessa. YSAOlla Päivä maalla -tapahtuman suunnitteluprosessi käynnistyy jo edeltävänä keväänä. Kerätään ideoita ja mietitään mitä halutaan tuoda esiin. Peltoniemen kampuksella olevat alat, logistiikka-, maarakennus-, sisustus-, talotekniikka-, autoasennus ja luonnonvara-ala luonnollisesti osallistuvat. Mukana on myös muilla kampuksilla olevia aloja, kehittämishankkeita sekä yhteistyöoppilaitoksia ja muita toimijoita kuten Maaseutuammattiin ry, joka on ollut mukana monena vuonna.

                                          – Tapahtuman ajankohta määräytyy opiskelujen alkamisen mukaan. Opiskelijat pitkälti mahdollistavat ja tekevät itse tapahtuman ja me organisoimme ja ohjaamme, Essi tuumii. – Tämä on hyvää ryhmäytymistä uusille opiskelijoille, kun he pääsevät tekemään yhdessä, esimerkiksi ohjaamaan pieniä päiväkotilaisia polkutraktoriradalla tai esittelemään pieneläimiä.

                                          Tänä vuonna pääsee näkemään Peltoniemen uuden opetusnavetan ja tutustumaan Kiertokasvu-hankkeen paikalle järjestämään biohiilivoimalaan. Pienille tapahtumavieraille ehdottomia hittejä ovat eläimet ja koneet. Lehmiä ja pieneläimiä käydään ihmettelemässä ja kiivetään mielellään traktoriin tai kaivuriin. Perjantain ryhmien vieraille tarjotaan pillimehut ja makkarat. Lauantaina ravintola Apilasta voi ostaa lounasta ja kioskissa myydään makkaraa.

                                          Kaikille avoin matalan kynnyksen tapahtuma

                                          Essin mielestä hienoa on, että lauantai on kaikille avoin ja ilmainen, matalan kynnyksen tapahtuma.

                                          – Voi syödä täällä tai olla syömättä ja tutustua itseään kiinnostaviin asioihin. Voi osallistua halutessaan aktiviteetteihin ja viihtyä tapahtumassa omaan tahtiin.

                                          – Spontaanit reaktiot ovat parasta palautetta meille. Kerran pieni vierailija kotiin lähtiessä tuumasi isoon ääneen; minä niin odotan, että pääsen tänne opiskelemaan ja minulle jo luvattiin opiskelupaikka.

                                          Englanninkielinen kone- ja tuotantotekniikan koulutus alkaa – tulossa 21 opiskelijaa eri puolilta maailmaa

                                          Koneasentaja kytkee liitoksia.


                                          ”Tärkeintähän tässä on, että he myös kotoutuisivat ja juurtuisivat Ylä-Savoon. Se tarkoittaa haastetta kunnille ja kaupungeille.” – Jarkko Ruotsalainen

                                          Juttu on julkaistu Iisalmen Sanomissa 22.8.2024
                                          Tarja Tikkanen

                                          Linkki artikkeliin

                                          Ylä-Savon teollisuusyrityksiin on luvassa uutta osaavaa työvoimaa, kun Ylä-Savon ammattiopisto aloittaa englanninkielisen kone- ja tuotantotekniikan tutkintoon tähtäävän koulutuksen tänä syksynä.

                                          Opetus alkaa lokakuussa ja opinnot aloittaa 21 eri puolilta maailmaa tulevaa opiskelijaa.
                                          Heistä kauimmaiset tulevat Pohjois-Afrikasta ja Aasiasta.

                                          – Haastatteluissa painotettiin englannin kielen osaamista ja valituilla se on hyvä, kone- ja tuotantotekniikan kv-opettaja Miika Vaarasuo kertoo. Suomen kielen osaamista hakijoilta ei edellytetty.

                                          Kahden–kolmen vuoden koulutuksen jälkeen heistä on määrä tulla koneasentajia eli englanniksi “mechanical fitter”. Tulijat ovat iältään päälle parikymppisistä noin 50-vuotiaisiin, joukossa miehiä, naisia ja perheellisiä.

                                          Hakuprosessi oli teknologiaosaamisen koulutuspäällikkö Jarkko Ruotsalaisen mukaan monivaiheinen.
                                          – Hakijoita oli paljon, lähes 400. Heistä valikoitui aluksi noin 70 jatkoon ja he tekivät itsestään videon, jossa kuvailivat motivoituneisuuttaan alalle. Videoiden perusteella valittiin 40 haastatteluun, Ruotsalainen kertoo.

                                          Kansainvälisiä opiskelijoita on Ylä-Savon ammattiopistosta valmistunut ennenkin, mutta tähän asti heidän tutkintonsa on ollut suomenkielinen, Ruotsalainen kertoo. Uutta on se, että koko opintokokonaisuus toteutetaan täysin englanninkielisenä. Se mahdollistaa myös yhä laajemman kv-koulutuksen markkinoinnin.
                                          – Osaajien tarve on tällä alalla Ylä-Savossa suuri ja jatkossa vain kasvaa, Ruotsalainen sanoo.

                                          Kone- ja tuotantotekniikan osaajien koulutus englannin kielellä tuo opettajille uutta haastetta.

                                          Jo tällä hetkellä teknologia- ja teollisuusyritykset kilpailevat työntekijöistä.
                                          – Kun nyt yli 70 prosenttia valmistuneista työllistyy muutaman vuoden aikana, on selvää, että valmistuvien määrän väheneminen merkitsisi yhä vaikeampaa työntekijäpulaa, Ruotsalainen arvioi.

                                          Ylä-Savon ammattiopisto haki viime vuonna englanninkielisen koulutuksen aloituslupaa alunperin yhdessä Savon koulutuskuntayhtymän kanssa. Ministeriöltä heltisi tuolloin lupa vain Savon koulutuskuntayhtymälle.
                                          Perusteeksi katsottiin, että englanninkielisen opetuksen voisi järjestää oppilaitosten yhteistyönä.
                                          Ylä-Savon ammattiopisto päätyi hakemaan lupaa uudestaan ja oppilaitokselle ja koko alalle tärkeä lupa lopulta heltisi.
                                          – Kone- ja tuotantotekniikan opetus vaatii ammattiopiston opettajien erikoisosaamista eikä käytännössä olisi onnistunut koulujen yhteistyönä, Ruotsalainen kertoo.

                                          Ylä-Savon ammattiopistolle englanninkielisen opetuksen järjestäminen on ollut luonnollisesti oma haasteensa.
                                          – Kaikki oppimateriaalit on käännetty englanniksi ja opettajille on järjestetty kielikoulutusta, Vaarasuo kertoo.
                                          – Toki opetuksen sisällöstä osa tulee esimerkiksi laitevalmistajilta suoraan englanninkielisinä ohjeistuksina.
                                          Opetuksen toteuttaminen englanninkielellä on totuttelun paikka kaikille.
                                          – Opetus vaatii paljon pikkutarkkaa teknistä ohjeistusta jokaisen opiskelijan kanssa, ja ryhmä on kuitenkin suhteellisen iso.
                                          Kullekin on myös järjestettävä useita vaativia näyttöjä englannin kielellä, opintojen aikana seitsemän jokaiselle, Vaarasuo kuvailee. Hän itse ottaa tehtävän positiivisena haasteena vastaan.
                                          – Se rikastaa ja tuo uutta mielenkiintoa opettajan työhön, pitkään alalla opettanut Vaarasuo sanoo.

                                          Opintoihin kuuluu myös työssäoppimisen jaksoja. Alan yrityksissä englannin kieli ei kuitenkaan ole erikoista, joten työ- ja myös oppisopimuspaikkoja uskotaan tulijoille löytyvän.
                                          – Tärkeintähän tässä on, että he myös kotoutuisivat ja juurtuisivat Ylä-Savoon. Se tarkoittaa haastetta kunnille ja kaupungeille, että seudulla olisi tarjota integroitumisen mahdollisuuksia, Ruotsalainen pohtii.

                                          Englanninkielisen opetuksen ohella Ylä-Savon ammattiopisto panostaa kv-opiskelijoiden saamiseen muillakin tavoin.
                                          On suunniteltu muun muassa kumppanuuskoulua Intiaan. Ideana on Ruotsalaisen mukaan, että opiskelijat aloittavat alan opinnot kotimaassaan, ja samalla myös suomen kielen opiskelun. Suomeen he tulisivat suorittamaan tutkintonsa päättövaiheen.

                                          Biohiili tutuksi 12.9.

                                          Lähikuva kasvin taimista pellolla.

                                          Biohiili-teemapäivässä sukellamme syvälle kestävän maatalouden ja ympäristöystävällisen energiantuotannon maailmaan!

                                          Kiertokasvu-hankkeen järjestämä Biohiili tutuksi -tapahtuma torstaina 12.9.2024 klo 12-15, YSAO Peltoniemen kampus, Kotikyläntie 254, Iisalmi.

                                          Ohjelmassa on puheenvuoroja asiantuntijoilta, jotka jakavat tuoreimmat tiedot biohiilen hyödyistä maanparannuksessa, hiilensidonnassa ja energiantuotannossa. Lisäksi pääset tutustumaan käytännön esimerkkeihin ja kuulemaan kokemuksia biohiilen käytöstä eri sovelluksissa. Mukana tapahtumassa on myös biohiilen valmistuslaitteistojen toimittajia.

                                          Tilaisuus on suunnattu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita kestävistä ratkaisuista maataloudessa, metsätaloudessa, ja energiantuotannossa.

                                          Tutustu tapahtumaan ja ilmoittaudu tästä.

                                          Opiskelijan hyvinvointi nousuun-opiskeluhuollon palvelut uusin keinoin

                                          Kuvio, jonka päällä teksti YSAO kehittää sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö.

                                          Hankkeen hallinnoija

                                          Ysao

                                          Tavoitteet

                                          • Hankkeen tarkoituksena on yhteisöllisen opiskeluhuollon ja ennaltaehkäisevän työn kehittäminen oppilaitoksessa. Lisäksi hankkeessa tuetaan opiskelijoiden mielenterveyttä sekä hyvinvointia opiskelupäivän aikana.
                                          • Hankkeen tavoitteena on kartoittaa opiskeluhyvinvointiin sopivia sähköisiä palvelualustoja sekä pilotoida valittu hyvinvointiviestisovellus opiskelijoiden ja henkilöstön käyttöön.
                                          • Hankkeessa toteutetaan jo hyviksi havaittuja opiskelijoiden hyvinvointia parantavia menetelmiä sekä kehitetään edelleen opiskelijoiden mielenterveyttä tukevia palveluita mm. Tsemppi-Tutor-valmennus.
                                          • Lisäksi hankkeessa tehdään yhteistyötä mielenterveyspalveluita tuottavien tahojen kanssa mm. Pohjois-Savon hyvinvointialue, kolmas sektori.
                                          • Sekä tarjotaan YSAOn eri henkilöstöryhmille koulutusta ja valmennusta liittyen mm. mielenterveyden haasteisiin, varhaiseen puuttumiseen, nepsy-opiskelijan tukemiseen.

                                          Kesto

                                          1.1.2024-31.7.2025

                                          Budjetti

                                          38 516,96€


                                          Rahoittaja

                                          Opetus- ja kulttuuriministeriö

                                          Hankepäällikkö


                                          Ylä-Savon ammattiopisto
                                          Tiina Tervaniemi
                                          +358404874807
                                          tiina.tervaniemi@ysao.fi

                                          Teknologiatalkoiden tunnelmia

                                          Ihmisiä seuraamassa paneelikeskustelua.

                                          Mitkä ovat päivän polttavia puheen aiheita Ylä-Savon teollisuudessa mihin tarvitaan ratkaisuja? Mitkä tekijät saavat alueen kukoistamaan? Näistä ja monista muista asioista alueen teknologiateollisuuden yritykset sekä oppilaitoksien edustajat kokoontuivat keskustelemaan 26.4. pidetyssä Teknologiatalkoot -tapahtumassa.

                                          Talkoita ei tyhjällä mahalla voida suorittaa, niin tilaisuus alkoi lounaalla, jonka jälkeen siirryttiin itse areenalle.

                                          Aloituspuheenvuoron piti KesTechin projektipäällikkö Reijo Hynynen. Kerrattiin pikaisesti mistä KesTech on lähtenyt liikkeelle ja mitä kohti ollaan menossa. Kohti elinvoimasta Ylä-Savon teollisuutta.

                                          Henkilö seisoo kangaskassi kädessään.

                                          Ensimmäinen vieras estradilla oli paikallinen nuori yrittäjä Jorik Hoxha, joka kertoi meille omasta onnistumisen polusta, haasteista sekä markkinoinnin tärkeydestä.

                                          Jorikin puheenvuoro loppui raikuviin aplodeihin, ja seuraavaksi vuorossa oli paneelikeskustelu.


                                          Markku Penttinen, Katja Paananen, Matti Laitinen, Tommi Lähteinen ja Päivi Vestala kokoontuivat saman pöydän ääreen ja alkoivat puida tärkeimmäksi nostettuja aiheita läpi. Käsiteltäviä teemat olivat osaamisen tuottaminen, kansainvälistymisen edistäminen sekä teknologian kehitys alueella.

                                          Osaamisen koulutuksessa tuotiin esiin ennakointityön merkitystä, sekä yhteisten osaamisalueiden huomiointi Ylä-Savon yrityksissä. Yrityskirjo alueella on kattava, mutta mitkä osaamisen alueet yhdistävät yrityksiä? Voidaanko näitä risteämiä esimerkiksi hyödyntää osaamisen turvaamisessa?

                                          Teknologiasta keskustellessa, esiin nousi uusimman teknologiaosaamisen aallonharjalla pysyminen. Tilanne alueen suurimmissa yrityksissä on hyvä mutta pystytäänkö mukana ja jalkautuuko esim. Tiedolla johtaminen myös pieniin yrityksiin.

                                          Yleisöä istuu tilaisuudessa.

                                          Kansainvälistymisen osalta panelistit keskustelivat siitä, kuinka alueen yritykset ottavat vastaan Kv-osaamista, ja esimerkiksi sen asian, että suomalainen työvoima ei enää riitä. Miten saadaan alueen vetovoimaa kehitettyä, kun ihminen haluaa muutakin omalta asuinseudultaan kuin työpaikan?

                                          Paras hetki koitti, ja päästiin kahvitarjoiluun sekä ratkaisukahvien ääreen. Jokainen vieras, joka ilmoittautui tilaisuuteen pääsi vaikuttamaan mistä asioista pöydissä keskusteliin, näiden äänien mukaan valikoitu mistä puhutaan. Keskustelu oli hedelmällistä ja monessa pöydässä nousi esiin tärkeitä aihealueita.

                                          Digitalisaatiopöydässä käytiin keskustelua esimerkiksi erilaisista työkaluista, joiden avulla uudet työntekijät voidaan kouluttaa työtehtäviin. Hyvä kysymys keskustelun lomassa oli, kuinka Pk-yrityksiä saadaan tähän digitalisaation kelkkaan mukaan, kun resursseja uusien teknologioiden hankintaan on niukasti.

                                          Suunnitellusti töihin – Työpistemäärittelyt ja uraohjaus ammatillisen polun rakentamiseksi työelämään

                                          Hankkeen hallinnoija

                                          Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä

                                          Tavoitteet

                                          Hankkeen tavoitteena on:
                                          – Työssäoppimisen prosessin kehittyminen ja selkeyttäminen työelämälle
                                          – Opiskelijoiden työelämätaitojen kehittyminen
                                          – Ura- ja työelämävalmiuksien toimintamallin kehittäminen
                                          – Ysaon opintopolku -malli, jossa opiskelija harjoituttaa ammatillista osaamistaan useassa oppimisympäristössä

                                          Hankeaikana laaditaan yritys- ja työtehtäväkohtaisia työpistekuvauksia selkeyttämään työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Työpistekuvauksia verrataan tutkinnon perusteisiin ja ammattitaitovaatimuksiin. Työpistekuvausten kautta opiskelijoiden opintopolkusuunnittelu monipuolistuu ja selkeytyy. Opiskelijoita ohjataan ja valmennetaan oman osaamisen tunnistamiseen, ja kehitetään heidän työnhaku- ja työelämävalmiuksiaan vastaamaan työelämän lähtökohtia.

                                          Hankeidean on alun perin esittänyt Ylä-Savon Teollisuus ry:n hallitus, kun on pohdittu uudenlaisia ratkaisuja työvoimapulaan, opintopolkujen kehittämiseen sekä laadukkaamman työssäoppimisen järjestämiseen oppilaitoksen ja yritysten yhteistyönä. Pääkohderyhmänä ovat ammatillisen koulutuksen opiskelijat sekä työssäoppimispaikkojen työpaikkaohjaajat ja rekrytoinneista vastaavat. Toimenpiteiden kohderyhmää ovat myös Ylä-Savon ammattiopiston opetushenkilöstö sekä opinto-ohjaajat. Hanketoimenpiteillä tavoitellaan 52 eri yritystä, 100 työpistekuvausta sekä 125 eri henkilöä.

                                          Hankkeen aikana toimintamalleja pilotoidaan Ylä-Savon teknologia-alan yrityksissä sekä ravitsemisalalla.

                                          Kesto 1.5.2024-30.4.2026
                                          Budjetti 182 093€
                                          Rahoittaja Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

                                          Hankehenkilöstö
                                          Minna Jääskeläinen
                                          uraohjauksen asiantuntija, projektipäällikkö
                                          minna.jaaskelainen@ysao.fi, 050 300 7102

                                          Tea Korolainen
                                          opinnollistamisen asiantuntija
                                          tea.korolainen@ysao.fi, 0400 793 029

                                          Hankepäällikkö

                                          Ylä-Savon ammattiopisto
                                          Tiina Tervaniemi
                                          040 4874807
                                          tiina.tervaniemi@ysao.fi


                                          Inka-Maria leipoo Taitaja-finaalissa

                                          Henkilö seisoo pöydän ääressä sokeroimassa pullia.

                                          Kolmannen vuoden leipuri-kondiittoriopiskelija Inka-Maria Lindlöf valmistautuu Taitaja-kilpailuihin opettaja Outi Leinosen valmennuksessa.

                                          Kipinä leipurin opintoihin lähti kytemään jo lapsuudessa, kun Inka-Maria leipoi äidin kanssa kotona Kiuruvedellä. Hän hakeutui opiskelemaan YSAOlle etsittyään koulutukseen liittyvää tietoa netistä. Työn alla on myös opinnot Kiuruveden lukiossa, eli hän on kaksoistutkinto-opiskelija. Opinnot sujuvat joustavasti kahden koulun välillä ja nyt aikataulua on muokattu niin, että hän pystyy valmistautumaan Taitaja-kilpailuun toukokuussa. Ammattiin hän valmistuu kevään aikana ja lukio-opinnot jatkuvat vielä vuoden verran.

                                          – Tämä on käsillä tekemistä ja pääsee käyttämään luovuuttaan ja sopii hyvin teoreettisten lukio-opintojen vastapainoksi, tuumii Inka-Maria. – Tämä on monipuolista ja vaihtelevaa, eikä ole tuntunut liian raskaalta.

                                          Sokerimassakoristeita peilillä josta heijastuu henkilön kasvot.

                                          Iloisin mielin kilpailuun

                                          Outi opettajan ehdotuksesta Inka-Maria osallistui Taitaja semifinaaleihin Rovaniemellä ja omaksi yllätyksekseen hän pääsi Kuopiossa järjestettävään finaaliin. Kilpailutehtävät ovat pääpirteittäin selvillä etukäteen, mutta tarkemmin ne selviävät vasta kilpailupäivänä.

                                          – On kerrottu, että tehtävänä on raskitettu leipä, mutta ei ole tietoa onko se tumma vai vaalea leipä, hän kertoo. – Olemme harjoitelleet esim. suklaan käsittelyä ja suklaatöiden tekemistä erilaisia tekniikoita käyttäen, koska se tulee olemaan yksi tehtävistä.

                                          Taitaja-kilpailun finaalia nuori nainen ei ainakaan myönnä paljon jännittävänsä.

                                          – Kun vain alkaa tekemään kilpailutehtäviä, eikä liikaa mieti kilpailutilannetta, niin kyllä se siitä alkaa rullaamaan, hän tuumaa iloisena.

                                          Työssäoppimisjaksoja on kertynyt monipuolisesti opintojen edetessä. Ensimmäisenä opiskeluvuonna hän työskenteli Kiuruvedellä ravintola Peltohovissa lounasruokailun parissa. Toisena vuonna Iltalypsyn leipomossa tulivat tutuksi leipomotuotteet ja viimeisimmässä työssäoppimispaikassa kahvila Natassa Iisalmessa Inka-Maria perehtyi kahvilatuotteiden valmistukseen. Kesällä hän on pitänyt lomaa ja ollut mukana muutamalla pitopalvelukeikalla.

                                          Kotioloissakin hän leipoo mielellään, fiiliksen mukaan. Kakkuja hän leipoo perhejuhliin sekä harjoittelee keksien ja leivoksien tekemistä. Myös pulla ja pitsa ja marjapiirakat sekä juureen leivottu leipä maistuvat koko perheelle. Oma makuraati on hyvä olla olemassa.

                                          – Kysyn aina, että onko hyvää, mitä pitää muuttaa, mikä fiilis ja arvosana leipomukselle.

                                          Tulevaisuuden suhteen hänellä on jo suunnitelmia. Leipomoala kiinnostaa ja haaveissa on työpaikka tai jatko-opinnot, alan ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto.

                                          Taitaja kilpailuun osallistumista Inka-Maria pitää hyvänä tilaisuutena näyttää kykynsä sekä arvokkaana kokemuksena kouluajalta.

                                          – Jos epäonnistun, niin ei siitä kuitenkaan ihan hajalle mene. Olen päässyt jo sinne asti ja katsotaan sitten, menestynkö vai en, hän toteaa. – Kilpailuun osallistuminen näyttää ainakin hyvältä CV:ssä.

                                          Vertaistekno- Vertaiskokemuksilla ja pienryhmillä uutta teknologiaa maatiloille

                                          Hankkeen hallinnoija

                                          Hankkeen päätoteuttaja on TTS Työtehoseura.

                                          Osatoteuttajat

                                          Osatoteuttajina mukana Savonia-ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK, Ylä-Savon ammattiopisto, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Centria ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu ja Lapin ammattikorkeakoulu.

                                          Tavoitteet

                                          Valtakunnallisessa maatilojen kehittämisen yhteistyöhankkeessa kerätään, tuotetaan ja levitetään käytännönläheistä tietoa uuden teknologian käyttöönottoon ja käyttöön liittyvistä tilatason kokemuksista. Lisäksi hankkeen aikana kerätään hyviä käytäntöjä, mahdollisia haasteita ja ratkaisuja. Hanke mahdollistaa yrittäjille vertaiskokemuksista oppimisen lisäksi omakohtaisten kokemusten kerryttämisen uuden teknologian parissa.

                                          Hankkeen toiminta ja tiedon keruu muodostuu pienryhmätapaamisista, valtakunnallisesta kyselystä sekä pienryhmähaastatteluista. Ympäri Suomen kokoontuvat pienryhmät valitsevat heitä kiinnostavat uudet peltoviljely- ja kotieläinteknologiat, jonka jälkeen he testaavat laitteita sekä dokumentoivat testauksessa kerätyn tiedon. Lisäksi hankkeen aikana toteutetaan laajamittainen yrittäjäkysely, jossa kartoitetaan Manner-Suomen alueen viljelijöiden uusien teknologioiden käyttöönottoa ja kiinnostusta.

                                          Kesto
                                          1/2024-12/2025

                                          Budjetti
                                          YSAOn osuus budjetista 25 000 €.


                                          Rahoittaja
                                          EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus, Hämeen ELY-keskus

                                          Hankepäällikkö
                                          Ylä-Savon ammattiopisto
                                          Tiina Tervaniemi
                                          040 4874807
                                          tiina.tervaniemi@ysao.fi

                                          Vaikuttavia palveluja opiskeluhuoltoon

                                          Kuvio, jonka päällä teksti YSAO kehittää sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö.

                                          Hankkeen toteuttaja

                                          Ysao

                                          Tavoitteet

                                          Hankkeen tarkoituksena on yhteisöllisen opiskeluhuollon ja ennaltaehkäisevän työn kehittäminen oppilaitoksessa. Lisäksi hankkeessa tuetaan opiskelijoiden mielenterveyttä sekä hyvinvointia opiskelupäivän aikana. Hankkeen työntekijä jalkautuu opiskelija ryhmiin, tukemalla opiskelijoita sekä opetuksen henkilökuntaa koulupäivän aikana.

                                          Hankkeessa tehdään myös ulkopuolisen toteuttajan toimesta opiskelijoille tarjottavien tukipalveluiden vaikuttavuuden arviointia. Vaikuttavuuden arviointi valmistui maaliskuussa 2024.

                                          Kesto
                                          1.1.2023-31.7.2024

                                          Budjetti
                                          38 200€


                                          Rahoittaja
                                          Opetus- ja kulttuuriministeriö

                                          Hankepäällikkö
                                          Ylä-Savon ammattiopisto
                                          Tiina Tervaniemi
                                          040 4874807
                                          tiina.tervaniemi@ysao.fi

                                          Tutustumispäivät uusille opiskelijoille

                                          YSAOn Sankariniemen kampus ilmasta.

                                          Lämpimästi tervetuloa kaikki syksyn uudet opiskelijamme!

                                          Ennen opintojesi aloittamista sinun on mahdollista tulla tutustumaan tiloihimme ja keskustelemaan opintojen aloittamisesta. Tervetuloa!

                                          Tutustumispäivät:

                                          Sankariniemi, Asevelikatu 4, Iisalmi
                                          Keskiviikkona 26.6.24 klo 9, 12, ja 15.

                                          Peltoniemi, Kotikyläntie 254, Iisalmi
                                          Keskiviikkona 26.6.24 klo 10 ja 14

                                          Hingunniemi, Hingunniementie 98, Kiuruvesi
                                          Torstaina 11.7.24 klo 9.30, 11.30 ja 14.30 ennakkoilmoittautuminen sari.karvali@ysao.fi

                                          Jatkuvaan hakuun liittyvissä asioissa voit soittaa hakijapalvelut 040 4811 400
                                          ma – to klo 9–15
                                          pe klo 9 – 14
                                          tai laittaa sähköpostia hakijapalvelut@ysao.fi

                                          Tai mikäli sinulla on kysymyksiä opinnoista, soita amisinfoon 040 186 7587

                                          Voit myös varata ajan opolle.

                                          Aatu ja Miika valmistautuvat Taitaja-finaaliin

                                          Ylä-Savon ammattiopiston kone- ja tuotantotekniikan työtiloista löytyy huhtikuisena perjantai aamuna kaksi keskittynyttä nuorta miestä, jotka ovat valmistautumassa toukokuussa Kuopiossa pidettäviin Taitaja-kilpailuihin. He kisaavat koneenasennus ja kunnossapito lajissa (607) Savilahden kampuksella. Molemmat heistä valmistuvat tänä vuonna koneasentajiksi, kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto opinnoista.

                                          Taitaja kisaan lähtevien nuorten opettaja Harri Laukkanen kertoilee, että he lähtevät yhdessä Taitajiin. Hän on lähdössä mielenkiinnolla mukaan Kuopioon, mutta epäilee kyllä, että varmaan häntä itseään voi jännittää enemmän, kuin kilpailijoina olevaa Aatu Hakkaraista ja Miika Kuosmasta. Reippaat, taitavat nuoret miehet harjoittelevat opettaja Miika Vaarasuon valmennuksella kisaan tutkinnon perusteisiin liittyviä osa-alueita, taitoja mitä pitää olla ja osata. Harri Laukkanen odottaakin innolla neljän päivän mittaista kokemusta Taitaja-finaalista ”tällainen kokemus varmasti kehittää opiskelijan monenlaista paineensietokykyä ja kykyä suoriutua kovassa työelämässäkin.” hän kertoo.

                                          ”Aivan positiivisella mielellä, aivan mukava, että tuli lähdettyä”

                                          Pihtiputaalta kotoisin oleva Aatu Hakkarainen on toisen vuoden opiskelija. ”Tavoite olisi, että heti alkusyksystä saisin paperit, käyn vielä piipahtamassa syksyllä viikonkaksi täällä ja se olisi sitten siinä, valmistun koneasentajaksi. Joku opettajahan sitä taisi mukaan taitajiin kysäistä alun perin, ja minä siinä sitten vähän emmin, että en tiiä, ossaako sitä tehhä yhtään mittään, vaan tuli sitä silti lähettyä. Tässä sitä nyt näköjään ollaan, harjoittelemassa näitä.” kertoilee Aatu hymyssä suin.

                                          Milläs mielillä olet, onko kuitenkin kiva osallistua? -Kyllä, aivan positiivisella mielellä, aivan mukava, että tuli lähettyä. Harjoittelussa ollaan ja perjantai päivisin käyn täällä koululla harjoittelemassa Taitaja-kilpailuja varten. Siellä kilpailussa on useampia tehtäviä ja harjoitellaan mitä nähdään tarpeellisimmiksi harjoitella.

                                          ”Saa harjoittelua ja vaikeampia tehtäviä. Oppisi enemmän.”

                                          Kilpakaveri Miika Kuosmanen on kotoisin Lapinlahdelta ja opinnoissaan jo loppusuoralla, hän valmistuukin jo toukokuun lopussa koneasentajaksi. Myös Miikalle opettaja oli kertonut mahdollisuudesta osallistua kilpailuun. ”Positiivisella mielellä olen lähdössä”, kertoilee Miika. ”On hyvä, kun saa parempaa harjoittelua ja vaikeampia tehtäviä, oppisi enemmän.”

                                          Kaimalla, opettaja Miika Vaarasuolla on aiempaakin kokemusta Taitaja-kilpailuista, ja hän onkin se, joka on koneasennuksessa houkutellut opiskelijoita mukaan ja toimii heidän kokeneena valmentajanaan. Perjantai päivisin kevään aikana hiotaan YSAOn hallissa taidot timanttisiksi ja harjoitellaan hymyssä suin.

                                          Johan sen slogankin kertoo; Antaa taidon näkyä! Hienoa, että olette mukana, ja varmasti monta kokemusta rikkaampana! Tsemppiä Miika (vas) ja Aatu sekä taustajoukot!

                                          Tulevaisuuden taitajaksi YSAOlta

                                          Aada Suutari opiskelee Ylä-Savon ammattiopisto YSAOn Hingunniemen kampuksella ratsastuksenohjaajaksi. Toukokuun Taitaja-finaalissa hän kisaa hevostenhoidon lajissa. 

                                          Henkilö hevosen kanssa tallin käytävällä.

                                          Kempeleestä kotoisin oleva Aada on Mahis-kaksoistutkinnon opiskelija eli ammatillisten opintojen lisäksi työn alla ovat opinnot Kiuruveden lukiossa. Pääkouluna hänellä on YSAO ja opinnot kestävät neljän vuoden ajan, jolloin hän asuu omassa asunnossaan Kiuruvedellä. Kilpailukokemusta nuorelta naiselta löytyy koulu- ja esteratsastuksesta ja Hingunniemen tallissa asustaa oma kisakaveri Dexter.

                                          – Olihan se aluksi vähän hurja ajatus muuttaa omilleen. Opinnot ovat kuitenkin sujuneet hyvin, olen viihtynyt ja saanut hyviä ystäviä täältä, hän kertoo.  – Lukio- ja ammattikouluopintojen yhteen sovittaminen on välillä vähän raskasta, mutta samalla myös monipuolista ja vaihtelevaa.

                                          Taitaja-kisaan osallistumiseen innostus kasvoi sen myötä, kun karsinnat kohti finaalipaikkaa etenivät. Kisajännitystä on jo ilmassa ja kilpailutehtäviä pitää treenata ennen toukokuun finaalia.

                                          – Myönnän olevani aika kilpailuhenkinen. Olen kuitenkin kilpaillut ratsastuksessa, niin olen tottunut myös pettymyksiin, aina ei voi onnistua, hän tuumaa.

                                          Omat kannustusjoukot ovat tärkeä tuki jo kilpailuun valmistautumisessa. Opiskelukaverit ja henkilökunta ovat tsempanneet häntä koko ajan matkalla finaaliin. Kilpailuun osallistuminen jää varmasti mieleen ja sitä on kiva muistella myös kouluajan jälkeen.

                                          – Kaikilla täällä on ollut hyvä tsemppi päällä ja he ovat uskoneet minuun, Aada iloitsee. – Jo semifinaalireissukin oli mieleenpainuva kokemus.

                                          YSAO on tiiviisti mukana Taitaja2024 tapahtumassa ja toimii kumppanina finaaleiden kisajärjestelyissä kahden kampuksen voimin. Peltoniemellä Iisalmessa kilpaillaan eläintenhoidossa ja Hingunniemessä Kiuruvedellä hevostenhoidossa. Lajivastaavana toimitaan Kuopiossa järjestettävissä infrarakentamisessa ja koneasennuksessa.

                                          – YSAOn Taitaja-semifinalisti- ja finalistimäärät ovat kasvaneet hienosti edellisestä vuodesta. Olemme olleet myös kahtena edellisenä vuotena tuloslistan TOP 10:ssä, iloitsee YSAOn vararehtori Kirsi Pulkkinen. – Kuopiossa annetaan taas todellakin taidon näkyä!

                                          VIERKO-Vieraskielisen opetuksen kehittäminen sekä kotimaisten kielten opetuksen tarjonnan ja laadun parantaminen ammatillisessa koulutuksessa

                                          Kuvio, jonka päällä teksti YSAO kehittää sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö.

                                          Hankkeen hallinnoija

                                          Hanketta koordinoi Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda.

                                          Osatoteuttajat

                                          Hankkeessa on mukana yhteensä 72 osatoteuttajaa viidessä eri työpaketissa.

                                          Tavoitteet

                                          Hankkeen tavoitteena on edistää vieraskielistä koulutusta ja S2/R2-kielten opetuksen tarjontaa ja laatua. VIERKO:n toimintaa läpileikkaa aiemmissa hankkeissa tuotetun materiaalin ja koulutuksen jalkauttaminen, vertaisoppiminen, yhteistyö ja verkostoituminen. Tekoälyn mahdollisuudet huomioidaan erilaisten toimintamallien kehittämisessä. VIERKO tekee yhteistyötä myös muiden strategiahankkeiden kanssa.

                                          YSAO osallistuu työpaketti 1:een ”Vieraskielinen opintotarjonta ja englanninkieliset yhteiset tutkinnon osat”, jossa tavoitteena on tuottaa ammatillisen koulutuksen yhteinen englanninkielinen, digipedagogisesti ja teknisesti laadukas verkko-opintotarjonta yhteisten tutkinnon osien pakollisiin osa-alueisiin.

                                          Kesto
                                          1.1.-31.12.2024

                                          Budjetti
                                          YSAOn budjetti 30 500 €.


                                          Rahoittaja
                                          Opetus- ja kulttuuriministeriö

                                          Hankepäällikkö
                                          Ylä-Savon ammattiopisto
                                          Tiina Tervaniemi
                                          040 4874807
                                          tiina.tervaniemi@ysao.fi

                                          Hankkeen tuloksia esitellään VIERKO-2 hankkeen tiedonsiirto-webinaareissa. Niissä kerrataan työpakettien keskeisimmät tulokset ja kerrotaan, miten jalkauttamista ja kehitystyötä jatketaan uudessa hankkeessa.
                                          Tervetuloa kuulolle, ei ennakkoilmoittautumista. Linkit ja ajankohdat:

                                          TP 1: 13.2. 14.30–15.30 Aukeaa uuteen välilehteen (Teams)

                                          TP 2: 20.2. 14.30-15.30 Aukeaa uuteen välilehteen (Teams)

                                          TP 3: 27.2. 14.30-15.30 Aukeaa uuteen välilehteen (Teams)

                                          TP 4: 11.3. 14.30-15.30 Aukeaa uuteen välilehteen (Teams)

                                          TP 5: 20.3. 14.30-15.30 Aukeaa uuteen välilehteen (Teams)

                                          VIERKO-hankkeen tuloksia löytyy osoitteesta aoe.fi (hakusana vierko tai vierko2024) ja niitä on linkitetty kokoelmaan: VIERKO: Vieraskielisen opetuksen kehittäminen. Kotimaisten kielten opetuksen tarjonnan ja laadun kehittäminen ammatillisessa koulutuksessa.

                                          YSAO VUOSI 2023 – vuosikertomus

                                          Auringonkukkia Peltoniemen kampuksen edustalla.

                                          Tietopaketti YSAOn toiminnasta ja tuloksista

                                          YSAOn toimintaa siivittävät erilaiset päätökset, kehitysprojektit ja hankkeet, yhteistyökumppanit, henkilökunta sekä ennen kaikkea opiskelijat. YSAO VUOSI -vuosikertomus esittelee vuosittaisena katsauksena toiminnan ja tulosten lisäksi merkittäviä asioita ja tapahtumia. Pääset lukemaan YSAOn tavoitteet, mahdolliset toimintaan liittyvät muutokset sekä tietenkin koulutusten ja palveluiden kuulumiset sekä vaiheet vuoden ajalta.

                                          Vuosikertomus 2023

                                          Mikäli Chrome-verkkoselain ei näytä vuosikertomuksen kaikkia sivuja oikein, tarkista, että Adobe Acrobat laajennukset ovat selaimen käytössä.

                                          Voit myös ladata vuosikertomuksen omalle laitteellesi avautuneesta linkistä tai avata Edge-verkkoselaimen ja tarkastella vuosikertomusta siitä.

                                          Avaa vuosikertomus viereisestä kuvapainikkeesta tai tarkastele sitä TÄSTÄ.

                                          8-kurkistajat tutustuvat eri aloihin

                                          Sankariniemen kampus ilmasta.

                                          8- kurkistus on perinteikäs tutustumispäivä Ylä-Savon toisen asteen koulutuksiin.

                                          Peruskoulun 8-luokkalaiset tutustuvat Ylä-Savon ammattiopisto YSAOon 10.–11.4.2024. Tutustumispäivien tavoitteena on tukea nuorten ammatinvalintaa ja nähdä eri alojen koulutusvaihtoehtoja. Tapahtuma on erittäin tärkeä oppilaille ammatinvalinnan ja koulutuksen kannalta, ja oppilaat saavat tietoa myös työpaikoista ja työllistymisestä.

                                          -Olemme edelleenkin vetovoimainen ja kiinnostava kohde tutustua. Myös ympäristökuntien oppilaat ovat kiinnostuneita meistä, iloitsee YSAOn opinto-ohjaaja Terttu Kortelainen.


                                          Tapahtumaan odotetaan noin 450 kurkistajaa. Ylä-Savon kuntien lisäksi oppilaita on tulossa Pyhännän, Rautavaaran ja Kärsämäen peruskouluista. Kahdeksasluokkalaiset tulevat 10.4. ympäristökunnista ja 11.4. Iisalmesta ja Kiuruvedeltä. YSAOn kampuksilla Sankariniemellä, Peltoniemessä ja Hingunniemessä tehdään kurkistuspäivinä pieniä toiminnallisia tehtäviä työsaleissa ja -halleissa, kuullaan opiskelusta YSAOlla ja samalla tutustutaan koulutuksiin ja oppilaitosympäristöön.

                                          Lisätietoja kasikurkistuksesta
                                          Terttu Kortelainen
                                          opinto-ohjaaja
                                          terttu.kortelainen@ysao.fi
                                          puh. 0400 793 375

                                          Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä käynnistää yhteistyön Intian kanssa

                                          Viisi henkilöä ryhmäkuvassa.

                                          Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän edustajat tekivät vierailun Bangaloreen Intiaan viikolla 12. Tavoitteena oli tutustua tarkemmin intialaiseen yksityiseen oppilaitokseen (NTTF – Nettur Training Foundation) ja heidän kumppaniverkostoonsa sekä solmia yhteistyösopimus laajan yhteistyön käynnistämisestä. Yhteistyösopimus allekirjoitettiin 19.3.2024.

                                          Sopimuksen keskeisenä tavoitteena on kehittää oppilaitosten välistä yhteistoimintaa, luoda mahdollisuuksia koulutusviennin toteuttamiseen Intiaan sekä mahdollistaa opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuus oppilaitosten välillä. Kokonaisuuteen kuuluu myös yhteisten koulutusratkaisujen kehittäminen siten, että intialaisten opiskelijoiden olisi mahdollista jatkaa Intiassa aloitettuja opintojaan Ylä-Savossa ja sitä kautta tulla Suomeen töihin. Alkuvaiheessa tämä yhteistyöalue keskittyy etenkin teknologia-alalle. Toimintamallissa keskeistä on varmistaa riittävä suomen kielen osaaminen vahvan ammattitaidon lisäksi. Ylä-Savossa ja Suomessa laajemminkin on suurena haasteena työvoiman saatavuuden riittävyys tulevina vuosina. Yhteistyötä tehdään myös Intian maatalouden ja siihen liittyvien koulutusratkaisujen kehittämisessä.

                                          Sopimuksen allekirjoitustilanne.

                                          Yhteistyösopimuksen allekirjoitus, kuntayhtymän puolesta sopimuksen allekirjoitti kuntayhtymän johtaja Kari Puumalainen ja NTTF:n puolesta toimitusjohtaja R. Rajagopalan. Sopimuksen vahvistajina toimivat kv-koordinaattori Etleva Moisio ja johtaja Basaralu Sudarshan.

                                          NTTF on arvostettu oppilaitos Intiassa ja sillä on yli 20 000 opiskelijaa eri puolilla Intiaa. Oppilaitos tekee tiivistä yhteistyötä johtavien kansainvälisten teollisuusyritysten kanssa. Olimme erittäin vaikuttuneita kumppanioppilaitoksen toimintamallista sekä korkeasta laadusta.

                                          Vierailun yhteydessä tapasimme useita Karnatakan osavaltion teollisuuden ja hallinnon edustajia. Tapaamisten tarkoituksena oli vahvistaa yhteistyön tukea eri sidosryhmien osalta.

                                          Yhtenä keskeisenä tukitahona toimii Suomen kunniakonsuli Geetanjali Kirloskar, joka on yksi suuren Kirloskar monialakonsernin johtohenkilöistä.


                                          Lisätietoja
                                          Kuntayhtymän johtaja Kari Puumalainen, 040 1778 600.
                                          kari.puumalainen@ysao.fi

                                          Tulevaisuuden kasvun rakentajat: Ponssen Juha Vidgrén uskoo työyhteisöjen moninaisuuden voimaan

                                          Ponsse-polun koneasentaja asentaa metsäkonetta.

                                          Ponssen menestystarinan tuntee Suomessa lähes jokainen. Innovatiivinen metsäkonevalmistaja on ponnistanut Vieremältä yhdeksi maailman suurimmista alallaan ja työllistää 2000 henkilöä Suomessa ja ulkomailla. Yrityksen suurin omistaja ja yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Juha Vidgrén kertoo, mitä hän ajattelee Itä-Suomen mahdollisuuksista menestyä ja kansainvälisten osaajien roolista siinä.

                                          Ponssen henkilöstöstä puolet työskentelee Suomen toimipisteissä ja koostuu pääasiassa suomalaisista ammattilaisista. Yrityksen kansainväliset osaajat palvelevat asiakkaita tytäryhtiöissä ympäri maailman. Ponssen metsäkoneita viedään 39 maahan.

                                          Yrityksen menestys perustuu sitoutuneeseen työntekoon, joka kumpuaa yhteisistä arvoista: asiakaslähtöisyys, rehellisyys, Ponsse-henki ja innovatiivisuus. Miten arvot ja työn tekemisen kulttuuri saadaan välitettyä samanlaisina toimipisteissä ympäri maailman? Juha Vidgrénin mukaan läsnäololla ja valitsemalla yrityksen johtoon ihmisiä, jotka jakavat saman arvopohjan.

                                          – Arvot pitää elää työelämän arjessa, niitä pitää käydä läpi sekä peilata toimintaan ja tuloksiin säännöllisesti. Käytännön kokemus on osoittanut, että siellä missä arvot on sisäistetty osaksi toimintaa, myös liiketoiminnan tulokset ovat parempia, Juha kertoo.

                                          Juha korostaa erilaisten taustojen ja osaamisen yhdistämistä. Hyvänä esimerkkinä hän nostaa Uruguayn, jossa perinteisen maatalouden korvautuminen uusilla elinkeinoilla yhdistettynä elintason nousuun kasvattaa ihmisten motivaatiota uuden oppimiseen ja menestymiseen.

                                          Tarvitsemme uusia tekijöitä elinvoiman takaamiseksi

                                          Kansainvälisten osaajien rooli on Itä-Suomen menestyksessä keskeinen, ei vain yritysten vaan koko alueen kannalta. Juha kannustaa itäsuomalaisia yrityksiä olemaan avoimia uusille mahdollisuuksille ja kumppanuuksille.

                                          – Työnantajien on oltava valmiita oppimaan ja jakamaan hyviä käytäntöjä, ja oppilaitosten rooli on tärkeä tukipilari tulevaisuuden osaajien kouluttamisessa. Tarvitsemme täsmäkoulutusta, työssäoppimista ja räätälöityjä työelämäpolkuja.

                                          Juha visioi Suomen ja erityisesti Itä-Suomen tulevaisuutta globaalissa kilpailussa, ja hänen sanomansa on selvä: menestys syntyy pitkäjänteisestä yhteistyöstä koulutuksen ja työelämän välillä, nuorten mahdollisuuksista uuden luomiseen ja yrittäjyyskasvatuksesta sekä avoimesta dialogista yritysten ja oppilaitosten välillä.

                                          Työelämän monimuotoisuus voi olla voimavara, joka kantaa pitkälle ja luo menestystä niin yrityksille kuin koko yhteiskunnallekin.

                                          Itä-Suomen oppilaitokset kehittävät palveluita työnantajien tarpeisiin

                                          Syksyllä 2023 käynnistynyt Talent Hub Eastern Finland -yhteistyöverkosto pyrkii edistämään kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä ja osaavan työvoiman löytymistä alueen työnantajien tarpeisiin. Kuusi oppilaitosta Pohjois-Savosta ja Pohjois-Karjalasta kehittää työnantajille palveluja kansainvälisten työntekijöiden vastaanottamiseen ja perehdyttämiseen sekä suomen kielen oppimiseen työpaikalla.

                                          Apua pyritään tarjoamaan helposti, tiivistetysti ja työpaikoille jalkautuvina täsmäkoulutuksina.

                                          – Alueelta löytyy myös yrityksiä ja yhteisöjä, joille kansainvälisten osaajien rekrytointi on jo arkipäivää. Osaamisen jakaminen yritykseltä yritykselle, yhteisöltä yhteisölle ja oppilaitokselta oppilaitokselle on tärkeä osa kokonaisuutta, Ylä-Savon ammattiopiston projektipäällikkö Mirja Iskanius avaa.

                                          Kansainväliset opiskelijat toivovat apua ammatillisten verkostojen luomisessa sekä tietoa oman alan yrityksistä. Yritysyhteistyötä tehdään toimialakohtaisesti niin, että alan opiskelijat ja työnantajat kohtaavat.

                                          – Yhtenä esimerkkinä tästä on hankkeessa Karelia-ammattikorkeakoulun johdolla pilotoitava firmatiimimalli, joka auttaa työ- ja harjoittelupaikkojen löytämisessä.

                                          Yhteistyö alueella toimivien toimialaverkostojen kanssa mahdollistaa jo olemassa olevien viestintä- ja yhteistyökanavien tehokkaan käytön ja toimialalle sopivien koulutusratkaisujen räätälöimisen. Yhteinen tekeminen avaa myös alan yrityksille väylän oman alan koulutuksen kehittämiseen.

                                          Talent Hub Eastern Finland on Itä-Suomen yliopiston, Karelian, Savonian, Riverian, Sakkyn ja YSAOn yhteistyöverkosto. Tavoitteemme on, että alueellemme saapuneet kansainväliset opiskelijat löytävät paikkansa, työllistyvät ja kotoutuvat Itä-Suomeen. Autamme kansainvälisiä opiskelijoita konkreettisesti tutustumaan suomalaiseen työelämään, rakentamaan verkostoja, oppimaan kieltä ja löytämään harjoittelu- ja työpaikkoja sekä mahdollisuuksia yritystoimintaan. Työnantajille tarjoamme tukea ja työkaluja kansainvälisten työntekijöiden rekrytointiin, perehdyttämiseen ja kielen oppimiseen työpaikalla sekä suomalaiseen työkulttuuriin sopeutumiseen. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Voit lukea lisää sivuiltamme.

                                          YSAO kiinnosti yhteishaussa

                                          Kevään 2024 yhteishaku peruskoulun jälkeiseen koulutukseen päättyi 19. maaliskuuta. Yhteishaussa Ylä-Savon ammattiopistoon oli yhteensä 309 ensisijaista hakijaa. Näistä ammatillisiin tutkintoihin haki 294 hakijaa ja Tutkintokoulutukseen valmentavaan TUVA-koulutukseen 15 hakijaa. Kokonaishakijamäärä kaikilla hakusijoilla oli 1069 opiskelijaa.

                                          – Ylä-Savon alueella peruskoulun päättävän ikäluokan koko pieneni vuodesta 2023 vuoteen 2024 yhteensä 40 hengellä, joka vaikutti myös YSAOn ensisijaisten hakijoiden määrään, toteaa YSAOn vararehtori Kirsi Pulkkinen. – Viime vuoden hakijaennätykseen 353 ei päästy, mutta olemme tyytyväisiä hakijamäärään.

                                          Neljä suosituinta alaa olivat maarakennus (43), logistiikka (40), maatalousala (40) ja sähkö- ja automaatioala (33).

                                          Tutkintoon johtavassa koulutuksessa Ylä-Savossa sijaitseviin koulutusyksiköihin haki yhteensä 580 ensisijaista hakijaa, ammatillisiin oppilaitoksiin haki 355 hakijaa ja alueen lukioihin 225 ensisijaista hakijaa. Ylä-Savon ammattiopiston suhteellinen osuus alueelle hakeneista opiskelijoista oli 51,3% kaikista hakijoista. Vuonna 2021 YSAOn osuus kaikista yläsavolaisiin oppilaitoksiin yhteishaussa hakeneista 1. sijaisista opiskelijoista oli 49%, vuonna 2022 se oli 52%, vuonna 2023 53,7%.

                                          Ylä-Savon ammattiopiston hakijamäärä on pysynyt tasaisena vuodesta 2014 lähtien, ammatillisten tutkintojen osalta yli 300 ensisijaista hakijaa on ollut vuosina 2014,2015, 2021, 2023 ja 2024. Alimmillaan hakijoita oli vuonna 2019, jolloin 1. sijaisia hakijoita oli 259. Hakijoiden määrän keskiarvo ammatillisen koulutuksen reformin (2018) jälkeisinä vuosina on ollut n. 295 opiskelijaa/vuosi.

                                          Yhteishaussa hakukelpoisia ovat henkilöt, jotka eivät ole suorittaneet toisen asteen tutkintoa. Ne, joilla on toisen asteen tutkinto jo suoritettuna voivat hakea ammatilliseen koulutukseen jatkuvan haun kautta. Ylä-Savon ammattiopistoon haki jatkuvan haun kautta ajalla 19.3.2023 – 19.3.2024 yhteensä 1545 henkilöä. Valittujen osalta opiskelujen aloitus tapahtuu joustavasti, opiskelijan omien tarpeiden mukaisesti. Yhteishaun aikana ammatillisiin perustutkintoihin haki jatkuvan haun kautta 92 henkilöä ja muihin tutkintoihin 51 henkilöä.

                                          Yhteishaun vetovoimaisuusmittarina aiemmin käytetty ensisijaista hakijaa / aloituspaikka on jatkuvan haun myötä menettänyt merkityksensä, koska jokainen ammatillinen oppilaitos pystyy itse säätelemään yhteishaun aloituspaikkojen määrää, eikä suhdeluku enää kuvaa oppilaitoksen todellista vetovoimaisuutta.

                                          Ylä-Savon ammattiopistossa opiskelee 21.3.2024 yhteensä 2636 opiskelijaa, joista 2034 Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella.

                                          Lisätietoja hakijatilanteesta koulutusjohtaja, vararehtori Kirsi Pulkkinen, 0400 793 030