Millainen on Ylä-Savon tulevaisuuskuva? – Tule mukaan yhteiseen tulevaisuustoimintaan

Työelämän kuvituskuva.

Huolestuttaako lähestyvä taantuma tai työvoimapula? Millainen meininki on Ylä-Savossa kymmenen vuoden kuluttua? Mikä on tärkein tulevaisuuden taito? Millaisen osaamisen avulla Ylä-Savo menestyy myös tulevaisuudessa?


YSAO haluaa edistää yhteistä ymmärrystä tulevaisuuden työelämän tarpeista ja Ylä-Savon menestystekijöistä. Yhteisessä ennakointiryhmässä yläsavolaiset yritykset, koulutuksenjärjestäjät ja kunnat tekevät ennakointia yhdessä.
Yhteisen ennakointityön tavoitteena on saada näkemys siitä, mitkä ovat Ylä-Savon menestymisen kannalta merkittävimmät yhteiset tulevaisuusteemat, millaisia osaamistarpeita Ylä-Savossa on tulevaisuudessa ja miten yhdessä ratkomme nämä haasteet. Lisäksi ennakointiryhmä tuottaa alueen kehittämisessä hyödynnettävää tulevaisuustietoa ja toimii tiiviissä yhteistyössä Ylä-Savon osaamisen kehittämisen kumppanuusryhmän kanssa.


Toimintaan ovat tervetulleita kaikki yläsavolaiset tulevaisuuden työelämästä ja yhteiskehittämisestä kiinnostuneet yritykset toimialasta tai yrityksen koosta riippumatta. Ennakointiryhmä kokoontuu vuoden 2023 aikana noin kolmesta neljään kertaa. Osallistumalla pääset vaikuttamaan alueen yritysten ja koulutustenjärjestäjien väliseen yhteistyöhön ja saat kokemusta ennakoinnin menetelmien käytännön soveltamisesta.
Tulevaisuus tehdään yhdessä – Tervetuloa mukaan toimintaan!

Ota yhteyttä

Heidi Huttunen
hankeasiantuntija, EMill ennakointimalli hanke
heidi.huttunen@ysao.fi

Tarjouspyyntö hinattavasta niittomurskaimesta luonnonvara-alalle

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä (jäljempänä ”tilaaja”) pyytää tarjousta tämän tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisesti hinattavasta niittomurskaimesta (jäljempänä ”tavara”) toimitettuna Tilaajan Peltoniemen opetusmaatilalle, Kotikyläntie 254 Iisalmi viimeistään 30.6.2026.

Hankinnan kohteena oleva laite tulee opetuskäyttöön Ylä-Savon ammattiopiston luonnonvara-alalle liitteessä 1 Tarjouslomake kuvatuilla vaatimuksilla varustettuna.

Tilaaja valitsee vertailun perusteella yhden (1) toimittajan. Jos tarjoukset ylittävät hankintaan varatun budjetin, on tarjouksen pyytäjällä oikeus jättää hankinta toteuttamatta. Kyseessä on tavarahankinnan osalta kertahankinta. Tilaus ja toimitus voidaan tehdä aikaisintaan hankintapäätöksen tultua lainvoimaiseksi viikolla 26.

Tarjousten vertailu- ja valintaperusteet
Valintaperusteena on halvin hinta. Tarjoajan tulee tehdä tarjous laitteen myyntihinnasta liitteenä 1 olevan tarjouslomakkeen vähimmäisvaatimusten mukaisesti. Vertailuhintana halvimman hinnan vertailussa käytetään tarjottua laitteen myyntihintaa. Toimittajaksi valitaan vähimmäisvaatimukset täyttävä ja edullisimman tarjouksen jättänyt tarjoaja. Vertailtava hinta on kokonaishinta ilman arvonlisäveroa. Hinnan tulee sisältää kaikki kulut (toimitus / matka yms.) / koneen toimituksesta aiheutuvat kustannukset.

Lisätietokysymykset ja -vastaukset
Mahdolliset lisätietokysymykset tulee toimittaa sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@ysao.fi viimeistään 21.5.2025 klo 12 mennessä. Kirjoita sähköpostin aihekenttään ”Lisätietopyyntö niittomurskaimesta”. Hankintayksikkö julkaisee yhteenvedon saapuneista lisätietokysymyksistä vastauksineen tällä tarjouspyyntöä koskevalle sivulla 22.5.2026 klo 15 mennessä. Yhteenveto:

Tarjoaja on velvollinen huolellisesti tutustumaan kysymyk-siin ja niihin annettuihin vastauksiin ennen tarjouksen jättämistä sekä käyttämään hyväk-seen mahdollisesti täsmennettyjä tietoja tarjousta antaessaan. Kysyjän nimeä tai muita tarjoajaa koskevia tietoja ei ilmoiteta kysymysten ja vastausten yhteydessä. Tarjoajien tasapuolisen kohtelun vuoksi tarjouspyyntöön liittyviin kysymyksiin ei vastata puhelimitse.

Tarjousten laatiminen ja jättäminen
Pyydämme lähettämään tarjouksen liitteineen sähköpostitse aiheella ”Tarjous niittomurskaimesta” 27.5.2026 klo 12 mennessä osoitteeseen kirjaamo@ysao.fi. Tarjouslomake on tarjouksen jättämisen yhteydessä palautettava täydellisesti/ohjeen mukaan täytettynä. Kuntayhtymällä on oikeus hylätä tarjous, joka sisältää puutteellisesti täytetyn tarjouslomakkeen. Lähetetyn tarjouksen perille saapumisesta vastaa tarjoaja. Määräajan jälkeen saapuneita tarjouksia ei oteta huomioon.

Tarjouspyyntöasiakirjat
Tarjouspyyntö hinattavasta niittomurskaimesta
Liite 1 Tarjouslomake (tarjoaja palauttaa täytettynä)
Liite 2 JYSE 2025 – Yleiset sopimusehdot tavarahankinnoissa

Tarjouspyyntö käytettyjen pakettiautojen hankinnasta maarakennusalalle

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä (jäljempänä ”tilaaja” tai ”hankintayksikkö”) pyytää tarjousta tämän tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisesti kahdesta käytetystä pakettiautosta (jäljempänä ”tavara”) toimitettuna 30.6.2026 mennessä Toivalan toimipisteeseen, osoitteeseen Takojantie 9, 70900 Toivala (Siilinjärvi).

Hankinnan kohteena olevat käytetyt pakettiautot tulevat Ylä-Savon ammattiopiston maarakennusalalle huoltoautoiksi liitteessä 1 kuvatuilla vaatimuksilla varustettuna. Tarjoaja voi tarjota tarjouslomakkeella yhtä käytettyä ajoneuvoa tai molempia.

Tilaaja valitsee ajoneuvoihin saaduista tarjouksista vertailun perusteella yhden tai kaksi toimittajaa. Toimittaja voi olla myös sama, jos molempien ajoneuvojen 1-2 tarjoukset saavat vertailussa korkeimmat pisteet. Jos tarjoukset ylittävät hankintaan varatun budjetin, on tarjouksen pyytäjällä oikeus jättää hankinta toteuttamatta.

Hankinnan kohteet ja niitä koskevat vaatimukset ovat kuvattu yksityiskohtaisesti tarjouslomakkeessa (Liite 1, palautetaan täytettynä tarjouksen liitteenä).

Hankinta on kertaluonteinen ja siihen ei liity lisäpalveluiden hankintaa. Kauppakirjojen allekirjoitus ja autojen toimitus voidaan tehdä aikaisintaan hankintapäätöksen tultua lainvoimaiseksi viikolla 26.

Tarjousten vertailu ja valintaperusteet
Valintaperusteena on hinta-laatusuhteeltaan kokonaistaloudellisesti edullisimmat tarjoukset. Hinnan maksimispisteet 30 ja laadun maksimipisteet 70. Vertailtava hinta on kokonaishinta ilman arvonlisäveroa. Hinnan tulee sisältää kaikki kulut (toimitus / matka yms.) / ajoneuvon toimituksesta aiheutuvat kustannukset. Yhden ajoneuvon tarjouksen kokonaishinta ei saa ylittää kuntayhtymän investointiin varattua 30 000 €:n määrärahaa. Hinnan pisteiden laskentatapa on (pienin annettu arvo / tarjottu arvo) * maksimipisteet. Ajoneuvojen ominaisuudet, jotka ovat valittu laatupisteytettäviksi on merkitty tarjouslomakkeelle, jossa myös tarkempi pisteytys on kerrottu. Laatupisteet anne-taan absoluuttisina, eli niitä ei lasketa kaavalla.

Hinta- ja laatupisteet lasketaan yhteen ja pakettiautojen 1–2 toimittajiksi valitaan hinta-laatusuhteeltaan korkeimmat pisteet saaneet tarjousten tarjoajat. Mahdollisessa tasapistetilanteessa enemmän hintapisteitä saanut toimittaja valitaan.

Lisätietokysymykset ja -vastaukset
Mahdolliset lisätietokysymykset tulee toimittaa sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@ysao.fi viimeistään 21.5.2026 klo 12 mennessä. Kirjoita sähköpostin aihekenttään ”Lisätietopyyntö käytettyjen pakettiautojen hankinta”. Yhteenveto lisätietokysymyksistä vastauksineen julkaistaan 22.5.2026 klo 15 mennessä tällä tarjouspyyntöä koskevalla sivulla.
Yhteenveto:

Tarjoajien on tarkistettava mahdolliset lisätiedot em. osoitteesta ja otettava ne tarjouksessaan huomioon. Muita lisätietoja ei katsota hankintayksikköä sitoviksi. Tarjoajien tasapuolisen kohtelun vuoksi tarjouspyyntöön liittyviin kysymyksiin ei vastata puhelimitse.

Tarjousten laatiminen ja jättäminen
Pyydämme lähettämään tarjouksen liitteineen sähköpostitse aiheella ”Tarjous käytetystä pakettiautosta” 27.5.2026 klo 12 mennessä osoitteeseen kirjaamo@ysao.fi. Tarjouslomake on tarjouksen jättämisen yhteydessä palautettava täydellisesti/ohjeen mukaan täytettynä. Kuntayhtymällä on oikeus hylätä tarjous, joka sisältää puutteellisesti täytetyn tarjouslomakkeen. Lähetetyn tarjouksen perille saapumisesta vastaa tarjoaja. Määräajan jälkeen saapuneita tarjouksia ei oteta huomioon.

Alla olevat ovat osatarjouksen pakollisia liitteitä:
• Esite tarjotusta ajoneuvosta ominaisuustietoineen

Tarjouspyyntöasiakirjat
Tarjouspyyntö käytetyistä pakettiautoista maarakennusalalle
Liite 1 Tarjouslomake
Liite 2 JYSE2025 – yleiset sopimusehdot tavarahankinnoissa

Yhtymävaltuuston kokouskutsu 27.5.2026

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuuston kokous pidetään Ylä-Savon ammattiopiston Sankariniemen kampuksen auditoriossa E1051, osoitteessa Asevelikatu 4, Iisalmi 27.5.2026 klo 15 alkaen.

Kokouksen esityslista ja luettelo käsiteltävistä asioista on nähtävissä 21.5.2026 alkaen ja kokouksen tarkastettu pöytäkirja julkaistaan nähtäville 28.5.2026 alkaen. Esityslistat ja pöytäkirjat ovat nähtävillä osoitteessa: https://julkaisu.ysao.fi.

Iisalmessa, 12.5.2026
Yhtymävaltuuston puheenjohtaja

Tarjouspyyntö laserleikkurista opetuskäyttöön

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä pyytää tarjousta kuitulaserleikkurista toimitettuna ja asennettuna käyttövalmiiksi käyttöönottokoulutuksineen viimeistään 11.12.2026 mennessä Ylä-Savon ammattiopiston Sankariniemen kampuksen D-siiven työsaliin, Asevelikatu 4, Iisalmi.

Hankinnan kohteena oleva laserleikkuri tulee opetuskäyttöön Ylä-Savon ammattiopiston kone- ja tuotantotekniikan alalle tarjouspyynnössä ja tarjouslomakkeella kuvatuilla vähimmäisvaatimuksilla varustettuna.

Tilaaja valitsee vertailun perusteella yhden (1) toimittajan, jonka kanssa se tekee sopimuksen. Jos tarjoukset ylittävät hankintaan varatun budjetin, on tarjouksen pyytäjällä oikeus keskeyttää ja jättää hankinta toteuttamatta.

Hankinnan kohde ja sitä koskevat vaatimukset ovat kuvattu yksityiskohtaisesti seuraavissa liitteissä:
• Hankinnan kohteen vähimmäisvaatimukset kuvattu liite 1 Tarjouslomakkeessa sekä
• Sopimusluonnoksessa (Liite 2)

Tarjousten vertailu ja valintaperusteet

Päätöksenteon perusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hinta-laatusuhteeltaan paras painotuksella hinta 30 % ja laatu 70 % (vertailupisteet).

Tarjoajan tulee tehdä tarjous laserleikkauskoneen hinnasta sisältäen pyydetyt vähimmäisvaatimukset ja tarjoajan tarjoamat laatuominaisuudet. Vertailtava hinta on koneen kokonaishinta ilman arvonlisäveroa. Hinnan tulee sisältää kaikki kulut (toimitus / matka yms.) aiheutuvat kustannukset mukaan lukien sen asennus ja käyttöönottokoulutus 3 pv. Hinta vertaillaan siten, että halvimman vertailuhinnan tarjonnut saa 30 pistettä ja muut suhteessa siihen kaavalla: pienin annettu arvo/tarjottu arvo x maksimipistemäärä.

Laatukriteerit (teho max 40 pistettä ja takuuaika max 30 pistettä) ja niiden pisteytysperusteet ovat määritelty tarjouslomakkeelle. Laadusta on mahdollista saada maksimissaan yhteensä 70 pistettä.

Lopuksi hinta- ja mahdolliset laatupisteet lasketaan yhteen, jonka perusteella sopimustoimittajaksi valitaan korkeimman hintalaatu vertailupisteet saanut tarjoaja. Jos pisteet menevät tasan, halvemman hinnan antanut tarjoaja saa yhden lisäpisteen.

Lisätietokysymykset ja -vastaukset

Hankinnasta voi esittää lisätietokysymyksiä tarjousaikana, lisätietokysymyksille varatun määräajan puitteissa 18.5.2026 mennessä. Kysymykset tulee lähettää sähköpostitse kirjaamo@ysao.fi. Hankintayksikkö julkaisee yhteenvedon saapuneista lisätietokysymyksistä vastauksineen tälle tarjouspyyntöä koskevalle sivulle viimeistään 19.5.2026 klo 15 mennessä. Yhteenveto:

Tarjoaja on velvollinen huolellisesti tutustumaan kysymyksiin ja niihin annettuihin vastauksiin ennen tarjouksen jättämistä sekä käyttämään hyväkseen mahdollisesti täsmennettyjä tietoja tarjousta antaessaan. Hankintayksikkö ei vastaa muilla kuin tässä kappaleessa ”Lisätiedot” ilmoitetulla tavalla esitettyihin kysymyksiin tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun takaamiseksi.

Tarjousten laatiminen ja jättäminen

Tarjous tulee laatia suomen kielellä. Mahdolliset lisäselvitykset, neuvottelut yms. käydään suomen kielellä. Myös hankinta-asiakirjat ovat saatavilla ainoastaan suomen kielellä.

Pyydämme täyttämään tarjouslomakkeen ja lähettämään sen liitteineen sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@ysao.fi 26.5.2026 klo 12 mennessä. Nimeä viestin aihekenttä ”Tarjous laserleikkurista opetuskäyttöön”. Tarjouksen perille saapumisesta vastaa tarjoaja. Määräajan jälkeen saapuneita tarjouksia ei oteta huomioon.

Lähetä tarjouksen liitteinä seuraavat tiedot:
• Tarjouslomakkeella pyydetyn referenssien tiedot. Liitteessä annettuja tietoja käsitellään EI JULKISINA. Annettava; referenssikohteen nimi, toteutusajankohta ja asennetun koneen malli (vastaavuus tarjottuun tuotteeseen).
• Esite tarjottavasta laserleikkauskoneesta, josta selviää merkki ja malli.

Tarjouspyyntöasiakirjat

Tarjouspyyntö laserleikkurista opetuskäyttöön
Liite 1 Tarjouslomake (palautetaan täytettynä)
Liite 2 Sopimusluonnos
Liite 3 JYSE 2025 – Yleiset sopimusehdot tavarahankinnoissa

Opiskelijasta yrittäjäksi – Ella löysi oman alansa kampaamosta

Kaki henkilöä tutkii hiusvärejä kampaamossa..

Parturi-kampaajaksi toukokuussa valmistuva Ella Nieminen ja kampaamoyrittäjä Anni Norrgrund valmistautuvat kiireiseen työpäivään parturi-kampaamo Sawo Hairissa. Kaksikon yhteistyö on sujuvaa ja mutkatonta ja Ellan suunnitelmissa on aloittaa sopimusyrittäjänä kampaamossa opintojen päätyttyä.

Kaksi henkilöä kampaamossa.

Heidän tiensä kohtasivat, kun Ella tuli tammikuussa 2025 merkonomiopintoihin kuuluvalle jaksolle kampaamoon. Kampaamon arkea seuratessaan hän sai kipinän aloittaa parturi-kampaajan opinnot ja siihen tarjoutui mahdollisuus joustavan opintopolun myötä.

Se sitten roihahti oikein kunnolla ja mietin, että nyt on oikea aika.  Olen koko pienen ikäni ollut kiinnostunut kauneudenhoitoalasta ja pystyin suorittamaan opintoja täällä kampaamossa.

Ella on iloinen ja tyytyväinen opiskeluajastaan ja se on vastannut hänen odotuksiaan. Opinnot ovat sujuneet nopeassa tahdissa, teoriat verkossa opiskellen ja käytännön työt ja näytöt pääosin kampaamossa. Seitsemässä kuukaudessa ammattiin valmistuminen vaatii tahtoa ja päättäväisyyttä sekä vahvan tuen ja luottamuksen koululta sekä yrittäjältä. Sisäinen palo ja vahva kiinnostus alaan motivoi opinnoissa.

Käytännönläheistä ja luovaa työtä

Oman kauneudenhoitoalan osaamisen kehittäminen ja tulevaisuudessa myös estenomin opinnot ammattikorkeakoulussa siintävät nuoren naisen mielessä.  Kampaamossa hän on oppinut käytännön työn lisäksi myös yrittäjyyden arkeen kuuluvia asioita.

Käytännön asioiden, erilaisten tekniikoiden ja teorian oppiminen ja se miten tätä koko palettia täällä pyöritetään ovat olleet tärkeimmät jutut oppia, hän summaa.

Hän haluaa tehdä käytännönläheistä luovaa työtä ja nähdä heti työnsä jäljen. Vuosien asiakaspalvelukokemuksen hän uskoo olevan hyödyksi uudessa ammatissa. Oman työnsä kautta hän haluaa auttaa asiakasta saamaan parhaan puolen esiin ja kasvattaa itsevarmuutta ulkonäön osalta.

Toivon, että pystyn luomaan ihmiselle kokonaista kauneudenkuvaa itsestään. Tulee ihan voittajafiilis, kun saa tehtyä halutun ja onnistuneen lopputuloksen ja näkee ilon asiakkaan kasvoilla.

Ella aloittaa sopimusyrittäjänä toiminimellä Sawo Hairissa ja yhteistyö Annin kanssa jatkuu. Heitä yhdistää yhteinen arvomaailma ja tapa kohdata asiakas aidosti kohdaten ja kuunnellen. Tulevaan yrittäjyyteen hänellä on hyvä pohja merkonomin opinnoista sekä käytännön työelämästä kampaamon lisäksi myös kaupan alalta.

Tämä on ollut minulle määrätietoinen, nopea ja huolellisesti rakennettu matka, hän kiteyttää.

Valmistuminen merkitsee minulle sitä, että pääsen työskentelemään semmoisessa paikassa ja semmoisella alalla, jonka tiedän olevan minulle se oma juttu.

Työelämässä korostuvat rohkeus kohdata asiakas, luovuus ja aito kiinnostus alaan.

Yrittäjä Anni Norrgrund on myös valmistunut YSAOlta parturi-kampaajaksi ja toiminut yrittäjänä 14 vuotta. Omat seinät, eli Sawo Hair -kampaamon hän perusti vuonna 2024.

Työssäoppiminen on Annin mielestä ehdoton edellytys kehittyä ammattilaiseksi. Taidot kehittyvät ajan myötä, kun annetaan mahdollisuus oppia, ja hän toivoo, että opiskelijat nähtäisiin jo tulevina työntekijöinä ja yrittäjäkollegoina.

Vain oikeita asiakaskohtaamisia ja kampaamoalan töitä tekemällä opitaan. Myös oikea asenne on erittäin tärkeä.

YSAOn hius- ja kauneudenhoitoalan opettaja Mira Konolan mukaan työssäoppimisjaksojen merkitys ammatilliselle kasvulle on suuri. Vaikka koulun oppimisympäristö vastaa oikeaa kampaamoa, työelämässä opiskelija oppii aidon asiakastyön rytmin, rutiinit ja yrittäjämäisen työskentelyn. Tämä on välttämätön osa ammatillista kasvua ja osaamisen kehittymistä ja myös opetusministeriö vaatimusten mukaista. 

Vain oikeassa työympäristössä näkee, millaista alan arki todella on. Työelämässä korostuvat rohkeus kohdata asiakas, luovuus ja aito kiinnostus alaan. Tekniset taidot kehittyvät harjoittelemalla, mutta asiakaskohtaamiset ovat työssä todella tärkeässä roolissa, hän kertoo.

Nyt on timantti!

Mira kuvailee Ellan kehitystä opintojen aikana poikkeuksellisen nopeaksi ja työelämäyhteistyöstä on ollut tärkeä osa onnistunutta opintopolkua. Hius- ja kauneudenhoitoalan opintoihin kuuluu yrittäjyysopintoja ja niiden lisäksi opiskelija voi valinnoillaan räätälöidä itselleen ns. yrittäjän polun. Yrittäjyys onkin alalla merkittävässä asemassa ja Miran mielestä on hienoa, että siihen on löytynyt viime vuosina rohkeutta. 

Olen suuresti kiitollinen tästä yhteistyöstä. Annin antama tuki ja yhteistyö koulun kanssa ovat olleet tässä avainasemassa. On hienoa nähdä opiskelijan siirtyvän opinnoista suoraan työelämään ja yrittäjyyteen.

Ellalla on ollut valtava into kehittyä alalla, lisäksi markkinoinnin ja myynnin osaamisesta on varmasti hyötyä tulevaisuudessa. Uskon, että kuulemme hänestä vielä paljon. 

Annin kokemus Ellan kouluttamisesta oman työn ohessa on ollut ainutlaatuinen ja opettavainen tilaisuus ja sijoitus tulevaisuuteen. Yhteistyö koulun kanssa on sujunut hyvin, eikä prosessi ole kuormittanut liikaa yrittäjän arjessa.

Nyt on timantti! Näin Ellassa heti sen kipinän ja intohimon alaan. Hänellä on valtavan hyvät asiakaspalvelutaidot, joiden pohjalle teorian ja tekemisen rakentaminen on ollut mukavaa, hän iloitsee.

Avoinna talotekniikan ammatinohjaajan tehtävä

Putkiasentaja tarkistaa lämmitysjärjestelmän lukuja.

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä YSAO, Osaamispalvelut, Teknologiaosaaminen

_________________________________________________________________________________

Haku päättyy: 27.5.2026 15:00                      Työsuhteen kesto: Määräaikainen

Ilmoitus jätetty: 7.5.2026 15:00                     Työn luonne: Kokoaikatyö

_________________________________________________________________________________

Tehtävän kuvaus

Oletko talotekniikan vahva ammattilainen, joka haluaa varmistaa, että alalla on jatkossakin osaavia työntekijöitä? Haemme juuri Sinua ammatinohjaajaksi 31.7.2026 loppuun saakka. Työ alkaa viimeistään 3.8.2026, tai sopimuksen mukaan aiemmin.

Tehtävässä ohjaat talotekniikan, pääasiassa LVI -asennuksen opiskelijoidemme ammatillista kehittymistä käytännön työtehtävissä YSAOn eri oppimisympäristöissä sekä työpaikoilla. Tehtäviisi kuuluu mm. opiskelijoiden osaamisen kehittymisen seuraaminen ja palautteen antaminen oppimisesta. Toimit joko opettajan kanssa työparina tai ohjaat opiskelijoita itsenäisesti. Huolehdit osaltasi oppimisympäristöjen toimivuudesta ja turvallisuudesta. Olet opiskelijoillemme esimerkki alan ammattilaisesta, jollaiseksi hekin ovat kasvamassa. Tehtäviisi kuuluu myös YSAOn kiinteistöjen LVI -töitä, yhdessä opiskelijoiden kanssa tai itsenäisesti.

Odotamme Sinulta tehtävään soveltuvaa koulutusta, ja etenkin vahvaa LVI -asennuksen käytännön osaamista ja kokemusta. Tehtävässä onnistuminen edellyttää ohjauksellista työotetta sekä kykyä ja halua toimia erilaisten oppijoiden kanssa, ohjaten heidän valmiudet ja tuen tarpeet huomioiden, sujuvalla suomen kielellä. Tarvitset myös tiimi- ja vuorovaikutustaitoja, digitaitoja sekä toimivia työelämäverkostoja. Tärkein ominaisuutesi on vahva halu jakaa omaa osaamistasi ja ammattitaitoasi tuleville ammattilaisille.

Tarjoamme Sinulle mukavat ja osaavat työkaverit ja tiimin tuen, mahdollisuuden kehittää itseäsi ja esim ePassi -etuudet hyvinvointisi tueksi. Arvostamme yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta työyhteisössämme ja kannustamme monenlaisista taustoista tulevia hakemaan meille töihin.

Palkkaus ja muut palvelussuhteen ehdot määräytyvät KVTES:n mukaan. Työ voi olla koko- tai osa-aikainen sopimuksen mukaan.

Tehtävässä noudatetaan 5 kk koeaikaa. Valittavan tulee esittää hyväksyttävä lain 504/2002 mukainen rikostaustaselvitys.

Työpaikkaa haetaan ensisijaisesti sähköisesti osoitteessa www.kuntarekry.fi

Työ alkaa:                                      3.8.2026 – 31.7.2027

Palkkaus:                                       KVTES, 2575,54-2624 €/kk + kokemuslisät

Työavain:                                       YSAO-03-4-26

Yhteystiedot koulutuspalvelupäällikkö Jarkko Ruotsalainen, 040 1778 536, jarkko.ruotsalainen@ysao.fi

Avoinna maarakennusalan ammatinohjaajan tehtävä

Henkilö seisoo kaivurin edessä maarakennustyömaalla.

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä YSAO, Osaamispalvelut, Logistiikkaosaaminen

_________________________________________________________________________________

Haku päättyy: 27.5.2026 15:00                      Työsuhteen kesto: Määräaikainen

Ilmoitus jätetty: 7.5.2026 14:00                     Työn luonne: Kokoaikatyö

_________________________________________________________________________________

Tehtävän kuvaus

Oletko maarakennuksen ja rakentamisen vahva ammattilainen, joka haluaa varmistaa, että alalla on jatkossakin osaavia työntekijöitä? Haemme juuri Sinua ammatinohjaajaksi ajalle 3.8.2026-31.7.2027 ensisijaisesti Peltoniemelle Iisalmeen.

Ohjaat opiskelijoidemme ammatillista kehittymistä maarakennuksen sekä muun rakentamisen käytännön työtehtävissä YSAOn eri oppimisympäristöissä, työmailla sekä työpaikoilla. Ohjattavanasi on sekä tulevia maarakentajia että talonrakentajia. Tehtäviisi kuuluu mm. opiskelijoiden osaamisen kehittymisen seuraaminen ja palautteen antaminen oppimisesta. Toimit joko opettajan kanssa työparina tai ohjaat opiskelijoita itsenäisesti. Huolehdit osaltasi oppimisympäristöjen toimivuudesta ja turvallisuudesta. Olet opiskelijoillemme esimerkki alan ammattilaisesta, jollaiseksi hekin ovat kasvamassa.

Odotamme Sinulta tehtävään soveltuvaa koulutusta, ja etenkin vahvaa maarakennusko-neiden käytön ja työmaiden ohjaamisen osaamista ja kokemusta. Laajempi rakennusalojen osaaminen on Sinulle eduksi. Tehtävässä onnistuminen edellyttää ohjauksellista työotetta sekä kykyä ja halua toimia erilaisten oppijoiden kanssa, ohjaten heidän valmiudet ja tuen tarpeet huomioiden, sujuvalla suomen kielellä. Tarvitset myös tiimi- ja vuorovaikutustaitoja, digitaitoja sekä toimivia työelämäverkostoja. Tärkein ominaisuutesi on vahva halu jakaa omaa osaamistasi ja ammattitaitoasi tuleville ammattilaisille. 

Tarjoamme Sinulle mukavat ja osaavat työkaverit ja tiimin tuen, mahdollisuuden kehittää itseäsi ja esim ePassi -etuudet työhyvinvointisi tueksi. Arvostamme yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta työyhteisössämme ja kannustamme monenlaisista taustoista tulevia hakemaan meille töihin.

Palkkaus ja muut palvelussuhteen ehdot määräytyvät KVTES:n mukaan.  

Tehtävässä noudatetaan 5 kk koeaikaa. Valittavan tulee esittää hyväksyttävä lain 504/2002 mukainen rikostaustaselvitys.

Työpaikkaa haetaan ensisijaisesti sähköisesti osoitteessa www.kuntarekry.fi

Työ alkaa:                                      3.8.2026 – 31.7.2027

Palkkaus:                                       KVTES 2634-2895 €/kk + kokemuslisät, mahdollisten lisävastuiden mukaan

Työavain:                                       YSAO-03-6-26

Yhteystiedot Lisätietoja tehtävästä antaa koulutuspalvelupäällikkö Ossi Räty, 0400 793181, ossi.raty@ysao.fi

Joensuun Konepäivät -tapahtuma 15.5.2026

Joensuun konepäivien tapahtumainfo.

Olemme mukana Pohjois-Karjalan Joensuun Konepäivät -tapahtumassa 15.5. klo 10-17.
Tapahtumapaikkana on Asfalttikallion toimipiste Marjalassa, Lentoväylä 20, Joensuu.

Ohjelmassa on luvassa muun muassa koeajoja, rouheaa tapahtumatunnelmaa sekä yritys- ja kalustoesittelyjä.
Päivän aikana on mahdollisuus tutustua konealan yrityksiin ja verkostoitua alalla toimivien kanssa.

YSAOn osastolla voit tutustua PE-putkien puskuhitsaukseen ja sähkömuhvihitsaukseen kouluttajien opastuksella.
Tule moikkaamaan ja kysy lisätietoja maarakennusalan koulutuksistamme Iisalmessa, Toivalassa ja Liperin Ylämyllyllä.

Nähdään konepäivillä!

Avoinna sähkö- ja automaatioalan ammattiohjaajan vakituinen tehtävä

Kaksi henkilöä mittaamassa sähkön kulutusta.

Ammatinohjaaja, sähköasennus

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä YSAO, Osaamispalvelut, Teknologiaosaaminen

_________________________________________________________________________________

Haku päättyy: 25.5.2026 15:00                      Työsuhteen kesto: Vakinainen

Ilmoitus jätetty: 29.4.2026 12:00                    Työn luonne: Kokoaikatyö

_________________________________________________________________________________

Tehtävän kuvaus

Oletko sähkö- ja automaatioalan vahva ammattilainen, joka haluaa varmistaa, että alalla on jatkossakin osaavia työntekijöitä? Haemme juuri Sinua ammatinohjaajaksi vakituiseen tehtävään 3.8.2026 alkaen.

Tehtävässä ohjaat sähkö- ja automaatioalan opiskelijoidemme ammatillista kehittymistä käytännön työtehtävissä YSAOn eri oppimisympäristöissä sekä työpaikoilla. Tehtäviisi kuuluu mm. opiskelijoiden osaamisen kehittymisen seuraaminen ja palautteen antaminen oppimisesta. Toimit joko opettajan kanssa työparina tai ohjaat opiskelijoita itsenäisesti. Huolehdit osaltasi oppimisympäristöjen toimivuudesta ja turvallisuudesta. Olet opiskelijoillemme esimerkki alan ammattilaisesta, jollaiseksi hekin ovat kasvamassa.

Odotamme Sinulta tehtävään soveltuvaa koulutusta, ja etenkin vahvaa sähköasennuksen käytännön osaamista ja kokemusta. Tehtävässä onnistuminen edellyttää ohjauksellista työotetta sekä kykyä ja halua toimia erilaisten oppijoiden kanssa, ohjaten heidän valmiudet ja tuen tarpeet huomioiden, sujuvalla suomen kielellä. Tarvitset myös tiimi- ja vuorovaikutustaitoja, digitaitoja sekä toimivia työelämäverkostoja. Tärkein ominaisuutesi on vahva halu jakaa omaa osaamistasi ja ammattitaitoasi tuleville ammattilaisille. Mikäli sinulta löytyy sähkötyöpätevyys S2 se katsotaan eduksi.

Tarjoamme Sinulle mukavat ja osaavat työkaverit ja tiimin tuen, mahdollisuuden kehittää itseäsi ja esim ePassi -etuudet työhyvinvointisi tueksi. Arvostamme yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta työyhteisössämme ja kannustamme monenlaisista taustoista tulevia hakemaan meille töihin.

Palkkaus ja muut palvelussuhteen ehdot määräytyvät KVTES:n mukaan. Työ voi olla koko- tai osa-aikainen sopimuksen mukaan.

Tehtävässä noudatetaan 6 kk koeaikaa. Valittavan tulee esittää hyväksyttävä lain 504/2002 mukainen rikostaustaselvitys.

Työpaikkaa haetaan ensisijaisesti sähköisesti osoitteessa www.kuntarekry.fi

Työ alkaa:                                       3.8.2026

Palkkaus:                                        2634 €/kk + kokemuslisät, KVTES

Työavain:                                        YSAO-03-5-26

Yhteystiedot: koulutuspalvelupäällikkö Jarkko Ruotsalainen, 040 1778 536, jarkko.ruotsalainen@ysao.fi

 

Päivä maalla -tapahtuma 4.-5.9.2026

Kuvituskuva

Tulossa syyskuussa jälleen koko perheen Päivä maalla -tapahtuma Peltoniemen kampuksella. Tule perheen, sukulaisten, ystävien ja koulukavereiden kanssa näkemään sekä kokemaan mitä kaikkea opetusmaatilalta löytyy!

Tervetuloa tutustumaan maatilaan, pieneläintiloihin, maanrakennuksen koneisiin ja laitteisiin, ajoneuvoasentajien ja sisustajien opetustiloihin sekä muuhun YSAOn toimintaan.

Perjantaina 4.9. toivotamme tervetulleeksi päiväkodit, koulut ja hoivakodit sekä muut ryhmät klo 8.30-13.
Lauantaina 5.9. vietetään kaikille avointa, maksutonta tapahtumapäivää.

Lisätietoja Essi Taipale, essi.taipale@ysao.fi, 050 347 7760.

Perjantai 4.9. klo 8.30-13 ryhmien päivä
Lauantai 5.9. on kaikille avoin päivä

Huomio! Päivien ohjelmaa suunnitellaan parhaillaan ja tiedot täydentyvät tänne.

Talonrakennusalan ja sisustajien työtilat

Maatalouden ja maanrakennuksen koneisiin tutustuminen

Autonasentajien työympäristö

Pieneläintilat

Eläinhuoltamo Tassula

Lypsylehmien robottinavetta

Laidun

Taitotalo ja Villa Lagus

Saapumisohje ja aluekartta

Kotikyläntie 254, 74150 IISALMI
Saapumisohjeen löydät tästä.

Aluekartta

Erasmus+ liikkuvuushanke (KA121-VET) – 2024-1-FI01-KA121-VET-000223873

Erasmus+ liikkuvuushanke mahdollistaa Ylä-Savon ammattiopiston opiskelijoiden ja henkilöstön kansainväliset jaksot Erasmus+ -ohjelman maissa. Hankkeen kautta opiskelijat voivat suorittaa työssäoppimisjaksoja ulkomailla ja henkilöstö osallistua koulutuksiin tai job shadowing -jaksoihin.

Liikkuvuudet tukevat ammatillista osaamista, kielitaitoa sekä valmiuksia toimia kansainvälisessä työympäristössä.

Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on:

  • kehittää opiskelijoiden ammatillista osaamista ja työllistymisvalmiuksia
  • vahvistaa kieli- ja kulttuuriosaamista
  • lisätä henkilöstön kansainvälistä osaamista
  • kehittää opetusta ja työelämäyhteistyötä kansainvälisesti

Mitä hankkeessa tehdään?

Hankkeen aikana:

  • opiskelijat osallistuvat ulkomaisille työssäoppimisjaksoille
  • henkilöstö osallistuu koulutuksiin ja job shadowing -jaksoihin
  • kehitetään ja ylläpidetään yhteistyötä kansainvälisten kumppaniorganisaatioiden kanssa

Liikkuvuudet toteutetaan yhteistyössä Erasmus+ -ohjelmaan osallistuvien maiden oppilaitosten ja työelämäkumppaneiden kanssa.

Vaikutukset

Hankkeen kautta:

  • opiskelijoiden ammatillinen osaaminen, kielitaito ja itseluottamus vahvistuvat
  • henkilöstö saa uusia pedagogisia ja ammatillisia näkökulmia
  • oppilaitoksen kansainvälisyys ja osaaminen kehittyvät
  • työelämäyhteydet kansainvälistyvät

Kesto
1.6.2024 – 31.8.2025
Hankkeelle on myönnetty jatkoaika 31.5.2026 saakka

Budjetti
Myönnetty avustus: 149 931 €


Rahoittaja
Erasmus+ (Opetushallitus)

Yhteystiedot

Kehittämispäällikkö
Ylä-Savon ammattiopisto
Tiina Tervaniemi
040 4874807
tiina.tervaniemi@ysao.fi

Hankekoordinaattori

Ylä-Savon ammattiopisto
Rea Tuominen
040 8311831
rea.tuominen@ysao.fi

Erasmus+ liikkuvuushanke (KA121-VET) – 2025-1-FI01-KA121-VET-000313783

Erasmus+ liikkuvuushanke mahdollistaa Ylä-Savon ammattiopiston opiskelijoiden ja henkilöstön kansainväliset jaksot Erasmus+ -ohjelman maissa. Hankkeen kautta opiskelijat voivat suorittaa työssäoppimisjaksoja ulkomailla ja henkilöstö osallistua koulutuksiin tai job shadowing -jaksoihin.

Liikkuvuudet tukevat ammatillista osaamista, kielitaitoa sekä valmiuksia toimia kansainvälisessä työympäristössä.

Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on:

  • kehittää opiskelijoiden ammatillista osaamista ja työllistymisvalmiuksia
  • vahvistaa kieli- ja kulttuuriosaamista
  • lisätä henkilöstön kansainvälistä osaamista
  • kehittää opetusta ja työelämäyhteistyötä kansainvälisesti

Mitä hankkeessa tehdään?

Hankkeen aikana:

  • opiskelijat osallistuvat ulkomaisille työssäoppimisjaksoille
  • henkilöstö osallistuu koulutuksiin ja job shadowing -jaksoihin
  • kehitetään ja ylläpidetään yhteistyötä kansainvälisten kumppaniorganisaatioiden kanssa

Liikkuvuudet toteutetaan yhteistyössä eurooppalaisten ja muiden Erasmus+ -ohjelmaan osallistuvien maiden oppilaitosten ja työelämäkumppaneiden kanssa

Vaikutukset

Hankkeen kautta:

  • opiskelijoiden ammatillinen osaaminen, kielitaito ja itseluottamus vahvistuvat
  • henkilöstö saa uusia pedagogisia ja ammatillisia näkökulmia
  • oppilaitoksen kansainvälisyys ja osaaminen kehittyvät
  • työelämäyhteydet kansainvälistyvät

Kesto
1.6.2025 – 31.8.2026

Budjetti
Myönnetty avustus: 184 845 €


Rahoittaja
Erasmus+ (Opetushallitus)

Yhteystiedot

Kehittämispäällikkö
Ylä-Savon ammattiopisto
Tiina Tervaniemi
040 4874807
tiina.tervaniemi@ysao.fi

Hankekoordinaattori

Ylä-Savon ammattiopisto
Rea Tuominen
040 8311831
rea.tuominen@ysao.fi

CyberSecure Teaching – Strengthening Digital Resilience in K-12, Vocational Education, and Teacher Training

Päätoteuttaja

JAMK

Osatoteuttajat

FH St. Pölten University of Applied Sciences (Itävalta), Instituto Politécnico de Setúbal (Portugali),University of Navarra (Espanja),Masaryk University (Tšekki),UCLL University of Applied Sciences (Belgia),Ylä-Savon ammattiopisto (YSAO),Jyväskylän yliopiston harjoittelukoulu Norssi HETEL (Espanja)

Tietoa hankkeesta

CyberSecure Teaching on eurooppalainen Erasmus+ Teacher Academies -hanke, jonka tavoitteena on vahvistaa opettajien ja opettajankouluttajien kyberturvallisuusosaamista sekä tukea turvallisten digitaalisten toimintatapojen opetusta.

Hankkeessa keskitytään opetuksen arjen tilanteisiin, kuten henkilötietojen suojaamiseen, tietojenkalastelun ja harhaanjohtavan sisällön tunnistamiseen sekä turvallisen ja vastuullisen verkkokäyttäytymisen edistämiseen.

Hankkeessa kehitetään käytännönläheisiä oppimateriaaleja, modulaarisia opintokokonaisuuksia sekä opettajille suunnattu avoin MOOC-verkkokurssi. Lisäksi luodaan eurooppalainen verkkoyhteisö (Community of Practice), joka tukee vertaisoppimista ja ajankohtaisten ilmiöiden käsittelyä.

Osana hanketta järjestetään myös kansainvälisiä kesäkouluja, joissa opettajat pääsevät kehittämään osaamistaan käytännönläheisesti yhdessä muiden eurooppalaisten toimijoiden kanssa. 

Tavoitteet

Hankkeen keskeiset tavoitteet ovat:

  • kehittää ajantasaisia kyberturvallisuuden opetusmateriaaleja eri koulutusasteille
  • vahvistaa opettajien ja opettajankouluttajien osaamista
  • luoda eurooppalainen verkosto tiedonvaihtoon ja vertaisoppimiseen
  • lisätä kansainvälistä yhteistyötä ja liikkuvuutta kesäkoulujen avulla

Vaikutukset

Hankkeen tuloksena:

  • opettajien kyberturvallisuusosaaminen vahvistuu
  • kyberturvallisuus integroidaan entistä vahvemmin opetukseen
  • oppijoiden digitaaliset taidot ja riskien tunnistaminen kehittyvät
  • kyberturvallinen toimintakulttuuri vahvistuu koulutuksessa Euroopan tasolla

Kesto
1.1.2026 – 31.12.2028

Budjetti
149 813 €, josta EU-tuki on noin 80 %.


Rahoittaja
Erasmus+ Teacher Academies (EACEA)

Kehittämispäällikkö
Ylä-Savon ammattiopisto
Tiina Tervaniemi
040 4874807
tiina.tervaniemi@ysao.fi

Uusi yhteistyöympäristö nurmituotantoon: Nurmi Living Lab – SUSGRASS

Päätoteuttaja

Luonnonvarakeskus

Osatoteuttajat/mukana hankkeessa

Nurmituotantotilat: 3 Pohjois-Savosta ,3 Etelä-Savosta sekä 3 Pohjois-Karjalasta 

        Savonia ammattikorkeakoulu 

          ProAgria Itä-Suomi 

            Itä-Suomen elinvoimakeskus  

              Tampereen yliopisto 

                Maaseutuammattiin ry  

                  Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys SKVSY 

                    MTK Pohjois-Savo 

                      Luomuinstituutti/Luke 

                        Ylä-Savon ammattiopisto YSAO 

                          Tietoa hankkeesta

                          LivingLabit ovat avoimia innovaatioekosysteemejä tosielämän ympäristöissä, jotka perustuvat systemaattiseen yhteistyöhön ja yhdistävät tutkimus- ja innovaatiotoiminnan yhteisöissä ja useiden sidosryhmien ympäristöissä asettamalla kansalaiset ja/tai loppukäyttäjät innovaatioprosessin keskiöön. 

                          Nurmi LivingLabin ytimessä on kehittää nurmituotantoa yhdessä kaikkien sidosryhmien kanssa, tuottaa ratkaisuja, testata, innovoida ja jakaa menetelmiä nurmeen perustuvaan maidon- ja naudanlihantuotantoon sekä muuhun nurmitalouteen. Nurmi LL on avoin ja aktiivinen viestintäkanava kaikessa nurmiin liittyvässä toiminnassa. 

                          Nurmi LivingLabin nettiportaali avautuu vuonna 2026 AgriHubin alle ja sivut linkittyvät mm. Maaseutuverkostoon ja Laariin sekä muihin tärkeisiin nurmituotannon kehittämistyön kumppaneihin. Toimintaa kehitetään niin, että se palvelee koko nurmituotantoa. 

                          Nurmi LivingLab on kaikkien nurmituotannon kehittämisestä kiinnostuneiden ihmisten, yhteisöjen ja yritysten avoin ja aktiivinen yhteistyöalusta. 

                          Toiminta käynnistyy European Innovation PartnershipEIP –rahoituksella vuonna 2026. 

                          Kesto
                          1.1.2026 – 31.12.2028

                          Budjetti
                          19 992 € ( YSAO)


                          Rahoittaja
                          Euroopan maaseuturahasto 2023–2027( EIP-rahoitus), Itä-Suomen elinvoimakeskus

                          Kehittämispäällikkö
                          Ylä-Savon ammattiopisto
                          Tiina Tervaniemi
                          040 4874807
                          tiina.tervaniemi@ysao.fi

                          AgroYhteys – Agroekologinen yhteistyö

                          Päätoteuttaja

                          ProAgria Itä-Suomi

                          Osatoteuttajat

                          Osatoteuttajana toimii YSAO

                          Tietoa hankkeesta

                          Agroekologia on tieteenala, joka tutkii maatalouden ja ekologian välistä suhdetta. Se pyrkii ymmärtämään, miten maanviljely toimii ekosysteemien kontekstissa ja miten se voi vaikuttaa ympäristöön ja myös ihmisten terveyteen. Agroekologia korostaa kestävän maatalouden käytäntöjä, kuten luomuviljelyä, maaperän hoitoa, monimuotoisuuden edistämistä ja paikallisten resurssien tehokasta käyttöä. Sen tavoitteena on luoda maatalousjärjestelmiä, jotka ovat ympäristöystävällisiä, taloudellisesti kannattavia ja sosiaalisesti oikeudenmukaisia.   

                          Agroekologinen symbioosi on paikalliseen yhteistyöhön perustuva ruokajärjestelmän malli, jossa yhdistetään ruoantuotanto, ravinteiden kierrätys ja uusiutuva energia kestävällä tavalla. AgroYhteys – Agroekologinen yhteystyö hankkeella pyritään käynnistämään agroekologisia symbiooseja tai niiden kaltaista toimintaa hankealueelle.  

                          Hankkeen avulla autetaan aluellisia yhteisöjä (kylätoimijat) löytämään yhteistyöverkostoja, kartoittamaan uusia mahdollisuuksia sekä tuomaan elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä alueelle. Yleisemmin lisätään tietoisuutta agroekologisten symbioosien mahdollisuuksista muillekin kuin pilottikylille alueella järjestettävissä tapahtumissa.     

                          Hanketta toteuttavat ProAgria Itä-Suomi sekä Ylä-Savon ammattiopisto.  

                          Kesto
                          1.1.2026 – 31.12.2027

                          Budjetti
                          33 824,67 € ( YSAO)


                          Rahoittaja
                          Euroopan maaseuturahasto 2023–2027, Itä-Suomen elinvoimakeskus

                          Kehittämispäällikkö
                          Ylä-Savon ammattiopisto
                          Tiina Tervaniemi
                          040 4874807
                          tiina.tervaniemi@ysao.fi

                          Kansainvälinen työyhteisö maatilalla(KV-Farmi)

                          Hankkeen hallinnoija

                          Valtakunnallista hanketta koordinoi:

                          Savonia Ammattikorkeakoulu

                          Osatoteuttajat

                          Osatoteuttajina toimivat Savonia Ammattikorkeakoulu ja Ylä-Savon Ammattiopisto

                          Tavoitteet

                          KV‑Farmi‑hankkeen tavoitteena on vahvistaa pohjoissavolaisten maatalousyrittäjien valmiuksia palkata ulkomaista työvoimaa ja johtaa monikulttuurisia työyhteisöjä. Samalla hanke tukee maahanmuuttajataustaisia esihenkilöitä työpaikan kulttuurierojen tunnistamisessa sekä maahanmuuttajien sopeutumista suomalaiseen maatalous- ja navettatyökulttuuriin.

                          Kohderyhmiä ovat maatalousyrittäjät, karjatilojen esihenkilöt, maahanmuuttajataustaiset työntekijät sekä Suomeen muuttavat tai muuttoa suunnittelevat karjatalousalalle suuntaavat henkilöt.

                          Hankkeen tuloksina syntyy perehdytyskansiomalli, monikielistä koulutusmateriaalia ja kohdennettuja täsmäkoulutuksia. Toiminnan myötä maitotilayrittäjien osaaminen monikulttuurisen työyhteisön johtamisessa paranee ja ensimmäisen ulkomaisen työntekijän palkkaamisen kynnys madaltuu.

                          Hankkeen hyödynsaajia ovat erityisesti pohjoissavolaiset karjatalousyrittäjät, joiden johtamisosaaminen ja valmiudet ulkomaisen työvoiman käyttöön vahvistuvat.

                          Kesto
                          1.2.2026 – 31.3.2028

                          Budjetti
                          259 525,63 € ( Hankeverkosto), 46 313,37 €( YSAO)


                          Rahoittaja
                          Euroopan maaseuturahasto 2023–2027, Itä-Suomen Elinvoimakeskus

                          Kehittämispäällikkö
                          Ylä-Savon ammattiopisto
                          Tiina Tervaniemi
                          040 4874807
                          tiina.tervaniemi@ysao.fi

                          HePo-Hevosheinää pohjoisesta

                          Hankkeen hallinnoija

                          Valtakunnallista hanketta koordinoi:

                          Oulun Ammattikorkeakoulu

                          Osatoteuttajat

                          Osatoteuttajina toimivat Savonia ammattikorkeakoulu, Ylä-Savon ammattiopisto, Koulutuskeskus Brahe, Suomen Hevostietokeskus sekä ProAgria Pohjois-Suomi

                          Tavoitteet

                          Hankkeen tavoitteet:

                          HePo – Hevosheinää pohjoisesta -hankkeessa vahvistetaan hevosheinän tuotannon osaamista ja kannattavuutta, sekä edistetään tuottajien ja ostajien välistä kohtaamista. Hanke tukee alan toimijoiden ruokintaosaamista ja ymmärrystä heinän merkityksestä hevosten ravitsemuksessa. Tavoitteena on myös varautua ja löytää ratkaisuja ilmaston ja tuotanto-olosuhteiden muutoksiin sopeutumiseen.

                          Hankkeen ensisijainen kohderyhmä ovat Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon hevosheinän tuottajat, talliyrittäjät, hevosenomistajat sekä uudet alalle tulevat toimijat. Välillisesti hanke hyödyttää myös alueen tutkimus-, koulutus- ja neuvontaorganisaatioita.

                          Kesto
                          1.2.2026 – 31.1.2028

                          Budjetti
                          37 001 euroa ( YSAO)


                          Rahoittaja
                          Euroopan maaseuturahasto 2023–2027, Pohjois-Pohjanmaan Elinvoimakeskus

                          Kehittämispäällikkö
                          Ylä-Savon ammattiopisto
                          Tiina Tervaniemi
                          040 4874807
                          tiina.tervaniemi@ysao.fi

                          Eläinlääkäripalveluiden turvaaminen Pohjois-Savossa (ELLI)

                          Eläintilat ovat Pohjois-Savossa maaseudun ydintä ja siten toimivat eläinlääkäripalvelut ovat tarpeellinen osa eläintilojen toimivuutta. Elli-Hanke käynnistyy vahvistamaan ja varmistamaan eläinlääkäripalveluiden saatavuutta tulevaisuudessakin. 

                          Hankkeen hallinnoija

                          Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä

                          Hankkeen päätavoitteet

                          1. Opiskelijaharjoittelumallin luominen 
                            Suunnitellaan ja pilotoidaan malli, jossa eläinlääketieteen opiskelijat (1.–3. ja 5. vuosikurssit) tutustuvat Pohjois-Savon eläinlääkärityöhön ja syventävät osaamistaan alueella. 
                          1. Kunnan eläinlääkäreiden työolosuhteiden kartoitus ja kehittäminen 
                            Selvitetään työolosuhteiden haasteet ja laaditaan toimenpidesuunnitelma työhyvinvoinnin ja työn vetovoiman parantamiseksi. 
                          1. Uuden tutkimusyhteistyömallin luominen 
                            Rakennetaan pysyvä asiantuntijayhteistyömalli vahvistamaan tuotantoeläintutkimusta ja tukemaan eläinlääkäreiden sitoutumista alueelle. 
                          1. Harjoittelujaksojen vakiinnuttaminen 
                            Pilotoidut harjoittelut integroidaan pysyvästi eläinlääketieteen opintorakenteisiin. 

                          Toimenpiteet

                          Hanke toteutetaan neljän työpaketin kautta: 

                          • opiskelijajaksot
                          • työolosuhteiden kartoitus
                          • tutkimusyhteistyö
                          • harjoittelujen vakiinnuttaminen

                          Odotetut tulokset

                          • kaksi tutustumis- ja kaksi harjoittelujaksoa yhteensä noin 60 opiskelijalle 
                          • malli opiskelijajaksojen järjestämiselle 
                          • toimenpide-ehdotukset kunnaneläinlääkäreiden työolosuhteiden parantamiseen 
                          • yhteistyömalli tutkimuksen ja alueelle sitoutumisen tueksi 
                          • opiskelijajaksojen pysyvä juurtuminen Pohjois-Savoon 

                          Vaikutukset 

                          Pitkällä aikavälillä hanke vahvistaa tuotantoeläinosaamista, parantaa eläinlääkärityövoiman saatavuutta ja tukee Pohjois-Savon huoltovarmuutta, omavaraisuutta ja riskienhallintakykyä

                          Kesto

                          1.2.2026 – 31.1.2028

                          Budjetti

                          153 201 

                          Rahoittaja

                          Pohjois-Savon kehittämisrahasto / Pohjois-Savon liitto

                          Kehittämispäällikkö

                          Ylä-Savon ammattiopisto
                          Tiina Tervaniemi
                          040 4874807
                          tiina.tervaniemi@ysao.fi

                          YSAO rikkoi hakijaennätyksen yhteishaussa

                          Henkilö pyörän kanssa rakennuksen edessä.

                          Ylä-Savon ammattiopistoon (YSAO) hakeutui kevään yhteishaussa 404 ensisijaista hakijaa. Hakijamäärä on korkein vuoden 2014 jälkeen alkaneella tarkastelujaksolla. Vuotta aiemmin hakijoita oli 382, joten kasvua kertyi 22 hakijaa. Hakemusten kokonaismäärä eri hakusijoilla oli 1351.

                          Kasvu on merkittävää myös alueellisesti. Ylä-Savon perusopetuksen päättävä ikäluokka pieneni arviolta noin 20 nuorella, mutta tästä huolimatta Ylä-Savosta hakevien määrä kasvoi. Ylä-Savosta hakijoita oli yhteensä 284, eli noin 70 prosenttia kaikista hakijoista. Vuosina 2014–2024 ensisijaisia hakijoita on ollut keskimäärin hieman yli 300 vuodessa, joten kahden viime vuoden kehitys osoittaa selkeää kasvua.

                          Hakijoita tuli jälleen runsaasti myös Ylä-Savon ulkopuolelta, mikä vahvistaa oppilaitoksen asemaa laajemman alueen kouluttajana ja osaavan työvoiman tuottajana. Kevään yhteishaussa eniten hakijoita keräsivät rakennusalan perustutkinto (maarakennus) Iisalmessa ja Siilinjärvellä yhteensä 73 hakijalla, maatalousalan perustutkinto 48 hakijalla, sähkö- ja automaatioalan perustutkinto 47 hakijalla sekä logistiikan perustutkinto 46 hakijalla. Hakijamäärät painottuvat aloille, joilla työvoiman tarve alueella on suurta.

                          • Hakijamäärien kehitys osoittaa, että ammatillinen koulutus nähdään houkuttelevana ja käytännönläheisenä väylänä työelämään, kertoo kuntayhtymän johtaja Kari Puumalainen.

                          YSAO kouluttaa merkittävän osan alueen osaavasta työvoimasta, ja hakijamäärän kasvu tukee suoraan Ylä-Savon elinvoimaa ja yritystoiminnan kehittymistä.

                          Ammatilliseen koulutukseen hakeudutaan edelleen pääosin jatkuvan haun kautta, ja noin kolmannes opiskelijoista on aikuisia. Ylä-Savon ammattiopistossa opiskelee tällä hetkellä yhteensä 1 639 opiskelijaa.

                          Lisätietoja

                          Kuntayhtymän johtaja Kari Puumalainen, 040 1778 600, kari.puumalainen@ysao.fi

                          80 tunnin työvuoroista tuotantoeläinlääkäreiden inhimillisempään arkeen

                          Vaaleanruskea vasikka Peltoniemen kampukselta.

                          Julkaistu ePressissä 13.3.2026, 10:23

                          80 tunnin työvuoroista inhimillisempään arkeen: Pohjois-Savo raivaa tietä tulevaisuuden tuotantoeläinlääkäreille

                          POHJOIS-SAVO – Miten turvataan eläinlääkäripalvelut alueella, jossa eläintilat ja nautakarja ovat maaseudun elinvoiman ydin? Pohjois-Savon kehittämisrahastosta rahoituksen saanut Eläinlääkäri palveluiden turvaaminen Pohjois-Savossa (ELLI) -hanke käynnistää työn, jolla tuotantoeläinten eläinlääkintäpalvelut jatkossakin saataisiin turvattua.

                          Ylä-Savon ammattiopiston luotsaama ELLI-hanke paneutuu suoraan alan kipeimpiin kohtiin: kohtuuttomiin päivystysmaratoneihin ja tulevien eläinlääkäreiden maatilatuntemukseen kohentamiseen.


                          Käytännön oppia suoraan navetasta

                          Yksi hankkeen päätavoitteista on tuoda eläinlääketieteen opiskelijat käytännön äärelle. Pohjois-Savoon luodaan intensiivisiä oppimisjaksoja, joissa opiskelijat pääsevät osaksi eläinlääkäreiden moninaiseen työympäristöön.

                          ”Maatilaharjoitteluiden vähäisyys tai puuttuminen on todellinen haaste tuleville maalaiseläinlääkäreille. Tämän päivän tiloilla on valtava osaaminen, ja eläinlääkärin on oltava rautainen ammattilainen tukeakseen tilan menestystä. Esimerkiksi Ylä-Savon ammattiopiston navetta ja tallit antavat erinomaisen mahdollisuuden harjoittelulle”, toteaa hankkeen eläinlääkäri Anna-Mari Olbricht.

                          Tavoitteena on, että opiskelijat ymmärtävät ja tutustuvat koko tuotantoketjun, sen merkityksen huoltovarmuuteen ja verkostoituvat alueella jo opintojensa aikana.

                          Työolot remonttiin: ”80 tuntia on kestämätön tilanne”

                          Eläinlääkäripulan taustalla on usein raskas päivystysrasitus. Hankkeessa kartoitetaan kunnaneläinlääkäreiden nykyiset työolot ja etsitään uusia malleja työn organisoimiseksi.

                          ”Pahimmillaan jopa 80 tunnin yhtäjaksoinen työrupeama on tämän päivän työelämässä aivan kestämätön. Etsimme hankkeessa erilaisia keinoja, joilla työsidonnaisuutta voidaan vähentää ja työn kuormittavuutta keventää”, Olbricht painottaa.

                          Hanke vaikuttaa koko maakunnan alueella vahvistaen osaamista ja työvoiman saatavuutta pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on eläinlääkäriystävällinen Pohjois-Savo, jossa ammatillinen osaaminen ja työn hallittavuus kohtaavat.

                          Pohjois-Savo on erinomainen ympäristö tuotantoeläintutkimukselle, ja hankkeen yhtenä tavoitteena on vahvistaa alueellista tutkimusyhteistyötä. Verkostoitumalla voidaan parantaa ja vahvistaa Pohjois-Savon asemaa eläintutkimuskentässä.
                          Hankkeen tavoitteena on, että Pohjois-Savon tuotantoeläimet ja hevoset saavat jatkossakin laadukasta hoitoa kaikkina vuorokauden aikoina omissa pitopaikoissaan – mutta tavalla, joka ei polta loppuun alan osaajia.

                          Yhteystiedot ja haastattelupyynnöt:
                          Anna-Mari Olbricht
                          eläinlääkäri
                          ELLI-hanke
                          Ylä-Savon ammattiopisto YSAO
                          Puh. 040 7126720
                          anna-mari.olbricht@ysao.fi

                          Pohjois-Savon liiton logo.

                          TUADIG – Transforming Ukrainian Agricultural Education for the Digital Era (2026–2028)

                          Transforming Ukrainian Agricultural Education for the Digital Era (TUADIG) is a new Erasmus+ Capacity Building in VET project that modernises agricultural vocational education in Ukraine through digital, simulation-based and immersive learning solutions. Running for three years, TUADIG brings together European and Ukrainian VET providers, higher education institutions and agricultural stakeholders to strengthen teacher competences and improve students’ employability in a rapidly changing sector.

                          WHY TUADIG MATTERS?

                          Agriculture is a key pillar of Ukraine’s economy, yet VET institutions are challenged by war-damaged infrastructure, outdated curricula and limited access to modern digital learning tools. TUADIG responds by aligning agricultural VET with Europe’s green and digital transition, supporting Ukraine’s integration into European vocational and labour markets. The project directly addresses skills gaps in areas such as precision agriculture, drone technology and data-driven farming, helping VET graduates meet current and future labour market demands.

                          MAIN GOALS AND ACTIVITIES

                          TUADIG focuses on building the digital and pedagogical capacity of VET teachers while giving students access to safe, practice-oriented learning environments. Key objectives are to:

                          • Develop a competence-based digital pedagogy course for VET teachers, with a strong emphasis on simulation-based learning and inclusive, student-centred methods. • Introduce tractor and drone simulators for practical training, enabling safe, cost-effective skill development in operating and maintaining modern agricultural machinery.

                          • Create immersive XR (extended reality) learning environments using tools such as ThingLink, including virtual tours and interactive 3D scenarios tailored to agricultural education.

                          • Strengthen cooperation between VET institutions and employers to ensure training content matches real workplace needs and supports the green and digital transitions. Through a train-the-trainer model and blended learning, the project aims to train at least 170 teachers, reach more than 500 students and support over 20 institutions in integrating digital and immersive learning into their regular practice.

                          WHO IS INVOLVED?

                          The project is coordinated by Ylä-Savo Municipal Federation of Education (YSAO, Finland), with a core consortium of European and Ukrainian partners.

                          European partners: • YSAO – Ylä-Savo Municipal Federation of Education (FI): overall coordination, simulation pedagogy and XR learning environments.

                          • JAMK University of Applied Sciences (FI): lead for digital pedagogy and simulation-based teacher training, and open badges.

                          • Järva County Vocational College (Järvamaa Rakenduslik Kolledž) (EE): lead for tractor and drone simulation training and hands-on practice.

                          • Vidzeme Technology and Design Vocational School, VTDT (LV): lead for communication, dissemination and impact.

                          Ukrainian partners include State Educational Institution “Berdychiv Higher Vocational School”, VPU №24, SEI “Lisovodsky PAL” and MEI “ACTRW” DRC, which adapt and pilot the solutions in real VET settings and lead national dissemination. Associated agricultural companies and regional education authorities support work-based learning, provide feedback and help mainstream successful practices.

                          EXPECTED IMPACT

                          TUADIG will:

                          • Equip Ukrainian VET teachers with practical digital, simulation and XR competences, supported by multilingual online courses and micro-credentials.

                          • Improve the quality and relevance of agricultural VET, giving students access to modern, safe and engaging learning experiences closely linked to real farm work and smart farming technologies.

                          • Contribute to Ukraine’s economic recovery and green transition by fostering a workforce ready for data-driven, sustainable agricultural production

                          • Create open-access resources and a scalable model that can be reused by other institutions in Ukraine and across Europe, supported by strong dissemination through EU and Ukrainian networks.

                          GET INVOLVED

                          TUADIG will share updates, open courses, success stories and policy recommendations through the project website , partner websites, social media, professional networks and events in Ukraine and the EU. Stakeholders such as VET providers, teacher trainers, policymakers and agricultural companies will be invited to follow the project, participate in webinars and workshops, and help spread its results at local, regional and national levels.

                          CONTACT DETAILS

                          Development manager
                          Tiina Tervaniemi
                          0404874807
                          tiina.tervaniemi@ysao.fi

                          TUADIG – Transforming Ukrainian Agricultural Education for the Digital Era (2026–2028)

                          Transforming Ukrainian Agricultural Education for the Digital Era (TUADIG) on Erasmus+ Capacity Building in VET -hanke, jonka tavoitteena on uudistaa Ukrainan maatalousalan ammatillista koulutusta digitaalisten, simulaatiopohjaisten ja immersiivisten oppimisratkaisujen avulla. Kolmevuotinen hanke tukee opettajien osaamisen kehittämistä ja parantaa opiskelijoiden työllistymisvalmiuksia nopeasti muuttuvalla maatalousalalla.

                          Miksi TUADIG?

                          Maatalous on keskeinen osa Ukrainan taloutta, mutta ammatillinen koulutus kohtaa merkittäviä haasteita, kuten sodan vaurioittaman infrastruktuurin, vanhentuneet opetussisällöt ja rajallisen pääsyn nykyaikaisiin digitaalisiin oppimisympäristöihin. TUADIG vastaa näihin haasteisiin tukemalla maatalousalan ammatillisen koulutuksen vihreää ja digitaalista siirtymää sekä Ukrainan integroitumista eurooppalaisille osaamis- ja työmarkkinoille.

                          Hanke keskittyy erityisesti tulevaisuuden osaamistarpeisiin, kuten täsmäviljelyyn, drooniteknologiaan ja dataohjattuun maatalouteen.

                          Mitä hankkeessa tehdään?

                          TUADIG kehittää opettajien digitaalisia ja pedagogisia valmiuksia sekä tarjoaa opiskelijoille turvallisia ja käytännönläheisiä oppimisympäristöjä. Hankkeessa:

                          • kehitetään digitaalisen pedagogiikan koulutus ammatillisen koulutuksen opettajille, painottaen simulaatiopohjaista ja opiskelijalähtöistä oppimista
                          • otetaan käyttöön traktori- ja droonisimulaattoreita maatalousalan käytännön koulutuksessa
                          • luodaan immersiivisiä XR-oppimisympäristöjä (extended reality), kuten virtuaalikierroksia ja interaktiivisia 3D-skenaarioita
                          • vahvistetaan yhteistyötä ammatillisten oppilaitosten ja työelämän välillä, jotta koulutus vastaa todellisia osaamistarpeita

                          Hankkeen tavoitteena on kouluttaa vähintään 170 opettajaa, tavoittaa yli 500 opiskelijaa ja tukea yli 20 oppilaitosta digitaalisten ja immersiivisten oppimisratkaisujen käyttöönotossa.

                          Kumppanit

                          Hanketta koordinoi Ylä-Savo Municipal Federation of Education (YSAO, Finland). Konsortioon kuuluu eurooppalaisia ja ukrainalaisia ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen toimijoita sekä maatalousalan sidosryhmiä.

                          Eurooppalaiset kumppanit

                          • Ylä-Savo Municipal Federation of Education (YSAO, FI)
                          • JAMK University of Applied Sciences (FI)
                          • Järva County Vocational College (Järvamaa Rakenduslik Kolledž, EE)
                          • Vidzeme Technology and Design Vocational School, VTDT (LV)

                          Ukrainalaiset kumppanit

                          • State Educational Institution “Berdychiv Higher Vocational School”
                          • VPU №24
                          • SEI “Lisovodsky PAL”
                          • MEI “ACTRW” DRC

                          Vaikutukset

                          TUADIG parantaa maatalousalan ammatillisen koulutuksen laatua ja ajantasaisuutta Ukrainassa. Hanke vahvistaa opettajien digitaalisia ja simulaatiopohjaisia pedagogisia taitoja, tarjoaa opiskelijoille nykyaikaisia ja turvallisia oppimiskokemuksia sekä tukee kestävää ja dataohjattua maataloustuotantoa. Samalla hanke luo avoimia ja skaalautuvia ratkaisuja, joita voidaan hyödyntää laajemmin Ukrainassa ja Euroopassa.

                          Seuraa hanketta

                          TUADIG jakaa uutisia, avoimia oppimateriaaleja, koulutuksia ja hankkeen tuloksia verkkosivujen, kumppaniorganisaatioiden kanavien, sosiaalisen median ja tapahtumien kautta Ukrainassa ja EU:ssa. Ammatillisen koulutuksen toimijat, opettajat, päättäjät ja maatalousalan yritykset ovat tervetulleita seuraamaan hanketta ja osallistumaan sen toimintaan.

                          Yhteystiedot


                          Kehittämispäällikkö
                          Ylä-Savon ammattiopisto
                          Tiina Tervaniemi
                          0404874807
                          tiina.tervaniemi@ysao.fi

                          Hyvinvointia ja kehittämiskohteita – YSAOn kyselytulokset 2025

                          Henkilö pyörän kanssa rakennuksen edessä.

                          Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttama Kouluterveyskysely tuottaa joka toinen vuosi seurantatietoa ammattiin opiskelevien kokemuksista terveydestä, hyvinvoinnista, koulunkäynnistä ja opiskelusta sekä elintavoista. Ammatillisen koulutuksen tulokset kerättiin vuoden 2025 aikana nyt ensimmäistä kertaa myös yli 21-vuotiailta aikuisilta.

                          Ylä-Savon ammattiopiston opiskelijoiden vastausprosentti oli noin 40%. Tulosten pohjalta haluamme nostaa esille sekä myönteisiä tuloksia että kehittämisen kohteita.

                          Tulosten mukaan vain 2% YSAOn opiskelijoista kokee opinnoissaan häirintää tai kiusaamista. Tämä on puolet vähemmän kuin ammatillisissa oppilaitoksissa keskimäärin.

                          Iloitsemme myös siitä, että 94% opiskelijoista kertoo kokevansa hyvää yhteisöllisyyttä ja riittävää työrauhaa opinnoissaan. Viimeisen vuosikymmenen aikana säännöllisesti liikkuvien opiskelijoiden määrä on tuplaantunut. Haluamme edelleen kehittää ja vahvistaa näitä positiivisia trendejä.  

                          Kannamme huolta siitä, että lähes puolet YSAOn nuorista opiskelijoista ei syö säännöllisesti lounasta opiskelupäivien yhteydessä. Tämä ravitsemuksen trendi on heikentynyt viimeisen vuosikymmenen myötä. Hyvä ja riittävä ravitsemus on osa oppimisen perustukea, joten tätä haastetta kehitämme yhdessä opiskelijoiden kanssa.

                          Ahdistuneisuuden kokemus on jälleen viime vuosina lisääntynyt, mikä on erityisesti nuorempien naisopiskelijoiden haaste, samoin kuin yksinäisyyden lisääntyminen. Neljäsosa nuorista naisopiskelijoista kertoi kokevansa lievää tai keskivaikeaa ahdistuneisuutta. Näihin psyykkisiin kuormitustekijöihin vastaamme yhdessä kumppaneidemme kanssa ja pyrimme varmistamaan riittävän tuen jokaiselle opiskelijalle. Positiivisena koemme sen, että Kouluterveyskyselyn mukaan päivittäinen terveydentilan kokemus ja huoli omasta mielialasta koetaan meillä parempana kuin valtakunnassa keskimäärin.

                          Lisätietoja

                          Kaj Jääskeläinen, koulutuspalvelupäällikkö, opiskeluhyvinvointi ja oppimisen tuki
                          p. 040 177 2831, kaj.jaaskelainen@ysao.fi

                          LÄHDE: THL / Kouluterveyskysely 2025

                          Uteliaisuus vie Väinön Kärsämäeltä Kiinaan

                          Väinö Rautakoski ja Satu Nasrelarab virallisessa WorldSkills Shanghai 2026 kuvassa.

                          Tiedote julkaistu ePressissä 25.02.2026, 12:50

                          Kärsämäeltä kotoisin oleva Väinö Rautakoski, 19, on valittu Suomen ammattitaitomaajoukkueeseen ja edustaa Suomea WorldSkills Shanghai 2026 -kilpailussa 1 Industrial Mechanics eli Tehdaskunnossapidon lajissa. Nuoresta iästään huolimatta Rautakoski on jo Taitaja 2025 -kultamitalisti, ja hänen tarinansa on esimerkki siitä, miten uteliaisuus, arjen tekeminen, perheen ja YSAOn tuki kantaa aina maailman kisalavoille asti.

                          Rautakoski valmistui viime jouluna Ylä-Savon ammattiopisto YSAOlta koneasentajaksi ja jatkoi opiskelemaan suoraan oppisopimuksella koneasennuksen ja kunnossapidon ammattitutkintoon kisavalmennuksen rinnalla. – Olen 19-vuotias ja kotoisin Kärsämäeltä. Ammattitutkintoa tehdään samalla kun tehdään kisaharjoituksia. Siinä oppii koko ajan lisää, Rautakoski kertoo.

                          Perheen yhteinen tekeminen on kantava voima

                          Väinön tarina ei ala kilpailuista, vaan paljon kauempaa – kotipihalta, verstaasta ja perheen yrityksen töistä. Käytännön tekeminen on ollut osa elämää niin pitkään kuin hän muistaa. – Minulla on hyvä perhe – tehdään paljon yhdessä ja autetaan aina toisiamme. Isällä on yritys, ja siellä on aina ollut kaikenlaista hommaa. Veljet ovat samoissa touhuissa mukana. Se on opettanut tekemään, yrittämään ja ratkomaan asioita itse, Rautakoski kuvaa.

                          Arki ja vapaa-aika ovat pitkälti saman henkisiä. – Aina on jotakin romua, mitä pitää korjata. Kotona on yksi auto projektina ja muita pieniä hommia, hän sanoo.

                          Uteliaisuus ja oppimisen ilo vievät eteenpäin

                          Kilpailuihin lähtö ei syntynyt pelkästä tavoitteellisuudesta, vaan halusta nähdä enemmän. – Haluan nähdä erilaisia paikkoja ja oppia mahdollisimman paljon. Siksi lähdin kisapolullekin. Minua kiinnostaa, miten itse pärjään ja mitä uutta voin oppia, Rautakoski sanoo.

                          WorldSkills Shanghai 2026 tarjoaa siihen mittakaavan, jota harva nuori ammattilainen pääsee kokemaan. Suomi osallistuu vuosittain kansainvälisiin ammattitaitokilpailuihin virallisen ammattitaitomaajoukkueen voimin. Tänä vuonna 18 nuorta huippuosaajaa edustaa Suomea ammattitaidon MM-kilpailussa. Suomen maajoukkueen lähettää matkaan Skills Finland. – On hyvät ja vähän jännittävät fiilikset. Shanghai on iso paikka ja siellä on paljon sellaista, mitä en ole ennen nähnyt, Rautakoski pohtii.

                          Valmennus nojaa yhdessä tekemiseen

                          Rautakosken tukena on joukko YSAOn henkilöstöä, mukana on valmentajana opettaja Miika Vaarasuo sekä lajiexpertti Tommi Backman Koulutuskeskus Salpauksesta. Lisäksi Suomen ammattitaitomaajoukkueen joukkueenjohtajaksi valittiin opettaja Satu Nasrelarab YSAOlta.

                          Harjoittelu etenee tutuin askelin, mutta samalla uuden edessä. – Se mille alueelle pyörähdetään, sieltä otetaan opettaja mukaan. On hyvä, että ympärillä on porukka, joka tuntee jokaisen osa-alueen. Paljon tehdään yhdessä, Rautakoski sanoo.

                          Harjoitukset ovat alkaneet perusteista, aiempien vuosien kisatehtävien osista ja tekniikoiden lämmittelystä.

                          Katse maailmalle

                          Rautakosken mielessä tärkeintä ei ole sijoitus, vaan kokemus ja matka. – Odotan eniten, että pääsen Kiinaan. Ensimmäinen maajoukkueleiri on jo takana ja lisää leirejä on tulossa. Harjoittelua on muuallakin kuin koululla, esimerkiksi Ruotsissa käyn koulutuspäivillä ja harjoituskilpailussa, jonka järjestää Acoem Mölndalissa. Haluan nähdä mahdollisimman paljon uutta ja testata omia taitojani. Uskon, että tästä tulee sekä oppia että muistoja, hän sanoo.

                          WorldSkills Shanghai 2026 kokoaa yhteen nuoria osaajia. Rautakosken valinta vahvistaa Ylä-Savon ammattiopisto YSAOn roolia laadukkaan kone- ja tuotantotekniikan koulutuksen vahvana kehittäjänä – mutta ennen kaikkea se kertoo yhden nuoren tekijän rohkeudesta astua maailmalle.

                          Lisätietoja

                          Ylä-Savon ammattiopisto YSAO
                          Nasrelarab Satu
                          opettaja, Suomen ammattitaitomaajoukkueen johtaja
                          puh. 0400 798 524
                          satu.nasrelarab@ysao.fi

                          Vaarasuo Miika
                          opettaja, valmentaja
                          puh. 0400 792 832
                          miika.vaarasuo@ysao.fi

                          Rautakoski Väinö
                          ammattitaitomaajoukkuekilpailija
                          puh. 040 140 4474
                          vaino.rautakoski@edu.ysao.fi

                          Lisätietoa SkillsFinland https://www.skillsfinland.fi/maajoukkue

                          Väinö Rautakoski valmentautuu YSAOn kampuksella tehdaskunnossapitoa.

                          Kuva: Sari Toffer. Väinö Rautakoski treenaa YSAOn kampuksella Tehdaskunnossapito-lajia.

                          Viralliset kuvat: SkillsFinland.

                          Väinö Rautakosken virallinen maajoukkuekuva.
                          Olemme Skills huippuvalmennusyksikkö -logo.

                          Väinön kilpailumatkaa tukemassa:

                          Ponsse-logo.
                          Säästöpankki Optia logo.

                          Taitaja9 Savon aluekilpailut YSAOlla 12.2.

                          Kolme nuorta kilpailijaa.

                          Savon alueen Taitaja9-aluekilpailu järjestetään tänä vuonna Ylä-Savon ammattiopistolla Iisalmessa. Ylä-Savon alueelta kilpailuun osallistuu Juhani Ahon koulun joukkue nimeltään Aliens. Joukkueeseen kuuluvat Piitu Kinnunen, Meea Laitinen ja Minja Mehtonen.

                          Median edustajat ovat tervetulleita seuraamaan Savon aluekilpailuja
                          Aika: torstai 12.2.2026 klo 13-15
                          Paikka: YSAO, Sankariniemen kampus, Liikuntahalli, Asevelikatu 4, 74100 Iisalmi

                          Ammatilliset oppilaitokset järjestävät vuosittain noin 80 Taitaja9-paikalliskilpailua ja 12 aluekilpailua, joihin osallistuu noin 10 000 yläkoululaista. Taitaja9 on hyväntuulinen ja toiminnallinen kilpailu, jonka kilpailutehtävät perustuvat ammattiaineisiin ja joukkueet koostuvat kolmesta saman koulun oppilaasta.

                          Aluekilpailujen parhaat joukkueet jatkavat valtakunnalliseen finaaliin, joka järjestetään ammattitaidon SM-kilpailu Taitajan yhteydessä 19.–20.5.2026 Keski-Uudellamaalla Tuusulassa.

                          Uusi sovellus tuo tulokset reaaliaikaisesti kilpailijoille ja yleisölle

                          Tänä vuonna Savon aluekilpailussa on käytössä myös uusi, tapahtumaa varten kehitetty sovellus, joka tuo kilpailun tulokset reaaliaikaisesti kaikkien nähtäville. Sovelluksen on kehittänyt IT-suunnittelija Joonas Närhi.

                          Sovelluksen kehitystyö sai alkunsa käytännön tarpeesta. Taitaja9-kilpailujen ajanlaskentaan tarvittiin ratkaisu, jonka avulla tulokset olisivat helposti ja selkeästi kaikkien seurattavissa niin kilpailualueella kuin katsomossakin.

                          Joonas Närhi

                          Ratkaisuksi syntyi selainpohjainen sovellus, jossa kilpailun tuloksia voi seurata reaaliaikaisesti omasta puhelimesta QR-koodin avulla. Tulokset ja sijoitukset voidaan näyttää livenä esimerkiksi auditoriossa. Joukkueet jaetaan automaattisesti seuraaviin eriin ja niiden tulokset vertaillaan automaattisesti sijoitusten ratkaisemiseksi.

                          Sovelluksen kehityksessä hyödynnettiin Lovable-tekoälypalvelua, jonka avulla ensimmäinen toimiva versio syntyi nopeasti. Kehitystyötä jatkettiin testaamalla sovellusta todellisia kilpailutilanteita vastaavilla tiedoilla ja vertaamalla tuloksia aiempaan Excel-malliin.

                          Sovellus on suunniteltu siten, että sitä voivat hyödyntää jatkossa myös muut Taitaja9-kilpailujen ja vastaavien tapahtumien järjestäjät eri puolilla Suomea.

                          Lisätietoja tapahtumasta
                          Anna Pöllönen, opinto-ohjaaja, anna.pollonen@ysao.fi, p. 0400 793027

                          Lisätietoja sovelluksesta
                          Joonas Närhi, IT-suunnittelija, joonas.narhi@ysao.fi, p. 040 4844767

                          Katse tulevaan – yhdessä kohti laadukkaampaa ammatillista koulutusta

                          Kuvituskuva.

                          Asiakaskokemuksien merkitys YSAOn kehittämistyössä

                          Mitä ovat ARVO-palautteet?

                          Palautteet ovat tärkeä osa laadun varmistamista ja kehittämistä. Valtakunnalliset ARVO-palautteet (Ammatillisen koulutuksen opiskelija- ja työelämäpalautteet) kerätään säännöllisesti, ja niiden avulla kartoitetaan opiskelijoiden ja työelämäkumppaneiden näkemyksiä koulutuksen toimivuudesta ja vaikuttavuudesta sekä miten koulutus vastaa asiakkaiden tarpeisiin ja odotuksiin. Asiakaspalautteen kuuleminen sekä oman toiminnan jatkuva arviointi ja kehittäminen ovat menestymisen avaintekijöitä. Palaute mahdollistaa kasvun – yhdessä, opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

                          ARVO-palautteet ovat lakisääteisiä ja niiden tuloksilla on vaikutus ammatillisen koulutuksen rahoitukseen.

                          Tammi-helmikuussa on käynnissä Työpaikkapalautteiden tiedonkeruu. Vastauslinkki on lähetetty työpaikoille, joissa on päättynyt koulutus- tai oppisopimus aikavälillä 1.7.-31.12.2025. Jos olet saanut palautelinkin – käytäthän hetken vastaamiseen.

                          YSAOn ARVO-palautteiden tulokset tiivistetysti

                          Ylä-Savon ammattiopisto on osallistunut valtakunnallisiin ARVO-palautteiden keruuseen aktiivisesti. Viimeisimmän palautekierroksen perusteella YSAOn opiskelijat arvostavat erityisesti opetuksen käytännönläheisyyttä, mahdollisuuksia opiskella työpaikoilla sekä työpaikkaohjaajien ammattitaitoa. Työpaikkaohjaajat kokevat, että yhteistyö YSAOn kanssa on sujuvaa.

                          Kehittämiskohteina nousivat erityisesti työelämäyhteistyön syventäminen sekä jatkuva vuoropuhelulle työelämän ja koulutuksen järjestäjien välillä, jotta koulutuksen sisältö vastaisi mahdollisimman hyvin työelämän muuttuviin vaatimuksiin. Työpaikkaohjaajat kaipaavat lisätukea opiskelijoiden ohjaukseen ja arviointiin.

                          Palautteiden merkitys koulutuksen ja yhteistyön kehittämisessä

                          ARVO-palautteiden merkitys ei rajoitu tulosten raportointiin. Palautteiden perusteella YSAO kehittää aktiivisesti opetuksen sisältöjä, oppimisympäristöjä ja yhteistyömalleja. Esimerkiksi opiskelijoiden toiveet joustavammista opinnoista sekä henkilökohtaisemmasta ohjauksesta ovat johtaneet konkreettisiin muutoksiin opintopolkujen suunnittelussa.

                          Työelämäpalautteet puolestaan ovat avainasemassa, kun suunnitellaan koulutusohjelmien uudistuksia yhdessä alueen yritysten kanssa. Yhteistyötä tiivistämällä varmistetaan, että opiskelijat saavat ajantasaista osaamista ja työelämä saa motivoituneita, osaavia työntekijöitä. YHESSÄ tehden syntyy paras lopputulos – tämä pätee myös koulutuksen kehittämiseen.

                          Luonnonvaraosaamisen OKKA-sertifikaatti sai jatkoa!

                          YSAOn luonnonvaraosaaminen on edelläkävijä kestävän kehityksen sertifioinnissa. Luonnonvaraosaaminen sai sertifikaatin 2022 ja vuonna 2025 vuorossa oli sertifikaatin päivitys, mikä onnistui mainiosti. OKKA-sertifikaatti on kestävän kehityksen sertifikaatti oppilaitoksille.

                          Sertifikaatin päivityksessä henkilökunnalle järjestettiin 3 keskustelutilaisuutta: livekeskustelut Peltoniemessä ja Hingunniemessä sekä Teams-keskustelu. Keskusteluissa peilattiin opetusta, toimintakulttuuria ja johtamista kolmen vuoden takaiseen tilanteeseen. Keskustelu oli todella vilkasta ja antoisaa. Lisäksi valitut henkilöstön edustajat arvioivat oppilaitoksen tulevaisuuskuvia ja johto arvioi yhteiskunnan tulevaisuuskuvia. Henkilöstön ja johdon näkemykset tulevaisuudesta osoittautuvat hyvin yhdenmukaisiksi. Tulokset esiteltiin Teams-keskustelussa henkilöstölle ja johdolle ja samalla mietittiin kehitysehdotuksia. Johto hyväksyi lähes kaikki esiin nousseet kehitysehdotukset kehityssuunnitelmaan.

                          Auditointipäivä pidettiin Peltoniemessä 17.11.2025. Päivän aikana auditoijalle esiteltiin luonnonvaraosaamisen toimintaa monipuolisesti. Päivän aiheita olivat: koulutusjohtajan tervehdys, hanketoiminta, hevostalous, taitajat, strategia, oppimisympäristöjen kestävän kehityksen ratkaisut, oppimisen tuki, kansainvälisyys, seura- ja harraste-eläimet, maatilaan ja navettaan tutustuminen sekä pieneläintiloihin tutustuminen. Valtava kiitos vielä kaikille auditointipäivään osallistuneille! Esitykset ja keskustelut toivat hienosti esille sen, miten kestävä kehitys on arkeemme soluttautunut.

                          Kehityssuunnitelma viimeisteltiin auditoijan vinkkien avulla ja toimitettiin auditoijalle. Auditoija oli tyytyväinen auditointipäivään ja kehui kehityssuunnitelmaa erinomaiseksi. Tässä ote auditointiraportista:

                          Oppilaitos on selkeästi toiminut niin, ettei sertifikaatin jatkamiselle ole mitään estettä. Oppilaitoksessa tehdään oikeita asioita ja ollaan kaikissa asioissa erittäin hyvällä tasolla. Erityistä kiitosta ansaitsee mielestäni hienosti järjestetty tuki erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille. Toiminnan tulevaisuus on tällä hetkellä hieman epävarmaa, mutta muutokseen on alettu valmistautumaan ja valmentautumaan hyvissä ajoin. Auditoijana alkaa olla aika vaikeaa enää löytää yhtään näkökohtaa, jota ei jo oppilaitoksessa tehtäisi jollain tasolla, tai toimintaa on ainakin suunniteltu. Tulevaisuudessa ehkä navetan uusi jaloittelupiha voisi olla yksi kehittämiskohde, jonka voisi ehkä toteuttaa. Toivon teille antoisaa ja innostavaa jatkoa KEKE:n parissa ja odotan mielenkiinnolla koko YSAO:a käsittävän KEKE-ohjelman kehittymistä.

                          Kiteellä 2.12.2025 Kaisa Karjalainen

                          Todellakin, kehityssuunnitelmassa mainitaan koko organisaation OKKA-sertifiointi ja tätä tavoitetta kohti työskentelemme vuosina 2026 – 2028. Vuonna 2025 sertifiointia pilotoitiin tuotantoteknologia alalla ja pilotoinnin opeilla sertifiointia jatketaan. Tänä vuonna sertifiointityöhön osallistuvat osaamispalvelut, ensi vuonna yhtymäpalvelut, oppimisympäristöt ja kehittämis- ja työelämäpalvelut ja 2028 johto vetää työn nippuun. Näin koko organisaatio tallustaa luonnonvarosaamisen jalan jäljissä kohti kestävämpää tulevaisuutta.

                          Pääset käsiksi Luonnonvara-alan OKKA-auditoinnin päivittämiseen liittyviin materiaaleihin tästä linkistä:

                          Kestävän kehityksen sertifikaatin uudelleen auditointi luonnonvara-alalle v. 2025 YSAO/1722/00.01.03 

                          Jos kiinnostuit pilotista, katso raportti tästä:

                          Raportti OKKA-sertifikaatin pilotoinnin tulokset tuotantoteknologia 6.11.2025

                          Kansainvälinen osaaja työpaikalla – kuinka ohjata ja perehdyttää?

                          Tiesitkö, että kansainvälisiä opiskelijoita on Itä-Suomen oppilaitoksissa yli 7000 ja heistä 83 % haluaa jäädä Suomeen valmistumisensa jälkeen? Tässä työyhteisöjen vastaanottavuus on merkittävässä roolissa. Kansainvälisellä osaajalla tarkoitetaan opiskelijaa tai työntekijää, joka puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Osa heistä opiskelee tutkintoaan suomeksi.

                          Mitä ohjaajan olisi hyvä huomioida, kun työpaikalle tulee kansainvälinen osaaja?
                          Miten tukea kielen oppimista, perehdyttämistä ja kulttuurien välistä ymmärrystä?

                          Tule mukaan kehittämään työpaikkasi valmiuksia kansainvälisten osaajien ohjaukseen – käytännönläheisesti
                          ja helposti verkossa! Saat vinkkejä ohjausarkeen maksuttomissa Kieli- ja kulttuuritietoinen työpaikkaohjaaja –
                          koulutuksissa, jotka on suunnattu koko Itä-Suomen alueen työpaikoille; niin ohjaajille, perehdyttäjille kuin
                          esihenkilöillekin.

                          Tilaisuudet on suunnattu erityisesti työpaikoille, jotka harkitsevat kansainvälisen osaajan palkkaamista tai ohjaamista, mutta myös oppilaitosten henkilöstö ja muut aiheesta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita.

                          Kieli- ja kulttuuritietoinen työpaikkaohjaaja -koulutus

                          Koulutukset ovat samansisältöisiä ja maksuttomia. Ilmoittaudu viimeistään koulutusajankohtaa edeltävänä maanantaina. Teams-koulutuksen linkki toimitetaan edeltävänä päivänä ilmoittautuneille.

                          Huomioithan, että koulutukset järjestetään suomeksi eikä niitä tallenneta.

                          to 24.9. klo 9-11 teams
                          to 19.11 klo 13-15 teams

                          Kutsu meidät omalle työpaikallesi!

                          Yrityksillä on mahdollisuus kutsua pitämään maksuton työpaikkaohjaajakoulutus omalle työpaikalle. Ota yhteyttä!

                          Ohjaajien puhelinpalvelu

                          Mitä tehdä, kun on liikaa ratkottavia kysymyksiä, joihin ei osaa vastata tai tilanteita, joissa ei tiedä, kuinka reagoida? Mistä voisi taikoa nopeasti tietoa, vinkkejä ja apua?

                          Talent Hub Eastern Finland -hankkeen asiantuntijalta voit kysyä vinkkejä kansainvälisen opiskelijan/ työntekijän ohjaukseen. Voit olla yhteydessä, kun sinulla on kieleen, kulttuurisiin asioihin tai työelämän pelisääntöihin liittyviä pulmia. Pohditaan ratkaisuja yhdessä.

                          Haasteita voivat esimerkiksi olla:

                          • aikatauluihin, taukoihin, poissaoloihin tai työvuoroihin liittyvät näkemyserot
                          • kulttuurien väliset erilaiset toimintatavat
                          • kieli: Savon murre ja muut puhekielen haasteet
                          • itseohjautumisen säätelyyn liittyvät pulmat.

                          Jos kysymyksesi liittyy tutkinnon osan perusteisiin ja vaatimuksiin, saat tietoa ohjaavalta opettajalta.

                          Minna Jääskeläinen, asiantuntija
                          050 300 7102, minna.jaaskelainen@ysao.fi

                          Mirja Iskanius, projektipäällikkö
                          040 558 5454, mirja.iskanius@ysao.fi

                          *Talent Hub Eastern Finland on Itä-Suomen yliopiston, Karelian, Savonian, Riverian, Sakkyn ja YSAOn yhteistyöverkosto. Autamme kansainvälisiä opiskelijoita konkreettisesti tutustumaan suomalaiseen työelämään, rakentamaan verkostoja, oppimaan kieltä ja löytämään harjoittelu- ja työpaikkoja sekä mahdollisuuksia yritystoimintaan. Työnantajille tarjoamme tukea ja työkaluja kansainvälisten työntekijöiden rekrytointiin, perehdyttämiseen ja kielen oppimiseen työpaikalla sekä suomalaiseen työkulttuuriin sopeutumiseen. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

                          Kevään 2026 Yhessä-lounastapaamiset

                          Piirroskuvitus.

                          Yhessä-osaamisverkosto haluaa kuulla yläsavolaisia yrittäjiä ja heidän tarpeitaan talven / kevään 2026 aikana. Järjestämme Yhessä-lounastapaamiset Ylä-Savon kunnissa ja aloitamme Vieremältä.

                          Yhessä-lounaat, kevät 2026

                          📍Vieremä, ravintola Liiteri, ti 24.2. klo 11.30-13
                          📍Lapinlahti, Portaanpään opisto, ti 7.4. klo 11-13
                          📍Kiuruvesi, ravintola Peltohovi, ke 8.4. klo 11-12.30
                          📍Sonkajärvi, lounasravintola Kurmee, ti 21.4. klo 8-10, Huom! Sonkajärvellä aamukahvitilaisuus
                          📍Iisalmi, ravintola Golden Dome, ke 29.4. klo 11-12.30


                          Tilaisuuden tavoitteena on kuulla millaisia kehittämis-, osaamis-, rahoitus- ja työvoimatarpeita yrityksillä on juuri nyt. Missä asioissa kaivataan tukea ja miten olemassa olevat palvelut voisivat vastata tarpeisiin paremmin.

                          Tilaisuudessa tarjoamme lyhyen ja napakan tietoiskun Yhessä-osaamisverkostosta, alueen yrityspalveluista ja rahoitusmahdollisuuksista sekä Kyvykäs-hankkeen tarjoamista palveluista. Keskustellaan mukavassa porukassa, matalalla kynnyksellä ja syödään yhdessä maukas lounas.

                          Lämpimästi tervetuloa mukaan keskustelemaan ja vaikuttamaan!

                          Maatalousyrittäjän parempi päivä -rastikoulutus

                          Henkilö seisoo heinäpellon laidalla.

                          Maatalousyrittäjän parempi päivä – rastikoulutus 24.2.2026 klo 9 – 15, Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Vuorela.

                          Päivän ohjelma:
                          9:00-9:30 Aamukahvit ja tervetuloa
                          9:30-10:00Maatalous on kuin urheilua! Miten menestyvä urheilija
                          käsittelee stressin, paineen ja palautuu. Puhujana maatalousyrittäjä ja urheilija Kaisa Honkaharju!
                          10:00-15:00 Teemarastit ja niiden purku.

                          Teemarastien aiheet:


                          tai mika.repo@savonia.fi. Mukaan mahtuu 50 henkilöä.

                          Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Savonia ammattikorkeakoulun Safehabitus -hanke, MTK Pohjois-Savon Kannattavuudella jatkuvuutta -hanke a Ylä-Savon ammattiopiston Tulevaisuuden maatila hanke.

                          Strapetsi II-Strategisen ja pedagogisen toiminnan johtaminen

                          Kuvio, jonka päällä teksti YSAO kehittää sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö.

                          Hankkeen hallinnoija

                          Strapetsi-hanketta hallinnoi Turun kaupungin sivistystoimiala. Hanketta toteuttamassa on valtakunnallinen, 90 ammatillisen koulutuksen järjestäjän verkosto.

                          Kuvaus

                          Strapetsi II – Strategisen ja pedagogisen toiminnan johtaminen – hankkeessa hyödynnetään ja jalkautetaan Strapetsi I-hankkeessa luotua Strategisen ja pedagogisen johtamisen toimintamallia, jonka pohjalta luodaan pidemmälle kehitetty johtamisen ja vaikuttavuuden seurantamalli kansallisen verkoston yhteistyönä.

                          Hankkeen tavoitteena on ammatillisen koulutuksen johtamisen kehittäminen.  

                          Kesto

                          01.12.2024 – 31.05.2027

                          Budjetti

                          YSAOn budjetti 33 700 €.


                          Rahoittaja

                          Opetus- ja kulttuuriministeriö

                          Kehittämispäällikkö


                          Ylä-Savon ammattiopisto
                          Tiina Tervaniemi
                          +358404874807
                          tiina.tervaniemi@ysao.fi

                          VIERKO 2 -Vieraskielisen opetuksen kehittäminen sekä kotimaisten kielten opetuksen tarjonnan ja laadun parantaminen ammatillisessa koulutuksessa

                          Kuvio, jonka päällä teksti YSAO kehittää sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö.

                          Hankkeen hallinnoija

                          Hanketta koordinoi Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda.

                          Osatoteuttajat

                          Osatoteuttajina toimii 71 koulutuksen järjestäjää.

                          Hankkeen kuvaus

                          Hankkeessa kehitetään pedagogisia malleja ja oppimateriaaleja vieraskielisen ammatillisen opetuksen, monipuolisten oppimisympäristöjen ja toimintamallien kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi. Vieraskielistä opintotarjontaa ja englanninkielisiä sisältöjä yhteisissä tutkinnon osissa laajennetaan. Lisäksi tuotetaan ja kootaan selkokielistä materiaalia, ja parannetaan sidosryhmien kieli- ja monikulttuurisuusosaamista. Tavoitteena on kielitietoisen ja monikulttuurisen toiminnan strateginen kehittäminen. Opiskelijoiden palveluita kehitetään kokonaisvaltaisesti verkostojen, työelämäyhteistyön ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmista. Hankkeessa jatketaan myös Vierko 1 -hankkeen tulosten jalkauttamista.

                          Kesto
                          1.1.2025–31.5.2027

                          Budjetti
                          YSAOn budjetti 35 457 €.


                          Rahoittaja
                          Opetus- ja kulttuuriministeriö

                          Kehittämispäällikkö
                          Ylä-Savon ammattiopisto
                          Tiina Tervaniemi
                          040 4874807
                          tiina.tervaniemi@ysao.fi

                          VIERKO-hankkeen tuloksia löytyy osoitteesta aoe.fi (hakusana vierko2 tai vierko) ja niitä on linkitetty kokoelmaan: VIERKO: Vieraskielisen opetuksen kehittäminen. Kotimaisten kielten opetuksen tarjonnan ja laadun kehittäminen ammatillisessa koulutuksessa.

                          Valtakunnallinen Ammattiosaamisen päivä 30.1.

                          Ammattiosaamisen päivän logo.

                          Toista kertaa järjestettävää Ammattiosaamisen päivää vietetään perjantaina 30.1.2026. Opetusministeri Anders Adlercreutz toimii Ammattiosaamisen päivän suojelijana. 

                          Jos minulta kysytään, vuodessa pitäisi olla monia Ammattiosaamisen päiviä muistuttamassa käytännön osaajien ja ammattilaisten työstä. Tämä päivä koskettaa meitä kaikkia, toteaa Adlercreutz.

                          Yhteinen viestimme kuuluu näin: Ammattiosaajat tekevät tulevaisuuden – juhlistetaan osaamista yhdessä!

                          Vuonna 2026 Ammattiosaamisen päivän teemana korostamme työelämäyhteistyötä ja kutsumme oppilaitosten lisäksi yritykset ympäri Suomen osallistumaan kampanjaan. 

                          Ammattiosaamisen päivä tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden nostaa esiin ammattiosaamisen ja ammatillisen koulutuksen tärkeyttä ja juhlistaa niitä osaajia, jotka rakentavat tulevaisuuden Suomea.


                          Sidosryhmät ja työelämäkumppanit myös mukaan!
                          Yrityksille osallistuminen on helppoa. Yritykset voivat jakaa somessa tarinan omasta osaajastaan, kutsua opiskelijoita tutustumaan työpaikkaan, osallistua oppilaitoksen järjestämään tilaisuuteen tai vaikka kiittää työpaikkaohjaajaa julkisesti. Jokainen teko tekee näkyväksi ammatillisen koulutuksen arvon – ja sen takana olevat ihmiset.

                          YSAOn opiskelijoita Taitaja semifinaaleihin

                          Kuvituskuva

                          Ammattiosaamisen Suomen mestaruuskilpailujen eli Taitaja2026-kilpailun semifinaalit kisataan valtakunnallisesti tammikuun viimeisellä viikolla 26.-30.1.2026.

                          Ylä-Savon ammattiopisto YSAOlta Taitaja2026-finaalipaikkaa tavoittelee 22 opiskelijaa kahdeksassa lajissa: Kuljetuslogistiikka (3), Järjestelmäasiantuntija (1), Puhtauspalvelu (1), Hevostenhoito (4) Sähköasennus (3), Infrarakentaminen (7), Kokki (2), CNC-koneistus (1).

                          Median edustajat ovat tervetulleita seuraamaan kuljetuslogistiikan semifinaalia 27. 1.2026 klo 9.00–11.00.
                          Ylä-Savon ammattiopisto YSAO, ajoharjoittelurata, Sonkajärventie 114 a, Iisalmi

                          Kuljetuslogistiikan toisen vuoden opiskelijat Nella, Helmi ja Elias kokevat alan monipuolisena ja mielenkiintoisena. He lähtivät semifinaaliin opettajansa kannustamana ja suhtautuvat edessä olevaan kisaan rennosti ja avoimin mielin.

                          Me Helmin kanssa tuumittiin, että miksipä ei lähdettäisi se on varmasti hieno kokemus osallistua, kertoo Sonkajärveltä kotoisin oleva Nella.

                          He ovat valmistautuneet tulevaan kilpailuun harjoittelemalla eri tavoin mm. ajotehtäviä kuorma-autolla tai trukilla, lavan vaihtoa ja kuorman sitomista.

                          Nuoret näkevät tulevaisuutensa kuljetusalalla, vaikkapa rekan ratissa. Iisalmelainen Elias tuumaakin olevansa jo hyvä kuljettaja.

                          Se kyllä riippuu siitä, keneltä kysyy, mutta omasta mielestäni olen hyvä kuski.

                          Heidän mielestään kannattaa tarttua mahdollisuuteen osallistua Taitaja-kisaan, jos vain innostusta ja mielenkiintoa riittää.

                          Taitaja on vuosittain järjestettävä valtakunnallinen ammattitaidon SM-kilpailu, jossa ammattiin opiskelevat nuoret kilpailevat SM-mitaleista ammatillisiin perustutkintoihin perustuvissa kilpailulajeissa. Eri koulutusaloja ja ammatteja edustavia kilpailulajeja on 48.


                          Semifinaaleihin osallistuu 1800 ammatillisen perustutkinnon suorittavaa, alle 22-vuotiasta opiskelijaa. Semifinaalikilpailuja järjestetään viikon aikana kaikkiaan noin sata. Semifinaalien toteuttamiseen osallistuu noin 60 ammatillista oppilaitosta ympäri Suomen.

                          Taitaja2026-finalistit julkistetaan torstaina 12.2.2026.  Ammattiosaamisen SM-kilpailutapahtuma Taitaja2026 huipentuu finaaliviikkoon 18.-21.5.2026 Keski-Uudellamaalla Tuusulan Urheilukeskuksessa.

                          Lisätietoja
                          Marko Eskelinen, logistiikka-alan opettaja
                          marko.eskelinen@ysao.fi, p. 0400 793375

                          Kuva: Skills Finland

                          Traditional Flavours with a Modern Twist – Preserving and Reinventing Classic Recipes

                          Kuvio, jonka päällä teksti YSAO kehittää sekä Opetushallitus rahoittaa hanketta.

                          Tietoa hankkeesta

                          Valga County Vocational Training Centre osallistuu Nordplus Junior -hankkeeseen NPJR-2025/10025 ” Traditional Flavours with a Modern Twist – Preserving and Reinventing Classic Recipes” yhdessä Rezekne Technical School (Latvia) ja Ylä-Savon ammattiopiston (Suomi) kanssa. Hanke toteutetaan syyskuusta 2025 joulukuuhun 2026.

                          Hankkeen tavoitteena on tuoda ammatilliset opettajat yhteen tutkimaan ja jakamaan Baltian ja Pohjoismaiden ruokaperinteitä sekä tulkitsemaan niitä nykyaikaisella tavalla. Opettajaliikkuvuuksien aikana esitellään ja valmistetaan perinteisiä kansallisia ruokia, perehdytään paikallisiin raaka-aineisiin ja valmistusmenetelmiin sekä luodaan innovatiivisia, moderneja versioita klassisista resepteistä.

                          Teknisten taitojen lisäksi hanke vahvistaa kulttuurienvälistä osaamista, laajentaa opettajien ammatillisia verkostoja ja rikastuttaa opetussuunnitelmia innovatiivisilla menetelmillä ja kansainvälisillä kokemuksilla. Myös opiskelijat hyötyvät hankkeesta osallistuessaan käytännön työpajoihin ja oppitunneille, joita vierailevat opettajat vetävät, tuoden opintoihin monipuolisuutta ja inspiraatiota.

                          Kaikki hankkeen tulokset – mukaan lukien päivitetyt reseptit ja opetusmenetelmät – tukevat ammatillisen koulutuksen laadun kehittämistä ja auttavat luomaan entistä kansainvälisemmän ja houkuttelevamman oppimisympäristön.

                          Nordplus Junior Project “Traditional Flavours with a Modern Twist”

                          Valga County Vocational Training Centre participates in the Nordplus Junior project NPJR-2025/10025 “Traditional Flavours with a Modern Twist – Preserving and Reinventing Classic Recipes” together with Rezekne Technical School (Latvia) and Ylä-Savo Vocational College (Finland). The project will run from September 2025 to December 2026.

                          The aim of the project is to bring vocational teachers together to explore and share Baltic and Nordic culinary traditions while giving them a contemporary interpretation. During teacher mobilities, traditional national dishes are introduced and cooked, local ingredients and preparation techniques are studied, and innovative modern versions of classic recipes are created.

                          Beyond technical skills, the project strengthens intercultural competence, expands teachers’ professional networks, and enriches curricula with innovative methods and international experiences. Students will also benefit by taking part in practical workshops and classes led by visiting teachers, adding diversity and inspiration to their studies.

                          All project results – including updated recipes and teaching methodologies – will support the improvement of vocational education quality and help shape a more international and attractive learning environment.

                          #wearenordplus




                          Arvonnan säännöt

                          Voita sälehaitarilyhty!

                          1. Arvonnan järjestäjä

                          Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä
                          Asevelikatu 4, 74100 Iisalmi

                           2. Kuinka arvontaan voi osallistua ja osallistumiskelpoisuus

                          Arvontaan voi osallistua 12.1.– 1.2.2026 välisenä aikana.

                          Jokainen itselle tai yritykselle haastattelun tilannut, tai pelkästään arvontaan osallistuva voi osallistua arvontaan, jossa arvomme 10 kpl n. 50 € arvoisia sälehaitarilyhtyjä!

                          Palkinnon arvontaan voivat osallistua kaikki Suomessa asuvat luonnolliset henkilöt, jotka ovat täyttäneet 18 vuotta tai mikäli osallistujalla on huoltajan lupa. Osallistumisoikeutta ei kuitenkaan ole Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän henkilökunnalla sekä niiden yritysten työntekijöillä ja heidän perheenjäsenillään, jotka ovat olleet tekemisissä tämän arvonnan järjestelyjen kanssa.

                          Arvonnan järjestäjällä on oikeus jättää huomioimatta sellaiset osallistumiset, joita ei ole tehty näiden ehtojen mukaisesti.

                          3. Arvonnan suorittaminen ja palkinnon luovutus

                          Palkinto arvotaan osallistuneiden kesken 6.2.2026. Arvonnan järjestäjä ottaa yhteyttä palkinnon voittajaan. Palkinto toimitetaan voittajan ilmoittamaan osoitteeseen. 

                           4. Palkinto

                          Arvomme 10 kpl n. 50 € arvoisia sälehaitarilyhtyjä.

                          5. Palkintoon liittyvät ehdot

                          Yksi henkilö voi osallistua arvontaan vain kerran. Kilpailun järjestäjällä on oikeus jättää huomioimatta sellaiset osallistumiset, joita ei ole tehty sääntöjen mukaisesti. Voittajaan tullaan olemaan yhteydessä puhelimitse, ja voittajan tulee tällöin ilmoittaa yhteystietonsa arvonnan järjestäjälle. Voittaja vastaa kaikista voiton lunastamiseen liittyvistä mahdollisista kustannuksista.

                          Mikäli osallistuja on antanut virheelliset tai puutteelliset yhteystiedot tai palkintoilmoitusta tai palkintoa ei muusta kuin järjestäjistä johtuvasta syystä voida toimittaa voittajalle 31.3.2026 mennessä, järjestäjillä ei ole velvollisuutta toimittaa palkintoa tai sitä vastaavaa korvausta voittajalle. Palkinnot ovat henkilökohtaisia eikä niitä voi siirtää kolmannelle taholle. 

                          Palkintoja ei voi vaihtaa rahaksi tai muuksi hyödykkeeksi.

                           6. Järjestäjän vastuu

                          Arvonnan järjestäjän ja yhteistyökumppanin vastuu rajoittuu näissä säännöissä mainitun palkinnon euromääräiseen arvoon. Arvonnan järjestäjä ja yhteistyökumppani eivät vastaa mahdollisista teknisistä syistä tapahtuneista virhearvonnoista tai todetuista väärinkäytöksistä.

                           7. Arpajaisvero

                          Palkinnot tarjoaa Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä, joka vastaa palkinnosta maksettavan lakisääteisen veron suorittamisesta.

                           8. Muut ehdot

                          Osallistumalla tähän arvontaan osallistujat sitoutuvat noudattamaan näitä sääntöjä. Arvonnan järjestäjä pidättää oikeuden muutoksiin.

                          Muistomerkin julkistustilaisuus Peltoniemellä 7.1.

                          Peltoniemen kampuksen ilmakuva.

                          Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä sai kuntalaisaloitteen muistomerkin tai muistokiven pystyttämisestä 2.1.1951 tapahtuneen linja-auto-onnettomuuden muistoksi.

                          75 vuotta sitten tapahtuneessa onnettomuudessa linja-auto vajosi salmen yli kulkeneen jäätien läpi ja siinä menehtyi yhdeksän henkilöä. Onnettomuus tapahtui nykyisen Peltoniemen opetusmaatilan kohdalla, jossa aikaisemmin kulki Iisalmi – Pielavesi maantie.

                          Muistomerkki julkaistaan kutsuvierastilaisuutena 7.1.2026 klo 13 alkaen
                          Ylä-Savon ammattiopisto, Peltoniemen kampus, Kotikyläntie 254, Iisalmi

                          Metallinen muistomerkki on toteutettu sisustusalan opiskelijatyönä ja usean suunnitelman joukosta lopulliseen toteutukseen valittiin Emma Väisäsen suunnitelma. Toteutuksesta vastasi kone- ja tuotantoteknologian opiskelija Zaitseva Tetiana.

                          Muistomerkki sijoitetaan Peltoniemen Taitotalon läheisyyteen, luonnonkiveen kiinnitettynä. Luonnonkiveen sijoitettu muistolaatta on valaistu. Kiinteistöpalvelut ovat toteuttaneet valaistuksen ja myös tässä on hyödynnetty maarakennusalan opiskelijatyötä.

                          Työelämätaitoja traktoritehtaalta – YSAO edelläkävijänä Suomessa

                          Kaksi henkilöä työskentelee polkutraktorien kanssa.

                          Ylä-Savon ammattiopisto YSAOlla opiskelijat harjoittelevat työelämätaitoja ainutlaatuisessa oppimisympäristössä. PETRA Polkutraktoritehdas on ensimmäinen laatuaan Suomessa. YSAO on maan ensimmäinen ammatillinen oppilaitos, jossa työelämätaitojen simulaatio on otettu järjestelmällisesti käyttöön osana ammatillista koulutusta.

                          PETRA on osa kaikille perustutkinto-opiskelijoille kuuluvaa Työelämässä toimiminen -kurssia. Simulaatiossa opiskelijat työskentelevät aidon työpaikan kaltaisessa tehdasympäristössä, tekevät konkreettisia tuotantotehtäviä, ratkovat ongelmia ja tutustuvat Lean-ajattelun perusperiaatteisiin, kuten sujuviin työprosesseihin, työturvallisuuteen, laatuun sekä työympäristön järjestykseen ja ergonomiaan.

                          – Tämä on täysin uudenlainen tapa oppia työelämätaitoja. Opiskelijat pääsevät kokemaan, miten työelämä oikeasti toimii, mutta turvallisessa ympäristössä, kertoo eKampuskoordinaattori Kaisu Auvinen, joka vetää PETRA-hanketta yhdessä opettaja Petri Lehikoisen kanssa.

                          Kone- ja tuotantotekniikkaa opiskeleva iisalmelainen Ilkka Nissinen kuvaa PETRAa silmiä avaavaksi kokemukseksi.

                          – Monet sellaiset asiat, kuten perehdytyksen merkitys, työturvallisuus ja oman työn sujuvuus, saivat ihan uuden painoarvon. Vaikka luulee tietävänsä, koulutus avaa silti uusia näkökulmia, Nissinen kertoo.

                          PETRA-tehdas perustuu toyotalaiseen Lean-malliin ja on kehitetty yhteistyössä Suomen Osaamistalo Oy:n kanssa. Syksystä 2025 alkaen PETRA-opinnot sisällytetään osaksi kaikkien YSAOn perustutkinto-opiskelijoiden yhteisiä opintoja. Malli soveltuu useille eri aloille, ja YSAO toimii valtakunnallisena edelläkävijänä työelämätaitojen opetuksessa.

                          EduSavo Oy:n toimitusjohtaja Mira Repo on seurannut PETRA-toimintaa eri alojen opiskelijaryhmien kanssa.

                          – On hienoa huomata, että alasta riippumatta opiskelijat oivaltavat nopeasti, miten opittuja asioita voi soveltaa omaan työhön. Tämä malli toimii laajasti, Repo sanoo.

                          PETRA Polkutraktoritehdas toimii Tähtiniemessä, ja opinnot koostuvat kahdesta tiiviistä tehdaspäivästä. Tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiuksia toimia vastuullisesti työyhteisössä ja ymmärtää työelämän pelisäännöt jo ennen valmistumista.

                          – Työelämätaidot opitaan parhaiten tekemällä, Auvinen tiivistää.

                          Työelämätaitoja PETRA-traktoritehtaalta – YSAO edelläkävijänä Suomessa

                          Kaksi henkilöä työskentelee polkutraktorien kanssa.

                          Ylä-Savon ammattiopisto YSAOlla opiskelijat harjoittelevat työelämätaitoja ainutlaatuisessa oppimisympäristössä. PETRA Polkutraktoritehdas on ensimmäinen laatuaan Suomessa ja YSAO on maan ensimmäinen oppilaitos, jossa työelämätaitojen simulaatio on otettu järjestelmällisesti käyttöön osana ammatillista koulutusta. Simulaation avulla opiskelijat pääsevät kokeilemaan työelämän tilanteita, oppimaan vastuullisuutta ja kehittämään tiimityötaitojaan jo opintojen aikana.

                          Simulaatio vie opiskelijat keskelle työelämää

                          Työelämätaitojen simulaatio on osa Työelämässä toimiminen -kurssia, joka kuuluu kaikkien YSAOn perustutkinto-opiskelijoiden opintoihin. Kurssi koostuu kahdesta osasta, PETRA-simulaatiosta (1 osp) ja lähiopetuksesta (1 osp). PETRA-hankkeen päävetäjinä toimivat eKampuskoordinaattori Kaisu Auvinen yhdessä opettaja Petri Lehikoisen kanssa.

                          Simulaatiossa opiskelijat pääsevät kokemaan, mitä työelämä oikeasti tarkoittaa.

                          Kaisu Auvinen

                          PETRA Polkutraktoritehdas toimii pelkistettynä mallina oikeasta työpaikasta. Opiskelijat pääsevät tekemään konkreettisia tuotantotehtäviä, ratkomaan ongelmia ja tutustumaan Lean-ajattelun perusperiaatteisiin, kuten tuottavuuteen, hukan poistamiseen, laatuun, siisteyteen ja järjestykseen.

                          ”Silmiä avaava kokemus”

                          Iisalmelainen Ilkka Nissinen opiskelee kone- ja tuotantotekniikkaa YSAOlla. Hän hakeutui opiskelemaan aivan uudelle alalle, kun entisessä ammatissa työmahdollisuudet tyrehtyivät.

                          Petra-polkutraktori simulaatioon hän ilmoittautui vapaaehtoisena. Lean-mallista hän oli kuullut aikaisemmin, mutta ei osannut yhdistää sitä tähän.

                          Hän pitää simulaatiota silmiä avaavana työelämän kokemuksena, jossa työturvallisuuteen liittyviin asioihin kiinnitetään erityisen paljon huomiota.

                          Siinä avautui paljon todella tärkeitä asioita, mihin ei ollut kiinnittänyt aikaisemmin työelämässä huomiota. Esimerkiksi, miten voi tehostaa omaa työskentelyä, ottaa turvallisuusasiat ja toiset työntekijät huomioon.
                          Tuli selväksi, että puutteellisilla ohjeilla ja huonolla perehdytyksellä on mahdoton saada aikaan hyvää jälkeä.

                          Ilkka Nissinen

                          PETRA-tehtaalla saatuja oppeja voi hyödyntää mainosti missä tahansa työssä ja myös kotioloissa. Ennakointi, järjestyksen ylläpito ja työkalujen järkevä ergonominen sijoittelu nopeuttaa huomattavasti työn tekemistä. Hyvät kirjalliset ohjeet ja prosessin noudattaminen helpottavat kaikkien tehtävää hoitavien työntekijöiden työtä.

                          On hyvä tietää mistä ne kyseiseen työhön tarvittavat työkalut ja ohjeet löytyvät, onhan kotona keittiöveitsellekin oma paikkansa. Samalla kurssilla ollut opiskelija totesikin osuvasti, että minun isäni on varmaan käynyt tämän saman koulutuksen, kun autotallissa on kaikki työkalut niin hyvässä järjestyksessä, nauraa Ilkka.

                          Hänen mielestään koulutus on tehokas ja sopii kaikille, iästä ja työkokemuksesta riippumatta.

                          Vaikka luulee tietävänsä niin koulutuksen jälkeen huomaa, että enpä minä tiennytkään.

                          PETRA-tehdas on osa jokaista perustutkintoa

                          PETRA-tehdas perustuu toyotalaiseen malliin, jossa hyödynnetään Leanin periaatteita. Tehdas toimii pienoiskokoisena työpaikkana, jossa opitaan sekä onnistumisista että haasteista.

                          Työelämätaitojen oppiminen ei ole vain osa opintoja vaan se on sijoitus tulevaisuuteen. YSAOlle tehdas on kehitetty yhdessä Suomen Osaamistalo Oy:n kanssa. Syksystä 2025 alkaen PETRA-opinnot on sisällytetty osaksi kaikkien perustutkinto-opiskelijoiden yhteisiä opintoja ja työelämävalmiuksia.

                          Edusavo Oy:n toimitusjohtaja Mira Repo on ollut seuraamassa tehtaan toimintaa useiden eri alojen opiskelijaryhmien kanssa. Hänestä on ollut hienoa huomata, että alasta riippumatta päivien aikana on koettu ahaa-elämyksiä ja opittua on osattu soveltaa oman alan arkeen.

                          PETRA toimii niin elintarvike-, hius- ja kauneusalan kuin metallialan opinnoissa, vaikka koneita rakennetaankin.

                          Mira Repo

                          Käytännön tekemistä, tiimityötä ja ongelmanratkaisua

                          Simulaation tavoitteena on kehittää opiskelijoiden valmiuksia toimia vastuullisesti työyhteisössä ja ymmärtää työelämän pelisäännöt. PETRA-tehtaalla harjoitellaan muun muassa:

                          • työprosessien ja työpaikan sääntöjen tuntemista
                          • työturvallisuutta ja työvarusteiden käyttöä
                          • vuorovaikutusta ja tiimityötä
                          • ongelmanratkaisua ja itsensä kehittämistä

                          Tämä on kurkistus tulevaisuuteen. Opiskelijat pääsevät harjoittelemaan virheiden tekemistä turvallisesti – ja ennen kaikkea oppimaan niistä.

                          Petri Lehikoinen

                          Kaisu Auvinen korostaa simulaation merkitystä yhteisöllisyyden ja vastuun oppimisessa.

                          Opiskelijat huomaavat, että työelämässä onnistuminen ei ole vain omasta osaamisesta kiinni – se on yhteistyötä ja yhteisten pelisääntöjen ymmärtämistä.

                          ”Haastetta omaan osaamiseen”

                          Pielavetisellä Marianne Rauhanoksalla on työuraa siivousalalta ja toimistotyöstä. Hän valmistui liikunnanohjaajaksi Kajaanin AMK:sta vuonna 2024 ja on tehnyt valmennushommia harrastusliikunnan parissa. Parhaillaan hän opiskelee Normetin rekrykoulutuksessa ja osallistui PETRA-simulaatioon Normetin ryhmän kanssa. 

                          Koko prosessi oli todella mielenkiintoinen. Oli hienoa nähdä, että toiminnasta saatiin niin tehokas ja kuinka paljon saatiin aikaa säästymään tekemällä muutoksia työhön ja työpisteisiin. Se oli kyllä siistiä.

                          Marianne Rauhanoksa


                          Työn mielekkyys ei synny yksinomaan tehokkuudesta. Työssä kehittyminen esimerkiksi työnkierron avulla on kehittävää ja koko työyhteisölle hyödyllistä. Siinä syntyy työntekijälle parempi käsitys kokonaisuudesta ja laajempaa osaamista työtehtäviin. Uuden työntekijän perehdyttäminen on palkitsevaa ja lisää myös omaa osaamista.

                          Kaipaan kyllä työhön vaihtelua, ettei ihan automaationa mene. Vähän haastetta osaamiseen ja sitä, että pääsee kehittämään itseään, Marianne tuumaa.

                          Tulevaisuuden työelämää varten

                          PETRA Polkutraktoritehdas toimii Tähtiniemessä, jossa opiskelijat pääsevät tutustumaan tehtaan kokoonpanoon ja harjoittelemaan käytännön tehtäviä. Opinnot koostuvat kahdesta tehdaspäivästä, joissa teoriaa ja käytäntöä opiskellaan sopivassa, mutta tiiviissä tahdissa.

                          PETRA-tehdas ei ole pelkkä simulaatio – se on oppimisympäristö, jossa työelämän taidot opitaan tekemisen ja oivaltamisen kautta.

                          PETRA-simulaatiossa työelämätaidot eivät jää paperille – ne opitaan käytännössä, Auvinen tiivistää.


                          Suunnitellusti töihin-hanke on myös ollut mukana suunnittelemassa PETRA Polkutraktoritehdas -simulaation toteutusta.

                          Ammatillinen koulutus on muutakin kuin tutkintoja

                          Kuvakollaasi eri ammateista joka on luotu tekoälyllä.

                          Millaista osaamista toivoisit työntekijältä? Olisiko hänellä osaamista sekä sähkö- että putkiasennuksesta tai ruoanvalmistuksesta ja verkkokaupasta?

                          Ylä-Savon ammattiopisto on valittu mukaan Opetus- ja kulttuuriministeriön toiminnanohjauskokeluun. Tämä antaa meille aiempaa joustavammat ja monipuolisemmat mahdollisuudet suunnata koulutusta alueemme yritysten tarpeisiin.

                          Kartoitamme tällä kyselyllä ajatuksia yritysten ja kuntien rekrytointi- ja osaamistarpeista, koulutuskokemuksista sekä yhteistyön mahdollisuuksista alueellisessa kontekstissa. Kysely sisältää monivalinta- ja avoimia kysymyksiä, jotka koskevat työntekijöiden osaamista, koulutuksen muotoja, kansainvälisen työvoiman rekrytointia sekä koulutuksen toteutusmalleja.

                          Vastaa kyselyyn avoimin mielin suunnaten katseesi tulevaisuuteen:

                          Kerrothan ajatuksistasi viimeistään 15.1.2026.

                          Yhteistyöterveisin,

                          Kari Puumalainen
                          Kuntayhtymän johtaja, rehtori
                          Ylä-Savon ammattiopisto

                          KUVA: Tekoälyllä tehty kuvakollaasi.

                          Aune, Timo ja Antti Ranskassa 1.–5.9.2025

                          Mitkä olivat vaihdon keskeiset tavoitteet?

                          •Tuoda YSAO:ta ja suomalaista osaamista esille valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.

                          •Kehittää verkostoja ja saada uusia yhteistyökumppaneita opiskelijaliikkuvuuteen Suomessa ja erityisesti Euroopan tasolla

                          •Vahvistaa ammatillista osaamista.

                          •Tuoda uusia käytänteitä omaan työhön.

                          •Tutustua ranskalaiseen hevosjalostukseen ja –kasvatukseen.

                          •Tutustua ranskalaiseen kulttuuriin, kehittää englannin ja ranskan kielen osaamista.

                          •Toimia itsenäisesti vieraassa ympäristössä. 

                          Mitä konkreettista vaihdosta seuraa?

                          • Pystyy entistäkin paremmin opettamaan ja painottamaan esimerkiksi oikeanlaisen ruokinnan merkitystä.

                          •Ymmärtää konkreettisesti, kuinka paljon pitkä laidunkausi vaikuttaa varsojen kehitykseen. (Vertaa eri ikäisten varsojen kehitystä vastaavan ikäiseen varsaan Suomessa.)

                          •Työelämän yhteistyökumppaneiden kanssa on entistäkin syvempi yhteys ja keskustelujen kautta pystyi laajentamaan omaa ymmärrystä. (Hyvin vaikea pukea sanoiksi, koemme että olemme entistäkin uskottavampi yhteistyökumppani työelämälle.)

                          •Opiskelijoillemme on uusia työssäoppimispaikkoja sekä Suomessa että Ranskassa. Verkostot laajenivat myös Italian suuntaan.

                          •Edellisen matkamme jälkeen meiltä lähti opiskelija Halmstadiin Ruotsiin työelämänjaksolle. Ranskassa on nyt vähintäänkin kolme paikkaa, joihin on mahdollista lähettää opiskelijoita. Potentiaalisten opiskelijoiden kanssa on jo käyty alustavia keskusteluja vaihtoehdoista ja mahdollisesta ajankohdasta. Esimerkiksi Hevoskasvatuksen tehtävissä toimimisen tutkinnon osa olisi erinomaista mennä suorittamaan Haras de Corneville (Loes ja Eriks Dragt). Tulemme tätä paikkaa suosittelemaan opiskelijoille.

                          Miten jaat kokemuksiasi ja miten se hyödyttää myös muita työyhteisössäsi/ koko YSAOssa?

                          •Kokemuksia voi jakaa kaikissa arjen toiminnoissa,mitkä liittyvät hevostalouteen.

                          •Kaikki matkat opettavat asioita ja haluaa entistäkin enemmän kannustaa nuoria ja työkavereita lähtemään maailmalle tutustumaan. Jo lyhytkin reissu kehittää ja avartaa maailmankatsomusta.

                          Osallisuus ja monimuotoisuus: Monikulttuurisuus huokui monellakin tavalla, olimme tekemisissä belgialaisten, ranskalaisten, suomalaisten, ruotsalaisten, italialaisten ja hollantilaisten kanssa. Meitä kaikkia yhdisti kansainvälisyys ja rakkaus hevosiin. Kaikkia kohdeltiin joka paikassa samanarvoisesti ja hyvin ystävällisesti. 

                          Aktiivinen kansalaisuus ja eurooppalaiset arvot: Kuinka helppoa Euroopan sisällä onkaan matkustaa. Valuutta on sama, rajojen ylittäminen on huomaamatonta.( Kuitenkin joskus mietityttää, että olemmeko Suomessa liian tarkkoja ja säntillisiä väärissä asioissa..)


                          Merci!

                          #erasmus+ #erasmusplus #erasmusplusfinland

                          Ylä-Savon talousaluerahasto myönsi tunnustuspalkinnot neljälle elinvoiman edistäjälle

                          Kunniakirjojen saajat Sini Ahponen, Tarmo Voutilainen, Satu Nasrelarab ja Eetu Tikkanen.

                          Tiedote. Julkaistu: 17.12.2025, 14:38

                          Ylä-Savon talousaluerahasto myönsi neljä 1 000 euron arvoista tunnustuspalkintoa henkilöille, jotka ovat omalla toiminnallaan edistäneet Ylä-Savon ammattiopistoa sekä Ylä-Savon aluetta, niiden elinvoimaisuutta, tunnettuutta ja yläsavolaisuutta rahaston sääntöjen mukaisesti.


                          Tunnustuspalkinnon saivat Satu Nasrelarab, Sini Ahponen, Tarmo Voutilainen ja Eetu Tikkanen. Palkinnot luovutettiin 17.12.2025 klo 13.00 Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän valtuuston kokouksen yhteydessä. Palkinnot luovuttivat Ylä-Savon talousaluerahaston puolesta yhtymähallituksen puheenjohtaja Kyösti Kauppinen ja kuntayhtymän johtaja Kari Puumalainen.

                          Satu Nasrelarab on tehnyt merkittävää ja pitkäjänteistä työtä YSAOn ammatillisen
                          huippuosaamisen edistäjänä. Taitaja-koordinaattorina hän on kaksinkertaistanut semifinaaleihin
                          osallistuvien opiskelijoiden määrän ja vahvistanut kilpailumenestystä, samalla luoden innostavan
                          ja kannustavan yhteishengen. Opettajana hän on osoittanut poikkeuksellista sitoutumista
                          opiskelijoiden kasvun ja ammattitaidon tukemiseen.

                          Satu tunnetaan iloisena, energisenä ja opiskelijoiden onnistumisista täydellä sydämellä iloitsevana persoonana, joka levittää hyvää ilmapiiriä ympärilleen. Hän on johtanut Suomen joukkuetta EuroSkills 2025 -kilpailuissa ja hänet on valittu myös WorldSkills Shanghai 2026 -maajoukkueen johtajaksi. Hänen työnsä on lisännyt YSAOn ja Ylä-Savon näkyvyyttä ja elinvoimaa tavalla, joka heijastaa vahvaa yläsavolaista osaamista ja yhteishenkeä.

                          Sini Ahponen on pitkäaikaisella ja omistautuneella työllään vahvistanut YSAOn ja
                          koko Ylä-Savon elinvoimaa erityisesti Hingunniemen kampuksen kehittäjänä.
                          Hän on tunnettu järjestelmällisyydestään, modernista toimintatavastaan ja Lean-ajattelun edistäjänä,
                          jotka ovat nostaneet kampuksen arjen sujuvuutta ja laatua. Ammatinohjaajana Sini tarjoaa osaamistaan
                          opiskelijoille, asiakkaille ja henkilökunnalle tavalla, joka rakentaa ylpeyttä ja vahvaa yläsavolaisuutta.

                          Sini on henkeen ja vereen yläsavolainen, jonka kotiseuturakkaus ja historian arvostus
                          näkyvät kaikessa tekemisessä. Hänen sitoutumisensa, esimerkillisyytensä ja periksiantamattomuutensa
                          ovat tehneet hänestä keskeisen henkilön Hingunniemen kampuksen kehittämisessä.

                          Tarmo Voutilainen on tehnyt pitkäjänteisen ja vaikuttavan uran Ylä-Savon ammattiopistolla, jossa hän on
                          toiminut maarakennusalan opettajana, koulutuspäällikkönä ja esihenkilönä lähes kolme vuosikymmentä.
                          Hänen vahva osaamisensa koneenkuljettajana, työkonerakennusmestarina, työelämäkoordinaattorina
                          ja yrittäjänä on ollut merkittävä voimavara YSAOn opetuksen ja toiminnan kehittämisessä.
                          Voutilainen on tunnettu jäntevästä, sosiaalisesta ja vastuullisesta johtamistavastaan, joka tukee
                          sekä opiskelijoiden, henkilöstön että luonnonvara-alan työympäristöjen hyvinvointia.

                          Voutilainen on toiminut organisaatiossa useissa kriittisissä esihenkilötehtävissä aina siellä, missä johtajuutta
                          on eniten tarvittu, ja hänen panoksensa on ollut keskeinen luonnonvara-alan vahvistamisessa Ylä-Savossa. Työnsä ohella hän on aktiivinen yhteisöllinen toimija, joka osallistuu paikalliseen metsästysseuratoimintaan
                          ja ylläpitää vahvaa yläsavolaista yhteishenkeä. Hänen esimerkillinen työpanoksensa ja laaja-alainen
                          osaamisensa ovat merkittävästi edistäneet YSAOn ja Ylä-Savon aluetta.

                          Eetu Tikkanen on vuosien ajan edistänyt poikkeuksellisella sitoutumisella YSAOn opiskelijoiden,
                          erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden, työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja heidän kiinnittymistään
                          Ylä-Savon työelämään. Iltalypsyssä opiskelijat saavat yksilöllistä, rauhallista ja ammattitaitoista ohjausta,
                          joka tukee heidän oppimistaan, itseluottamustaan ja etenemistään kohti ammattia.
                          Eetun tapa kohdata opiskelija on lämmin, kannustava ja aidosti välittävä.

                          Eetu on muokannut ravintolansa ruokalistaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan, jotta he voivat harjoitella
                          annosruokien valmistusta ja suorittaa näyttöjä osana arjen työprosesseja. Lisäksi hän on ollut keskeinen toimija YSAOn ja yritysten välisen yhteistyön kehittämisessä, edistäen työelämälähtöisiä ratkaisuja ja
                          uusien polkujen syntymistä opiskelijoiden työllistymiseen. Hänen toimintansa heijastaa vilpitöntä halua
                          rakentaa opiskelijoille mahdollisuuksia ja vahvistaa Ylä-Savon elinvoimaa.

                          Ylä-Savon talousaluerahaston tarkoituksena on jakaa stipendejä ja huomionosoituksia Ylä-Savon ammattiopiston opiskelijoille, henkilöstölle sekä muille yksityishenkilöille, jotka ovat merkittävällä tavalla edistäneet oppilaitosta ja Ylä-Savon aluetta.

                          Ylä-Savon talousaluerahasto on vuonna 2015 perustettu rahasto, jonka pääomana on Ylä-Savon Kehitys Oy:n lahjoittamat Ylä-Savon talousalueen liiton rahaston varat.


                          Lisätietoja
                          Kari Puumalainen
                          kuntayhtymän johtaja
                          040 1778 600
                          kari.puumalainen@ysao.fi


                          Kuva: YSAO/Sari Toffer. Kuvassa vasemmalta Sini Ahponen, Tarmo Voutilainen, Satu Nasrelarab ja Eetu Tikkanen.

                          Savonia-artikkeli Maitotilabarometri 2024 -kyselytutkimus maitotiloille

                          Pohjois-Savossa on toteutettu maitotilallisille suunnattuja Maitotilabarometri -kyselytutkimuksia yli 20 vuoden ajan osana eri hankkeita ja opiskelijatöitä. Keväällä 2024 päätettiin toteuttaa uusi kysely yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun, Osuuskunta Maitosuomen ja Maitoyrittäjät ry kanssa. Kyselyllä selvitettiin maitotilojen tulevaisuuden näkymiä ja kehittämissuunnitelmia.

                          Savonia-ammattikorkeakoulu toteutti kyselyn verkkokyselynä osana Tulevaisuuden maatila -hanketta, hyödyntäen Ideasta hankkeeksi -opintojakson kolmen opiskelijan tiimiä. Osuuskunta Maitosuomi jakoi kyselyn omille maidontuottajilleen ja Maitoyrittäjät tiedotti kyselystä jäseniään ja seuraajiaan. Kyselyt olivat auki maaliskuusta toukokuun puoleen väliin saakka ja vastauksia saatiin yhteensä 210 kappaletta.

                          Vastanneilla maitotiloilla oli tyytyväisyyttä ja tulevaisuudenuskoa

                          Vastanneet tilat olivat keskimääräistä suurempia, sillä niiden karjakoko oli yli 70 lehmää kun keskimäärin karjakoko Suomessa on noin 50 lypsylehmää. Tilat olivat kohtuullisen tyytyväisiä tilansa toimintaan, esimerkiksi kannattavuuteen, maksuvalmiuteen ja tuotannon vastuullisuuteen vähintään melko tyytyväisiä oli noin 90 % vastanneista.

                          80 % vastaajista piti tulevaisuutta vähintään kohtuullisena. Lisäksi yli 70 %:lla oli tavoitteena nostaa karjan keskituotosta sekä investoida maatalouteen vuoteen 2030 mennessä.

                          Tiloilta kysyttiin, minkäkokoinen tila on vuonna 2030 kannattava. Vastaajat pitivät tilaa menestyvänä, jos sillä on 150 lehmää ja 200 hehtaaria peltoa. Maitoa kannattava tila tuottaa meijeriin 1,78 miljoonaa litraa vuodessa. Tämän kokoista maitotilaa oltiin myös valmiita hoitamaan, mikäli rajoittavat tekijät eivät liikaa rajoita.

                          Tilan kehitystä rajoittaa eniten talous ja investoinnit sekä yrittäjän ammattitaito, johtaminen ja ajanpuute. Toisaalta nämä samat tekijät listattiin myös sisäisiksi menestystekijöiksi.

                          Kyselyyn vastanneista reilu puolet näkee sukupolven vaihdoksen omalla tilallaan olevan jossain vaiheessa mahdollista. Merkittävin maidontuotannon jatkuvuuteen negatiivisesti vaikuttava asia on työn suuri sitovuus. Myös kannattavuus- ja jaksamispaineet näkyivät vastauksissa.

                          Vaikka tuotannon jatkuvuuteen ja sukupolvenvaihdosten toteuttamiseen liittyy paljon epävarmuutta, maatila kannattaa pitää kunnossa sopivien investointien kautta ja toimintaa kehittämällä. Tällöin tilan saa paljon helpommin myytyä, mikäli omasta perhepiiristä ei löydy jatkajaa.

                          Yhteistyö nähtiin myös kiinnostavana, mutta yhteisinvestoinnit näyttivät kiinnostavan vähiten. Ehkä niiden arviointi koettiin vaikeaksi mikäli asia ei ole ajankohtainen tai sopivia investointikumppaneita ei vastaamishetkellä ole.

                          Kyselyssä kysyttiin myös toiveita maatalousalan koulutuksen painospisteistä. Tärkeimmiksi nousi yrittäjyys ja talous, kotieläintuotanto sekä johtaminen.

                          Yhteenveto
                          Vastaajat olivat kehityshakuisia tiloja, jotka edustivat noin 5 % koko Suomen kaikista maitotiloista. Vaikka tuloksia ei voi yleistää koskemaan kaikkien maitotilojen näkymiä Suomessa, se valottaa tulevaisuuteen suuntaavien tilojen ajatuksia.
                          Vastaajista lähes 80 % pitää maidontuotannon näkymiä vähintään kohtuullisena ja mikäli haasteet ja rajoitteet ovat hallittavissa, kannattavaksi nähtyä tulevaisuuden tilakokoa ollaan valmiita hoitamaan myös tulevaisuudessa. Maakuntatasoa tarkasteltaessa Pohjois-Savon tulevaisuusnäkymät ovat kohtuulliset, mutta oleellisempaa on korostaa kehityshakuisten tilojen tiedonhankinnan ja verkottumisen tärkeyttä ja tämä tapahtuu entistä enemmän ylimaakunnallisesti. Verkottumisen kautta tuetaan keskeisiä sisäisiä menestystekijöitä, eli yrittäjän ammattitaidon, osaamisen ja motivaation kehittämistä.

                          Mika Repo, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu Luonnonvara-ala, mika.repo@savonia.fi

                          Maitotilabarometri 2024 -kyselytutkimus toteutettiin osana Tulevaisuuden maatila -hanketta, jonka toteuttavat yhteistyössä Ylä-Savon Ammattiopisto, Savonia-amk ja Maitoyrittäjät ry. Hankkeen toteutusaika on 1.10.2023-31.12.2025 ja sen rahoitus tulee JTF-rahoituksen ja Pohjois-Savon Liiton kautta.

                          https://www.savonia.fi/artikkelit/maitotilabarometri-2024-kyselytutkimus-maitotiloille/

                          Savonia-artikkeli ESG –vastuullisuusraportointi kehittyy maitotiloilla

                          Suomalainen maidontuotanto on vastuullista ja kestävää, mutta se on pystyttävä osoittamaan ulospäin entistä paremmin, uskottavammin ja luotettavammin. Maitosektoria koskevat vastuullisuustoimet ulottuvat maitotiloilta jalostukseen saakka. Maitoyrittäjät toteuttavat päivittäin eläinten hyvinvointiin, ilmastotoimiin sekä elintarviketurvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä. Tämän työn ja tilakohtaisten vahvuuksien läpinäkyväksi tekemisessä ja raportoinnissa on nyt mahdollista hyödyntää ESG –vastuullisuusraportointia. Raportoinnilla vaikutetaan myös imagoon ja työnantajamielikuvaan.

                          Vastuullisuusraportointi on väline osoittaa tehty työ muille, mutta erityisesti se on yrityksen oman strategian ja johtamisen työkalu. ESG-raportointi ei ole maitoyrityksille pakollista, mutta vaade raportointiin tulee asiakkailta ja raportointi tulee esimerkiksi jatkossa nousemaan osaksi lainoitus- ja rahoitusprosesseja.

                          Pohjois-Savossa toteutettiin 30.3.2026 saakka EU –osarahoitteista Tulevaisuuden maatila -hanketta. Hankkeen toteuttivat Ylä-Savon ammattiopisto, Savonia-amk ja Maitoyrittäjät ry. ESG -vastuullisuusraportointi oli osa hankkeen toimenpiteitä. Hankkeen rahoittana toimi Pohjois-Savon Liitto ja päärahoituslähteenä JTF -rahasto.

                          16.10.2025 Järjestettiin Tulevaisuuden maatila –hankkeen toimesta webinaari, jossa keskusteltiin maitotilallisten johdolla ESG –raportoinnista. Webinaarin alustusten lisäksi osallistujilta kysyttiin mm. vastuullisuusasioiden tärkeydestä tilatasolla sekä halukkuudesta jatkaa asian kehittämistä (kuvat 1, 2 ja 3.) Saatujen palautteiden perusteilla ESG- raportointi nähdään tärkeänä ja siihen halutaan panostaa.

                          Suomenkielinen pylväsdiagrammi osoittaa vastaukset siihen, onko vastuullisuuskysymyksistä keskusteltu pankkien rahoitusneuvotteluissa: 47 prosenttia vastasi kyllä, 26 prosenttia ei ja 26 prosenttia ei tiedä.

                          Kuva 1

                          Suomalaisen kyselyn tulos, jonka mukaan vastuullisuuden merkitys maatilatoiminnassa sai keskimäärin 3,7 pistettä viidestä tähdestä; yksilölliset arviot: 6 %, 6 %, 20 %, 40 % ja 26 %.

                          Kuva 2

                          Suomenkielisessä kysymyksessä kysytään, haluaako vastaaja jatkaa keskustelua ESG-aiheista. Kolme peukaloa ylöspäin -kuvaketta osoittaa vastaukset: 5 %, 17 % ja 76 %, joista 76 % on valittu. Näytetty keskiarvo on 2,7.

                          Kuva 3

                          Maitotilojen ESG -raportoinnin tueksi kehitettyjä työkaluja

                          Tulevaisuuden maatila -hankkeen ESG -raporttipohja
                          Tulevaisuuden maatila -hankkeessa Pohjois-Savossa työstettiin talvikauden 2024–2025 aikana maitotilan sähköinen ESG–raporttipohja yhdessä maitoyrittäjien, pankkien ja Valion kanssa. Kehitystyössä oli mukana 11 maitoyrittäjää. Työssä koottiin mittava määrä maitotilan vastuullisuustekijöitä yhteen ottaen mallia Tanskassa tehdystä vastaavasta työstä ja jo käytössä olevasta ESG-raportti mallista. Lopputulemana laadittiin sähköinen ESG –raporttipohja ja -työkalu, joka on avoin ja kaikkien käytettävissä.

                          ESG-raporttipohja auttaa miettimään ja kuvaamaan omalle yritykselle tärkeitä vastuullisuusasioita ja tuottamaan niistä esimerkiksi vuosittain tilinpäätöksen liitteeksi lisättävän vastuullisuusraportin tai sitä voi käyttää apuna esimerkiksi investointien yhteydessä käytävissä pankkineuvotteluissa. Työkalu toimii myös tsekkilistana vastuullisuusasioiden hahmottamisessa, vastuullisuusajattelun herättäjänä tai oman yritysesittelyn tekemisessä. Täytetyn raportin voi tulostaa ja tallentaa jatkokäyttöä varten. Raportti löytyy osoitteesta https://www.esgmaito.fi/

                          Valio Oy kehitti ESG-työkalun ”Esko”
                          Valio oli mukana Tulevaisuuden maatila -hankkeen pilottiryhmässä ja työstämässä raporttipohjaa. Valio julkaisi toukokuussa valiolaisille tiloille oman ESG-raportointia helpottavan Esko -työkalun, joka on data- ja tekoälyavusteinen. Esko auttaa maitotiloja seuraamaan ja pienentämään ympäristövaikutuksia, hyödyntämään monipuolisemmin vastuullisuusdataa sekä tuottamaan helposti vastuullisuusraportteja. Työkalu on yrittäjälle helppokäyttöinen, koska se hakee valmista dataa mm. Carbo® Ympäristölaskurista. Esko pystyy hyödyntämään ja hakemaan dataa myös muista Valion keskitetyistä tietovarastoista.

                          Kirjoittajat:
                          Henna Mero, toiminnanjohtaja, Maitoyrittäjät ry
                          Mika Repo, tki-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu
                          Hanna Castro, kehityspäällikkö, Valio Oy

                          https://www.savonia.fi/artikkelit/esg-vastuullisuusraportointi-kehittyy-maitotiloilla/

                          Mitä datatalous tarkoittaa?

                          Maatalous on perinteisesti nojannut fyysiseen tuotantoon, kuten viljaan, lihaan ja maitotuotteisiin. Nyt digitalisaatio avaa uusia mahdollisuuksia, jotka voivat mullistaa alaa. Datatalous, eli tiedon hyödyntäminen ja kaupallistaminen, nousee tärkeäksi osaksi maatilojen tulevaisuutta

                          Mitä datatalous tarkoittaa?
                          Datatalous on tiedon keräämistä, analysointia ja hyödyntämistä liiketoiminnan kehittämiseen. Maataloudessa dataa voidaan hyödyntää monin tavoin esimerkiksi tuotannon optimoinnissa. Satelliittidatan, anturiteknologioiden ja sääennusteiden avulla voidaan optimoida kylvöjä, lannoituksia ja sadonkorjuuta. Kuluttajatrendien ennustamisessa markkinadata auttaa ennustamaan kysyntää ja hinnoittelua. Maatiloilla kerätty tieto – esimerkiksi satomäärät, maaperän koostumus ja koneiden suorituskyky – voi olla arvokasta tietoa paitsi tilalle itselleen, myös muille toimijoille, kuten tutkimuslaitoksille, teknologiayrityksille ja jalostajille. Tämä avaa uusia liiketoimintamalleja, joissa tieto itsessään muuttuu kaupalliseksi tuotteeksi.

                          Miten datasta luodaan arvoa?
                          Talousnäkökulmasta katsottuna datataloudessa arvo syntyy siitä, että tieto auttaa tekemään parempia päätöksiä ja innovoimaan uusia toimintamalleja. Maatilayrityksille tämä voi tarkoittaa uusia tulovirtoja, kustannussäästöjä tai jopa uusien rahoitusmahdollisuuksien laajentumista. Tiloilla kerätty data voidaan myydä esimerkiksi teknologiayrityksille, jotka kehittävät täsmäviljelyratkaisuja. Kustannussäästöjä syntyy, kun hyvin analysoitu data voi vähentää resurssien, kuten veden, torjunta-aineiden, lannoitteiden ja muiden tuotantopanosten käyttöä. Rahoitusmahdollisuuksien laajentumisessa laajempaan ja tarkempaan tietoon perustuvat raportit parantavat tilan houkuttelevuutta investoijille ja näin avata uusia rahoitusmalleja. Tärkeää on huomata, että datan kaupallistaminen edellyttää selkeitä sopimuksia ja ymmärrystä tiedon omistajuudesta. Monet maatilat toimivat yhteistyössä teknologiatoimittajien kanssa, mutta ilman yhteisiä sopimuksia voi olla epäselvää, kuka omistaa tuotetun tiedon ja mihinkä (kaikkeen) sitä käytetään datan tuottajan tietämättä.

                          Johtamisen rooli datatalouden hyödyntämisessä?
                          Maatilojen siirtyminen datatalouteen vaatii uudenlaista johtamisosaamista. Johtamisen näkökulmasta keskeisiä haasteita ja mahdollisuuksia ovat strateginen ajattelu, osaamisen kehittäminen ja verkostojen hallinta. Strategisessa ajattelussa tilan johdon on tunnistettava, mitä dataa kerätään, miten sitä hyödynnetään ja kuka siitä hyötyy. Osaamisen kehittämisessä maatalous on perinteisesti keskittynyt fyysiseen tuotantoon, mutta datan hyödyntämisen lisääntyminen edellyttää koulutusta ja teknologisten ratkaisujen ymmärrystä. Maatalouden datatalous toimii verkostoissa, joissa tietoa jaetaan eri toimijoiden kesken, mikä edellyttää luottamusta ja yhteistyön hallintaa, verkostojen hallintaa. Esimerkiksi yhteistyö datan analysoinnissa voi olla kallista ja aikaa vievää. Toisaalta, kun johtamisessa otetaan käyttöön digitaalisia ratkaisuja, on mahdollista saavuttaa tehokkuutta ja kilpailuetua.

                          Kyberturvallisuus datataloudessa
                          Maatilojen digitalisoituessa kyberturvallisuus nousee keskeiseksi riskitekijäksi. Tietomurrot voivat kohdistua arvokkaisiin tietoihin, kuten tuotanto- ja taloustietoihin. IoT-laitteet (esineiden internet) yhdistävät esimerkiksi anturit ja maatalouskoneet internetiin, mutta ne ovat alttiita kyberhyökkäyksille, koska ne käyttävät pilvipalveluita, tekoälyä ja analytiikkaa. Lisäksi maatilojen data voi sisältää henkilötietoja, kuten nimiä ja osoitteita, mikä korostaa tietosuoja-asetusten noudattamisen tärkeyttä. Kyberturvallisuutta voi parantaa esimerkiksi tilan työntekijöille säännöllisesti järjestettävillä tietoturvakoulutuksilla, joilla he oppivat turvallisia tapoja toimia datatalouden piirissä olevien tekijöiden kanssa. Myös teknologisten ratkaisujen auditointiin on syytä kiinnittää huomiota, sillä ulkopuolinen toimija voi päästä käsiksi esimerkiksi huonosti päivitetyn ja suojatun lypsyrobotin käyttöjärjestelmään. Kaikki käytössä olevat laitteet ja ohjelmistot on päivitettävä ja niiden turvallisuus tarkistettava säännöllisesti. Varovaisuudesta ja riskitekijöiden huomioinnista huolimatta yllättäviä ja ikäviäkin asioita voi tapahtua. Maatilat voivat varautua kyberhyökkäysten vaikutuksiin hankkimalla kybervakuutuksia ja laatimalla toimintaohjeet hyökkäystilanteisiin.

                          Tulevaisuuden näkymät?
                          Datatalous muuttaa maataloutta: anturiteknologiat, dronet ja tekoäly tekevät tuotannosta tarkempaa ja tehokkaampaa. Yhteistyö viljelijöiden, tutkijoiden ja teknologiayritysten välillä tuo uusia ratkaisuja. Lisäksi datan avulla voidaan vähentää resurssien kulutusta ja ympäristövaikutuksia, mikä tukee kestävää kehitystä. Johtopäätelmänä voitaneen sanoa, että datatalous avaa uusia ovia maataloudelle. Samalla se tuo mukanaan myös haasteita, kuten johtamisen uudistamisen ja kyberturvallisuuden varmistamisen. On siis tärkeää ymmärtää, että tulevaisuuden maatila ei ole pelkkä tuotantoyksikkö, vaan myös tietotalouden keskus, joka hyödyntäen dataa vastuullisesti ja tehokkaasti hyödyntäen saavuttaa uuden tason tuottavuudessa ja kestävyydessä. Tämä edellyttää paitsi teknologian ja osaamisen kehittämistä, myös strategista johtamista ja vahvaa turvallisuuskulttuuria. Datatalous ei ole vain työkalu; se on mahdollisuus muuttaa maatalouden perusrakenteita ja luoda uusia tulovirtoja niin tilan omistajille kuin koko yhteiskunnalle.

                          JTF-rahoitteinen Tulevaisuuden maatila -hanke pyrkii selvittämään ja selventämään datatalouden kiemuroita maatalouden parissa työskenteleville ja sidosryhmille. Hankkeen toteuttavat 2024–2025 yhteistyössä Ylä-Savon Ammattiopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Maitoyrittäjät.

                          Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

                          Kirjoittaja:
                          Jarkko Partanen, TKI-asiantuntija

                          https://www.savonia.fi/tki/datatalous-maatalouden-uusi-tulonlahde/

                          Savonia-artikkeli Dataosuuskunnat Suomessa – Mahdollisuudet, hyödyt ja haasteet

                          Digitalisaation ja datan merkityksen kasvaessa yhä useampi toimiala hyödyntää tietoa tehostaakseen toimintaansa ja parantaakseen palvelujaan. Samalla yksilöiden ja organisaatioiden halu hallita omaa dataansa oikeudenmukaisemmin on nostanut esiin uusia malleja sen hallintaan, kuten dataosuuskunnat. Vaikka dataosuuskuntia ei ole vielä laajasti Suomessa, ne tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia eri sektoreille ja yhteisöille. Dataosuuskunta tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia eri sektoreille ja yhteisöille, mutta Suomessa ne ovat vielä harvinaisia.

                          Mikä on dataosuuskunta?
                          Dataosuuskunta on organisaatio, jossa jäsenet yhdistävät ja hallinnoivat dataa yhdessä. Se toimii kuten perinteiset osuuskunnat, joissa jäsenet omistavat osuuskunnan ja osallistuvat demokraattiseen päätöksentekoon. Osuuskunnassa kerätty data voi olla esimerkiksi terveys-, maatalous- tai käyttäjädataa, jota hyödynnetään kaupallisiin, tutkimuksellisiin tai operatiivisiin tarkoituksiin. Dataosuuskunnan jäsenet jakavat yhdessä datasta saadut hyödyt ja päättävät sen käytöstä, mikä lisää läpinäkyvyyttä ja reiluutta.

                          Maatalous voisi hyötyä dataosuuskunnista esimerkiksi keräämällä ja analysoimalla sato-, sää- ja maaperätietoa. Yhteinen data parantaisi tilojen päätöksentekoa ja mahdollistaisi täsmäviljelyn kehittymisen.

                          Hyödyt jäsenille
                          Dataosuuskunnat tarjoavat useita hyötyjä jäsenilleen Ensisijaisesti osuuskunta tekee datan hallinnasta demokraattisempaa ja läpinäkyvämpää. Jäsenet voivat päättää yhdessä, kuinka heidän dataansa käytetään ja kenelle se jaetaan. Tämä on erityisen tärkeää nykyisessä datataloudessa, jossa suuret teknologiayritykset hallitsevat suurta osaa kerätystä tiedosta.

                          Toinen merkittävä osuuskunnan tuoma etu ovat taloudelliset hyödyt. Dataosuuskunnat voivat myydä anonymisoitua dataa yrityksille tai tutkimuslaitoksille ja saadut tulot jaetaan jäsenille. Tämä tarjoaa uuden tulovirran, joka voi olla arvokasta etenkin pienemmille toimijoille.

                          Yhteistyön voima on kolmas etu. Kun useat toimijat, kuten maatilat tai terveydenhuollon yksiköt, yhdistävät datansa, sen arvo kasvaa. Yhteinen data mahdollistaa tarkemmat analyysit, paremmat ennusteet ja tehokkaamman toiminnan.

                          Haasteet ja ongelmat
                          Vaikka dataosuuskunnilla on paljon potentiaalia, niiden toimintaan liittyy myös haasteita. Tietosuoja ja datan anonymisointi ovat keskeisiä ratkaistavia asioita. Jotta dataosuuskunta voi myydä tai jakaa dataa turvallisesti, on varmistettava, että yksilöiden yksityisyys on suojattu ja että lainsäädäntöä noudatetaan tarkasti.

                          Jäsenten sitoutuminen voi olla haaste. Dataosuuskunnan toiminta perustuu jäsenten aktiiviseen osallistumiseen, ja ilman sitoutuneita jäseniä osuuskunta ei voi toimia tehokkaasti. Lisäksi tekninen infrastruktuuri ja tarvittavat teknologiset investoinnit voivat olla esteenä erityisesti pienemmille toimijoille, jotka tarvitsevat tukea datan keräämisessä ja analysoinnissa.

                          Tulevaisuuden maatila -hanke
                          Eräs konkreettinen askel kohti maatalouden dataosuuskuntien hyödyntämistä Suomessa on Tulevaisuuden maatila -hanke, jonka tavoitteena on kartoittaa maatalouden toimintaedellytyksiä datataloudessa ja kehittää tehokkuutta uusien datajohtamisen työkalujen ja toimintamallien avulla. Hankkeessa tarkastellaan maatalouden kannattavuutta ja kestävyyttä hyödyntämällä dataa ja tuomalla esille reilun datatalouden osaamista.

                          Hankkeessa myös kerätään ja jaetaan tietoa maatalouden rakennemuutoksesta sekä pyritään luomaan uusia liiketoimintamalleja yrittäjille. Erityisenä tavoitteena on kehittää Ylä-Savon ammattiopiston Peltoniemen oppimisympäristöä living lab -tyyppiseksi ympäristöksi, jossa dataa voidaan mallintaa ja hyödyntää. Lisäksi hankkeessa selvitetään dataosuuskuntamallin toiminnallisia hyötyjä ja sen mahdollista käyttöönottoa hankkeen kohderyhmän keskuudessa.

                          Dataosuuskunnat tarjoavat lupaavan ja reilun tavan hallita ja hyödyntää dataa Suomessa. Ne voivat tarjota jäsenilleen taloudellisia hyötyjä, lisätä yhteisöllisyyttä ja edistää reilumpaa datataloutta. Vaikka haasteita on, osuustoiminnan periaatteet ja suomalainen yhteistyökulttuuri tarjoavat hyvän pohjan dataosuuskuntien kehittymiselle tulevaisuudessa.

                          Hankkeen toteuttavat 2024–2025 yhteistyössä Ylä-Savon Ammattiopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Maitoyrittäjät JTF -rahoituksen turvin.

                          Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

                          Kirjoittaja:
                          Jarkko Partanen, TKI-asiantuntija

                          https://www.savonia.fi/artikkelit/dataosuuskunnat-suomessa-mahdollisuudet-hyodyt-ja-haasteet/

                          Tehoja rekrytointiin ja osaaminen uudelle tasolle

                          YSAO räätälöi palvelut yritysten kehittymiseen. Hyvään alkuun pääsee maksuttomalla osaamiskartoituksella.

                          Riittääkö meillä työvoima, tarvitsevatko työntekijät lisää koulutusta? Yrityksen tulevaisuuden tarpeiden kartoittamiseen kannattaa ottaa oma hetkensä.

                          Asian voi hoitaa vaikkapa saunomalla Peltoniemessä ja yhdistämällä ohjelmaan omiin tarpeisiin suunnitellun koulutushetken.

                          Koulutuspalvelujen suunnittelua asiakkaan tarpeisiin

                          Ysao hoitaa! -asiakkuustiimi luo ratkaisuja alueen yritysten kehitystarpeisiin tarjoamalla räätälöityjä palveluja sekä yhteistyön muotoja.

                          Uusi asiakkuustiimi on toiminut keväästä alkaen. Siinä ovat mukana asiakkuuspäällikkö Hannu Juntunen ja koulutuspäällikkö Katja Turunen sekä koulutus- ja kehittämispalveluja tarjoavan Edusavo Oy:n toimitusjohtaja Mira Repo.

                          Palvelukokonaisuuteen kuuluvat esimerkiksi henkilöstö- ja työvoimakoulutukset sekä tuki rekrytointitilanteissa.

                          – Liikkeelle voi lähteä helposti maksuttomasta osaamiskartoituksesta. Se ei velvoita mihinkään, ja tulemme todella mielellämme käymään yrityksissä. Kartoitus on hyvä palvelu myös vasta aloittaneelle yritykselle, Turunen vinkkaa.

                          YSAO hyödyntää palveluiden räätälöinnissä sekä omasta takaa löytyvää laajaa osaamistaan että käyttää tarvittaessa asiantuntemusta talon ulkopuolelta.

                          – Palvelun suunnitteluun lähdetään aina tarve edellä, Juntunen sanoo.

                          Työtiimille valmistetun koulutuksen voi yhdistää esimerkiksi osaksi tyhypäivää. Myös tilan voi vuokrata Ysaolta käyttöön.

                          Yksi hyvää palautetta saanut palvelupaketti on Kasvua ja osaamista työelämään -koulutuskokonaisuus. Se on alun perin rakennettu aidon asiakastarpeen pohjalta.

                          Viiden tapaamiskerran aikana käydään läpi lähiesihenkilöille tärkeitä teemoja, kuten henkilöstöjohtamisen työkaluja ja työhyvinvointia.

                          Neljä henkilöä palaverissa pöydän ääressä.

                          – Asiakkaistamme iso osa on pieniä yrityksiä, ja tällaiset tiiviit täydennyskoulutukset ovat sellaisia, joihin on helpompi ottaa aikaa. Jos koulutuksen jälkeen asioihin haluaa perehtyä lisää, siihen voi yhdistää jatkoksi lähiesihenkilön ammattitutkinnon, kertoo Turunen.

                          Osaamisen kehittämiseen on aina hyvä aika. Omasta kokemuksesta tiedän, että jatkokouluttautuminen työn ohessa luo uudenlaista motivaatiota arkeen, kannustaa Mira Repo.

                          Tarjolla on lisäkoulutusta tai perehdytystä myös ajankohtaisten teemojen ympärille toimialoittain. Esimerkiksi ruokapalveluissa tällaisia voisivat olla kestävä kehitys ja lähiruoka, kolmikko ideoi.

                          Verkkokaupassa on nähtävillä lyhytkoulutustarjonta sekä korttikoulutukset.

                          – Monille yrityksille tulee yllätyksenä, että vaikkapa tulityökortin voi hankkia näin helposti, Juntunen kertoo.

                          Data avuksi päätöksentekoon

                          Yrityksiä kiinnostaa entistä enemmän tiedolla johtaminen. Se tarkoittaa erilaiseen kerättyyn tietoon eli dataan ja sen analysointiin perustuvaa päätöksentekoa.

                          – Tähän ollaan nyt heräämässä entistä vahvemmin. Lisäksi tarjoamme koulutusta tekoälyn käyttöön, sanoo Juntunen.

                          YSAO hyödyntää jo omassa toiminnassaankin vahvasti dataa. Esimerkiksi toimialakohtaiset raportit alueen yritysten tarpeista ohjaavat koulutuksen kehittämistä.

                          – Tämä näkyy käytännössä muun muassa oppimisympäristöjemme kehittämisessä, kertoo kehitysjohtaja Leena Toivanen.

                          Yhteistyötä Ylä-Savon työllisyysalueen kanssa

                          – Työllisyysalueen kautta tarjolla on työvoimakoulutuksia ja rekrykoulutuksia, Repo kertoo.

                          Esimerkiksi iisalmelaisen Normet Oy:n kanssa toteutettava rekrykoulutus vastaa yhtiön työntekijävajeeseen. YSAOn opettajat kouluttavat koulutuksen osallistujia paikan päällä tehtaalla. Hyväksytty koulutus tarjoaa vakituisen työpaikan tehtaalla.

                          – Rekrykoulutus tarjoaa hyvän väylän myös alan vaihtajille, huomauttaa Repo. Jos uuden työn kautta haluaisi suorittaa lisäksi alan tutkinnon, siihen mahdollisuuden tuo oppisopimuskoulutus.

                          Yhteisrekrykoulutus taas on hyvä vaihtoehto, kun useampi pienempi saman alan yritys etsii osaajia yhtä aikaa. Sellaisia Ysao on järjestänyt esimerkiksi maanrakennusalan yrityksille.

                          Asiakkuustiimin kolmikko kannustaa ottamaan yhteyttä missä tahansa yrityksen kehittämiseen liittyvässä asiassa.

                          – Aina saa kysyä, ja YSAO hoitaa!

                          YSAO hoitaa! -asiakkuustiimi
                          Mira Repo
                          Katja Turunen
                          Hannu Juntunen

                          ysaohoitaa@ysao.fi
                          puh. 040 654 1290

                          Tutustu Iisalmen Sanomien Elinvoimainen teollisuus -teemalehteen!

                          Kansainväliset opiskelijat tutustuivat potentiaalisiin työnantajiin Ylä-Savossa

                          Ryhmä kansainvälisiä Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoita pääsi tutustumismatkalle kahteen yläsavolaiseen yritykseen 23. lokakuuta. Retken kohteina olivat J5L Production Oy Lapinlahdella ja Savon Lasituote Oy Iisalmessa.

                          Kyseessä oli ensimmäinen Talent Hub Eastern Finland- ja KesTech-hankkeiden yhteistyönä järjestämä osaajaretki. Yhteistyölle löytyi luonteva pohja jaetuista tavoitteista – molemmat hankkeet tukevat kansainvälisten opiskelijoiden polkua kohti valmistumista ja sen jälkeistä työllistymistä Itä-Suomessa.

                          Talent Hub Eastern Finland ja KesTech rakentavat konkreettisesti siltaa eri koulutusalojen ja työelämän välille. Yhteistyössä oppilaitosten kanssa ne räätälöivät ja kohdentavat vierailut niille koulutusaloille, joista yritykset ovat kiinnostuneita. Opintoretket tarjoavat kansainvälisille opiskelijoille arvokasta tietoa alueen erilaisista yrityksistä ja toimialoista. Kun koulutus ja työelämä kohtaavat, syntyy uusia ratkaisuja osaajatarpeisiin

                          Hankkeiden tavoitteena on myös kartoittaa alueen piilotyöpaikkoja. Opintoretket tukevat tätä tarjoamalla tietoa yritysten rekrytointitarpeista ja antavat samalla yrityksille tilaisuuden tutustua alueella asuviin kansainvälisiin osaajiin. Näin hankkeet edistävät kansainvälistymistä, aluekehitystä ja kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä kohdennetulla ja käytännönläheisellä tavalla.

                          Mukaan tämänkertaiselle retkelle valikoitiin opiskelijoita Talent Pool -tietokannasta, johon on kerätty tietoa kansainvälisten opiskelijoiden opiskelu- ja työhistoriasta sekä esimerkiksi erikoisosaamisesta, harrastuneisuudesta ja kielitaidosta. Tietokanta kohtauttaa työnantajia ja kansainvälisiä opiskelijoita – löydämme helposti tarvitsemasi tulevaisuuden osaajan.

                          Retkellä mukana olivat Savonian yritysyhteistyöasiantuntija Johanna Taavitsainen ja YSAOn projektipäällikkö Mirja Iskanius Talent Hub -hankkeesta sekä hankeasiantuntija Tommi Röntynen KesTechiltä.

                          Yhteistyö onnistui erinomaisesti, ja uusia retkiä onkin jo suunnitteilla.

                          Yritysvierailu J5L-Production Oy

                          J5L Production Oy valmistaa ambulansseja, pelastustoimen johtoautoja ja muita erikoiskäyttöön tehtyjä ajoneuvoja Lapinlahden Alapitkällä. Toimitusjohtaja Jani Järvelä tarjosi kiinnostavan ja asiantuntevan katsauksen siihen, miten strategiset valinnat, asiakasymmärrys ja henkilöstön sitoutuminen tukevat yrityksen kasvua ja kansainvälistymistä. Todella konkreettista oli päästä näkemään, miten autokori muotoutuu asiakkaan tilauksen mukaiseksi ja lähtee käyttötarkoitukseensa sopivana maailmalle.

                          Opiskelijoiden kysymyksissä nousivat esiin erityisesti yrityksen tulevaisuuden näkymät. Opiskelijoiden aktiivisuus ja kysymykset loivat vilkasta vuoropuhelua, mikä osoitti, että uteliaisuus ja rohkeus kysyä vievät oppimista eteenpäin. Osallistujat saivat uutta tietoa ja näkökulmia suomalaisen yritystoiminnan ja työelämän tämänhetkisestä tilanteesta.

                          Lisätietoa yrityksestä: https://j5l.fi/

                          Yritysvierailu Savon Lasituote

                          Savon Lasituote Oy on Iisalmessa toimiva perheyritys, joka tekee innovatiivisia, uniikkeja ja toiminnallisia lasirakenteita sekä korkealaatuisia ratkaisuja asumiseen ja majoittumiseen, koteihin ja yrityksille. Myyntipäällikkö Kimi Sipposen esitys Lucia Design -malliston paviljongista korosti suomalaista laatua. Innostava ja asiantunteva englannin kielellä pidetty esitys teki sujuvuudellaan vaikutuksen.

                          Yrityksen tuotteet herättivät paljon kiinnostusta: muotoilu, monikäyttöisyys ja maailmanlaajuiset mahdollisuudet, jotka puhuttelivat laajasti vielä vierailun jälkeenkin. Erityisen hienoa oli nähdä, miten kansainväliset opiskelijat innostuivat esityksestä ja kyselivät mahdollisuuksista osallistua projektityöhön tai tehdä opinnäytetyö aiheen parissa.

                          Meillä on tässä selvästi potentiaalia rakentaa uusia yhteistyömuotoja ja viedä suomalainen osaaminen maailmalle hyödyntäen alueella ja oppilaitoksissa olevien opiskelijoiden osaamista eri tavoin. Nyt on oikea hetki avata ovia sekä kansainvälisille kumppanuuksille että kansainvälisille osaajille.

                          Lisätietoa yrityksestä: https://www.savonlasituote.fi/

                          Opiskelijat innoissaan yritysten lämpimästä vastaanotosta

                          Mukana oli viisi opiskelijaa neljästä eri kansainvälisestä tutkinto-ohjelmasta: International Business, Internet of Things, Mechanical Engineering ja Hospitality & Management. He kaikki olivat hyvin innostuneita isäntäyritysten positiivisesta vastaanotosta ja mahdollisuudesta esittää kysymyksiä sekä tuotantokierroksesta.

                          Opiskelijat kommentoivat muun muassa näin:

                          • Zara Marium: “Oiva mahdollisuus verkostoitua ja saada näkemys suomalaisen yrityksen toiminnasta.”

                          • Misu Deb: “Yritysvierailut muuttivat käsitystäni siitä, miten kansainväliseen opiskelijaan suhtaudutaan: meistä ja osaamisestamme oltiin aidon kiinnostuneita.”

                          • Sandesh Neupane: “Vierailu oli todella hyvä tilaisuus verkostoitumisen ja yrityksen työntekijöiden kanssa keskustelemisen kannalta – ymmärrän nyt, että he ovat avoimia kansainväliselle panokselle yrityksessään. Olen iloinen saadessani verkostoitua ja tutustua ihmisiin.”

                          Retkelle osallistui myös projektipäällikkö Mervi Huurinainen Ylä Savon yhteistyöpilotit 2025-hankkeesta. Hän toi esiin Ylä-Savon vahvuuksia niin asumisen kuin elin- ja pitovoiman näkökulmasta. Esittelyssä ja koko osaajamatkan yhteydessä esille nousivat alueen vetovoimatekijät, kuten laadukas elinympäristö, monipuoliset palvelut ja vahva yhteisöllisyys, jotka tekevät Ylä-Savosta houkuttelevan paikan asua ja työskennellä.

                          Yhteistyön merkitys työelämälle ja opiskelijoille

                          Opiskelijavierailut tarjoavat yrityksille erinomaisen mahdollisuuden esitellä toimintaansa tuleville osaajille ja vahvistaa tunnettuuttaan. Vierailut tuovat työpaikalle tuoreita näkökulmia ja voivat toimia lähtölaukauksena harjoittelu-, opinnäyte- tai tutkimusyhteistyölle. Ne luovat myös suoran yhteyden kansainvälisiin opiskelijoihin ja oppilaitoksiin.

                          Esimerkiksi ammattikorkeakouluissa harjoittelujaksot ovat pakollinen osa opintoja, ja harjoittelupaikkojen puute ohjaa opiskelijoita tekemään jaksot kotimaissaan, jolloin alueen potentiaalinen osaaminen valuu muualle.

                          Osaajaretket auttavat kansainvälisiä opiskelijoita verkostoitumaan sekä tutustumaan erilaisiin työympäristöihin ja oman alansa tehtäviin. Yritysten edustajia kohdatessaan opiskelijoille avautuu arvokas tilaisuus esittäytyä, tulla huomatuksi ja kysyä suoraan mieltä askarruttavista asioista.

                          Hankkeet

                          Talent Hub Eastern Finland

                          Savonia-ammattikorkeakoulu, Ylä-Savon ammattiopisto (YSAO), Itä-Suomen yliopisto, Riveria, Karelia ja Sakky ja tukevat kansainvälisiä opiskelijoita kotoutumisessa ja työllistymisessä. Erityisen tärkeää on löytää alueelta työharjoittelupaikkoja opintojen aikana, sillä se edesauttaa työllistymistä Itä-Suomeen myös valmistumisen jälkeen. Autamme paikallisia työnantajia löytämään osaavia kansainvälisiä työntekijöitä – rakennamme yhdessä kansainvälisempää Itä-Suomea.

                          KesTech (Sustainable Technology Competence Center, Ylä-Savo)

                          KesTechin ydintiimi koostuu neljästä toimijasta, jotka ovat: Savonia-ammattikorkeakoulu, Ylä-Savon ammattiopisto (YSAO), Iisalmen Teollisuuskylä Oy ja Itä-Suomen yliopisto. Näiden toimijoiden osaamista ja verkostoja hyödyntäen, KesTech tarjoaa vahvan ja monipuolisen osaamiskeskittymän tukemaan alueen teollisuusyrityksiä, kehitystä, vihreän siirtymän edistämistä sekä kansainvälisten osaajien hyödyntämistä.

                          Kirjoittajat

                          Johanna Taavitsainen, yritysyhteistyöasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Talent Hub Eastern Finland -hanke, johanna.taavitsainen@savonia.fi

                          Mirja Iskanius, projektipäällikkö, YSAO ja Talent Hub Eastern Finland -hanke, mirja.iskanius@ysao.fi

                          Artikkeli on alunperin julkaistu Savonia-artikkelina.

                          Investointeja, osaamista ja yhdessä tekemistä Ylä-Savossa – Yhessä!

                          Yhsessä-osaamisverkoston kaaviokuva.

                          Ylä-Savon Yhessä-verkosto kokoaa jälleen alueen toimijat sekä median edustajat saman pöydän ääreen keskustelemaan ajankohtaisista teemoista ja rakentamaan ratkaisuja alueen tulevaisuuden haasteisiin. Kumppanuuspöydän pääteemoina ovat investointien edistäminen sekä valmistuvien nuorten työllistyminen ja syrjäytymisen ehkäisy.

                          Ylä-Savo on poikkeuksellisen vahva yrittämisen alue. Menestys luo menestystä. Yhessä -verkoston vahvuus on yhteinen tilannekuva, joka mahdollistaa yritysten toimintojen ja osaamisen ennakoivan kehittämisen. Biotalous ja siihen liittyvä energiapotentiaali on seudun uusi kilpailukykybuusteri. Otamme siitä verkostona yhdessä kaiken irti, kertoo Vieremän kunnanjohtaja Mika Suomalainen.

                          Tule kuulemaan, vaikuttamaan ja rakentamaan Ylä-Savon tulevaisuutta YHESSÄ-kumppanuuspöytään!
                          Aika:
                          maanantai 8.12.2025 klo 10–14
                          Paikka:
                          Olvi-oluthalli. Luuniemenkatu 4, 74100 Iisalmi

                          Ohjelma:
                          klo 10.00 tilaisuuden avaus
                          klo 10.10 Ylä-Savon pulssin tulokset / Investointien edistäminen Ylä-Savossa – miten voimme vahvistaa alueen elinvoimaa ja luoda uusia investointeja
                          klo 11.30 lounas
                          klo 12.15 Nuorten työllistyminen ja syrjäytymisen ehkäisy – voisiko osuuskuntamalli olla silta opiskelusta työelämään?
                          klo 13.30 tilaisuuden yhteenveto ja päätöskahvit

                          Ilmoittaudu mukaan tästä

                          Yhessä-verkosto on selvittänyt ennakkokyselyllä yritysten investointisuunnitelmia ja niiden vaikutusta työvoimatarpeeseen. Kyselyn vastaukset käsitellään kumppanuuspöydässä. Puhujavieraana on kansanedustaja Markku Eestilä, joka avaa näkymiä investointien edistämiseen valtakunnallisesta näkökulmasta. Tilaisuuteen odotetaan osallistujia alueen kunnista, yrityksistä, oppilaitoksista, elinkeinoelämän järjestöistä sekä kolmannen sektorin toimijoista.

                          Lisätietoja
                          Hannu Juntunen, asiakkuuspäällikkö, YSAO
                          hannu.juntunen@ysao.fi, p. 0400 793151

                          Ylä-Savon kunnat rahoittavat YSAOn koordinoimaa Yhessä-toimintaa yhdellä eurolla per asukas kolmen vuoden ajan. Toimintaa kehitetään vaiheittain eri toimialoilla.

                          YHESSÄ – Osaamisverkosto rakentaa tulevaisuutta neljän vaiheen kautta.

                          • Seudullinen ennakointityö tuottaa ajantasaista tilannekuvaa Ylä-Savon osaamis- ja kehittämistarpeista yhteistyössä kuntien, maakuntaliiton, ELY-keskuksen ja ennakointihankkeiden kanssa.
                          • Yhteinen avoin kumppanuuspöytä tuo yhteen elinkeinoelämän, kuntien, kolmannen sektorin ja oppilaitosten osaajia keskustelemaan ja suuntaamaan kehitystyötä yhteisen tilannekuvan pohjalta.
                          • Palveluntuottajat eli alueelliset julkiset toimijat, jotka tukevat yrityksiä osaamisen, työvoiman ja kehittämisen kysymyksissä – sopimusperusteisesti ja luottamuksellisesti.
                          • Yritykset verkoston ytimessä. Yritysten tarpeet ohjaavat koko Yhessä-toimintaa.

                          YSAO mukaan ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeiluun

                          Lehdistötiedote 23.10.2025
                          Julkaisuvapaa: Heti

                          Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä (Ylä-Savon ammattiopisto YSAO) on valittu mukaan ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeiluun.

                          Opetus- ja kulttuuriministeriö on valinnut Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän mukaan osallistumaan Ammatillisen toiminnanohjauksen kokeiluun. Kokeiluun haki mukaan 85 järjestäjää eri puolilta Suomea ja kokeiluun valittiin 40 järjestäjää Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin tekemän arvioinnin pohjalta.

                          Kokeilun tausta ja tavoite

                          • Laki toiminnanohjauksen kokeilusta hyväksyttiin 30.12.2024.
                          • Kokeilu alkaa 1.1.2026 ja kestää 31.12.2033 asti.

                          Tavoitteena on muun muassa:

                          • parantaa ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta ja laatua
                          • lisätä koulutuksen järjestäjän, työ- ja elinkeinoelämän, hallinnon ja alueen välistä vuoropuhelua
                          • tarjota koulutuksen järjestäjille mahdollisuus vastata nopeammin ja joustavammin oman alueensa osaamis- ja koulutustarpeisiin

                          Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän osallistuminen kokeiluun merkitsee, että saamme erillisen kokeiluluvan, jonka perusteella voimme järjestää nykyistä vapaammin lähes kaikkia ammatillisia tutkintoja ja koulutuksia kokeilun ajalle.

                          Tämä antaa mahdollisuuden entistä joustavampaan koulutustarjontaan ja tiiviimpään yhteistyöhön alueen elinkeinoelämän kanssa. Lisäksi voimme kehittää koulutustarjontaamme siten, että koulutuksen saatavuus ja saavutettavuus alueellamme voidaan turvata.

                          Kevään 2026 aikana opetus- ja kulttuuriministeriö käy neuvottelut kunkin kokeiluun valitun järjestäjän kanssa erikseen, jolloin sovitaan järjestäjäkohtaisesti kokeilun tavoitteet ja toimenpiteet koulutustarjonnan, työmarkkinoiden kohtaannon sekä laadun varmistamisen näkökulmista.

                          Ylä-Savossa valmistellaan loppuvuoden ja kevään aikana yhteistyössä eri osapuolien kanssa suunnitelmaa, jossa huomioidaan alueen erityispiirteet sekä oppijoiden ja työelämän ja oppijoiden tulevat tarpeet.

                          ”On suuri ilo, että Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä on valittu tähän merkittävään ammatillisen koulutuksen uudistushankkeeseen. Tämä antaa meille ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää koulutustarjontaamme entistä ketterämmin alueen työ- ja elinkeinoelämän tarpeita vastaavaksi. Valinta on meille tärkeä askel eteenpäin: se vahvistaa mahdollisuuksiamme tukea alueen yrityksiä ja yhteisöjä, mutta ennen kaikkea opiskelijoitamme – jotta osaaminen ja työ pysyvät Ylä-Savossa myös tulevaisuudessa”, toteaa Kari Puumalainen, kuntayhtymän johtaja ja rehtori.

                          Lisätietoja

                          Kari Puumalainen
                          kuntayhtymän johtaja ja rehtori
                          040 1778 600
                          kari.puumalainen@ysao.fi

                          Yhteistyöllä vahvistetaan infra-alan ammattitaitoa

                          Kaivinkone maarakennustyömaalla.

                          Ylä-Savon ammattiopisto YSAO tekee tiivistä yhteistyötä infrarakentamisen yritysten kanssa vastatakseen alan osaajatarpeisiin. YSAOn Liperin Ylämyllyn toimipiste on noussut itäisen Suomen infra-alan aikuiskoulutuksen keskukseksi, joka palvelee yrityksiä Kainuusta Etelä-Savoon ja Keski-Suomeen asti. Ylämyllyn asema perustuu vahvaan yhteistyöhön ja yhteiseen tavoitteeseen kehittää koko infrarakentamisen toimialaa.

                          – Teemme töitä sen eteen, että yritykset saavat osaavaa työvoimaa ja ala kehittyy, tiivistää opettaja Peter Torn.

                          Kolme henkilöä seisoo kadunrakennustyömaalla.

                          Koulutusratkaisuja yritysten tarpeisiin

                          Ylämylly tunnetaan ketterästä ja yrityslähtöisestä toimintatavastaan. Yrityksille tarjotaan sekä räätälöityjä henkilöstökoulutuksia että mahdollisuuksia osallistua työllisyysalueen tilaamiin rekry- ja täsmäkoulutuksiin. Näissä koulutusmuodoissa yritykset voivat joko kouluttaa uusia työntekijöitä tai päivittää jo työskentelevien osaamista. Työllisyysalue tukee koulutuksia 50–70 prosentin osuudella kokonaiskustannuksista.

                          – Toimimme yritysten kumppanina, emme vain kouluttajana. Suunnittelemme koulutukset yhdessä yritysten kanssa, heidän tarpeidensa mukaan, kertoo opettaja Kimmo Kukkonen.

                          Laaja osaaminen ja asiantuntijaverkosto

                          YSAOn vahvuutena on jatkuva kehittämistyö ja laaja yhteistyöverkosto alan toimijoiden kanssa. Yritykset ovat antaneet kiitosta uusien työntekijöiden kouluttamisesta sekä nykyhenkilöstön osaamisen kehittämisestä, nopeasti ja laadukkaasti ja tarpeen mukaan. Verkostorakentajan ammattitutkinto ja muita työelämälähtöisiä koulutuksia järjestetään myös oppisopimuskoulutuksina, tiiviissä yhteistyössä alan yritysten kanssa.

                          Henkilö seisoo sisällä. liikennemerkki taustalla.

                          – Koulutuksen myötä on tullut uusia juttuja, mutta maarakennusalalla paras oppi tulee työtä tekemällä, toteaa kaivinkoneenkuljettaja Juha Tikka, Luiskalle Oy:stä.

                          Juha opiskeli työn ohessa maarakennusalan ammattitutkinnon, ja aikomuksena on jatkaa opintoja alan erikoisammattitutkintoon. Hän on aikaisemmin opiskellut myös talouden- ja hallinnon merkonomiksi, mutta yksi tuurauskeikka vei hänet maarakennusalan hommiin. Kaivinkoneenkuljettajan työssä hän on viihtynyt jo 23 vuotta.


                          EduSavo tukee yritysten kehittämistä

                          YSAOn omistama EduSavo Oy tuottaa koulutus- ja kehittämispalveluita yritysten tarpeisiin. EduSavon kautta yritykset voivat hankkia Ylämyllyn yksikön toteuttamia räätälöityjä yrityskoulutuksia lähiesihenkilöille ja tiiminvetäjille. Oppilaitoksen erityisosaamiseen kuuluu muun muassa muoviputkistojen hitsauskoulutus, johon on Kiwa Inspectan auditoima kouluttajapätevyys.

                          – Yritykset arvostavat sitä, että olemme helposti lähestyttävä, ketterä ja laadukas kumppani. Meihin kannattaa olla yhteydessä matalalla kynnyksellä, opettaja Jarmo Vänttinen kannustaa.

                          Kohtaamisten itä -seminaari 26.11.2025

                          Tule mukaan rakentamaan Itä-Suomesta vahvaa, avointa ja houkuttelevaa aluetta! Kohtaamisten itä on paikka, jossa ihmiset, osaaminen ja Itä-Suomen yhteinen tulevaisuus tapaavat. Talent Hub Eastern Finland kutsuu sinut
                          mukaan rakentamaan tulevaisuutta, jossa kansainväliset osaajat juurtuvat vahvemmin Itä-Suomen työelämään ja
                          jossa uudet kohtaamiset avaavat ovia yhteistyölle, kasvulle ja elinvoimalle.

                          PAIKKA: Uusi Valamo, Valamontie 42, Heinävesi
                          AIKA: 26.11.2025, klo 9.30–15.00 (Yhteiskuljetukset Kuopiosta, Iisalmesta ja Joensuusta, matkaohjelma alkaa jo bussissa.)

                          MIKSI OSALLISTUA?

                          Pääset kokemaan elämyksellisen ja osallistavan seminaaripäivän, joka alkaa jo bussimatkalla kansainvälisten opiskelijoiden johdattamana. Saat kuulla vaikuttavia tarinoita oppilaitosten, työnantajien ja kansainvälisten osaajien onnistuneista kohtaamisista ja ideoida, miten ne voisivat toimia omassa organisaatiossasi. Pääset verkostoitumaan yli rajojen – maakuntien, toimialojen ja kulttuurien välillä. Voit olla mukana antamassa yhteisen lupauksen: miten varmistamme, että yhteistyömme jatkuu ja laajenee.

                          OHJELMAN KOHOKOHTIA

                          Kohtaamisten merkitys nyt – futuristi Elina Hiltunen avaa, miksi kansainväliset osaajat ovat Itä-Suomen tulevaisuuden voimavara
                          Talent Hubin tarinat – työnantajien, opiskelijoiden ja sidosryhmien dialogeja onnistumisista
                          Inspiraatiota muualta – Aalto-yliopiston ja Espoon rohkeat ratkaisut
                          Yhteinen kompassi -paneeli – mitä lupaamme tehdä yhdessä jo vuonna 2026?

                          Bussikuljetus lähtee Iisalmesta (YSAO, Asevelikatu 4) klo 7.15. Reitti: Iisalmi-Toivala-Tuusniemi-Uusi Valamo, Valamontie 42, Heinävesi. Paluu klo 15:00 samaa reittiä takaisin. Bussiin mahtuu 20 henkilöä.

                          Tulevaisuuden Maidon vastuullisuus näkyväksi

                          Tulevaisuuden Maidon vastuullisuus näkyväksi

                          – vastuullisuusraportointi osaksi maitotilan arkea

                           Ilmastotoimet, eläinten hyvinvointi ja taloudellinen kestävyys ovat olleet jo pitkään osa maitotilojen kehitystä. Yritysmaailman puolella tutumpi ESG-raportointi tuo uusia mahdollisuuksia tehdä myös maitotilan vastuullisuus näkyväksi. Tästä työkalusta on hyötyä varsinkin rahoittajille, mutta myös yhteistyökumppaneille kuin kuluttajillekin. Sen avulla voidaan maitotilalla kehittää toimintaa entistä kestävämmäksi.

                          Mitä ESG-vastuullisuusraportti tarkoittaa?

                          ESG tulee sanoista Environmental, Social and Governance eli sillä tarkoitetaan yrityksen ympäristö-, sosiaaliseen ja hallinnolliseen vastuuseen liittyviä tekijöitä. ESG-vastuullisuusraportointi on tapa kuvata organisaation toimintaa näillä kolmella osa-alueella. Yritysmaailmassa ESG-raportointi on jo vakiintunut käytäntöön, mutta maitotiloilla toistaiseksi vapaaehtoista. Suomalaisilla tiloilla on pitkään kiinnitetty huomiota toiminnan vastuullisuuteen, mutta paine myös sen dokumentointiin kasvaa. Varsinkin rahoituspuolella seuranta- ja vakavaraisuusvaatimukset ovat kiristyneet Maailman epävakauden, finanssikriisin ja EU:n vihreän kehityksen ohjelman kautta. Myös kuluttajat, kauppa ja teollisuus odottavat maatiloilta toiminnan läpinäkyvyyttä.

                          Eikö maidontuotanto ole vastuullista?

                          Suomalaisessa maidontuotannossa on panostettu vastuullisuuteen pitkäjänteisesti jo monin tavoin. Maidontuotanto perustuu pohjoisen oloissa hyvin kasvavaan nurmeen, joka sitoo tehokkaasti hiiltä. Ruokinnassa ei käytetä soijaa tai geenimuunneltuja rehuja. Lehmien jalostuksessa on huomioitu eläinten kestävyys ja rehun käytön tehokkuus. Vastuullisuus näkyy myös eläinten ja viljelijöiden hyvinvointiin panostamisessa.

                          Maatilojen koneet ja laitteet ovat kehittyneet vauhdilla energiatehokkaammiksi. Teknologiaa ja sen kautta kerättävän datan avulla tuotantoa pystytään ohjaamaan entistä tarkemmin. Maatalouden ilmastovaikutuksiin kiinnitetään myös paljon huomiota. Hiiliviljely otetaan huomioon viljelytoimissa, ja syntyviä päästöjä pyritään tavoitteellisesti vähentämään. Uusiutuvan energian hyödyntämisen mahdollisuudet kiinnostavat yhä enemmän maatiloja. Usealla tilalla on jo käytössä aurinkopaneeleja, ja biovoimalaitos investoinnit ovat saavuttaneet yhteistyön kautta entistä pienempiä tiloja.

                          Voidaan todeta, että maatiloilla on jo moni asia osattu ottaa huomioon, mutta aina toimintaa voi ja tulee kehittää entistä paremmaksi. Maataloutta syytetään usein merkittäväksi kasvihuonekaasujen aiheuttajaksi. Toisaalta tulee ymmärtää, että maatalous on ruuan tuottajana elintärkeää. Maatalous voi myös omilla toimillaan olla osa ilmastoratkaisuja vastuullisen toiminnan kehittämisen kautta. Vastuullisuustoimet kehittyvät jatkuvasti ja raportointi voi antaa tiloilla aihetta pohtia asioita uusilta kanteilta.

                          Tulevaisuuden maatila -hankkeessa luotu työkalu

                          Tulevaisuuden maatila -hankkeessa on kehitetty vastuullisuusraportointia varten työkalu, jonka avulla maatilat voivat laatia ESG-vastuullisuusraportin erityisesti rahoittajien, mutta myös muiden sidosryhmien tarpeisiin. Työkalu pohjautuu ESG-raportoinnin periaatteisiin, mutta on sovitettu lypsykarjatiloihin. Raportti koostuu neljästä osiosta: maatilan perustiedot, ympäristö, sosiaalinen vastuu sekä talous ja hallinto.

                          Selaimessa toimiva työkalu on tehty käyttäjäystävälliseksi. Tiedot tallentuvat automaattisesti selaimen muistiin, mikä tuo joustoa lomakkeen täyttämiseen. Esimerkiksi jos selain sulkeutuu vahingossa kesken käytön, tiedot löytyvät yhä valmiina selaimen muistista. Raportin voi myös tallentaa muokkausta varten erillisenä tiedostona tai valmiista raportista voi tehdä pdf-tulosteen.

                          Vastuullisuusraporttia voi täyttää itse niiltä osin, jotka ovat omalle tilalle olennaisia tai mistä tietoja on saatavilla. Tietojen saatavuus riippuu osin siitä, miten hyvin toimintaa on ennestään seurattu ja kirjattu. Jos joitain tietoja ei kirjata ylös, voi tarkkojen lukuarvojen tuominen raporttiin olla haastavaa.  Vanha sanonta: ”mitä mittaat, sitä voit kehittää”, pitäneen tässäkin paikkansa.

                          Valiolaisille tiloille tuli saataville vastaavana työkaluna Esko-työkalu.  Esko yhdistää raporttiin valmiiksi tietoa eri lähteistä, kuten Carbo Ympäristölaskurista, Valmasta ja Nasevasta. Automatisoitu täyttäminen tuo esimerkiksi ympäristötiedot lähes kokonaan Carbosta. Lisäksi Eskoon on sisällytetty tekoälypohjainen tekstintuottotoiminto, jonka avulla avainsanojen avulla voidaan tuottaa tekstiä. Nämä säästävät aikaa raportin täyttämisessä. Eskossa raportin loppuun liitetään automaattisesti tulkintaohje rahoittajaa varten.

                          Tulevaisuus

                          ESG-vastuullisuus raportoinnissa on tarkoituksena tuoda työkalun avulla selkeästi esille maatiloilla tehtävät toimet, erityisesti rahoittajaa ajatellen. Vastuullisuusraportointi ei vielä ole ratkaisevassa roolissa luotonsaannissa, mutta sen merkitys tulee todennäköisesti kasvamaan. Vastuullisuusraportointi on tärkeää myös vastuullisen yritystoiminnan kuin viestinnänkin näkökulmasta. Vastuullisuus kiinnostaa myös kuluttajia. Maitotilat ovat toteuttaneet jo pitkään erilaisia vastuullisuustoimenpiteitä, jotka tuovat lisäarvoa koko tuotantoketjulle, kuten meijerille tai lihatalolle. Vastuullisuusraportointia kannattaa toteuttaa maitotilojen lisäksi myös muilla maatiloilla.

                          Vaikka vastuullisuusraportointi on vielä kehittyvä työkalu maataloudessa, sen tarpeellisuus on tulevaisuudessa entistä oleellisempaa. Sitä ei pidä nähdä pakollisena toimintana, vaan mahdollisuutena kehittää oman tilan toimintaa. Maatilat ovat entistä tavoitteellisempia ja yritysmaisempia, joten johtamisen välineet tuovat toimintaan lisää varmuutta.

                          Eetu Pursiainen
                          Agrologiharjoittelija, Savonia-AMK


                          NOVA – nuorten osallisuus ja yhteisön vaikuttavuus

                          Hankkeen hallinnoija

                          Iisalmen kaupunki

                          Osatoteuttajat

                          Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä ja TOIMI-työvalmennussäätiö sr.

                          Tavoitteet

                          Hankkeen päätavoitteena on tukea haasteellisessa elämäntilanteessa olevan nuoren edistymistä oman elämän toimijuudessa, opinnoissa ja työllistymisessä. Tavoitteena on rakentaa nuoren tarpeisiin perustuva asiakaslähtöinen, osallistava palvelumalli, joka pohjautuu yhteisövaikuttavuuteen perustuviin työskentelymenetelmiin eri sidosryhmien kesken.

                          YSAOn kohderyhmänä ovat toisen asteen ja TUVA-opiskelijat, joiden opinnot ovat hidastuneet, vaarassa keskeytyä tai jo keskeytyneet.

                          YSAOn tavoitteena hankkeessa on ehkäistä opintojen keskeyttämistä ja tarjota opiskelijoille varhaista, yksilöllistä tukea. Hanke mahdollistaa uusien yksilö- ja ryhmävalmennuksen menetelmien kehittämisen ja pilotoinnin opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opintoihin sitoutumisen vahvistamiseksi. Lisäksi YSAOn asiantuntijat tukevat oppimista ja ammatinvalintaa kartoittamalla oppimisvalmiuksia, tunnistamalla tuen tarpeita sekä tarjoamalla ohjausta jatkosuunnitelmien tekemiseen. YSAO osallistuu aktiivisesti yhteisövaikuttavuuden toimintamallin kehittämiseen ja moniammatillisen verkostoyhteistyön vahvistamiseen yhdessä alueellisten toimijoiden kanssa. Hankkeessa kehitetyt mallit ja käytännöt pyritään juurruttamaan osaksi YSAOn pysyvää palveluohjausta ja opiskelijahuollon toimintaa, jotta niiden vaikutukset jatkuvat myös hankkeen päätyttyä.

                          Kesto

                          1.9.2025 – 31.8.2027

                          Budjetti

                          271 238 €

                          Rahoittaja

                          Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

                          Hankehenkilöstö

                          Pirita Mattila

                          NOVA-valmentaja, projektipäällikkö

                          pirita.mattila@ysao.fi, 050 350 0717

                          Jenni Tikkanen

                          Oppimisen asiantuntija

                          jenni.tikkanen@ysao.fi, 040 177 2834

                          Tiina Tervaniemi

                          Kehittämispäällikkö

                          tiina.tervaniemi@ysao.fi,040 4874807


                          Hackathon Ylä-Savo 6.11.2025 Iisalmessa

                          Puisia rattaita henkilöiden käsissä.

                          Marraskuussa 2025 Ylä-Savossa järjestetään ainutlaatuinen tapahtuma, jossa kiertotalous kohtaa opiskelijoiden luovuuden ja yritysten todelliset tarpeet. Sivuvirta Hackathon Ylä-Savo 2025 kokoaa yhteen kiertotaloudesta kiinnostuneet ratkomaan, miten puunjalostuksen sivuvirroista luodaan uusia, kestäviä tuotteita ja palveluita.

                          Tapahtuma on avoin kaikille; opiskelijoille, startupeille, tutkijoille, yrityksille ja yksittäisille innovaattoreille.

                          Tapahtumapäivän aikana ratkotaan kahden Ylä-Savon puualan yrityksen todellisia haasteita. Päivän paras ehdotus palkitaan ja etenee jatkokehitykseen yrityksissä.

                          Hackathonin haasteet ja yritykset:

                          Ipowood (Iisalmen Sahat Oy)
                          Haasteena sahauksesta aiheutuva puru ja hake joka menee energiakäyttöön, + tuotantolaitoksen energiantuotannossa käytettävän materiaalin jatkuvatoiminen laaduntarkkailu.

                          Lunawood
                          Haasteena vähäisempilaatuinen lauta, jota ei voi käyttää tuotannossa, jota menee energiahyödyntämiseen.

                          Tavoitteena on löytää molemmille yrityksille tuotannollistaloudellisesti järkevät ratkaisut, joiden avulla voidaan pidentää materiaalin elinkaarta ja kasvattaa energiatehokkuutta.

                          Miksi osallistua?

                          Hackathon tarjoaa mahdollisuuden kartuttaa arvokasta kokemusta todellisten haasteiden parissa. Tiimityöskentely opettaa projektinhallintaa, innovointia ja yhteistyötaitoja. Samalla avautuu ovia työelämään ja verkostoihin, joista voi olla hyötyä pitkälle tulevaisuuteen. Yrityksille ja muille ratkaisijoille hackathon on tilaisuus saada tuoreita näkökulmia liiketoiminnan ja tuotannon kehittämiseen. Ideat voivat johtaa konkreettisiin ratkaisuihin, jotka lisäävät resurssitehokkuutta, pienentävät ympäristökuormaa ja avaavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia!

                          Hackathon startti-info järjestetään verkossa ma 22.9.2025 klo 10–11 (infosta tehdään tallenne jälkikäteen katsottavaksi).

                          Ilmoittautumislomake webinaariin: https://link.webropolsurveys.com/EP/771253DA8A1E1F7B

                          Starttiin kannattaa tulla kuulolle ja päätöksen osallistumisesta voi tehdä infon jälkeen.

                          Voit ilmoittautua yksin, jolloin Sinut liitetään osaksi muuta tiimiä. Tuolloin tiimissäsi voi olla opiskelijoita muista oppilaitoksista, esimerkiksi UEFilta, YSAO:lta tai SAKKY:lta. Vaihtoehtoisesti voitte ilmoittautua joukkueena (max. 4 henkilöä).

                          Kilpailun ennakkotehtävässä jokainen tiimi tai yksilö ideoi ratkaisua yritysten haasteisiin 20.10.2025 mennessä. Ilmoittautumisen yhteydessä palautetaan myös ennakkotehtävä. Yritykset valitsevat ennakkotehtävien perusteella jatkoon menevät ideat viimeistään 28.10.2025.

                          Hackathon tapahtuma toteutetaan Iisalmessa to 6.11.2025 Savonia-ammattikorkeakoulun kampuksella, jossa tiimit jatkokehittävät omaa kilpailuehdotustaan yrityksille. Tapahtumapäivään osallistuville järjestetään kyyditys Iisalmeen.

                          Tarkempi paikka ja aika: 6.11.2025 klo 9–17 // Savonia-AMK, Iisalmen kampus, Haukisaarentie 2, 74130 Iisalmi

                          Lue lisää sivuilta: https://kiertotaloudella.fi/hackathon2025/

                          YSAO ryhtyy kouluttamaan uusia esihenkilöitä kadunrakennustyömaille Liperissä

                          Kolme henkilöä seisoo rakennuksen edustalla.

                          Ylä-Savon ammattiopisto YSAO kouluttaa Liperin Ylämyllyllä infrarakentamisen osaajia. Koulutettavat ovat aikuisopiskelijoita, eli asiantuntemustaan kehittäviä ammattilaisia tai yritysten tarvitsemia uusia työntekijöitä.
                          – Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä on keskittänyt infra-alan aikuiskoulutuksen Ylämyllylle. Palvelemme koko itäistä Suomea Kainuusta Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon kautta Etelä-Savoon, jopa Keski-Suomeen, kertoo infra-alan opettaja Peter Torn.
                          Maarakennusalan toisen asteen koulutusta on myös Iisalmessa ja Siilinjärvellä. Alan opiskelijoita on tällä hetkellä yhteensä yli 200. YSAO on yksi Suomen suurimmista infrarakentamisen ammatillisista kouluttajista.

                          Uusi koulutus alkaa tammikuussa 2026

                          Tammikuun alussa YSAO ryhtyy kouluttamaan Ylämyllyllä uutta paikallista maarakennusalan erikoisammattitutkinnon osaa, kadunrakennustyömaan johtamista (laajuus 40 osaamispistettä). Koulutuksessa on 12 paikkaa ja hakuaika on 1.10.–30.11.2025. Hakijat haastatellaan ja valinnat tehdään haastattelujen perusteella.
                          – Valittavilta edellytetään motivaatiota esihenkilötehtävään ja kokemusta infra-alalta esim. verkostorakentajana tai koneenkuljettajana. Heillä tulee olla kiinnostusta kadunrakentamisen käytännön johtamiseen työmaalla, Peter Torn listaa vaadittavia ominaisuuksia.
                          – Lisäksi olisi hyvä olla paineensieto- ja organisointikykyä, ongelmienratkaisu- ja vuorovaikutustaitoja sekä digiosaamista. Työmaan johtaja nimittäin vastaa johtamisesta paikan päällä. Toimenkuvaan kuuluu mm. työnjohtoa, turvallisuus- ja laatujohtamista, resurssisuunnittelua, aikataulutusta, määrä- ja kustannuslaskentaa sekä dokumentointia.
                          Koulutuspaketin hinta on hyvin edullinen, 150 €/henkilö.

                          Työmaiden johtajia tarvitaan

                          Peter Tornin mukaan työmaan johtajaa tarvitaan, kun hankkeen vastaava työnjohtaja ei useinkaan ehdi johtamaan kentällä. Hänen aikansa menee kokonaisuuden hallintaan ja paperisotaan. Isossa infrahankkeessa voi olla useita erillisiä työmaita.
                          – Vastaavalla työnjohtajalla on oltava teknisen alan korkeakoulututkinto.
                          Tilanne avaa mahdollisuuden työmaakohtaisille esihenkilöille, jotka ruohonjuuritasolla ohjaavat
                          työntekijöitä ja katsovat läheltä, että aikataulut pitävät, työn jälki on priimaa ja turvallisuus on kunnossa.

                          Opettaja Kimmo Kukkonen selvittää, että työmaan johtaja on aina läsnä huolehtimassa siitä, että asiat menevät oikein.
                          – Hän tekee työnsuunnittelua, seuraa työn laatua ja työturvallisuutta, ottaa vastaan tavaratoimitukset,
                          eli vastaa arjen aherruksen keskellä kaikesta, mitä työn eteneminen aikataulussa vaatii.

                          Hybridikoulutusta

                          Kadunrakennustyömaan johtamisen koulutus antaa ensin teoriaosaamisen.
                          – Eri osa-alueiden kouluttajina meillä on alojensa kotimaisia huippuasiantuntijoita, joten tarjolla on tuoreinta mahdollista tietoa, Peter Torn sanoo.
                          Kyseessä on hybridikoulutus eli osallistua voi joko paikan päällä Ylämyllyllä tai verkon kautta Teamsin ja Itslearning- verkko-oppimisympäristön kautta.
                          Opettaja Jarmo Vänttinen vahvistaa, että digitaaliset ratkaisut ovat helppokäyttöisiä.
                          – Ne ovat osoittautuneet todella hyviksi ja tykätyiksi aikuisopiskelijoiden parissa.
                          – Maaliskuulta kesäkuulle on luvassa käytännön TJK-jakso (työpaikalla järjestettävä koulutus) joko oppisopimuksella, yrittäjän oppisopimuksella tai koulutussopimuksella, jakson jälkeen suoritetaan näyttö.

                          Jatkomahdollisuus koko tutkinnon suorittamiseen

                          Peter Torn huomauttaa, että koska kyseessä on maarakennusalan erikoisammattitutkinnon osa (40 osp), voi koulutuksen suorittanut myöhemmin suorittaa loputkin kokonaisesta erikoisammattitutkinnosta (yht. 180 osp).
                          – Erikoisammattitutkinto on ammattitutkinnon jatke. Kadunrakennustyömaan johtaminen voi
                          olla toinen erikoisammattitutkintoon vaadittavista kahdesta valinnaisesta tutkinnon osasta.

                          Esihenkilökoulutusta myös rekry- ja täsmäkoulutuksina

                          YSAO järjestää infra-alan työnjohtajakoulutusta myös työllisyysalueen tilaamana rekry- ja täsmäkoulutuksena. Näihin koulutuksiin työllisyysalue hakee osaavasta työvoimasta kiinnostuneita yrityksiä mukaan. Rekrykoulutuksella yritys saa uusia, ammattitaitoisia työntekijöitä. Koulutuksen kokonaiskustannuksista työllisyysalue rahoittaa 70 %. Täsmäkoulutus on yrityksessä jo työskentelevien työntekijöiden osaamisen päivittämistä, jonka kokonaishinnasta työllisyysalueen maksuosuus on 70–50 %.

                          YSAO hallitsee muoviputkistojen hitsauskoulutuksen

                          Muoviputkien hitsaukseen YSAOlla on Kiwa Inspectan auditoima kouluttajapätevyys, jota vain muutamalla muulla toimijalla Suomessa. Alan koulutusosaamiselle on kova kysyntä infrarakentamisen yrityksissä ja kunnallisissa vesilaitoksissa.
                          Muoviputkistohitsaajan pätevyyskoulutukset ovat suosittu koulutustuote. Syksystä 2021 alkaen hitsaajien pätevyydet on myönnetty neljäksi vuodeksi, joten nykyisen järjestelmän mukaiset pätevyyksien uusinnat alkavat tänä syksynä.
                          Pätevyyskoulutus antaa henkilölle tarvittavat tiedot ja taidot suorittaa tiettyjä tehtäviä ammattimaisesti
                          ja lainmukaisesti. Koulutuksessa käydään läpi sekä sähkömuhvihitsaus että puskuhitsaus.
                          – Peruskoulutus ilman aiempaa pätevyyttä oleville kestää neljä päivää. Pätevyyden uusijalle koulutus kestää kaksi päivää. Molemmissa koulutuksissa on yhden päivän teoriajakso, kertoo Kimmo Kukkonen.
                          – Toteutamme pätevyyskoulutuksia suoraan tilaajille, ja lisäksi meillä on yleisessä haussa nelipäiväisiä muoviputken hitsaus- ja asennuskoulutuksia ja niistä löytyy lisätietoja verkkosivuilta, jatkaa Jarmo Vänttinen.
                          Muoviputkien hitsaukseen ja asentamiseen suoranaisesti liittyvä ammattitutkinto on verkostorakentaja.
                          – Meillä on jatkuvasti parikymmentä opiskelijaa suorittamassa verkostorakentajan ammattitutkinto-oppisopimuksella, Peter Torn mainitsee.

                          Henkilö jolla on kädessään muoviputki.

                          Teksti: Yritysmaailma

                          Turvallisemman tilan periaatteet käyttöön YSAOlla

                          Kaksi henkilöä kävelee koulun pihalla.

                          Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän hallitus on 18.6.2025 päättänyt ottaa käyttöön Turvallisemman tilan periaatteet kaikessa Ylä-Savon ammattiopisto YSAOn toiminnassa.

                          ”Turvallisemman tilan periaatteet tukevat yhteisöllisyyttä ja luottamusta. Ne auttavat meitä rakentamaan entistä paremman toimintakulttuurin, jossa jokainen voi kokea olonsa arvostetuksi ja kuulluksi.”
                          Kari Puumalainen, kuntayhtymän johtaja, rehtori

                          Turvallisemman tilan toimintamalli tarkoittaa ihmistä arvostavaa puhetta ja käyttäytymistä niin opetuksessa, työyhteisön arjessa, johtamisessa, luottamushenkilötoiminnassa, opiskelijatoiminnassa kuin sidosryhmäyhteistyössä.

                          Turvallisemman tilan periaatteet

                          1. Kunnioita jokaista yhteisön jäsentä
                            Kohtele kaikkia – opiskelijoita, henkilöstöä, päättäjiä, vierailijoita ja yhteistyökumppaneita – arvostavasti. Keskity asioihin, älä henkilöihin. Myös kriittinen palaute voidaan esittää rakentavasti.
                          2. Pysy asiassa, vältä ivaa
                            Ivalliset, vähättelevät tai henkilöön kohdistuvat kommentit eivät kuulu oppilaitoksen arkeen tai kokouskäytäntöihin. Toimitaan hyvässä yhteistyöhengessä.
                          3. Vältä oletuksia ja yleistyksiä
                            Älä tee oletuksia toisen taustoista, arvoista, identiteetistä tai näkemyksistä. Kuuntele ja kysy, älä oleta.
                          4. Anna tilaa osallistumiselle ja näkökulmille
                            Tunnistetaan eri roolien ja äänten merkitys yhteisössä. Pyritään siihen, että jokainen voi osallistua ja tulla kuulluksi turvallisesti.
                          5. Käsittele asioita kunnioittavasti myös vaikeissa tilanteissa
                            Opetukseen, työhyvinvointiin tai johtamiseen liittyvät haasteet voivat koskettaa ihmisiä henkilökohtaisesti. Keskustelut käydään asiallisesti, toisia tukien.
                          6. Ota vastuu omasta vuorovaikutuksestasi
                            Jokaisella on vastuu toimia osaltaan kunnioittavasti ja rakentavasti. Jos loukkaat toista – tahallisesti tai tahattomasti – ole valmis pyytämään anteeksi ja korjaamaan tilanne.
                            Periaatteiden jalkauttaminen toteutetaan yhteistyössä henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa osana uuden johtamisjärjestelmän käyttöönottoon liittyvää koulutusta ja valmennusta.


                          Lisätietoja
                          Kari Puumalainen, kuntayhtymän johtaja, rehtori
                          p.040 1778 600
                          kari.puumalainen@ysao.fi

                          Perinteisen vauhdikas lukuvuoden aloitus

                          Kuntayhtymän johtaja, rehtori Kari Puumalainen.

                          Ylä-Savon ammattiopiston syksy 2025 on lähtenyt liikkeelle perinteisen vauhdikkaasti. Elokuussa yhteishaussa valitut opiskelijat aloittivat opintiensä, ja tänä vuonna heitä oli ilahduttavan paljon – yhteensä 314 uutta opiskelijaa. Lisäksi noin 100 opiskelijaa on aloittanut elokuun aikana jatkuvan haun ja työvoimakoulutusten kautta.

                          Uudistuksia rahoitukseen ja järjestämislupiin

                          Ammatillisen koulutuksen kentällä syksyn ja talven aikana on luvassa merkittäviä muutoksia. Rahoituslainsäädäntöön ja järjestämislupiin on tulossa uudistuksia, ja odotamme myös tietoa siitä, ketkä koulutuksen järjestäjät pääsevät mukaan kahdeksan vuotta kestävään toiminnanohjauskokeiluun. Kokeilu tarjoaa mahdollisuuden kehittää ammatillista koulutusta tiiviissä yhteistyössä Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä alueellisten toimijoiden kanssa. Itä-Suomen alueelta valitaan mukaan kuusi järjestäjää, ja alustavien pisteytysten perusteella YSAO:lla on hyvät mahdollisuudet tulla valituksi.

                          Kansainväliset opintopolut vahvistuvat

                          Panostamme jatkossakin kansainväliseen toimintaan monipuolisesti. Tämä tarkoittaa kansainvälisten opintopolkujen vahvistamista Ylä-Savon tulevaisuuden työvoiman turvaamiseksi sekä koulutuksen kehittämisyhteistyötä kansainvälisillä kentillä. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on myös koulutusviennin kasvattaminen – suomalaiselle ammatilliselle koulutukselle on kysyntää monissa maissa, ja sen avulla kuntayhtymä voi saada myös uusia lisätuloja.

                          Vahvuutta yhteistyöstä

                          YSAO palvelee vahvasti Ylä-Savoa – ja monilla aloilla myös koko Suomea. Rakennamme tulevaisuutta yhdessä opiskelijoiden, henkilöstön, yritysten ja muiden alueen toimijoiden kanssa. Yhteisöllistä tekemisen kulttuuria vahvistaa Yhessä-toiminta, joka tuo eri osapuolet yhteen oppimaan, uudistumaan ja kehittämään aluetta. Haluamme, että YSAO on koko alueen luotettava kumppani oppimisessa ja uudistumisessa – tänään ja tulevaisuudessa.

                          Hyvää syksyä kaikille!

                          Kari Puumalainen
                          kuntayhtymän johtaja, rehtori
                          puh./tel. +358 40 1778 600
                          kari.puumalainen@ysao.fi

                          Kone ja vapaa-aika markkinat 6.-7.9.

                          By Iisalmi -seminaarikuva.

                          Olemme mukana markkinamenossa Vieremällä! Paikalla Hannele Juntunen ja Tuovi Huttunen, kertomassa koulutuksista.

                          Markkinoilla voi tutustua uusiin harrastuksiin, tavata tuttuja ja saada ideoita vapaa-aikaan.

                          Markkina-arvonta!
                          Voit voittaa upeita palkintoja yli 2 000 euron arvosta. Pääpalkintona näyttävä kaasugrilli (arvo 579 e)!

                          Ajankohtaista ohjelmaa mm. maakuntajohtajat Tytti Määttä ja Riikka Pirkkalainen paikalla sekä ministeri Seppo Kääriäinen.

                          Harrastetori liikuntahallissa ja näytteilleasettajat sisä- ja ulko-osastoilla ovat markkinoiden pääosassa. Kannattaa tulla tutustumaan. Lapsiparkki pitää huolen, että vanhemmat voivat rauhassa tutustua osastoihin.

                          Tapahtuma on maksuton. Myös lapsiparkki ja markkina-arvonta ovat maksuttomia.

                          Tervetuloa markkinoille!

                          Lue lisää markkinoista: https://vierema.fi/kone-ja-vapaa-aika-markkinat/

                          Tahko Truck Fest 13.9.2025

                          We offer the driver standing in front of the vehicle and the applicant in the field various training opportunities through a continuous search.

                          Olemme mukana Tahko Truck Fest 13.9.2025 -tapahtumassa!

                          Koko perheen maksuton tapahtuma, jossa nähtävillä kuljetuskalustoa läheltä ja kaukaa – uusinta uutta ja veteraanikuorma-autoja. Päiväohjelmaa keskusaukiolla ja Event Parkissa, iltabileet Ruska-Etkojen yhteydessä.

                          https://www.tahko.com/tapahtuma/tahko-truck-fest
                          https://www.facebook.com/tahkotruckfest

                          Teknologiaosaamisen kehittäminen osaamistehtaassa (OSTE) 

                          Hankkeen hallinnoija

                          Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä (YSAO)

                          Taustat

                          Hankkeen lähtökohtana on ollut tarve kehittää Ylä-Savon kone- ja laitevalmistuksen koulutusta, tarve on noussut esiin KesTech-verkoston keskusteluissa. Inspiraatio innovaatioympäristön rakentamisesta syntyi vierailulla espanjalaisessa oppilaitoksessa, jossa vastaava ympäristö on jo toteutettu. Hankkeen valmistelua on tehty yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun asiantuntijoiden kanssa, ja tavoitteena on ollut luoda ympäristö, joka palvelee laajasti yhteiskäyttöä. Kehittämistarpeita on kerätty myös Ylä-Savon yrityksiltä ennakointitiedon ja muiden keskustelujen kautta. 

                          Hanke vastaa työelämän tarpeisiin osaavan työvoiman saatavuuden osalta sekä tarjoaa mahdollisuuden pilotoida moniakselista valmistusteknologiaa. 

                          Teknologiaosaamisen kehittäminen osaamistehtaassa (OSTE) koostuu hankeparista:  

                          OSTE – kehittämishanke, sekä i-OSTE – investointihanke. 

                          Tavoitteet

                          Hankkeen tavoitteisiin tähdätään kolmen työpaketin kautta, jossa ensimmäiseksi muodostetaan osaamistehdas -kokonaisuus eli innovaatioympäristö, jossa oppilaitokset ja yritykset voivat jatkossa kehittää sekä osaamista että tuotekehitysinnovaatioita. 

                          Toisena tavoitteena on testata työturvallisuuteen ja energiatehokkuuteen sekä lean-ajatteluun liittyviä toimintatapoja innovaatioympäristössä.  

                          Kolmantena tavoitteena on pilotoida osaamistehdasympäristössä moniakselista valmistusta yhteistyössä yritysten sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. 

                          Hankkeen kehittämistoimilla vastataan työelämän tarpeeseen toteuttamalla Osaamistehdas –innovaatioympäristö, jossa voidaan yhteistyössä työelämän kanssa vahvistaa kone- ja tuotantotekniikan alalla työelämässä tarvittavaa lean- ja työturvallisuusosaamista sekä energia- ja materiaalitehokasta tuotantoa.

                          Kesto

                          01.08.2025 – 31.07.2027

                          Budjetti

                          OSTE – kehittäminen: 301 373 € 

                          i-OSTE – investointi: 322 263 €

                          Rahoittaja

                          Pohjois-Savon liitto

                          Projektityöntekijät

                          Projektipäällikkö Erno Heinonen 

                          +358 40 481 4114 

                          erno.heinonen@ysao.fi 

                          Koulutuspäällikkö Jarkko Ruotsalainen 

                          +358 40 177 8536 

                          jarkko.ruotsalainen@ysao.fi 

                          Opettaja Jari Huttunen 

                          +358 40 079 3104 

                          jari.huttunen@ysao.fi 

                          Kehittämispäällikkö Tiina Tervaniemi

                          +358 40 487 4807

                          tiina.tervaniemi@ysao.fi



                          Sari ja Ulla digitaalisen markkinoinnin kurssilla Kroatiassa

                          Split teksti metallikirjaimin rantakadulla.
                          Euroopan unionin rahoittama logo.
                          Euroopan unionin rahoittama logo.

                          Matkustimme Kroatian Splitiin lauantaina 30.8. Sunnuntain kulttuuriaktiviteetteina tutustuimme kaupunkiin ja sen tärkeimpään nähtävyyteen, Rooman vallan aikaiseen Diocletianuksen palatsiin. Vierailimme myös kauniilla Soltan saarella, jossa viljellään oliiveja ja tuotetaan hunajaa.

                          Maanantaina kurssimme starttasi Sean Honanin johdolla. Sympaattinen irlantilainen on Inicijativan johtaja ja yksi perustajista, jonka intohimona on markkinointi tekoälyn avulla. Inicijativan Erasmus+ KA1 Master Digital Marketing -kurssi on suunniteltu erityisesti oppilaitoksille ja voittoa tavoittelemattomille järjestöille.

                          Saimme todellakin intensiivisen katsauksen digitaalisen markkinoinnin eri osa-alueisiin. Viikko käynnistyi johdannolla alan kehitykseen ja asiakasymmärrykseen. Työpajoissa määrittelimme asiakasavatarin, hahmottelimme asiakkaan tilannetta ennen ja jälkeen palvelun sekä pohdimme asiakasarvoa. Perehdyimme myös sitoutumisen psykologiaan ja tehokkaan markkinoinnin rakentamiseen. Opimme sovittamaan sisältöä oikeille alustoille ja rakensimme kampanjasuunnitelman. Käytimme paljon aikaa tekoälyavusteiseen sisällön luomiseen eri kohderyhmille.

                          Loppuviikolla perehdyimme videotuotantoon tekoälyn avulla sekä LinkedInin käyttöön markkinoinnissa. Saimme hyviä vinkkejä TikTokin ja blogien hyödyntämiseen energiseltä australialaiselta Emalta. Viimeisenä päivänä kokosimme viikon opit yhteen. Kurssi huipentui yhteenvetoon ja sertifikaatin saamiseen.

                          Intensiivisestä kurssiohjelmasta huolimatta käytimme paljon aikaa tutustumalla ympäristöön. Vierailimme Marjan-kukkulalla, josta oli upeat näköalat yli kaupungin. Tutustuimme myös Kastelan alueeseen, joka koostuu seitsemästä eri kylästä ja kaupungista, jotka on alun perin rakennettu linnoitusten (kastelien) ympärille. Vierailimme myös Bracin saarella Bolin rantakaupungissa. Lauantaina suuntasimme kotia kohti reput täynnä uusia ideoita ja ajatuksia oman työmme tueksi.


                          Sari and Ulla at a Digital Marketing Course in Croatia

                          We traveled to Split, Croatia, on Saturday, August 30. On Sunday, as part of our cultural activities, we explored the city and its most important landmark, the Roman-era Diocletian’s Palace. We also visited the beautiful island of Šolta, known for its olive cultivation and honey production.

                          On Monday, our course began under the guidance of Sean Honan. The friendly Irishman is the director and one of the founders of Inicijativa, and his passion is marketing with the help of artificial intelligence. Inicijativa’s Erasmus+ KA1 Master Digital Marketing course is designed especially for educational institutions and non-profit organizations.

                          We truly received an intensive overview of the different aspects of digital marketing. The week started with an introduction to the development of the field and to customer understanding. In workshops, we defined a customer avatar, mapped the customer’s situation before and after using a service, and reflected on customer value. We also delved into the psychology of engagement and how to build effective marketing strategies. We learned to adapt content to the right platforms and created a campaign plan. A lot of time was dedicated to AI-assisted content creation for different target audiences.

                          Later in the week, we focused on video production with AI tools as well as using LinkedIn for marketing. We got excellent tips on making the most of TikTok and blogs from energetic Australian trainer Ema. On the final day, we wrapped up the week’s learnings. The course concluded with a summary and the awarding of certificates.

                          Despite the intensive schedule, we spent plenty of time exploring the surroundings. We visited Marjan Hill, which offered stunning views over the city. We also explored the Kaštela area, consisting of seven villages and towns originally built around fortresses (castles). Another highlight was a trip to the island of Brač and the seaside town of Bol. On Saturday, we headed home with backpacks full of new ideas and insights to support our work.

                          #erasmus+ #erasmusplus #erasmusplusfinland

                          Koodi avaa ovia tulevaisuuteen – uusi koulutuspolku tuo koodausosaamista alueelle

                          Kood/Sisun sprintti toukokuussa 2025.

                          Uusi innovatiivinen ohjelmistokehittäjien koulu Kood/Sisu aloitti Kuopiossa keväällä 2024. Yksityinen ja yritysvetoinen koodikoulu syntyi vastauksena Pohjois-Savon alueen kasvavaan tarpeeseen ohjelmointiosaajista.

                          Koulutusohjelma on rakennettu poikkeuksellisesti: ei luentoja, opettajia tai tenttejä. Opiskelu tapahtuu alustalla projektipohjaisesti ja koulu korostaa opinnoissaan yhteistyötaitojen sekä vertaisoppimisen tärkeyttä. Maksuttoman kaksivuotisen koulutuksen ideana on tarjota työelämälähtöinen ja käytännönläheinen vaihtoehto perinteiselle opiskelulle. Ainoina vaatimuksina ovat 18 vuoden ikä, oleskelulupa Suomessa ja englannin kielen taito.

                          Opiskelijoita on ympäri Suomen, ja opiskelu onnistuu myös etänä. Kood/Sisun ensimmäinen opiskelijaerä on nyt opiskellut puolitoista vuotta, joten heillä valmistuminen häämöttää.

                          Vaikka koulun toimitilat sijaitsevat Kuopiossa, sillä on vahvasti yläsavolainen tausta, koska perustajiin kuuluvat alueen isot toimijat Normet, Ponsse ja Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä (YSAO). Muut perustajajäsenet olivat Istekki, Novapolis, Kuopion alueen kauppakamari, Osuma Henkilöstöpalvelut ja OP Ryhmä. Sittemmin mukaan on liittynyt lisää partnereita, muun muassa ohjelmistoalan yrityksiä.

                          Koodikoulun käynnistäminen ja pilotointi toteutetaan ryhmähankkeena, johon on saatu rahoitusta Etelä-Savon ELY-keskukselta Euroopan Unionin sosiaalirahastosta (ESR+). YSAO on mukana omalla osahankkeellaan, jonka tavoitteena on koodikoulun ja perinteisen ammatillisen koulutuksen yhteisen toimintamallin alueellinen kehittäminen.

                          – Hankkeessa kehitteillä on opintopolku koodikoulun ja ammatillisen koulutuksen tutkintojen välille. Samalla tarkastelemme, miten voimme parhaalla mahdollisella tavalla tukea omia opiskelijoitamme, jotka haluavat lähteä opiskelemaan Kood/Sisulle, YSAOn hankeasiantuntija Tommi Röntynen toteaa.

                          Pilotointi on vasta alussa, mutta jo nyt Kood/Sisulla ja YSAOlla on yhteisiä opiskelijoita. Yksi heistä on Sakari Kilpiö, joka koodikoulun ohella opiskelee IT-tukihenkilöksi YSAOlla. Imatralla asuva Sakari suorittaa molempia opintojaan pääosin etänä.

                          – Molemmat opinnot ovat sujuneet hyvin. Ajankäyttö on tietysti välillä haastavaa, kun suorittaa kahta koulua samanaikaisesti, mutta kyllä se onnistuu.

                          Onnistumisesta kertoo myös se, että Sakarin tiimi voitti äskettäin koulun järjestämän hackathon-tapahtuman, jossa etsittiin koodausratkaisua oikeaan yrityksen ongelmaan.

                          Sakari aloittaa elokuussa koodikoulun opintoihin kuuluvan harjoittelujakson Normetilla Iisalmessa. Hän on suunniteltua aikataulua edellä, joten valmistuminen odottaa vuoden lopussa. Myös YSAOn opinnot ovat aikataulussaan.

                          – Koodikoulussa minulla on menossa loppusuoralla viimeinen opiskelumoduuli, jonka aiheena on kyberturvallisuus. YSAOlla on vielä pari tutkinnonosaa suorittamatta.

                          Vietnamista kotoisin oleva Truong Thanh aloitti viime lokakuussa kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon opiskelun YSAOn historian ensimmäisessä englanninkielisessä ryhmässä.

                          Toukokuussa hän osallistui Kood/Sisun kolmiviikkoiselle hakusprintille, jonka kautta uudet opiskelijat valitaan. Vaikka hänellä ei ollut koodaustaustaa, sprintti meni hyvin ja Thanh valittiin mukaan ensi syksynä aloittavaan opiskelijaerään, joka on järjestyksessä koulun kolmas.

                          – Minulla on jo ennestään taustaa koneenasennuksesta, mikä ohjasi valitsemaan tämän alan YSAOlla, Thanh kertoo.

                          Hän aikoo suorittaa koodikoulun opintoja samanaikaisesti YSAOn opintojensa kanssa.

                          – Odotan innolla opiskelun alkua. Minua kiinnostavat sulautetut järjestelmät, minkä vuoksi uskon näiden opintojen yhdistämisestä olevan hyötyä.

                          YSAO ja Kood/Sisu järjestävät Sankariniemen kampuksella 28.8. yhteisen kaikille avoimen tapahtuman, jossa kävijät voivat tutustua muun muassa koodikoulun hakuprosessiin ja esittää kysymyksiä koulun toiminnasta.

                          Lue artikkeli Iisalmen Sanomista täältä!

                          Kuva: Arto Holopainen, Kood/Sisu. Yhteistyötä Kood/Sisun sprintillä toukokuussa 2025.

                          Yhteyshenkilö:
                          Tommi Röntynen
                          hankeasiantuntija
                          Ylä-Savon ammattiopisto YSAO
                          Kehittämispalvelut
                          040 646 3464
                          tommi.rontynen@ysao.fi

                          Sankariniemeen aurinkovoimala – askel kohti vastuullisempaa oppimisympäristöä

                          Aurinkovoimala katolla.

                          Ylä-Savon ammattiopisto YSAOn Sankariniemen kampukselle valmistui kesällä 2025 aurinkovoimala, joka toimii soveltuvin osin myös sähköalan oppimisympäristönä. Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä on ottanut merkittävän askeleen kohti vastuullisempaa energiankäyttöä.

                          – Aurinkovoimaan investointi toteuttaa kuntayhtymän strategista vastuullisuustavoitetta sekä tavoitettamme olla edelläkävijä palveluissamme ja toiminnassamme, kertoo koulutusjohtaja Virpi Rautiainen.

                          Käyttöönottotestattu aurinkovoimala on asennettu kampuksen katolle. Sen paneeliteho on 106 kWp ja laskennallinen vuosituotto yli 85 000 kWh, mikä vastaa yli 7 prosenttia Sankariniemen vuotuisesta sähkönkulutuksesta. Investoinnin kokonaiskustannus kuntayhtymälle on noin 70 000 euroa. Aurinkovoimalan pääurakoitsijana toimi Finnwind Oy, sähkösuunnittelusta ja -töiden valvonnasta vastasi LT-Suunnittelu Oy. Rakennustyön paikallisvalvonnasta vastasivat YSAOn kiinteistöpäällikkö Krister Kaisanlahti ja rakennuttaja Pirkko Myllynen.

                          Kesällä 2024 otettiin käyttöön myös Peltoniemen opetusmaatilalle rakennettu aurinkovoimala, jonka paneeliteho on 110 kWp. Peltoniemessä paneelit on asennettu maahan telineillä. Voimala toteutettiin osana JTF-rahoitteista Tulevaisuuden Maatila -hanketta.

                          Lisätietoja
                          Finnwind Oy
                          Ismo Kantonen, toimitusjohtaja
                          ismo.kantonen@finnwind.fi, p. 040 540 6979

                          YSAO
                          Virpi Rautiainen, koulutusjohtaja
                          virpi.rautiainen@ysao.fi, p. 040 660 3075

                          Krister Kaisanlahti, kiinteistöpäällikkö
                          krister.kaisanlahti@ysao.fi, p. 050 576 524

                          YSAO Rekry26 28.1.2026 klo 10-13

                          YSAO Rekry26 tapahtuman logo.

                          Tervetuloa YSAO Rekry26 -tapahtumaan.


                          YSAO Rekry26 -tapahtuma Sankariniemen kampuksen monitoimitilassa keskiviikkona 28.1.2026 klo 10-13. Tapahtuma on tarkoitettu opiskelijoille, urasuunnitelmiaan tekeville alanvaihtajille ja työnhakijoille.

                          Tapahtumaan on vapaa pääsy!

                          Tämän on neljäs kerta, kun YSAO Rekry -tapahtuma järjestetään. Tänä vuonna esittelijöitä oli mukana ennätysmäärä, 38 kpl.

                          Esittelypaikkoina toimivat pääaula, monitoimitila ja pääaulan viereiset uudet luokkatilat.

                          Kansainvälisyys on myös osa tapahtumaa.

                          Opiskelija, työnhakija, urapolkua suunnitteleva!

                          Tervetuloa tapaamaan työnantajia. Löydä työpaikka tai koulutuspolku Sankariniemeltä. Nappaa CV:si mukaan ja anna taidon näkyä!

                          Tapahtuma on maksuton ja avoin myös oppilaitoksen ulkopuolisille kävijöille.

                          Tapahtumassa luvassa työnantajien kohtaamisia ja koulutusmahdollisuuksista keskustelun lisäksi CV-paja.

                          Tapahtumassa mukana

                          Verso ry
                          Talent Hub
                          RTK-Henkilöstöpalvelu Oy
                          Ponsse Oyj
                          Osuma Henkilöstöpalvelut Oy
                          Ratesteel Oy
                          Rekry Group Oy
                          Savas Säätiö
                          LAPP Connecto Oy
                          Eezy Henkilöstöpalvelut
                          Tuijan kauneus ja terveyskulma
                          Savon ammattiopisto
                          Olvi Oyj
                          Servica Oy
                          POK Group Oy
                          Savon Voima Oyj
                          Himaharjun Lasten ja nuortenkoti
                          Rikosseuraamuslaitos
                          Keitele Group Oy
                          Hydroline Oy
                          Työllisyys- ja kansainvälisyyspalvelut, IISALMEN KAUPUNKI
                          Ylä-Savon työllisyyspalvelut
                          Iisalmen Sanomat (live-lähetys)
                          NOVA-hanke (Iisalmen kaupunki/YSAO/Toimisäätiö)
                          Savonia-ammattikorkeakoulu
                          K‑Citymarket Iisalmi
                          Ylä-Savon ammattiopisto oppisopimuspalvelut
                          Genelec Oy
                          Iisalmen kaupunki/Pohjois-Savon lomituspalvelut
                          Iisalmen kaupunki/Ohjaamo
                          TOIMI-työvalmennussäätiö sr
                          KesTech
                          Pörhön Autoliike Oy
                          OP Kaskimaa
                          Normet Oy
                          Showit Group Oy
                          Maaseutuammattiin ry

                          Lisätietoja

                          Tuija Kokkonen
                          tapahtumakoordinaattori
                          p. 040 1798150
                          tuija.kokkonen@ysao.fi

                          Terttu- Terve ja tuottava nuorkarja monimuotoisessa ja resurssitehokkaassa lypsykarjataloudessa

                          Hankkeen hallinnoija

                          Päätoteuttajana toimii Luonnonvarakeskus (Luke).

                          Osatoteuttajat

                          Osatoteuttajina toimivat ProAgria Itä-Suomi ry, ProAgria Etelä-Savo ry ja Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä (YSAO)

                          Tavoitteet

                          Hankkeen tavoitteet:

                          Selvittää nuorkarjan laidunnuksen potentiaalia hiilensidonnan, biodiversiteetin, energiantuotannon sekä huoltovarmuuden näkökulmasta. Samalla selvitetään laidunnuksen vaikutusta nuorkarjan hyvinvointiin, hedelmällisyyteen ja kasvuun sekä laaditaan ohjeita hyvään laidunnukseen. Hankkeessa tuotetaan päivitettyä tietoa nuorkarjan ruokinnasta, laidunnuksesta ja hoidosta suunnittelun ja  käytännön toteutuksen tueksi.

                          Hankkeessa kerätään kokemuksia vasikoiden vierihoidon ja vieroituksen toteuttamisesta ja sen vaikutuksesta vasikoiden terveyteen ja hyvinvointiin. Samalla selvitetään, miten vierihoitoa olisi mahdollisuus käytännössä toteuttaa Peltoniemen opetusnavetassa.

                          Tavoitteena on myös lisätä yhteistyötä ja tehostaa tiedonsiirtoa tutkimuksen, asiantuntijaverkoston, koulutuksen ja maatilayrittäjien välillä.

                          Kesto
                          1.1.2025–30.6.2027 ( YSAO)

                          Budjetti
                          YSAOn osuus budjetista 85 000 €.


                          Rahoittaja
                          EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus, Pohjois-Savon ELY-keskus.

                          Kehittämispäällikkö
                          Ylä-Savon ammattiopisto
                          Tiina Tervaniemi
                          040 4874807
                          tiina.tervaniemi@ysao.fi

                          Täysillä viimeiseen työpäivään asti

                          Kaksi henkilöä munkkikojulla.

                          – Ohjaustyön ydin on, että ketään ei jätetä, vaan lähdetään selvittämään tilannetta. Täytyy löytää ohjattavan henkilön oma punainen lanka ja luotava toivoa parempaan, kertoo opinto-ohjaaja Terttu Kortelainen.

                          Tertun pitkä ja ansiokas 33 vuoden työura Ylä-Savon ammattiopistolla päättyy kesäkuun loppuun ja ansaitut eläkepäivät alkavat. Työura alkoi suurtalous- ja diettikokkina keittiöllä. Kolme kuukautta työskenneltyään hän alkoi kuitenkin haluta jotakin uutta ja hakeutui päivittämään koulutuksiaan.

                          Henkilö lähikuvassa.

                          – Opettaja Hellevi Hiekkapelto kannusti minua hakeutumaan opettajakouluun. Lapset olivat silloin vielä pieniä, joten hakeminen siirtyi muutamalla vuodella eteenpäin, hän kertoo.

                          Opettajakouluun hän pääsi ensi yrittämällä ja siitä alkoi työ toisen asteen ja aikuispuolen opettajana. Muutaman vuoden työskentelyn jälkeen hän huomasi opiskelijoiden oppimisen vaikeudet ja päätti hakea erityisopettajakoulutukseen. Valmistuttuaan hän siirtyi töihin Sankariniemen kampukselle ja opiskeli vielä opinto-ohjaajaksi.

                          – Aloitin työt ohjauksen hankkeessa ja silloinen rehtori Pentti Väisänen kysyi, että voisinko tehdä hanketyön ohella puolikasta opinto-ohjaajan työtä, hän muistelee.

                          Merkityksellinen vaihe työuralla oli erityisopettajan koulutus, joka antoi valmiuksia ymmärtää paremmin opiskelijoiden monimuotoisia pulmia pedagogisesta näkökulmasta. Hän kuvailee työuraansa onnelliseksi. Itsensä kehittäminen, opiskelemalla työn ohessa, on avannut uusia mahdollisuuksia talon sisällä.

                          – Työ on ollut aina koulutusta vastaavaa, kun sopivia paikkoja on avautunut matkan varrella. Hankkeissa työskentely on ollut myös piristävä lisä vuosien varrella.

                          Aina löytyy joku, joka auttaa.

                          Opinto-ohjaaja tapaa opiskelijoita ja kirjaa asioita Wilmaan sekä pitää yhteyttä huoltajiin. Ryhmäohjausta toteutetaan opiskelijoiden urasuunnittelukurssilla. Uusia opiskelijoita hankitaan markkinoimalla yläkouluissa erilaisissa tapahtumissa. Työ on muuttunut paljon vuosien varrella ja tänä päivänä opiskelijoilla korostuu enemmän sosiaalisten tilanteiden pelko, jaksaminen ja yksinäisyys. Saumaton yhteistyö koulukuraattorin ja terveydenhuollon kanssa on välttämätöntä. Ohjaustyössä tärkeitä ovat myös koulun ulkopuoliset verkostot, kuten perusopetuksen oppilaanohjaajat ja etsivä nuorisotyö.

                          – Nuorella sopivan alan löytymiseen on tosi iso paine. Onneksi meillä on tarjota vaihtoehtoja. TUVA-koulutuksessa voi vielä miettiä ja lähteä koulutuskokeilun kautta hakemaan omaa juttua.

                          Onnistumisia nuorten kanssa mahtuu vuosien varrelle. Viimeisimpänä häntä ilahduttaa ja herkistää joulun aikaan Wilmaan kilahtanut viesti opiskelijalta: ”Vaikka tiemme oli alussa kivikkoinen niin silti jaksoit uskoa, että pystyn tekemään tämän tutkinnon. Minä olen valmistunut.”

                          Teknologia on apuna opinto-ohjaajan työssä, opiskelijoilla on käytössä eri kanavia ottaa yhteyttä. Wilma on toimiva työkalu ja palaverit huoltajien kanssa sujuvat kätevästi Teamsin välityksellä. Vuoden 2025 alussa   otettiin käyttöön Annie poissaolojen tukiviestit, joiden avulla saadaan opiskelija tarvittaessa ajoissa tuen piiriin. Uusimpana työkaluna on opiskelijan työpöytä, joka helpottaa opintojen seurantaa ja hallintaa.

                          Nykyisiä ja uusia opiskelijoita hän kehottaa olemaan ahkeria koulutyössä ja pulmatilanteissa ottamaan matalalla kynnyksellä opiskeluhuoltoon.

                          – Ei pidä vetäytyä viltin alle vaan lähteä hakemaan apua. Aina löytyy joku, joka auttaa.

                          – Täällä on voinut jakaa ilot, surut ja murheet.

                          Tertun uran varrelle mahtuu monia mieleenpainuvia hetkiä. Henkilöstön juhlapuhe YSAOn 50-vuotisjuhlassa on jäänyt lämpimänä muistona mieleen. Erilaiset OPH:n kehitysprojektit mm. oppikirjan suunnittelu ja tutkintoperusteiden laatiminen ovat rikastuttaneet työtä. Työuran päättyminen tuo esiin monenlaisia tunteita ja päällimmäisenä on helpotus siitä, että työn aiheuttama sitovuus päättyy. Hän jää kaipaamaan pitkäaikaisia työkavereita ja yhteisöllisyyttä.

                          – Täällä on voinut jakaa ilot, surut ja murheet. Jään kaipaamaan kahvi- ja ruokapöytäkeskusteluja työkavereiden kanssa.

                          Työkavereille ja tulevalle seuraajalle hän toivottaa mukavia ja reippaita työpäiviä ja kehottaa olemaan avoimin mielin. Itsensä johtamista ja yrittäjyyttä työssä kannattaa vaalia.

                          – On selkeästi työ ja selkeästi vapaa-aika, jolloin ei tehdä työasioita. Se auttaa jaksamaan arjessa.

                          Nyt edessä on kesäloma ennen alkavia eläkepäiviä. Lomasuunnitelmiin kuuluu Ilovaarirock, reissu pohjoiseen ja mökkeily. Syksyn projektina on opetella neulomaan villapusero kauluksesta alapäin. Eläkepäiviin on luvassa myös ainakin keilausta ja lenkkeilyä koiran kanssa.

                          – Haluan kuitenkin tehdä tätä työtä täysillä ihan viimeiseen työpäivään asti. Motivaatio ja hyvä mieli on edelleen mukana, hän toteaa hymyillen.

                          Mitä dataa tuottaja tuottaa?

                          Mitä dataa tuottaja tuottaa?
                          Toiminnasta syntyy monenlaista hyödyllistä tietoa, jolla on arvoa niin tuottajalle itselleen kuin tuotanto- ja kauppaketjun muillekin toimijoille tutkimusta unohtamatta.

                          Iso osa tuotetusta tiedosta siirtyy joko automaattisesti tai manuaalisesti muihin järjestelmiin, jossa siitä johdettuja raportteja ja visualisointeja on mahdollista seurata. Paljon tietoa siirtyy myös toisille ja kolmansille osapuolille. Osa ehkä jopa tuottajan tietämättä. Tätä voi tapahtua esimerkiksi jonkun sovelluksen sopimusehtoihin perustuen tai erillisiin sopimuksiin. Mutta tietääkö tiedon omistaja eli yleensä tuottaja itse, mitä kaikkea tietoa häneltä siirtyy

                          Vallitseva tilanne lienee että tuottaja seuraa eri tietolähteitä erillisistä sovelluksista: navetan toimintaa yhdestä ohjelmasta, työkoneiden toimintaa toisesta, taloutta kolmannesta jne. Tuntematon ei liene sekään tilanne, jossa tuotettua tietoa seurataan vain osittain tai ei ollenkaan.

                          Tuottajan toiminnan synnyttämä data vaihtelee toimialan ja tuotantosuunnan mukaan, mutta yleisesti se kattaa laajasti toimintaan liittyviä tietoja, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi toiminnan optimoinnissa, raportoinnissa ja päätöksenteossa.

                          1. Kasvintuotanto (viljanviljely, erikoiskasvit, nurmiviljely)
                          Kasvintuotannossa dataa syntyy erityisesti peltoviljelystä, sen hallinnasta ja ympäristöolosuhteista:

                          • Satotiedot: Sadon määrä (kg/ha), laatu (esim. proteiinipitoisuus, kosteusprosentti), sadonkorjuuaika.
                          • Maaperätiedot: Maaperän koostumus, pH-arvo, ravinnepitoisuudet (typpi, fosfori, kalium), orgaanisen aineen määrä.
                          • Kylvö- ja istutustiedot: Käytetyt siemenlajikkeet, kylvömäärät, kylvöajankohta, rivivälit.
                          • Lannoitus- ja kasvinsuojelutiedot: Käytetyt lannoitteet (määrä, koostumus), kasvinsuojeluaineet (esim. torjunta-aineet, niiden käyttömäärät ja -ajankohdat).
                          • Sää- ja ilmasto-olosuhteet: Sademäärä, lämpötila, ilmankosteus, valon määrä (usein kerätään sääasemilla tai satelliittidatasta).
                          • Kone- ja laitetiedot: Traktoreiden ja muiden koneiden käyttöajat, polttoaineenkulutus, GPS-pohjaiset ajoreitit (tarkkuusviljely).
                          • Kasvustotiedot: Kasvun kehitys (esim. kasvuvaiheet, kasvien pituus, lehtipinta-ala), tuholaisten ja tautien esiintyminen.
                          • Taloustiedot: Tuotantokustannukset (siemenet, lannoitteet, työvoima), myyntihinnat, markkinatiedot.

                          2. Kotieläintuotanto
                          Kotieläintuotannossa data keskittyy eläinten hyvinvointiin, tuotantoon ja rehun käyttöön:

                          • Eläinkohtaiset tiedot: Eläinten tunnistetiedot (esim. korvamerkit), syntymäajat, paino, terveydentila, rokotukset, lääkitykset.
                          • Tuotantotiedot: Maitotuotos (litraa/lehmä/päivä), munantuotanto, lihantuotanto (kasvuvauhti, teuraspaino), villan määrä (lampailla).
                          • Rehutiedot: Rehun määrä ja koostumus, rehun kulutus, rehun ravintoarvot, rehukustannukset.
                          • Ympäristöolosuhteet: Navetan lämpötila, ilmanvaihto, kosteus, valaistus.
                          • Lisääntymistiedot: Tiineysajat, poikimiset/ synnytykset, hedelmällisyysaste, jälkeläisten määrä ja elinkelpoisuus.
                          • Automaattijärjestelmien data: Lypsyrobotit (maidon määrä, lypsyaika, utareterveys), ruokinta-automaatit, aktiivisuusmittarit (esim. askelmäärä, märehtimisaika).
                          • Taloustiedot: Tuotannon kannattavuus, eläinten myyntihinnat, rehukustannukset, eläinlääkärikulut.

                          3. Metsätalous
                          Metsätaloudessa data liittyy metsänhoitoon, puunkorjuuseen ja ympäristön seurantaan:

                          • Metsävaratiedot: Puulajit, puuston ikä, tilavuus (m³/ha), kasvuvauhti, metsän terveydentila.
                          • Hakkuutiedot: Korjatun puun määrä, puulajit, hakkuuajankohta, hakkuumenetelmä (esim. harvennus, päätehakkuu).
                          • Metsänhoitotiedot: Istutukset, taimien määrä, lannoitukset, maanmuokkaus.
                          • Ympäristötiedot: Maaperän kosteus, hiilensidonta, biodiversiteettitiedot (esim. suojeltavat lajit).
                          • Konedata: Metsäkoneiden käyttöajat, polttoaineenkulutus, korjuureitit.
                          • Taloustiedot: Puun myyntihinnat, hakkuukustannukset, metsänhoitokulut.

                          4. Puutarhatuotanto
                          Puutarhatuotannossa data keskittyy kasvien kasvuolosuhteisiin ja sadon laatuun:

                          • Kasvutiedot: Kasvien kasvuvaiheet, kastelumäärät, lannoitus, kasvihuoneiden olosuhteet (lämpötila, kosteus, CO2-taso).
                          • Sato- ja laatutiedot: Sadon määrä, koko, maku, väri, säilyvyys.
                          • Tuholaisten ja tautien hallinta: Tuholaisten esiintyminen, biologinen torjunta, kasvinsuojeluaineiden käyttö.
                          • Kastelu- ja energiatiedot: Vedenkulutus, energiankäyttö (lämmitys, valaistus kasvihuoneissa).
                          • Taloustiedot: Tuotantokustannukset, markkinahinnat, myyntikanavat.

                          5. Yhteiset datatyypit eri aloilla
                          Useammalle alalle yhteistä ovat mm:

                          • Ympäristödata: Hiilijalanjälki, päästötiedot, vedenkäyttö, energiankulutus.
                          • Sää- ja satelliittidata: Reaaliaikainen säädata, satelliittikuvat (kasvustojen seuranta, metsien kunto).
                          • Hallinnolliset tiedot: Tukihakemukset, viljely- ja eläinrekisterit, viranomaisraportit (esim. EU:n CAP-tukien raportointi).
                          • Markkinadata: Raaka-aineiden ja lopputuotteiden hinnat, kysyntä- ja tarjontatiedot.
                          • Digitalisaation tuottama data: Sensoreiden, IoT-laitteiden ja ohjelmistojen (esim. viljelyohjelmat, navettajärjestelmät) keräämä data.

                          Eri lähteistä kerättyä dataa tarkastellaan kunkin lähteen mahdollisesti sisältämän erillisen käyttöliittymän kautta eikä ei lähteiden datasta välttämättä tehdä ristiin vertailua, joka olisi kokonaisuuden kannalta hyödyllistä. Esimerkiksi maidontuottaja tarkastelee asioita lypsyrobotin tuottaman datan kautta, jolloin navetan olosuhdetiedot eivät välttämättä ole käytettävissä. Jos haluaa sitoa tuotantodatan olosuhdedataan, edellyttää tämä mahdollisesti tuottajalta useamman tietolähteen yhdistelemistä.
                          Tulevaisuuden maatila -hanke pyrkii löytämään ja pilotoimaan keinoja näiden eri lähteistä peräisin olevien tietojen yhdistämiseksi.

                          – Jari

                          Tulevaisuudenmaatilahanke #JTF #PohjoisSavonLiitto

                          Tulevaisuuden maatila -hanke

                          Menestyksen Mestari 7.10.2025

                          Menestyksen Mestari -tapahtuman mainoskuva.

                          Tervetuloa yrittäjät/yritysten avainhenkilöt Menestyksen Mestari -tapahtumaan ti 7.10.2025 klo 8.30-11.
                          Paikka: Olvi-oluthalli, Luuniemenkatu 4, Iisalmi.

                          Käynnistämme syksyn alussa prosessin Menestyksen mestari, jonka tavoitteena on ideoida yhdessä, miten yritykset voivat ennakoida ja uudistua muuttuvassa maailmassa. Käytämme työskentelyn rakenteena Tulevaisuusvuoropuhelua, joka on TYÖ2030-ohjelmassa syntynyt osallistamismenetelmä. Prosessin keskiössä on löytää vastauksia kysymykseen ”Mitä voimme tehdä tälle (valitulle) asialle yhdessä?” Lisätietoja menetelmästä löydät www.tulevaisuusvuoropuhelu.fi

                          Menestyksen Mestari -tapahtuman tulevaisuusvuoropuheluprosessin kuva valmisteluvaiheesta kokoavaan vaiheeseen.

                          Tämä on tilaisuutesi oppia, verkostoitua ja inspiroitua! Ilmoittaudu mukaan 15.9.2025 mennessä maksuttomaan tilaisuuteen. Ensimmäiset 90 ilmoittautunutta mahtuu mukaan.

                          Ohjelma:

                          • klo 8.30 – 9.00 Tarjoamme maittavan ja runsaan aamupalan.
                          • klo 9.00 – 10.00 Tomato – Oodi uudistumiselle, Tom Pöysti ja Mato Valtonen.
                            ”Tullakseen nähdyiksi ja kuulluiksi yritysten on uskallettava erottautua ja laittaa itsensä peliin. Epäonnistumisen pelko, kuten itsetunnon puutekin on heitettävä syrjään ja valjastettava mieli rohkeudella sekä riemulla”.
                          • klo 10 .00 – 11.00 Tulevaisuusvuoropuhelu teemapöydissä.
                          • Tilaisuuden jälkeen mahdollisuus verkostoitua ja tutustua järjestäjien esittelypöytiin sekä nauttia omakustanteinen lounas.

                          Ilmoittautumisaikaa jatkettu. Ilmoittaudu pe 19.9.2025 mennessä.

                          Tapahtuman tarjoaa Yhessä-osaamisverkosto, EduSavo, Suunnitellusti töihin (ESR)-hanke ja Pohjois-Savon jatkuvan oppimisen ja elinikäisen ohjauksen koordinaatioryhmä: Akava, Anakom Oy, Iisalmen kaupunki – työllisyyspalvelut, Itä-Suomen aluehallintovirasto, Itä-Suomen yliopisto – Jatkuvan oppimisen keskus, Kuopion kauppakamari, Kuopion kaupunki – työllisyyspalvelu, Kuopion Setlementti Puijola ry, Pohjois-Savon ELY-keskus, Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Savon opisto, Rastor Instituutti, SAK, Savon koulutuskuntayhtymä, Savonia-ammattikorkeakoulu, Savon Yrittäjät ry, Sisä-Savon kansalaisopisto, Varkauden kaupunki – työllisyyspalvelut, Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä.

                          Lisätietoja:
                          Tuija Kokkonen, tapahtumakoordinaattori, Ylä-Savon ammattiopisto
                          tuija.kokkonen@ysao.fi, 040 1798150

                          Mitä ihmeen maatalouden dataa?


                          Mitä ihmeen maatalouden dataa?

                          Tätä blogisarjaa kirjoitetaan Ylä-Savon ammattiopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun hallinnoiman Tulevaisuuden maatila -hankkeen puitteissa. Hankkeen yksi tavoite monista on pilotoida maitotilan tuottaman tietomassan keskitettyä keräämistä ja tämän kerätyn tiedon hyödyntämistä. Esimerkkinä on YSAOn Peltoniemen lypsyrobottinavetta.

                          Maatalous ja siitä syntyvä tietomassa yhdistää monia toimijoita alalla ja alan ulkopuoleltakin. Tiedon on tarpeen liikkua toimijalta toiselle ja datavälitys palvelut eli datasillat ovat palvelu, joka linkittää toimijat yhteen.

                          Miten tämä parantaa tuottajien arkea? Tulevaisuuden maatila -hanke on yksi toimija, joka tätä pyrkii selvittämään.

                          Mitä dataa tuottaja tuottaa
                          Toiminnasta syntyy monenlaista hyödyllistä tietoa, jolla on arvoa niin tuottajalle itselleen kuin tuotanto- ja kauppaketjun muillekin toimijoille tutkimusta unohtamatta. Iso osa tuotetusta tiedosta siirtyy joko automaattisesti tai manuaalisesti muihin järjestelmiin, jossa siitä johdettuja raportteja ja visualisointeja on mahdollista seurata. Paljon tietoa siirtyy myös toisille ja kolmansille osapuolille. Osa ehkä jopa tuottajan tietämättä. Tätä voi tapahtua esimerkiksi jonkun sovelluksen sopimusehtoihin perustuen tai
                          erillisiin sopimuksiin. Mutta tietääkö tiedon omistaja eli yleensä tuottaja itse, mitä kaikkea tietoa häneltä siirtyy?

                          Euroopan reilun datatalouden säädös (Data act)
                          Osana EU:n datastrategiaa tuli 11.1.2024 voimaan datasäädös, joka ottaa kantaa ja pyrkii edistämään datan oikeudenmukaista saatavuutta ja käyttöä EU:n alueella sekä tukea datan ympärillä tapahtuvaa innovointia.

                          Keskeisiä asioita säädöksessä ovat:
                          – Datan jakaminen ja käyttöoikeudet
                          – Oikeudenmukaisuus digiympäristössä
                          – Datapalveluiden siirrettävyys
                          – Julkisen sektorin datantarpeet
                          – Tietoturva ja suojaus

                          Perustavoitteita on pyrkiä varmistamaan että datan omistajan ja tuottajan asema vahvistuisi. Tätä mainittua säädöstä aletaan soveltamaan 12.9.2025 alkaen. Tilanne ”datamarkkinoilla” tulee muuttumaan olennaisesti datasäädöksen astuessa voimaan. Se, miten hyvin tietoa tuottavat tuottajat sekä laitevalmistajat ovat tilanteeseen valmistautuneet, jää nähtäväksi.

                          Miten data haltuun
                          Ensimmäinen asia on perehtyä ja tutustua käytössä olevien sovellusten ja laitteiden sisältämiin mahdollisuuksiin tiedon hyödyntämisen suhteen. Myös sopimukset, joita eri tahojen kanssa on solmittu, kannattaa lukea tiedonhallinnan ja tiedon omistajuuden näkökulmasta. Tämän jälkeen voi alkaa omasta ympäristöstään miettiä mitä kaikkea tietoa nykytilanteessa tulee välitettyä eteenpäin ja mikä siitä tiedosta on esimerkiksi lakisääteisesti velvoitettua.

                          Mitä muuta kerätyllä tiedolla voi tehdä kuin käyttää sitä valmiissa sovelluksissa
                          Tilanteessa, missä useamman käytössä olevan tietolähteen tietoja olisi käytettävissä, on mahdollista saada tuotannollista lisäarvoa näitä eri lähteistä kerättyjä tietoja ristiin analysoimalla.

                          Verkosto tuottajien hyödyksi
                          Datasilta, mitä se on, ketä hyödyttää, miksi? Datasillan rooli on tiedon kuljettaminen toimijalta toiselle. Se yhdistää tuottajien arjen datan esimerkiksi dataosuuskuntien kautta, jotka organisoivat tietomassaa, sen siirtelyä ja keräystä. Sieltä tiedot voivat siirtyä esimerkiksi tutkimuslaitoksille ja oppilaitoksille analysoitavaksi.

                          Datasilta siis luo nimensä mukaisesti siltoja: tuottajat voivat jakaa haluamiaan ja valitsemiaan tietoja itsenäisesti tai dataosuuskunnan kautta erinäisille tahoille. Kyseessä voi olla tutkija/tutkijaryhmä, oppilaitos, ostaja, tukkuketju, kuka tahansa, joka on toiminnassa mukana.

                          Haasteet huomioitava
                          Datavälityksen toimivuus edellyttää monen eri asian oikeaan asentoon laittamista.  Oikeilla toimintatavoilla varmistetaan, että datasilta palvelee tuottajia ja että data pysyy hallinnassa, toiminta on tietoturvallista ja vain haluttu oikea tieto välittyy heille, joille sen halutaankin välittyvän.

                          Tieto liikkumaan
                          Toki data ja datasiltakin ovat vain välineitä, joiden arvo mitataan siinä, miten ne pystyvät tehostamaan arjen työtä ja tuomaan todellista hyötyä. Tuottajat itse päättävät, miten näitä hyödynnetään – he ovat verkoston sydän ja tuottavat sitä tietoa, jota he itse ja muutkin käyttävät.

                          Tulevaisuuden Maatila -hanke pyrkii neuvomaan ja antamaan vinkkejä, miten otetaan data haltuun ja saadaan se liikkumaan.

                          Joten kannattaa pysyä mukana!

                          – Jari

                          Tulevaisuudenmaatilahanke #JTF #PohjoisSavonLiitto

                          Tulevaisuuden maatila -hanke

                          YSAOn 2025 työolobarometri: parhaat tulokset mittaushistoriassa!

                          ”TOB-tuloksethan olivat meillä YSAOlla tosi huikeat ja hyvät. Yhteisöllisyys ja yhdessä tekemisen henki ja hyvä fiilis, mikä esimerkiksi SAKUstars-projektia tehdessä oli, on suhteessa ihan näihin TOB-tuloksiin. Sehän on nyt ihan numeerisestikin todistettu”, iloitsee hyvinvointivalmentaja Jenni Tikkanen YSAOlta.

                          SAKUstars-kilpailun henkilöstösarjan voitti Yx Savolainen Amis Orkesteri – Vapaus. Kuuntele biisi: https://youtu.be/UM1jTMABXRM

                          Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän henkilöstö antoi jälleen vahvan äänen työhyvinvoinnille. Vuoden 2025 työolobarometri toteutettiin 24.3.–6.4.2025, ja siihen vastasi 190 henkilöä 222:sta – vastausprosentti nousi 85,14 %:iin (2024: 79,49 %).

                          Tulokset ovat kautta linjan erinomaisia: kaikkien vastausten keskiarvo nousi uuteen ennätykseen, 4,24 (asteikolla 1–5). Vuotta aiemmin keskiarvo oli 4,14. Tavoitteet ylitettiin selvästi, ja tulokset ovat mittaushistorian korkeimmat vuodesta 2008 alkaen.

                          TOB-timantin kärkien tulokset (asteikolla 1-5), suluissa vuoden 2024 tulos:

                          Ergonomia ja työterveys: 4,18 (4,03)
                          Esimiestyö: 4,33 (4,15)
                          Optimaalinen kuormitus: 4,09 (3,98)
                          Tiedonkulku ja vuorovaikutus: 4,17 (4,07)
                          Työkyky: 4,39 (4,39)
                          Työn kehittävyys: 4,20 (4,17)

                          Työolobarometri toteutetaan YSAOssa vuosittain osana jatkuvaa työhyvinvoinnin kehittämistyötä. Kiitämme henkilöstöämme aktiivisesta osallistumisesta ja hyvästä ilmapiiristä – yhdessä rakennamme entistä paremman työyhteisön!

                          Lisätietoa

                          Kari Puumalainen
                          kuntayhtymän johtaja, rehtori
                          +358 40 1778 600
                          kari.puumalainen@ysao.fi

                          YSAOn finalisteille menestystä Taitajissa

                          Ammattitaidon Suomenmestaruudet ratkottiin Taitaja2025 kilpailuissa Turussa 5.-8.5.2025. YSAOn pieni mutta pippurinen joukkue nappasi kolme mitalia, yhden kultaisen ja kaksi hopeaa..

                          Väinö Rautakoski, 1.sija. Laji: 607 Koneenasennus ja kunnossapito
                          Enni Pelkonen, 2.sija. Laji: 309 Hevostenhoito
                          Paulus Syrjälä, 2.sija. Laji: 607 Koneenasennus ja kunnossapito
                          Ramona Haapa-aho, 7.sija. Laji: 311 Eläintenhoito
                          Kalle Leiviskä ja Riku Puttonen, Näytöslaji AN5 Maatalousteknologia

                          Paljon onnea upeille kilpailijoille! Olemme teistä kaikista todella ylpeitä!

                          Kiitos mukana olleille huoltajille; Essi, Jenna, Miika ja Joni. Sekä Marko, Tuomo ja Jaana jotka ahertivat omien alojensa kilpailulajien tuomaroinnissa.

                          Kiitos Taitaja2025 matkasta ja vielä paljon onnea kaikille!

                          Ammatillisen koulutuksen suurtapahtuma Taitaja2025 kokoaa yhteen Suomen parhaat nuoret taitajat Turkuun. Tammikuun lopulla pidettyihin osallistui yli 1800 opiskelijaa, joista finaalin tiensä selvitti parhaimmat.

                          YSAOlta Turkuun lähtee kuusi finalistia huoltajineen, joukkueenjohtaja Satu Nasrelarabin johdolla.

                          Tutustu muihin Taitaja-finalisteihin täältä.

                          Taitaja2025 Turku -biisinä kuullaan Varo maailma, mä oon tulossa.
                          Biisin tekijät : Roosa Mikkola ja Aleks Toppari, Turun konservatorio

                          Taitaja on vuosittain järjestettävä ammattitaidon suomenmestaruuskilpailu, joka toimii ammatillisen koulutuksen näyttämönä. Ensimmäinen Taitaja-kilpailu on järjestetty vuonna 1988. Taitaja-kilpailussa ammattiin opiskelevat nuoret kilpailevat SM-mitaleista ammatillisiin perustutkintoihin perustuvissa lajeissa.

                          Kilpailussa osa lajeista on erityistä tukea tarvitseville osaajille tarkoitettuja TaitajaPLUS-lajeja ja joissain lajeissa myös kansainväliset kilpailijat pääsevät näyttämään osaamistaan. Taitaja-finaalissa kilpailee kussakin lajissa kahdeksan kilpailijaa, jotka ovat valikoituneet jatkoon semifinaalien kautta.

                          Kilpailun lisäksi tapahtuma toimii kohtaamispaikkana useille ammatillisen koulutuksen parissa työskenteleville asiantuntijoille sekä auttaa opiskelupaikan valinnassa ammatillisesta koulutuksesta kiinnostuneita tai ammatinvalintaa pohtivalle yleisölle.

                          Taitaja2025, #AmmattitaidollaTulevaisuuteen #ProfessionalSkillsForTheFuture

                          Kultaa ja kunniaa YSAOlaisille SAKUstars -kulttuurikisoista

                          SAKUstars YSAOn joukkue.

                          Valtakunnalliset SAKUstars-kulttuurikilpailut on jälleen kisattu ja palkinnot on jaettu. Tänä vuonna järjestämisvastuussa oli Riveria ja kisateemana Veden Vapaus. Ennakkosarjoihin kilpailutyöt lähetettiin helmikuussa ja livesarjoissa kisailtiin paikan päällä Joensuussa 8.-10.4.2025. Lisäksi oli myös henkilöstölle oma sarjansa, johon työt lähetettiin maaliskuussa.

                          YSAOn joukkue matkusti Joensuuhun yhdessä SAKKYn joukkueen kanssa tiistaiaamuna. Kilpailusarjoina olivat laulu ja soitinsarjat, kuvataide ja kirjoitukset, näyttämötaide ja tanssi sekä näytöslajit. Kilpailija pystyi osallistumaan sarjaan joko yksilönä tai yhden joukkueen jäsenenä.

                          Opiskelijat ovat kokeneet SAKUstars -kulttuurikilpailut yhteisöllisenä, kannustavana ja omaa osaamista vahvistavana tapahtumana. Kilpailu tarjoaa mahdollisuuden tuoda esille taitoja, jotka eivät välttämättä näy normaalissa oppilaitoksen tai työelämän arjessa. Osallistujat kokivat reissun onnistuneeksi ja reissulta jäi mahtavia muistoja, kokemusta sekä tutustumisia uusiin ihmisiin. -Tunnelma oli katossa! Opiskelijat kannustivat kaikki toinen toisiaan ja olivat iloisia toistensa esiintymisistä tulipa menestystä tai ei, tiivistää tunnelmaa tuntiopettaja Svetlana Vikulina.

                          Henkilöstösarjassa Yx Savolainen Amis Orkesteri -kisajoukkue YSAOlta voitti kultamitalin Musiikki-sarjassa Vapaus-musiikkivideollaan. Sävellyksen, sanoituksen ja sovituksen työsti hyvinvointivalmentaja Jenni Tikkanen kuntayhtymän johtajan, rehtori Kari Puumalaisen, aloitteesta. -Tee räppi, jossa aikuinen heristää sormea nuorelle, mutta lopussa on kuitenkin yhteisymmärrys, oli ehdotus henkilöstön omissa pikkujouluissa ja tämä idea antoi luovuudelle siivet.

                          Musiikkivideon toteutus kokonaisuudessaan tapahtui tänä vuonna 13 työkaverin kesken vapaa-ajalla. Uusia talentteja löytyi jälleen mukaan. Biitti- ja taustaraitataituri, äänityksen ja miksauksen unissaankin osaava Tommi Röntynen sekä rap- ja videovirtuoosi Joonas Närhi, joiden roolit nousivat merkittäviksi. Bändi on nyt saavuttanut musiikkisarjassa jo kaikki meriitit kunniamaininnasta kultamitaliin neljän vuoden aikana.
                          -Kiitos jokaiselle mukana olleelle, että annoitte oman osaamisenne, ideanne, näkemyksenne, äänenne, heittäytymiskykynne ja aikanne tähän tuotokseen – ilman teitä tämä olisi jäänyt vain tekstiksi ja demoraakileeksi, mutta jokaisen panostuksella tästä tuli taas ihan oikia kipale ja musavideo! Ja miten hauskaa tätä oli tehdä, kiittelee kisajoukkuettaan tsempannut Jenni.

                          Tomi Luomi sai kunniamaininnan henkilöstönsarjan Kirjoitelmat-sarjassa Kastelujärjestelmät tuotoksellaan.
                          -Runo oli rakkaudenosoitus Joensuulle, vanhalle opiskelukaupungilleni sekä opiskelutovereilleni. Kisamatka oli ikimuistoinen ja erittäin antoisa. Koko joukkue oli loistava, tunnelmoi YTO-opettajamme Tomi.
                          Henkilöstönsarjassa oli neljä sarjaa: Musiikki, Videot ja animaatiot, Kirjoitelmat sekä Kuvataide ja käsityöt. Tunnelmiin ja tuloksiin pääset mukaan tästä linkistä➡️Henkilöstösarjan tulokset – SAKUstars 2025

                          Henkilöstökisan Musiikki-sarjan 1. sijan saavutti YSAOlainen Yx Savolainen Amis Orkesteri – Vapaus -musiikkivideo.

                          SAKUstars kannustaa ammattiin opiskelevia kulttuuriharrastuksissa ja antaa opiskelijoille mahdollisuuden tuoda esille lisää omaa osaamistaan ja persoonallisuuttaan. Tärkeintä ei ole menestyminen vaan osallistuminen ja arvokkaan tunnelmallisen kokemuksen saaminen.

                          Ammattiin opiskelevien kulttuurikilpailuja on järjestetty vuodesta 1953 alkaen. Vuonna 2008 kisat saivat nimen SAKUstars. Kisajärjestäjänä toimii jokin SAKU ry:n jäsenyhteisöistä. YSAO on järjestänyt kilpailut vuosina 1999 ja 2021. Ensi vuonna kisavastuussa Tredu Tampereelta 14.-16.4.2026. Kilpailun teemana on ”Rotvallin reunalla”.

                          YSAO:n SAKUstars 2025 –joukkueen kokoonpano ja heidän lajinsa:

                          Ramona Haapa-aho: yksinlaulu ja bändisolisti
                          Arttu Ruotsalainen: soolosoittimet
                          Moumeneh Shahbazi: yksinlaulu
                          Queen Haniel: yksinlaulu ja lauluryhmät
                          Bernard Tieku: yksinlaulu ja lauluryhmät
                          Eghosa Omwanghe: soolosoittimet ja talent
                          Siiri Huttunen: taidetta kahdessa tunnissa
                          Aada Korhonen: taidetta kahdessa tunnissa
                          Daniel Ihedioha: videotarina ja valokuvataidetta päivässä
                          Aleksandra Melnikova-Tolchelnikova: mallin mukaan piirtäen, maisemamaalaus, taidetta kahdessa tunnissa ja valokuvataidetta päivässä
                          Cynara Matos Martins : valokuvataidetta päivässä

                          OPISKELIJAKILPAILUN PALKITUT
                          Queen Haniel • Lauluryhmät: 2. sija • Yksinlaulu: kunniamaininta
                          Aleksandra Melnikova-Tolchelnikova • Maisemamaalaus: 1. sija • Malliin mukaan piirtäen: kunniamaininta • Videot-ennakkolaji: kunniamaininta
                          Eghosa Omwanghe • Talent: 2. sija • Soolosoittimet: kunniamaininta
                          Bernard Tieku • lauluryhmät: 2. sija

                          HENKILÖSTÖSARJAN PALKITUT
                          • Musiikki: Yx Savolainen Amis Orkesteri, 1. sija
                          • Kirjoitelmat: Tomi Luomi, kunniamaininta

                          YSAO vuosi 2024 – Tilinpäätös ja toimintakertomus

                          YSAO 60 vuotta juhlien tanssiesitys.

                          YSAO vuosi 2024 Tilinpäätös ja toimintakertomus on tuhti lukupaketti viime vuoden toiminnasta ja tuloksista. Lue meidän kuulumiset: https://www.ysao.fi/vuosi

                          ”Vuosi 2024 on ollut Ylä-Savon koulutuskuntayhtymälle erityisen merkityksellinen niin toiminnallisesti, strategisesti kuin juhlatunnelmien osalta. Olemme jatkaneet kehittämistä strategisten tavoitteidemme mukaisesti, ja samalla juhlistaneet ammatillisen koulutuksen pitkää perinnettä Ylä-Savossa. Vietämme vuosia 2024/2025 juhlavuotena. Syksyllä 2024 tuli täyteen 60 vuotta siitä, kun nykyinen organisaatio Ylä-Savon ammattiopisto aloitti opetustoiminnan alueella. Ja keväällä 2025 juhlimme sitä, kun Ylä-Savossa aloitettiin maatalousalan koulutus 150 vuotta sitten Peltosalmella, jossa alaa edelleen koulutetaan Ylä-Savon ammattiopiston, Peltoniemen kampuksella.

                          Vuosi 2024 on ollut taloudellisesti haastava niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Suomen talouskasvu on hidasta, ja erityisesti työvoimapulasta kärsivät alat ovat kohdanneet merkittäviä haasteita. Inflaatio, korkotason nousu ja heikentynyt kulutuskysyntä ovat vaikuttaneet laajasti elinkeinoelämään. Ylä- ja Pohjois-Savon alueilla viennin merkitys korostuu erityisesti metsä- ja metalliteollisuuden osalta. Viennin arvo alueellamme on säilynyt vakaana, mutta työvoiman saatavuus on ollut merkittävä haaste, mikä on korostanut koulutuksen roolia osaamisen turvaamisessa. Ylä-Savon koulutuskuntayhtymällä on ollut tärkeä tehtävä tuottaa osaajia paikallisiin yrityksiin, jotka ovat riippuvaisia koulutetusta työvoimasta kansainvälisten markkinoiden kilpailukykyä ylläpitäessään.

                          Tehtävämme on jatkossakin varmistaa Ylä-Savon elinvoimaisuus tukemalla työllistymistä ja alueemme osaamistarpeita. Uudistettu strategiamme antaa selkeät suuntaviivat tulevaisuuden kehittämiselle. Panostamme edelleen digitalisaatioon, kestävään kehitykseen ja kansainväliseen yhteistyöhön, jotta voimme vastata muuttuvan työelämän haasteisiin ja tukea alueemme kilpailukykyä niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla.”

                          Kari Puumalainen
                          kuntayhtymän johtaja, rehtori

                          #ysao#yläsavonammattiopisto#ammatillinenkoulutus#antaataidonnäkyä#vuosikertomus#tilinpäätösjatoimintakertomus

                          Opiskelijat sisustavat kodin koeasukkaalle

                          Kaksi henkilöä katselee tapetteja.

                          Toisen vuoden sisustusalan artesaaniopiskelijat Roosa Kumpulainen ja Emma Väisänen työskentelevät parhaillaan Peltoniemen opiskelija-asuntojen remontin parissa. Remontin sisustussuunnittelu on myös alan opiskelijoiden käsialaa.

                          – Sisustukseen liittyvät jutut ovat aina kiinnostaneet, joten tulin tutustumaan opiskeluun alalla ja tykästyin heti, kertoo Emma.

                          Sisustaminen kiinnostaa molempia, joten alan opinnot tuntuvat luontevalta. Kesätyö maalaus- ja pohjatyöhommissa vahvisti Roosan innostusta hakeutua sisustusalalle.

                          Kevään aikana heillä on edessään mielenkiintoinen sisustusprojekti. Tehtävänä on sisustuksen suunnittelu Iisalmen kaupungin Koe Iisalmi! -koeasumisen kampanjassa valitulle asukkaalle. Kampanja on osa kaupungin, kumppaniyritysten ja –oppilaitosten yhteistä By Iisalmi –brändityötä. YSAOn sisustusala on ollut yhteistyökumppanina joka vuosi.


                          Projekti käynnistyi yhteispalaverilla kaupungin kanssa, ja he ovat jo saaneet Petterinkulman asunnon pohjapiirroksen. Seuraava vaihe on tulevan asukkaan kuuleminen, jossa selvitetään hänen toiveensa asunnon sisustuksen suhteen määritellyn budjetin puitteissa.

                          – Seuraavaksi tapaamme tulevan asukkaan ja kysellään minkälainen sisustus olisi hänelle mieleinen, tuumii Roosa.

                          Kaksi henkilöä katselee tapetteja.

                          Työhön kuuluu suunnitella asunnon yleisilme. Asunnon pohjapiirroksesta tehdään 3D-mallinnus, joka tarkoittaa tietokoneella luotua kolmiulotteisen sisustussuunnitelman luomista. Sitä käytetään hyväksi huonekalujen, valaistuksen, värien, materiaalien valitsemisessa. Asunnon sisustus saadaan ymmärrettävään muotoon jo suunnitteluvaiheessa ja siihen on helppo tehdä muutoksia ennen toteutuksen aloittamista. Pintaremontointityö asunnossa hoituu Petterinkulman toimesta.


                          – Tuntuisi helpommalta, jos saisi tarkemmat tiedot asukkaan toiveista sisustuksen suhteen. Jos saamme ns. vapaat kädet, niin olisi ehkä liian paljon vaihtoehtoja, miettii Emma.

                          Nuorten naiset uskovat, että projektiin osallistumisesta on heille hyötyä tulevaisuudessa. He saavat mahdollisuuden näyttää osaamistaan ja kehittyä työelämää varten.

                          – Hienoa, että on tämmöinen mahdollisuus, jossa pääsee kokeilemaan. Tämä tuo semmoista itsevarmuutta, että kykenee tämmöiseen projektiin, Roosa toteaa.

                          Ylä-Savon koulutuskuntayhtymällä ennakoitua parempi vuosi 2024

                          YSAO 60 vuotta juhlien tanssiesitys.

                          Tiedote 27.3.2025

                          Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän 62. toimintavuosi oli ammatillisen koulutuksen seitsemäs uuden lainsäädännön mukainen toimintavuosi. Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä perustettiin 1962 ja ammatillinen koulutus aloitettiin vuonna 1964. Kuntayhtymän toiminnan juuret ovat 1875 Peltosalmella aloitetussa kaksivuotisessa Meijeri- ja karjakkokoulussa.

                          Koulutukseen hakeutuminen pysyi vahvana ja laatutaso oli hyvä

                          Kuntayhtymän opiskelijavuosikertymä vuonna 2024 oli 1668 vuotta, joka ylitti sisäisenä tavoitteena olleen 1640 opiskelijavuotta. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatiin rahoitus yhteensä 1582 opiskelijavuoteen. Tutkintoja syntyi yhteensä 656 kpl ja osatutkintoja 266 kpl.

                          Suurimmat koulutusalat olivat luonnonvara-ala (maatalous- ja hevosala, n. 437 opv), logistiikka-ala (logistiikka, maarakennus ja autoala, n. 375 opv) sekä teknologia-ala (kone- ja metalliala, sähkö- ja ict -alat, n. 314 opv).

                          Oppilaitoksessa opiskeli yhteensä 3589 henkilöä, jotka olivat 225 eri kunnasta. Muualta kuin kuntayhtymän omistajakunnista tulleet opiskelijat muodostivat n. 42,1 % Ylä-Savon ammattiopiston opiskelijavuosikertymästä.

                          Opiskelijoistamme n. 34,1 % on alle 20 vuotiaita ja suurin osa 65,9 % on täyttänyt 20 vuotta.

                          Laatupalautteiden keskiarvo oli 4,2.

                          Taloudellisesti vuosi oli ennakoitua parempi

                          Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän vuoden 2024 toimintatuotot olivat 23,8 milj. euroa, toimintakulut 22,8 milj. euroa ja toimintakate 0,9 milj. euroa. Poistot ja arvonalentumiset olivat yhteensä 1,6 milj. euroa. Rahoitustuottojen ja -kulujen sekä poistoeron muutoksen jälkeen tilikauden alijäämäksi muodostui -96.703,49 euroa. Kuntayhtymän investoinnit vuonna 2024 olivat 1,5 milj. euroa. Tulos oli n. 380 000 euroa parempi kuin talousarviossa.

                          Vuosi 2024 päätti vuosien 2022–2024 toimintamallien ja järjestelmien kehittämisohjelman, jonka aikana talousarviot laadittiin lähtökohtaisesti alijäämäisiksi. Tilikausien tulokset saatiin kuitenkin joka vuosi odotettua paremmiksi, panostuksista huolimatta.

                          Kuntayhtymän tytäryhtiön EduSavo Oy:n liikevaihto oli 1,4 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos verojen jälkeen oli 168.785,94 euroa.

                          Lisätietoja:

                          Kuntayhtymän johtaja
                          Kari Puumalainen
                          040 1778 600
                          kari.puumalainen@ysao.fi

                          Kieli- ja kulttuuritietoinen työpaikkaohjaaja -koulutus puhtauspalvelualalle 18.6

                          Työpaikkaohjaajakoulutuksen Talent Hub hankkeen logo.

                          Kansainväliset osaajat lisääntyvät puhtauspalvelualalla. Kansainvälisten osaajien ohjauksen tueksi Talent Hub Eastern Finland* ja YSAO järjestävät puhtauspalvelualalle suunnatun Kieli- ja kulttuuritietoinen työpaikkaohjaaja -koulutuksen, jossa saa käytännön vinkkejä kansainvälisen työntekijän ohjaukseen.

                          Koulutuksen aikana käydään läpi mm. kansainvälisen osaajan ohjauksessa, perehdyttämisessä ja palautteen antamisessa huomioitavia seikkoja ja jaetaan vinkkejä ohjausarkeen osallistujien kesken. Perehdymme koulutuksen aikana kieli- ja kulttuuritietoisuuteen: mitä tämä tarkoittaa ohjaajan näkökulmasta ja millaisia asioita ohjaajan on sen osalta hyvä tiedostaa. Koulutukseen osallistumisesta saa osallistumismerkin.

                          Koulutus järjestetään lähikoulutuksena keskiviikkona 18.6 klo 12:30-14:30 YSAOlla (Asevelikatu 4, Iisalmi), luokka E1009AB.

                          Koulutus on maksuton.

                          Ilmoittaudu koulutukseen alla olevasta linkistä viimeistään 15.6.

                          Heräsikö kysyttävää? 
                          Ole yhteydessä Minna Jääskeläinen minna.jaaskelainen(at)ysao.fi tai Minna Kastarinen minna.kastarinen(at)ysao.fi

                          *Talent Hub Eastern Finland on Itä-Suomen yliopiston, Karelian, Savonian, Riverian, Sakkyn ja YSAOn yhteistyöverkosto. Autamme kansainvälisiä opiskelijoita konkreettisesti tutustumaan suomalaiseen työelämään, rakentamaan verkostoja, oppimaan kieltä ja löytämään harjoittelu- ja työpaikkoja sekä mahdollisuuksia yritystoimintaan. Työnantajille tarjoamme tukea ja työkaluja kansainvälisten työntekijöiden rekrytointiin, perehdyttämiseen ja kielen oppimiseen työpaikalla sekä suomalaiseen työkulttuuriin sopeutumiseen. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

                          Talent Hub Eastern Finland´s services

                          Talent Hub kuvitus

                          Alumni activities 

                          Educational institutions’ alumni activities offer graduates a variety of services. The services depend on the educational institution, but professional further education, alumni meetings, and cooperation with working life are common forms of alumni activities. Alumni can also participate in institutions’ activities after graduation, for example, by mentoring students or inviting student groups to workplace visits. 

                          Benefits of alumni activities 
                          – Development of professional competence through continuous learning, further studies and continuing education 
                          – Strengthening working life networks both among alumni and between students and representatives of working life 
                          – Opportunity to participate in the development of education as a working life partner 

                          Join alumni activities 
                          You can register as an alumnus or with a separate form upon graduation. Check out the alumni activities of your educational institution and join us! 

                          Karelia UAS alumni(at)karelia.fi 
                          Riveria https://www.riveria.fi/riveria/alumnitoiminta/  
                          SAKKY  https://sakky.fi/fi/koulutukset/alumnitoiminta-maahanmuuttaneille juhani.lantto(at)sakky.fi  
                          Savonia UAS https://www.savonia.fi/en/savonia-uas/explore-savonia/join-the-alumni-network/    alumni(at)savonia.fi  
                          UEF  https://www.uef.fi/en/uef-alumni alumni(at)uef.fi 

                          Future Talents Team 

                          Future Talents Team bridges the gap between academia and industry by fostering collaboration between companies and students.  The team meets with local employers and presents degree programmes and the competencies of international students. The aim is to achieve many kinds of cooperation: theses, internships, project and part-time work, as well as small case examples for courses. 

                          Collaboration offers the employer 

                          • new, fresh development ideas 
                          • recruiting possibilities 
                          • an opportunity to increase the linguistic and cultural competence of the work community 
                          • an easy way to collaborate with educational institutions 
                          • engagement with higher education, research and innovation 
                          • positive employer visibility 
                          • possibility to implement social responsibility at the local level 

                          Benefits for the students 

                          • network with other students and local employers – a chance to gain more employment opportunities 
                          • get to know Finnish working life, culture and language 
                          • participate in sales and marketing trainings held by an expert 
                          • develop their skills in problem solving, sales and negotiation, project and teamwork  
                          • possibility to gain study credits 

                          Service process 

                          1. The student teams can visit or be invited to local companies 
                          2. During the visits, the teams and employers discuss cooperation opportunities and agree on the next steps 
                          3. The partnership continues, and the student teams monitor the progress as agreed 

                              For more information: 

                              Sanna Jeskanen, sanna.jeskanen@karelia.fi, +358 50 462 2478 
                              Johanna Taavitsainen, johanna.taavitsainen@savonia.fi, +358 44 785 6142 
                              Marko Pietilä, marko.pietila@uef.fi, +358 40 355 3039 
                              Sami Tanskanen, sami.tanskanen@uef.fi, +358 50 355 8857 

                              Cluster cooperation 

                              The regions’ smart specialisation industries have formed several industry clusters. In addition, other well-established consortia in Eastern Finland focus on the needs of different sectors and are often coordinated by regional development companies. Industry clusters create a strong foundation for developing effective cooperation models between companies, public organisations, vocational colleges and higher education institutions. The services offered to the clusters can be tailored to each sector, communications can be targeted, and operations can be directed to the right customer group. This makes the collaboration more impactful and customer-oriented.  

                              The objectives of cluster cooperation are to  

                              • improve recruitment skills in working life  
                              • produce targeted training information for companies  
                              • help students of different levels of education and employers working within the same field to meet each other 

                              Benefits for the customer   

                              Companies and organisations in clusters and industry consortia receive up-to-date and reliable information about international students and their skills. In addition, the degree programmes and fields of study of educational institutions will become better known to the representatives of working life involved in the clusters.  

                              The aim is that the benefits brought by international students become concrete for companies and thus lower the threshold for recruiting international experts. In addition, we produce content related to international experts for cluster- and industry-specific events.   

                              Service process  
                              The services available to employers and the benefits of international experts are highlighted, for example, through case studies in meetings organised by clusters and divisions as well as other events. After this, further measures are planned together, which may affect all or only some of the companies in the sector. 

                              Additional information  
                              Sari Väänänen, sari.vaananen@sakky.fi, +358 44 785 4025   
                              Pauliina Korhonen, pauliina.korhonen@sakky.fi, +358 44 785 3403 

                              Group mentoring programme 

                              The group mentoring programme brings together employers, experts from different fields, and international students (actors). An independent expert or an employer organisation with one or more experts can act as a mentor in the programme. The main role of mentors is to challenge and guide actors to develop their working life and networking skills. The mentoring language is English. 

                              The themes of mentoring meetings can be, for example: 

                              • Professional growth and career development 
                              • Identification and marketing of one’s competence 
                              • Job search skills 
                              • Networking  
                              • Finnish culture and working life 
                              • Getting to know the organisation and industry 
                              • Entrepreneurship and (research) funding  
                              • Well-being at work and time management 

                              Mentoring provides mentors and employer organisations with the following: 

                              • Positive employer visibility and an opportunity to implement social responsibility at the local level  
                              • A chance to get acquainted with the skills of international students and an opportunity to recruit 
                              • New perspectives and innovative ideas 
                              • Up-to-date information on fields of education and the future workforce 
                              • A chance to network and get to know different cultures 
                              • An opportunity to develop coaching, interaction and language skills 

                              As students taking part in the mentoring programme, you will improve your skills in 

                              • job search and getting to know different career options and paths 
                              • developing professional expertise and finding your strengths 
                              • communication and interaction with others 
                              • building professional networks 
                              • developing self-confidence and self-knowledge 
                                 
                                Stages of the mentoring programme (November-May) 
                              1. Online mentoring (2 h) 
                              2. Programme launch event and first online meeting of groups (2 h) 
                              3. Meetings with the group (4-5 times recommended) 
                              4. Networking event (3 h) 
                              5. Programme closing event (3 h) 

                                      The key stages of the mentoring process are 2nd and 3rd. The program lasts approximately 20 hours per mentor. Mentoring is not tied to the locality but can be done online. Students choose a suitable mentoring group based on a mentor profile written by the mentor/employer organisation themselves. The mentoring groups agree on the method of conducting the meetings (remote and/or face-to-face meetings).  The dates and application periods for the next mentoring programme (November 2025-May 2026) will be published during spring 2025.   

                                      Additional information 
                                      Marko Pietilä, marko.pietila@uef.fi, +358 40 355 3039 
                                      Minna Tarvainen, minna.tarvainen@savonia.fi, +358 44 785 6981 
                                      Sanna Jeskanen, sanna.jeskanen@karelia.fi, +358 50 462 2478   

                                      Course: Towards Working Life in Eastern Finland  

                                      The online course Towards Working Life in Eastern Finland supports international students and recent graduates in becoming more familiar with the trends and practices of working life in Eastern Finland. The course contains self-study materials and resources that students can use to learn more about the local way of working, for example, when preparing for their internship.  The course also contains materials and tasks that help identify students’ strengths and competencies concerning the local labour market. The course materials are available in both English and Finnish. The course can be accessed at any time and place using the online DigiCampus platform: https://digicampus.fi/course/view.php?id=5044  Key: MOOC.  

                                      What the course has to offer 

                                      The course is a MOOC (massively open online course) that aims to build competence, confidence, and comfort (the 3 Cs) in international students living, studying, and working in eastern Finland.  

                                      After completing the course, students can: 

                                      • Understand some basic concepts of working life in Finland 
                                      • Recognise some frameworks involved in Finnish society and culture 
                                      • Describe their expertise and strengths concerning working life 
                                      • Process and search for information related to the labour market and services that support international students 

                                      Some course topics include:  

                                      • Working life and welfare society in Finland  
                                      • Key features of workplace culture  
                                      • Rights and responsibilities of employees and employers  
                                      • Generic and transferable skills in modern working life  
                                      • The application and recruitment process 
                                      • Competence recognition  
                                      • Networking  

                                      During the course 
                                      After registering to the e-learning platform on DigiCampus, students can directly access all modules and course materials. Students can flexibly use the course materials, taking course modules in any order depending on individual needs and interests. Students can also use self-assessment tools, learning tasks and a learning portfolio to explore the themes of working life and identify their strengths and skills. Coursework and learning tasks are not evaluated or accredited at this time.  

                                      More information
                                      Sami Tanskanen, sami.tanskanen@uef.fi, +358 50 355 8857 
                                      Soile Ruotsalainen, soile.ruotsalainen@uef.fi, +358 50 476 5668  

                                      Demonstration of competence: skills passport 

                                      Skills passports are made for different fields of study to support and strengthen students’ competence demonstration. The skills passport is a straightforward document that jobseekers use to describe themselves and their skills. This makes it easier for the employer to understand the skills and work experience of the job applicant when applying for a job. In addition to the jobseeker’s assessment, the competence passport includes feedback from vocational teachers and working life. 

                                      Competence passports are made for upper secondary-level students, such as care assistants, practical nurses, facility managers, bakers, chefs, waiters, and sheet metal welders. Draft competence passports have also been prepared for university students specialising in expert positions and chemistry.  

                                      Benefits for the customer   

                                      When looking for a job, immigrants often face challenges due to their lack of language skills. This makes it more difficult to showcase one’s skills and find employment.    

                                      Students can use the skills passport 

                                      • as an attachment in a job application  
                                      • in a job interview  
                                      • for replacing CV and job application  
                                      • when drafting a CV and job application  

                                      The skills passport brings concrete results to the presentation of skills when applying for a job. It also helps the employer find the right person for each job.  

                                      Service process  

                                      Skills passports are created for different fields together with teachers and representatives of working life.  At the final stage of graduation, students fill in a competence passport in their field, in which they evaluate their working life, professional, and language skills with the teacher and write a motivation letter about themselves.   

                                      Additional information
                                      Sari Väänänen, sari.vaananen@sakky.fi, +358 44 785 4025  
                                      Pauliina Korhonen, pauliina.korhonen@sakky.fi, +358 44 785 3403 

                                      Solution-oriented study counselling (ROPO)  

                                      The service seeks the best and most efficient way for people from different educational and competence backgrounds to progress and find employment. The persons involved in counselling work at educational institutions in the ROPO team work together to develop measures that would best enable graduating and newly graduated international students to find employment.  The counselling uses the study offerings of the student’s educational institution and partner institutions involved in the project. It also cooperates with employers and operators in the employment area.  

                                      Solution-oriented study counselling (ROPO) serves international students and employers.  

                                      Solution-oriented study counselling offers   

                                      • knowledge and skills for a successful job search  
                                      • personal guidance also for graduated students  
                                      • information about study opportunities from other educational institutions in the project  
                                      • contacts and meetings with companies at different types of events  
                                      • International job seekers for companies  
                                      • opportunities for cooperation for companies with different fields of education and counsellors 

                                      Solution-oriented study counselling (ROPO) includes:    

                                      • Mapping the personal situation with the educational institution’s supervisor  
                                      • Familiarisation with the study offerings of different educational institutions and guidance to postgraduate studies  
                                      • Job search workshops and, for example, MOOCs in different fields of education of educational institutions  
                                      • Alumni activities of graduating students  
                                      • Various recruitment and training events guiding and supporting individual students  
                                      • Guidance assistance to students and alumni as the service process progresses 

                                      Educational institution students are admitted to the service at the end of their studies. Alumni activities allow students to receive support after graduation. The aim is to make cooperation with companies continuous, flexible, and beneficial for all parties.  

                                      Additional information  
                                      Juhani Lantto, juhani.lantto@sakky.fi, +358 44 785 3355  
                                      Hanna Reinikainen, hanna.reinikainen@uef.fi, +358 44 016 2643  
                                      Mervi Keinänen, mervi.keinanen@riveria.fi, +358 50 331 5823 

                                      Talent Pool database 

                                      We collect information about our international students, including their fields of expertise, previous education, and work experience. This information helps us find talent suitable for employers’ needs as trainees or employees. The information is compiled based on systematically repeated student surveys. Based on the students’ responses, an expanding Talent Pool database has already been formed. The Talent Pool enables targeted meetings between international students and employers. 

                                      Utilising the database in practice 

                                      The employer can notify the Talent Hub Eastern Finland network of their need for additional resources. Based on the request for information, the Talent Pool database is searched for students with the desired profile. With the students’ consent, they are presented to the employer, who then decides on further actions. If a suitable expert is found among the students, they get the internship, thesis or job they want, and the employer gets a new employee in their work community. Our experts are available throughout the process. 

                                      Additional information 
                                      Johanna Taavitsainen, johanna.taavitsainen@savonia.fi, +358 44 785 6142 
                                      Eini Puhakka, eini.puhakka@savonia.fi, +358 44 785 6825 
                                      Marko Pietilä, marko.pietila@uef.fi, +358 40 355 3039 

                                      Service model for employers  

                                      The service model for employers offers a comprehensive set of services aimed at responding to companies’ recruitment needs and improving the vitality of Eastern Finland. Employers receive information about graduating students and experts applying for internships, theses and project work through the service.  The service model will be developed in cooperation with the education, employment and economic development services of counties and municipalities, and it will be targeted especially at small and medium-sized employers.  

                                      The service model for employers offers many benefits to employers:  

                                      • A well-functioning cooperation network that brings together companies, educational institutions and other service providers in the area  
                                      • Up-to-date and reliable information on the international workforce and its utilisation possibilities  
                                      • Practical tools and training that facilitate training, recruitment and attachment to the work community  
                                      • A better understanding of degree programmes, fields of study and the experts they offer  

                                      The employer’s service path often begins with situations where the company has:  

                                      • Shortage of labour  
                                      • The need to recruit international talent, but this may be hindered by, for example, perceived difficulties in paperwork, language skills problems or occupational safety issues  
                                      • A desire to develop export operations or expand operations internationally  

                                      The service process proceeds according to an individual service path, where the employer’s needs are first mapped. After that, solutions are built that connect job seekers and employers.  

                                      Additional information 
                                      Sari Väänänen, sari.vaananen@sakky.fi, +358 044 785 4025  
                                      Pauliina Korhonen, pauliina.korhonen@sakky.fi, +358 044 785 3403 

                                      Entrepreneurship path for international students 

                                      The entrepreneurship path for international students provides comprehensive support for students who want to develop their business idea and start as entrepreneurs. The service includes the following areas:  

                                      • Course: The aim of the course is to help students develop realistic and feasible business ideas. In higher education institutions, the course is called Realistic Business Idea in English, and in vocational schools, it is called Realistinen liikeidea selkeällä suomella
                                      • Personal coaching: Students receive support in developing their business ideas in individual and group coaching. 
                                      • Business idea evaluation and development: Students work on the business idea independently and with the support of coaching meetings. 
                                      • Creating a contact network: The course coaches support students in growing their contacts and advancing their business ideas. 
                                      • Digital community: The goal is to develop a digital community for international budding entrepreneurs. The community provides peer support and networking opportunities. 

                                      The course is aimed at those planning to start a business. The digital community is also intended for international students and graduates who have already started their business. 

                                      Benefits for students 

                                      • Business idea development: The student receives support and guidance in developing the business idea. 
                                      • Learning the language of business administration and entrepreneurship: Students learn to use business concepts that facilitate collaboration with business advisors and financiers. 
                                      • Networking and strengthening of social capital: The student creates contacts with other entrepreneurs, experts and potential partners. 

                                      Service path from the student’s perspective 

                                      Course 

                                      1. Initial interview and orientation: Students attend a kick-off session where they get an overview of the program and objectives. 
                                      2. Independent work on a business idea: Students work on their own business idea independently and receive guidance and sparring at this stage. 
                                      3. Coaching meetings: In coaching meetings, students receive feedback and guidance on how to develop their business idea. 
                                      4. Final examination: Students present their business ideas and demonstrate their competence. 
                                      5. Letter of recommendation: Successful students receive a letter of recommendation, which can be used, for example, in funding applications. 

                                              Digital community 
                                              An international student or entrepreneur can join the digital community supported by the project. This gives them opportunities to make online and face-to-face contacts and promote networking with their operating environment and other entrepreneurs. 

                                              Additional information 
                                              Daniel Bågeberg, daniel.bageberg@karelia.fi, +358 50 324 0290 
                                              Riku Jalonen, riku.jalonen@sakky.fi, +358 44 785 8360 
                                              Heidi Wilska, heidi.wilska@riveria.fi, +358 50 577 7852 

                                              THEF -hankkeen palvelut

                                              Talent Hub kuvitus

                                              Alumnitoiminta 

                                              Oppilaitosten alumnitoiminta tarjoaa erilaisia palveluja valmistuneille opiskelijoille. Palvelut riippuvat oppilaitoksesta, mutta esimerkiksi ammatillinen jatkokouluttautuminen, alumnitapaamiset ja työelämäyhteistyö ovat yleisiä alumnitoiminnan muotoja. Alumneilla on myös mahdollisuus osallistua oppilaitosten toimintaan valmistumisen jälkeenkin esimerkiksi mentoroimalla opiskelijoita tai kutsumalla opiskelijaryhmiä työpaikkavierailuille. 

                                              Alumnitoiminnan hyödyt 

                                              • Ammatillisen osaamisen kehittäminen jatkuvan oppimisen, jatko-opintojen ja täydennyskoulutuksen avulla 
                                              • Työelämäverkostojen vahvistaminen sekä alumnien kesken että opiskelijoiden ja työelämän edustajien välillä 
                                              • Mahdollisuus osallistua koulutuksen kehittämiseen työelämäyhteistyökumppanina 

                                              Tule mukaan alumnitoimintaan! Alumniksi rekisteröidytään valmistumisen yhteydessä tai erillisellä rekisteröitymislomakkeella. Tutustu oman oppilaitoksesi alumnitoimintaan ja tule mukaan! 

                                              Karelia-ammattikorkeakoulu  alumni(at)karelia.fi 

                                              SAKKY  https://sakky.fi/fi/koulutukset/alumnitoiminta-maahanmuuttaneille juhani.lantto(at)sakky.fi  

                                              Savonia-ammattikorkeakoulu  alumni(at)savonia.fi  

                                              UEF  https://www.uef.fi/fi/alumni alumni(at)uef.fi 

                                              Future Talents -tiimi 

                                              Future Talents -tiimi on monialainen, kansainvälisistä opiskelijoista koostuva opiskelijatiimi, joka pyrkii löytämään yhteistyömahdollisuuksia kansainvälisten koulutusten ja työnantajien välille. Opiskelijatiimi tapaa paikallisia työnantajia ja esittelee koulutusohjelmiamme ja opiskelijoiden osaamista. Tavoitteena on saada aikaan monenlaista yhteistyötä: opinnäytetöitä, harjoitteluja, projekti- ja osa-aikatöitä sekä pieniä tapausesimerkkejä opintojaksoille. 

                                              Yhteistyö tarjoaa työnantajalle 

                                              • uusia ajatuksia ja tuoreita kehitysideoita 
                                              • vaivattoman keinon saada kansainvälisiä opiskelijoita eri tehtäviin 
                                              • mahdollisuuden työyhteisön kieli- ja kulttuuriosaamisen kasvattamiseen 
                                              • luontevan tavan tehdä yhteistyötä oppilaitoksen kanssa 
                                              • tuoretta tietoa koulutusaloista 
                                              • positiivista työnantajanäkyvyyttä 
                                              • mahdollisuuden toteuttaa sosiaalista vastuuta paikallistasolla 

                                              Hyödyt opiskelijalle 

                                              • verkostoituminen muiden opiskelijoiden ja paikallisten työnantajien kanssa – parempi mahdollisuus työllistymiseen 
                                              • tutustuminen suomalaiseen työelämään, kulttuuriin ja kieleen 
                                              • pääsy asiantuntijoiden järjestämiin myynnin ja markkinoinnin koulutuksiin 
                                              • erilaisten taitojen kehittäminen ongelmanratkaisussa, myynnissä ja neuvottelutilanteissa sekä projekti- ja tiimityössä  
                                              • mahdollisuus saada opintopisteitä 

                                              Palveluprosessi 

                                              1. Opiskelijatiimi ottaa yhteyttä paikallisiin yrityksiin tai tiimin voi myös kutsua kylään 
                                              2. Opiskelijatiimi vierailee työnantajan luona, käy keskustelun yhteistyömahdollisuuksista ja sopii jatkotoimenpiteistä 
                                              3. Toimeksiannot ja yhteistyöt toteutetaan 

                                                  Lisätiedot 
                                                  Sanna Jeskanen, sanna.jeskanen@karelia.fi, 050 462 2478 
                                                  Johanna Taavitsainen, johanna.taavitsainen@savonia.fi, 044 785 6142 
                                                  Marko Pietilä, marko.pietila@uef.fi, 040 355 3039  
                                                  Sami Tanskanen, sami.tanskanen@uef.fi, 050 355 8857 

                                                  Klusteriyhteistyö  

                                                  Maakuntien älykkään erikoistumisen toimialat ovat muodostaneet useita toimialaklustereita. Lisäksi Itä-Suomessa toimii muitakin vakiintuneita, eri toimialojen tarpeisiin keskittyviä yhteenliittymiä, joita koordinoivat usein alueelliset kehittämisyhtiöt.  Toimialaklusterit luovat vahvan pohjan tehokkaiden yhteistyömallien kehittämiseen yritysten, julkisten organisaatioiden, ammattiopistojen ja korkeakoulujen välillä.  Klustereille tarjottavia palveluita on mahdollista räätälöidä toimialakohtaisesti, kohdentaa viestintää ja suunnata toimintaa oikealle asiakasryhmälle. Tämä tekee yhteistyöstä vaikuttavampaa ja asiakaslähtöisempää.  

                                                  Klusteriyhteistyön tavoitteena on  
                                                  parantaa työelämän rekrytointiosaamista  
                                                  tuottaa yrityksille kohdennettua koulutustietoa  
                                                  auttaa saman alan sisällä toimivia eri koulutusasteiden opiskelijoita sekä työnantajia kohtaamaan toisiaan.  

                                                  Hyödyt asiakkaalle   
                                                  Klustereihin ja toimialakohtaisiin yhteenliittymiin kuuluvat yritykset ja organisaatiot saavat ajantasaista ja luotettavaa tietoa kansainvälisistä opiskelijoista ja heidän osaamisestaan. Lisäksi oppilaitosten koulutusohjelmat ja opintoalat tulevat paremmin tunnetuiksi klustereissa mukana oleville työelämän edustajille.  Tavoitteena on, että kansainvälisten opiskelijoiden tuomat hyödyt konkretisoituvat yrityksille ja siten kansainvälisten osaajien rekrytointikynnys madaltuu. Lisäksi tuotamme klusteri- ja toimialakohtaisiin tapahtumiin kansainvälisiin osaajiin liittyvää sisältöä.   

                                                  Palveluprosessi  
                                                  Työnantajalle tarjolla olevat palvelut ja kansainvälisten osaajien hyödyt tuodaan esille esimerkiksi case tapausten avulla klustereiden ja toimialojen järjestämissä tapaamisissa sekä muissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Tämän jälkeen suunnitellaan yhdessä jatkotoimenpiteet, jotka voivat kohdistua toimialan kaikkiin yrityksiin tai vain osaan niistä.  

                                                  Lisätiedot  
                                                  Sari Väänänen, sari.vaananen@sakky.fi, 044 785 4025   
                                                  Pauliina Korhonen, pauliina.korhonen@sakky.fi, 044 785 3403  

                                                  Ryhmämentorointiohjelma 

                                                  Ryhmämentorointiohjelma yhdistää työnantajat, eri alojen asiantuntijat ja kansainväliset opiskelijat (aktorit). Mentorina ohjelmassa voi toimia itsenäinen asiantuntija tai työnantajaorganisaatio yhden tai useamman asiantuntijan voimin. Mentoreiden pääasiallinen rooli on haastaa ja ohjata aktoreita kehittämään työelämä- ja verkostoitumistaitojaan. Mentorointikieli on englanti. 

                                                  Mentorointitapaamisten teemoina voivat olla esimerkiksi 

                                                  • ammatillinen kasvu ja urakehitys 
                                                  • oman osaamisen tunnistaminen ja markkinointi 
                                                  • työnhaun taidot 
                                                  • verkostoituminen  
                                                  • suomalainen kulttuuri ja työelämä 
                                                  • organisaatioon ja toimialaan tutustuminen 
                                                  • yrittäjyys ja (tutkimus)rahoitus  
                                                  • työhyvinvointi ja ajanhallinta 

                                                  Mentorointi tarjoaa mentorille ja työantajaorganisaatiolle 

                                                  • positiivista työnantajanäkyvyyttä ja mahdollisuuden toteuttaa sosiaalista vastuuta paikallistasolla  
                                                  • tilaisuuden tutustua kansainvälisten opiskelijoiden osaamiseen ja mahdollisuuden rekrytointiin 
                                                  • uusia näkökulmia ja innovaatioideoita 
                                                  • tuoretta tietoa koulutusaloista ja tulevaisuuden työvoimasta 
                                                  • tilaisuuden verkostoitua ja tutustua eri kulttuureihin 
                                                  • mahdollisuuden kehittää valmennus- ja vuorovaikutustaitoja sekä kielitaitoa 

                                                  Mentorointiohjelmaan osallistumisen hyödyt opiskelijalle: 

                                                  • työnhaussa kehittyminen sekä erilaisiin urapolkuihin tutustuminen 
                                                  • ammatillisen asiantuntijuuden ja omien vahvuuksien löytäminen 
                                                  • viestintä ja vuorovaikutus muiden kanssa 
                                                  • ammatillisten verkostojen rakentaminen 
                                                  • itseluottamuksen ja itsetuntemuksen kehittyminen 

                                                  Mentorointiohjelman vaiheet (marras-toukokuu) 

                                                  1. Mentorivalmennus verkossa (2 h) 
                                                  2. Ohjelman käynnistystilaisuus ja ryhmien ensimmäinen tapaaminen verkossa (2 h) 
                                                  3. Ryhmän kanssa sovitut tapaamiset (suositus 4–5 kertaa) 
                                                  4. Verkostoitumistilaisuus (3 h) 
                                                  5. Ohjelman päätöstilaisuus (3 h) 

                                                          Mentorointiprosessin keskeiset vaiheet ovat 2. ja 3. Ohjelman kokonaiskesto on noin 20 h / mentori. Mentorointi ei ole sidottu paikkakuntaan, vaan sen voi suorittaa myös verkkoympäristössä.  Opiskelijat valitsevat itselleen sopivan mentorointiryhmän mentorin/työnantajaorganisaation itsestään kirjoittaman mentoriprofiilin perusteella. Mentorointiryhmät sopivat tapaamisten toteutustavan (etä- ja/tai lähitapaamiset).  Seuraavan mentorointiohjelman (marraskuu 2025-toukokuu 2026) päivämäärät ja ohjelmaan hakuajat julkaistaan kevään 2025 aikana.   
                                                           

                                                          Lisätiedot 

                                                          Marko Pietilä, marko.pietila@uef.fi, 040 355 3039 
                                                          Minna Tarvainen, minna.tarvainen@savonia.fi, 044 785 6981 
                                                          Sanna Jeskanen, sanna.jeskanen@karelia.fi, 050 462 2478   

                                                          Verkkokurssi: Towards Working Life in Eastern Finland  

                                                          Verkkokurssi auttaa kansainvälisiä opiskelijoita ja vastavalmistuneita tutustumaan Itä-Suomen työelämän käytäntöihin. Opintojakso sisältää itseopiskelumateriaaleja, joiden avulla opiskelijat voivat oppia lisää paikallisista työskentelytavoista esimerkiksi harjoitteluun valmistautuessaan.  Kurssi sisältää myös materiaaleja ja tehtäviä, jotka auttavat opiskelijoita tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja osaamistaan paikallisilla työmarkkinoilla. Kurssimateriaalit ovat saatavilla sekä englanniksi että suomeksi. Kurssille pääsee missä ja milloin tahansa DigiCampus-verkkoalustan kautta: https://digicampus.fi/course/view.php?id=5044  Kurssiavain: MOOC.  

                                                          Mitä kurssi tarjoaa 
                                                          Kaikille avoimen verkkokurssin (MOOC eli massive open online course) tavoitteena on rakentaa Itä-Suomessa asuvien, opiskelevien ja työskentelevien kansainvälisten opiskelijoiden osaamista, luottamusta ja viihtyvyyttä.  

                                                          Opintojakson suoritettuaan opiskelija: 

                                                          • ymmärtää työelämän peruskäsitteitä Suomessa 
                                                          • tunnistaa suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin liittyviä viitekehyksiä 
                                                          • osaa kuvata osaamistaan ja vahvuuksiaan työelämän suhteen 
                                                          • osaa käsitellä ja etsiä työmarkkinoihin ja kansainvälisiä opiskelijoita tukeviin palveluihin liittyvää tietoa 

                                                          Kurssin aiheita ovat:  

                                                          • työelämä ja hyvinvointiyhteiskunta Suomessa  
                                                          • työkulttuurin keskeiset piirteet  
                                                          • työntekijöiden ja työnantajien oikeudet ja velvollisuudet  
                                                          • yleiset ja siirrettävät taidot nykyaikaisessa työelämässä  
                                                          • haku- ja rekrytointiprosessi 
                                                          • osaamisen tunnustaminen  
                                                          • verkostoituminen  

                                                          Kurssin kulku 
                                                          Rekisteröidyttyään DigiCampuksen verkko-oppimisalustalle opiskelijat pääsevät suoraan kaikkiin moduuleihin ja kurssimateriaaleihin. Opiskelijat voivat käyttää kurssimateriaaleja joustavasti ja suorittaa kurssimoduuleja missä tahansa järjestyksessä yksilöllisten tarpeiden ja kiinnostuksen kohteiden mukaan. Opiskelija voi myös käyttää itsearviointityökaluja, oppimistehtäviä ja oppimisportfoliota työelämän teemojen tutkimiseen sekä vahvuuksiensa ja osaamisensa tunnistamiseen. Kursseja ja oppimistehtäviä ei arvioida eikä niistä anneta opintopisteitä tällä hetkellä.  

                                                          Lisätietoja 
                                                          Sami Tanskanen, sami.tanskanen@uef.fi, 050 355 8857 
                                                          Soile Ruotsalainen, soile.ruotsalainen@uef.fi, 050 476 5668 

                                                          Osaamisen osoittaminen: osaamispassi 


                                                          Opiskelijan osaamisen osoittamisen tueksi ja vahvistamiseksi tehdään osaamispasseja eri koulutusaloille. Osaamispassi on selkeä asiakirja, jonka avulla työnhakija kertoo itsestään ja osaamisestaan. Tämä helpottaa työnhakutilanteessa, sillä osaamispassin avulla työnantajan on helpompaa ymmärtää, mitä taitoja ja työkokemusta työnhakijalla on. Osaamispassiin sisältyy työnhakijan oman arvion lisäksi myös ammattiopettajilta ja työelämästä saatu palaute. Osaamispasseja tehdään toisella asteella opiskeleville, esimerkiksi hoiva-avustajille, lähihoitajille, toimitilahuoltajille, leipureille, kokeille, tarjoilijoille ja levyseppähitsaajille. Yliopisto-opiskelijoille on tehty osaamispassien luonnoksia asiantuntijatehtäviin suuntautuville sekä kemian alalle.  

                                                          Hyödyt asiakkaalle   
                                                          Työnhakuvaiheessa maahanmuuttaneet joutuvat usein haastavaan asemaan puutteellisen kielitaidon vuoksi. Tämä vaikeuttaa osaamisen esilletuomista ja työllistymistä.    

                                                          Opiskelija voi käyttää osaamispassia  

                                                          • työhakemuksen liitteenä  
                                                          • työhaastattelussa  
                                                          • korvaamassa CV:tä ja työhakemusta  
                                                          • apuna CV:n ja työhakemuksen laatimisessa.  

                                                          Osaamispassi tuo konkretiaa osaamisen esittelyyn työnhakutilanteessa. Se auttaa myös työnantajaa löytämään sopivan henkilön kuhunkin työtehtävään.  

                                                          Palveluprosessi  
                                                          Osaamispasseja tehdään eri aloille yhdessä alan opettajien ja työelämän edustajien kanssa.  Opiskelija täyttää valmistumisen loppuvaiheessa oman alansa osaamispassin, jossa hän arvioi yhdessä opettajan kanssa työelämä-, ammatti- ja kielitaitoaan sekä kirjoittaa itsestään motivaatiokirjeen.   

                                                          Lisätiedot  
                                                          Sari Väänänen, sari.vaananen@sakky.fi, 044 785 4025  
                                                          Pauliina Korhonen, pauliina.korhonen@sakky.fi, 044 785 3403  

                                                          Ratkaisukeskeinen opinto-ohjaus (ROPO)  

                                                          Palvelussa etsitään eri koulutus- ja osaamistaustoista tuleville henkilöille paras ja tehokkain tapa edetä ja työllistyä. ROPO-tiimissä olevien oppilaitosten ohjaustyötä tekevät henkilöt kehittävät yhdessä toimenpiteitä, joiden avulla valmistumassa olevat ja vasta valmistuneet kansainväliset opiskelijat työllistyisivät parhaiten.  Ohjauksessa hyödynnetään opiskelijan oman oppilaitoksen sekä muiden hankkeessa olevien oppilaitosten opintotarjontaa. Yhteistyötä tehdään myös alueen työnantajien ja työllisyysalueen toimijoiden kanssa.  

                                                          Hyödyt asiakkaalle  

                                                          Ratkaisukeskeinen opinto-ohjaus (ROPO) palvelee kansainvälisiä opiskelijoita sekä työnantajia.  

                                                          Ratkaisukeskeinen opinto-ohjaus tarjoaa   

                                                          • tietoja ja taitoja onnistuneen työnhakuun  
                                                          • henkilökohtaista ohjausta myös valmistuneelle opiskelijalle  
                                                          • tietoa opiskelumahdollisuuksista hankkeen muista oppilaitoksista  
                                                          • kontakteja ja tapaamisia yritysten kanssa erityyppisissä tapahtumissa  
                                                          • kansainvälisiä työnhakijoita yrityksille  
                                                          • yhteistyömahdollisuutta yrityksille eri koulutusalojen ja ohjaustyötä tekevien kanssa 

                                                          Palveluprosessi  

                                                          Ratkaisukeskeinen opinto-ohjaus (ROPO) sisältää    

                                                          • henkilökohtaisen tilanteen kartoituksen oppilaitoksen ohjaushenkilön kanssa  
                                                          • tutustumisen eri oppilaitosten opintotarjontaan ja ohjauksen jatko-opintoihin  
                                                          • työnhakupajat ja esimerkiksi MOOC-koulutuksen oppilaitosten eri koulutusaloilla  
                                                          • valmistuneiden opiskelijoiden alumnitoiminnan  
                                                          • erilaiset rekrytointi- ja koulutustapahtumat yksittäistä opiskelijaa ohjaten ja tukien  
                                                          • opiskelijalle ja alumnille tarjottavan ohjausavun palveluprosessin edetessä.  

                                                          Oppilaitoksen opiskelija otetaan palveluun opintojen loppuvaiheessa. Alumnitoiminta mahdollistaa tuen saamisen myös valmistumisen jälkeen. Yhteistyöstä yritysten kanssa on tarkoitus tehdä jatkuvaa, joustavaa ja kaikille osapuolille mahdollisimman hyödyllistä.  

                                                          Lisätiedot  
                                                          Juhani Lantto, juhani.lantto@sakky.fi, 044 785 3355  
                                                          Hanna Reinikainen, hanna.reinikainen@uef.fi, 044 016 2643   
                                                          Mervi Keinänen, mervi.keinanen@riveria.fi, 050 331 5823  

                                                          Talent Pool -osaajatietokanta 

                                                          Keräämme tietoa kansainvälisistä opiskelijoistamme: heidän osaamisaloistaan, aiemmasta koulutuksestaan ja työkokemuksestaan. Tiedon avulla voimme löytää työnantajien tarpeisiin sopivia osaajavaihtoehtoja harjoittelijoiksi tai työntekijöiksi. Tiedonkoonti perustuu systemaattisesti toistettaviin opiskelijakyselyihin. Opiskelijoiden vastausten perusteella on jo muodostunut laajentuva Talent Pool -osaajatietokanta. Talent Pool mahdollistaa kohdennettujen tapaamisten järjestämisen kansainvälisten opiskelijoiden ja työnantajien kesken. 

                                                          Tietokannan hyödyntäminen käytännössä 

                                                          Työnantaja voi ilmoittaa lisäresurssitarpeestaan Talent Hub Eastern Finland -yhteisölle. Tietopyynnön perusteella Talent Pool -osaajatietokannasta etsitään toivotun profiilin mukaisia opiskelijoita. Opiskelijoiden suostumuksella heidät esitellään työnantajalle, ja työnantaja päättää tämän jälkeen jatkotoimista. Jos opiskelijoiden joukosta löytyy sopiva osaaja työnantajalle, opiskelija saa toivomansa harjoittelu-, opinnäyte- tai työpaikan itselleen, ja työnantaja saa uuden tekijän työyhteisöönsä. Asiantuntijamme ovat käytettävissä koko prosessin ajan. 

                                                          Lisätiedot 
                                                          Johanna Taavitsainen, johanna.taavitsainen@savonia.fi, 044 785 6142 
                                                          Eini Puhakka, eini.puhakka@savonia.fi, 044 785 6825 
                                                          Marko Pietilä, marko.pietila@uef.fi, 040 355 3039 

                                                          Työnantajan palvelumalli  

                                                          Työnantajan palvelumalli tarjoaa kattavan kokonaisuuden palveluita, joiden tavoitteena on vastata yritysten rekrytointitarpeisiin ja parantaa Itä-Suomen elinvoimaa. Palvelun kautta työnantajat saavat tietoa valmistuvista opiskelijoista sekä harjoittelua, opinnäytetöitä ja projektitöitä hakevista osaajista.  Palvelumallia kehitetään yhteistyössä maakuntien ja kuntien koulutus-, työllisyys- ja elinkeinopalveluiden kanssa, ja se suunnataan erityisesti pienille ja keskisuurille työnantajille.  

                                                          Työnantajien palvelumalli tarjoaa työnantajille monia hyötyjä:  
                                                           

                                                          • toimivan yhteistyöverkoston, joka yhdistää alueen yritykset, oppilaitokset ja muut palveluntarjoajat  
                                                          • ajantasaista ja luotettavaa tietoa kansainvälisestä työvoimasta ja sen hyödyntämismahdollisuuksista  
                                                          • käytännönläheisiä työkaluja ja koulutuksia, jotka helpottavat harjoittelua, rekrytointia ja kiinnittymistä osaksi työyhteisöä  
                                                          • paremman ymmärryksen koulutusohjelmista, opintoaloista ja niiden tarjoamista osaajista 

                                                          Työnantajan palvelupolku alkaa usein tilanteista, joissa yrityksellä on  

                                                          • pulaa työvoimasta  
                                                          • tarve rekrytoida kansainvälinen osaaja, mutta esteenä voi olla esimerkiksi paperityön koettu hankaluus, kielitaito-ongelmat tai työturvallisuuskysymykset  
                                                          • halu kehittää vientitoimintoja tai laajentaa toimintaa kansainvälisesti 

                                                          Palveluprosessi etenee yksilöllisen palvelupolun mukaisesti, jossa ensin kartoitetaan työnantajan tarpeet. Sen jälkeen rakennetaan ratkaisuja, jotka yhdistävät työnhakijat ja työnantajat.  

                                                          Lisätiedot  
                                                          Sari Väänänen, sari.vaananen@sakky.fi, 044 785 4025  
                                                          Pauliina Korhonen, pauliina.korhonen@sakky.fi, 044 785 3403  

                                                          Kansainvälisen opiskelijan yrittäjyyspolku 

                                                          Kansainvälisen opiskelijan yrittäjyyspolku tarjoaa kattavan tuen opiskelijoille, jotka haluavat kehittää omaa liikeideaansa ja aloittaa yrittäjänä. Palvelu sisältää seuraavat osa-alueet:  

                                                          • Opintojakso: Opintojakson tavoitteena on auttaa opiskelijoita kehittämään realistinen ja toteuttamiskelpoinen liikeidea. Korkeakouluissa opintojakso on englanniksi nimellä Realistic Business Idea ja ammatillisissa oppilaitoksissa opintojakson nimi on Realistinen liikeidea selkeällä suomella
                                                          • Henkilökohtainen valmennus: Opiskelijat saavat tukea liikeidean kehittämisessä sekä yksilö- että ryhmävalmennuksissa. 
                                                          • Liikeidean arviointi ja kehittäminen: Opiskelijat työstävät liikeideaa itsenäisesti ja valmennustapaamisten tuella. 
                                                          • Kontaktiverkoston luominen: Opiskelijat saavat tukea opintojakson valmentajilta oman kontaktiverkoston kasvattamiseksi ja liikeidean eteenpäinviemiseksi. 
                                                          • Digitaalinen yhteisö: Tavoitteena on kehittää digitaalinen yhteisö kansainvälisille alkaville yrittäjille. Yhteisö tarjoaa vertaistukea ja verkostoitumismahdollisuuksia. 

                                                          Opintojakso on suunnattu yritystoiminnan aloittamista suunnitteleville. Digitaalinen yhteisö on tarkoitettu myös jo yritystoiminnan aloittaneille kansainvälisille opiskelijoille ja valmistuneille. 

                                                          Hyödyt opiskelijalle 

                                                          • Liikeidean kehittäminen: Opiskelija saa tukea ja ohjausta liikeidean kehittämisessä. 
                                                          • Liiketalouden ja yrittäjyyden kielen oppiminen: Opiskelija oppii käyttämään liiketalouden käsitteitä, jotka helpottavat yhteistyötä yritysneuvojien ja rahoittajien kanssa. 
                                                          • Verkostoituminen ja sosiaalisen pääoman vahvistuminen: Opiskelija luo kontakteja muihin yrittäjiin, asiantuntijoihin ja mahdollisiin yhteistyökumppaneihin. 

                                                            Opintojakso 
                                                          1. Alkuhaastattelu ja perehdytys: Opiskelijat osallistuvat aloitustilaisuuteen, jossa he saavat yleiskuvan ohjelmasta ja tavoitteista. 
                                                          2. Itsenäinen liikeidean työstäminen: Opiskelijat työstävät omaa liikeideaansa itsenäisesti ja saavat tässä vaiheessa myös ohjausta ja sparrausta. 
                                                          3. Valmennustapaamiset: Valmennustapaamisissa opiskelijat saavat palautetta ja ohjausta liikeideansa kehittämiseen. 
                                                          4. Loppukoe: Opiskelijat esittelevät liikeideansa ja osoittavat osaamisensa. 
                                                          5. Suosituskirje: Onnistuneet opiskelijat saavat suosituskirjeen, jota voi hyödyntää esimerkiksi rahoitushakemuksissa. 

                                                                  Digitaalinen yhteisö 
                                                                  Kansainvälisellä opiskelijalla tai yrittäjänä toimivalla on mahdollisuus liittyä hankkeen tukemana digitaaliseen yhteisöön. Hän saa näin mahdollisuuksia luoda kontakteja sekä verkkoalustalla että kasvokkain ja edistää verkostoitumista toimintaympäristönsä sekä toisten yrittäjien kanssa. 

                                                                  Lisätiedot 
                                                                  Daniel Bågeberg, daniel.bageberg@karelia.fi, 050 324 0290 
                                                                  Riku Jalonen, riku.jalonen@sakky.fi, 044 785 8360 
                                                                  Heidi Wilska, heidi.wilska@riveria.fi, 050 577 7852 

                                                                  Ennätysmäärä hakijoita YSAOlle yhteishaussa

                                                                  Opiskelijat yhteiskuvassa työvaatteissaan.

                                                                  Ylä-Savon ammattiopistoon haki kevään 2025 yhteishaussa yhteensä 387 ensisijaista hakijaa, mikä on 25,2 % (78 hakijaa) enemmän kuin vuonna 2024. Suosituimpia aloja olivat maatalous- (49), maanrakennus- (48), logistiikka- (42), kone- ja tuotantotekniikka- (36) sekä sähkö- ja automaatioala (35). Myös talotekniikan koulutukseen hakeutui 22 hakijaa enemmän kuin vuonna 2024 (6).

                                                                  Tutkintotavoitteeseen koulutukseen haki 363 hakijaa ja TUVA-koulutukseen 24 hakijaa. Kaikkiaan hakijoita (kaikki hakusijat) oli yhteensä 1209.

                                                                  Kuntayhtymän johtaja Kari Puumalainen pitää yhteishaun hakijatilannetta erinomaisena.

                                                                  – Erityisen tyytyväinen olen siitä, että hakijoita on hyvin Ylä-Savon keskeisillä elinkeinoaloilla (maatalous, teknologiateollisuus ja rakentamisen eri osa-alueet). Haasteita hakijamäärissä on jo pidempään ollut ravintola- ja elintarvikealan hakijamäärissä, hän toteaa.

                                                                  Ensisijaisten hakijoiden määrä on korkein vuonna 2018 uudistuneen lainsäädännön jälkeisistä vuosista. Edellinen ennätys oli vuodelta 2023, jolloin 1. sijaisia hakijoita oli yhteensä 353. Ylä-Savon ammattiopiston 1. sijaisten hakijoiden määrä kasvoi suhteellisesti eniten kaikista itäisen Suomen (Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon sekä Kainuun) alueen suurista ammatillisen koulutuksen järjestäjistä.

                                                                  Yhteishaun lisäksi ammatilliseen koulutukseen voi hakea jatkuvassa haussa. Ylä-Savon ammattiopistoon haki edellisen vuoden aikana yhteensä 1472 hakijaa. Vuonna 2024 Ylä-Savon ammattiopistossa toteutuneista opiskelijavuosista, yhteishaun kautta tulleet opiskelijat kattoivat noin 36,2 %.

                                                                  Ylä-Savon alueen muihin ammatillisiin oppilaitoksiin haki yhteensä 61 ensisijaista hakijaa ja alueen lukioihin yhteensä 214 hakijaa. Hakijamäärissä oli pientä laskua edelliseen vuoteen.

                                                                  Lisätietoa hakijatilanteesta antaa kuntayhtymän johtaja Kari Puumalainen, 040 1778 600.

                                                                  infograafi hakijamääränkehityksestä

                                                                  Itä-Suomen ammatillisen koulutuksen maahanmuuttajatoimijoiden verkostopäivä 3.6.2025

                                                                  YSAO ja Talent Hub Eastern Finland -hankeverkosto järjestävät Itä-Suomen ammatillisen koulutuksen maahanmuuttajatoimijoiden verkostopäivän tänä vuonna Iisalmessa.

                                                                  Päivän ohjelma

                                                                  klo   9:30 Tervetulokahvit Kaisla kahvio (pääovesta sisään ja oikealle) Vapaa tutustuminen ja verkostoituminen aamukahvin äärellä.

                                                                  klo 10:00-10:15 Avaus: Kari Puumalainen, kuntayhtymän johtaja, Ylä-Savon ammattioppilaitos: Ammatillisen koulutuksen ajankohtaiset kuulumiset kansainvälisten opiskelijoiden osaamisen varmistamisessa.

                                                                  klo 10:15-10:30 Kaja Rahkema KM, lehtori, Kansainvälisyyden yksikkö, Savonia: Kansainvälisen opiskelijan urapolut korkeakouluohjelmiin, yhteenvetoa korkeakoulutettujen pätevöitymismahdollisuuksista ja maksuttomat suomen kielen kurssit.

                                                                  klo 10:30-10:45 Maria Saastamoinen, va. hankepäällikkö Talent Hub Eastern Finland: Talent Hub Eastern Finland vaikuttavuus Itä-Suomen alueella kansainvälisen opiskelijan ja työelämän yhteiskehittämisessä.

                                                                  Jaloittelutauko 10 min.

                                                                  klo 10:55-11:10 Mika Suomalaisen Vieremän kunnanjohtaja: Ylä-Savon elinkeinoelämän katsaus ja odotukset ammatilliselta koulutukselta kansainvälisien opiskelijoiden työelämään ohjaamisessa.

                                                                  klo 11:10-11:45 Sami Tanskanen asiantuntijaUEF: Hyvien väestösuhteiden merkitys moninaistuvassa ammatillisessa koulutuksessa.

                                                                  klo 11:45-12:30 lounas (omakustanteinen, YSAOlla ravintola Kaislassa 6,90€)

                                                                  klo 12:30-14:00 työpajatyöskentely edellisen lokakuun tapaamisen palautteiden perusteella.
                                                                  Työpajat: Yhteistyöpaja, Tulevaisuuden paja, Työllistymisen paja, Kielipaja sekä Kulttuuripaja.

                                                                  klo 14 Kiitos ja turvallista kotimatkaa!

                                                                  Paikka: Ylä-Savon ammattiopisto, auditorio
                                                                  Asevelikatu 4, 74100 Iisalmi

                                                                  Lisätietoa tapahtumasta

                                                                  Mirja Iskanius
                                                                  mirja.iskanius@ysao.fi p. 040 5585 454

                                                                  Hannele Juntunen
                                                                  hannele.juntunen@ysao.fi p. 0400 792 860

                                                                  Digikyvykkyys II- Ammatillisen koulutuksen järjestäjien digitalisaatiokyvykkyyden edelleen kehittäminen ja toiminnan vakiinnuttaminen organisaatioissa -hanke

                                                                  Kuvio, jonka päällä teksti YSAO kehittää sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö.

                                                                  Hankkeen hallinnoija

                                                                  Hankkeen toteuttavat 99 ammatillisen koulutuksen järjestäjää ja sitä hallinnoi Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

                                                                  Tavoitteet

                                                                  Digikyvykkyys II -hankkeen tavoitteena on jatkokehittää ja jalkauttaa aikaisempien ammatillisen koulutuksen digitalisaatiohankkeiden tuotoksia koko ammatillisen koulutuksen kentälle. Lisäksi hankkeessa kehitetään digitalisaatiokyvykkyyksiä uusien tunnistettujen tarpeiden pohjalta.Hankkeen tavoitteena on myös jatkaa ja laajentaa aikaisempien digitalisaatiohankkeiden aikana syntynyttä laajaa ammatillisen koulutuksen järjestäjien verkostoa.


                                                                  Digitalisaation nopea kehitys muuttaa työelämää ja koko yhteiskuntaa. Muuttuva toimintaympäristö edellyttää ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä toiminnan jatkuvaa uudistamista sekä henkilöstön osaamisen kehittämistä. Ammatillisen koulutuksen kustannustehokas ja laadukas toteuttaminen vaatii tiivistä yhteistyötä koulutuksen järjestäjien kesken. Digikyvykkyys II -hankeverkosto vahvistaa ammatillisen koulutuksen kykyä hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia ja vastata monitahoisiin muutoksiin ja osaamisen haasteisiin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

                                                                  Kesto

                                                                  1.12.2024–31.5.2027

                                                                  Budjetti

                                                                  Hankkeen kokonaisrahoitus 4 milj. €, josta YSAOn osuus 32 500 €.


                                                                  Rahoittaja

                                                                  Opetus- ja kulttuuriministeriö

                                                                  Kehittämispäällikkö


                                                                  Ylä-Savon ammattiopisto
                                                                  Tiina Tervaniemi
                                                                  +358404874807
                                                                  tiina.tervaniemi@ysao.fi

                                                                  Kansainvälisen rekrytoinnin ja osaamisen iltapäivä 2.4.2025

                                                                  Kv-iltapäivä 2.4.

                                                                  KANSAINVÄLISEN REKRYTOINNIN JA OSAAMISEN ILTAPÄIVÄ

                                                                  2.4.2025 klo 15-17.30

                                                                  Lapinlahden kunnantalo, Asematie 4, Lapinlahti TAI teams-yhteys

                                                                  Onko yritykselläsi osaajatarpeita ja oletteko harkinneet kansainvälistä rekrytointia? Voisiko yrityksesi tarjota työssäoppimispaikan kansainväliselle opiskelijalle?

                                                                  Kansainvälisten osaajien rekrytointiin sekä opiskelijoiden työssäoppimisen mahdollistamiseen on saatavilla apua ja tukea!

                                                                  Tässä infotilaisuudessa EURES ja Pohjois-Savon ELY-keskus kertovat kansainvälisen rekrytoinnin palveluista työnantajalle. EURES verkosto tukee työnantajia kansainvälisten osaajien rekrytoinnissa Suomessa ja Euroopassa koko prosessin ajan.  Work in Finland -palvelut tukee työnantajia kansainvälisten osaajien houkuttelussa, rekrytoinnissa ja monikulttuurisessa johtamisessa.

                                                                  Lisäksi saat tietoa kansainvälisten opiskelijoiden ohjaamiseen työpaikalla. Talent Hub Eastern Finland -hankkeen tavoitteena on vahvistaa kansainvälisten opiskelijoiden työelämäyhteyksiä ja edistää heidän jäämistään Itä-Suomeen valmistumisen jälkeen sekä tarjota työnantajille tukea ja vinkkejä kansainvälisten työntekijöiden vastaanottamiseen, ohjaamiseen ja työssä tarvittavan suomen kielen oppimiseen. YSAOn yksi tärkeimmistä tehtävistä on vastata alueen yritysten erilaisiin koulutustarpeisiin. YSAO toimii yritysten kumppanina, koordinoimalla ja toteuttamalla niin olemassa olevan henkilöstön kuin rekrytointitilanteiden koulutustarpeet.

                                                                  Kuulemme myös työnantajien kokemuksia ja käytännön vinkkejä kansainväliseen rekrytointiin liittyen.

                                                                  Tilaisuus on suunnattu Pohjois-Savon yrityksille ja muille tahoille, ketkä haluavat saada lisää tietoa kansainvälisestä rekrytoinnista ja opiskelijoiden ohjaamisesta, kuten työllisyysasiantuntijat, yritysneuvojat, elinkeinotoimijat, oppilaitokset, kuntatoimijat ja muut sidosryhmät.

                                                                  Aikataulu      

                                                                  Tervetulosanat klo 15
                                                                  Asiantuntijapuheenvuorot klo 15.10-16

                                                                  • Talent Hub Eastern Finland -hanke & YSAOn yrityspalvelut
                                                                  • EURES – eurooppalainen työnvälitysverkosto
                                                                  • Pohjois-Savon ELY-keskus

                                                                  Työpajatyöskentely klo 16-16.30

                                                                  Kahvitauko klo 16.30-16.45

                                                                  Työnantajapuheenvuorot klo 16.45-17.15

                                                                  • Jouni Majala, Matin ja Liisan asema
                                                                  • Niina Argillander, Savas-säätiö

                                                                  Keskustelua ja tilaisuuden päätös 17.15-17.30

                                                                  Ilmoittautuminen 26.3.2025 mennessä https://link.webropol.com/ep/kv-iltapaiva

                                                                  Osallistuminen on mahdollista myös Teamsin välityksellä (paitsi työpajaosuus).

                                                                  Lisätietoja: työllisyyskoordinaattori Heidi Rytkönen, 040 4883038, heidi.rytkonen@lapinlahti.fi

                                                                  Kansainväliset opiskelijat avainasemassa työvoimapulan ratkaisemisessa – yrityksille tarjolla tukea ja koulutusta

                                                                  Henkilö työskentelee teknisen laitteen ääressä.

                                                                  – Kieltä oppii parhaiten puhumalla ja erityisesti ammatillisen sanaston oppimiseen on avainasemassa työelämä. Työssä oppimalla kansainvälisen osaaja saa arvokasta oppia myös suomalaisesta työkulttuurista, toteaa Talent Hub Eastern Finland hankkeen projektipäällikkö Mirja Iskanius.

                                                                  Ylä-Savon ammattiopisto YSAOlla opiskelee parhaillaan 235 muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvaa opiskelijaa. Työelämässä tapahtuva oppiminen on merkittävä osa heidän ammatillisen osaamisensa karttumista ja suomalaiseen työkulttuuriin tutustumista. Työssäoppimisjaksojen kautta opiskelijat saavat motivaatiota suorittaa tutkintonsa loppuun ja jäädä Ylä-Savon alueelle. Siksi on tärkeää tukea heidän opintojen aikaisia mahdollisuuksia ja työelämään kiinnittymistä.

                                                                  Kevään 2025 aikana Talent Hub Eastern Finland tarjoaa tukea työpaikoille järjestämällä kolme työpaikkaohjaajakoulutusta sekä tukituokioita kansainvälisen opiskelijan ohjaamiseen liittyvistä teemoista. Tavoitteena on antaa konkreettisia vinkkejä ja tukea opiskelijan ohjaukseen. Maksuttomat koulutukset on suunnattu Pohjois-Savon alueen työnantajille alasta riippumatta.

                                                                  – Tervetuloa mukaan tukemaan kansainvälisiä opiskelijoita ja hyödyntämään heidän osaamistaan työvoimapulan ratkaisemiseksi, Iskanius kannustaa. – Maksuttomat koulutukset on suunnattu kaikkien alojen työnantajille Pohjois-Savon alueella.

                                                                  Kieli- ja kulttuuritietoinen työpaikkaohjaaja -koulutuksissa opitaan käytännön vinkkejä kansainvälisen työntekijän kieli- ja kulttuuritietoiseen ohjaukseen työpaikan arjessa. Kahden tunnin koulutukseen sisältyy myös virtuaalinen materiaalipaketti.

                                                                  Työpaikkaohjaajien tukituokioissa annetaan käytännönläheisiä vinkkejä ohjaustilanteisiin ja jaetaan kokemuksia. Puolen tunnin mittaiset tukituokiot järjestetään Teamsilla.

                                                                  Lisäksi työnantajille on tarjolla tietoa kansainvälisten työntekijöiden rekrytoinnista Rohkeutta kohdata kansainvälinen osaaja -infotilaisuudessa YSAOlla 9.4. klo 14.


                                                                  Lisätietoja tulossa olevista koulutuksista ja tukituokioista verkkosivuiltamme ysao.fi tai ota yhteyttä:
                                                                  Talent Hub Eastern Finland
                                                                  Minna Jääskeläinen, minna.jaaskelainen@ysao.fi
                                                                  Timo Pekkarinen, timo.pekkarinen@sakky.fi
                                                                  Maarit Paaso, maarit.paaso@riveria.fi
                                                                   

                                                                  Talent Hub Eastern Finland on Itä-Suomen yliopiston, Karelian, Savonian, Riverian, Sakkyn ja YSAOn yhteistyöverkosto. Verkosto auttaa kansainvälisiä opiskelijoita tutustumaan suomalaiseen työelämään, rakentamaan verkostoja, oppimaan kieltä ja löytämään harjoittelu- ja työpaikkoja sekä mahdollisuuksia yritystoimintaan. Työnantajille tarjotaan tukea ja työkaluja kansainvälisten työntekijöiden rekrytointiin, perehdyttämiseen ja kielen oppimiseen työpaikalla sekä suomalaiseen työkulttuuriin sopeutumiseen. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

                                                                  Mediakutsu: Kestech Teknologiatalkoot 14.2.

                                                                  Kestech Teknologiatalkookuva.

                                                                  Kutsu julkaistu ePressissä 10.2.2025

                                                                  https://www.epressi.com/tiedotteet/koulutus/mediakutsu-tervetuloa-teknologiatalkoisiin-14.2.2025.html

                                                                  Tervetuloa Kestechin Teknologiatalkoisiin 14.2.2025 klo 11–15 Rientolaan Vieremälle, Koitontie 2.

                                                                  Tapahtuma kokoaa yhteen Ylä-Savon yritysten, oppilaitosten ja teknologia-alan toimijoiden edustajia sekä kuntien ja kaupunkien vaikuttajia, tarjoten monialaisen foorumin keskusteluille ja yhteistyölle. Teemana tänä vuonna on Yhdessä kohti positiivista tulevaisuutta.

                                                                  Tapahtuman keynote-puheenvuoron pitää tv:stä tuttu maailmanmatkaaja, juontaja ja tietokirjailija Riku Rantala aiheenaan yhteistyön merkitys onnistumisessa. Luvassa on myös mielenkiintoisia paneelikeskusteluja ja innostavia kahvipöytäkeskusteluja valituista ajankohtaisista aiheista. Lisäksi halukkaille on tarjolla mahdollisuus vierailla Vieremän yrityksissä.

                                                                  Ohjelma:
                                                                  11.00–11.45 Lounas
                                                                  11.45–12.15 Tilaisuuden avaus
                                                                  12.15–12.55 Keynote by Riku Rantala
                                                                  12.55–13.55 Paneelikeskustelu
                                                                  13.55–14.40 Tulevaisuus-/ verkostoitumiskahvit
                                                                  14.40–15.00 Yhteenveto & loppusanat
                                                                  15.00– Tutustuminen valittuihin Vieremän yrityksiin (paikkoja rajatusti)

                                                                  Tilaisuus on maksuton, mutta osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumista. Ilmoittautuneille KesTech tarjoaa lounaan ja kahvit. Myös maksuton bussikyyditys Iisalmesta on tarjolla.

                                                                  Lue lisää: https://kestech.fi/teknologiatalkoot/
                                                                  Ilmoittaudu tästä linkistä!

                                                                  Lisätietoja tapahtumasta:
                                                                  Projektipäällikkö Reijo Hynynen
                                                                  Savonia-amk
                                                                  reijo.hynynen@savonia.fi
                                                                  044 785 5576

                                                                  Projektipäällikkö Herkko Pulkkinen
                                                                  Itä-Suomen yliopisto
                                                                  herkko.pulkkinen@uef.fi
                                                                  050 465 5947

                                                                  Projektipäällikkö Erno Heinonen
                                                                  Ylä-Savon ammattiopisto
                                                                  erno.heinonen@ysao.fi
                                                                  040 481 4114

                                                                  Mikä on KesTech?

                                                                  KesTech on Ylä-Savon alueella toimiva osaamiskeskittymä, joka yhdistää saumattomasti Itä-Suomen yliopiston, Savonia-ammattikorkeakoulun, Ylä-Savon ammattiopiston ja Iisalmen Teollisuuskylä Oy:n monipuolisen osaamisen ja asiantuntemuksen. Se on ollut aktiivisesti mukana Ylä-Savon teknologisen kehityksen edistämisessä vuodesta 2022 lähtien.

                                                                  KesTech toimii siltana Ylä-Savon alueella, hyödyntäen ydintiimin ja verkostojen kautta saatavaa monipuolista tietoa, taitoa, kokemusta sekä erilaisia kehitysnäkökulmia. Tavoitteena on tukea alueen teollisuusyritysten elinvoimaisuutta ja kehittymistä heidän erityistarpeidensa ja tavoitteidensa mukaisesti.

                                                                  KesTechissä ymmärretään, ettei kehitystä saavuteta yksin. Siksi yhteistyötä tehdään muiden hankkeiden, klustereiden ja verkostojen kanssa. KesTech pyrkii luomaan positiivista tulevaisuudennäkymää uskoen vahvasti, että yhteistyöllä voidaan saavuttaa merkittäviä tuloksia Ylä-Savon alueella.

                                                                  Hanke on osarahoitettu EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) kautta, ja rahoittajana toimii Pohjois-Savon liitto.

                                                                  Kestech Teknologiatalkoiden kutsu.

                                                                  Hevosen hyvinvointi ensin

                                                                  Kaksi henkilöä seisoo valjashuoneessa hevosvarusteita kädessään.

                                                                  Nahantuoksuisen verstashuoneen seinällä roikkuu siistissä järjestyksessä erilaisia riimuja, suitsia ja ohjia.
                                                                  Nahkariimun ompeleiden työjälkeä tutkivat Merja Nissinen ja opettaja Katariina Kastarinen.

                                                                  Ylä-Savon ammattiopistolla hevoshierojaksi opiskeleva Merja valmistui vuosia sitten hevostenhoitajaksi Hingunniemestä. Hevosalan osaamista hän on hankkinut määrätietoisesti vuosien varrella. Valjassepän perusopintoihin YSAOlle hän hakeutui opiskelemaan nähtyään somemainoksen.

                                                                  – Perusopintojen aikana rakastuin nahkatöihin ihan täysillä. Siinä pystyy toteuttamaan myös omia ajatuksiaan ja ideoitaan, hän kertoo.

                                                                  – Halusin oppia lisää ja jatkoin vielä ammattitutkinto-opintoihin ja siinä kohtaa mukaan tuli myös alan yritystoiminta.


                                                                  Merkonomin tutkinnon suorittanut Merja työskentelee tällä hetkellä kaupan alalla. Hän toimii myös sivutoimisena yrittäjänä Varkaudessa, missä hänellä on valjastöitä varten liiketila ja työkalut. Tärkeimpänä ajatuksena hänellä on, että hevosen hyvinvointi tulee aina ensin.  Hän haluaa oppia ja ymmärtää enemmän, joten hän opiskelee uusinta tietoa valjastöiden ja satulan sovitusten tueksi.

                                                                  – Parempi ymmärrys hevosen anatomiasta ja biomekaniikasta auttaa satulan ja varusteiden sovituksessa, hän tuumii.

                                                                  – Tahtotilana on saada tästä itselleni päätyö. Kouluttaudun lisää, että pystyn tarjoamaan asiakkailleni entistä parempaa palvelua.

                                                                  Valjasalan asiantuntijan rooli on ohjata hevosenomistajaa valitsemaan hyvä ja laadukas varuste, joka oikein käytettynä ja huollettuna kestää aikaa. Valjassepän opinnoissa kestävä kehitys on huomioitu valitsemalla ympäristöystävälliset ja kestävät tuotteet. Koululla varusteissa käytetään kasviparkattua nahkaa. Etusijalla varusteiden valinnassa on aina hevosen hyvinvointi ja vapaus liikkua mahdollisimman luontaisesti.

                                                                  – Valjassepän työtä on pääasiassa varusteissa tehtävät pienimuotoisemmat muutokset ja huoltotyöt. Niillä saadaan varusteiden käyttöikää pidennettyä eikä tarvitse ostaa uutta, toteaa Katariina.

                                                                  – Varuste on hevoselle välttämätön ja se ei saa huonolla istuvuudella häiritä hevosta.

                                                                  Merjalla on jo ajatuksia ja suunnitelmia jatko-opintoja varten. Hän kokee, että koko ajan pitää olla ajan hermolla ja opetella uutta.

                                                                  – Pitää olla palo ja mielenkiinto hakea hevosalalle ja aina kun opiskellaan uutta, lähdetään perustasolta kerryttämään lisää osaamista, hän toteaa.

                                                                  Luonnonvara-ala innostaa

                                                                  Kuusi henkilöä nojaa kaiteeseen navetassa.

                                                                  – Minulla on kotitila ja siitä tuli se innostus lähteä opiskelemaan. Tykkää olla eläinten kanssa ja ala on kiinnostava. Saa tehdä fyysistä, kunnon työtä, miettii viitasaarelainen Tinja Leppälä.

                                                                  Leppävirralta kotoisin oleva Maria Markkanen on samoilla linjoilla, hän kokee maatalousalan monipuolisuuden vetovoimatekijänä.

                                                                  – Tämä on monipuolista työtä, jossa pääsee toimimaan eläinten ja koneiden kanssa, siitä tykkään.

                                                                  Nuoret opiskelevat maaseutuyrittäjäksi Ylä-Savon ammattiopisto YSAOn Peltoniemen kampuksella Iisalmessa. He asuvat koulun asuntolassa kampusalueella. Omasta opiskeluryhmästä on muodostunut tiivis porukka, jossa yhteiselon jälkeen ei juurikaan vieraskoreutta enää tunneta.

                                                                  – Vaikka olen tullut kauempaa eikä tuntenut ketään entuudestaan, niin olen saanut hyviä kavereita täältä. Jos vaan yhtään ala kiinnostaa niin hakemaan vaan tänne, kehottaa Maria.

                                                                  Kuopion Vehmersalmelta kotoisin oleva Vilma Immonen on touhunnut aikaisemmin hevosten parissa, mutta innostui maatalousalasta kesätyöpaikan kautta. Hän kokee saaneensa lisäbuustia tekemiseen, kun näkee oman työnsä tuloksia.

                                                                  – On hienoa nähdä mitä on saanut aikaiseksi, miten eläimet voivat ja kasvavat, onko pellot hyvässä kunnossa ja miten ne tuottavat, hän summaa.

                                                                  Nuoria henkilöitä työskentelemässä navetassa.

                                                                  Maatalousalan monipuolisuus, käytännön työt ja eläinten kanssa työskentely on nuorille tärkeää, ja he näkevät työllistymisen mahdollisuudet alalla hyvänä myös tulevaisuudessa. Opintojen jälkeen on mahdollista työllistyä lomittajaksi, siementäjäksi tai vaikka töihin maatalouskauppaan, myös jatko-opiskelu on monella mielessä.

                                                                  – Opiskelijoita alalle tulee hyvin ja nykyään on suurempi osa niitä, joilla ei ole taustalla kotitilaa, kertoo opettaja Päivi Kallionpää. – Ala kiinnostaa ja joka vuosi aloittaa iso ryhmä uusia opiskelijoita.

                                                                  Kalle Leiviskä on asunut Pyhännällä sijaitsevalla kotitilalla koko elämänsä, joten tilan työt ja koneet ovat tulleet tutuksi. Agrologin jatko-opinnot kiinnostavat tulevaisuudessa ja hänellä onkin jo tulevaisuuden suunnitelma valmiina.

                                                                  – Tämän jälkeen armeijan kautta opiskelemaan agrologiksi ja sitten työelämään.

                                                                  Lapinlahtelainen Emma Ruotsalainen sai kipinän maatalousalaan töistä serkun tilalta.

                                                                  – Serkullani on maatila, jossa olin kesäisin eläinten kanssa ja sieltä se innostus tähän alaan lähti.


                                                                  Peltoniemellä opiskelevat nuoret ovat tyytyväisiä opiskeluun ja suhtautuvat tulevaisuuteen realistisesti. Oman uuden tilan perustamisen he kokevat haasteelliseksi. Iso tilakoko, nykyaikaiset koneet ja tuotantorakennukset vaativat valtavia investointeja, joten tilan saaminen kannattavaksi on vaikeaa. Muuttuvat EU-säädökset aiheuttavat päänvaivaa ja maatilan arjessa on jatkuvasti riskejä ja muuttuvia tekijöitä mm. muuttuneen ilmaston vaikutukset ja sään ääri-ilmiöt.

                                                                  Omasta maatilasta eläimineen haaveilevalle Joona Juutistenaholle peruskoulun tet-harjoittelu tilalla oli lopputöytäisy lähteä opiskelemaan alaa.

                                                                  – Pienestä pojasta asti olen haaveillut omasta lehmästä takapihalla, lapinlahtelainen Joona veistelee.

                                                                  Maatalous- ja ruoka-alaa opiskeleville nuorille tehdyn verkkokyselyn* mukaan lähes puolet näkee alan tulevaisuuden positiivisena. Tutkimuksen mukaan heitä innostaa mahdollisuus edistää kestävää kehitystä, parantaa eläinten hyvinvointia, jatkaa perhetiloja ja varmistaa kotimaisen ruuantuotannon ja huoltovarmuuden säilyminen. Huolenaiheita herättää taloudellinen epävarmuus, alhainen tulotaso, maatalouspolitiikan muutokset sekä ilmastonmuutos ja ympäristön tilanne.

                                                                  – Kestävä kehitys ja ympäristöasiat huomioidaan opetuksessa ja ne toteutuvat käytännön toimien, tiedonhankinnan ja esimerkkien kautta, kertoo Päivi Kallionpää.

                                                                  *Valtioneuvoston Corefiner Oy:n kanssa toteuttamaan verkkokyselyyn 9/2024 vastasi 682 maatalous- ja ruoka-alan opiskelijaa.

                                                                  Kevään yhteishaku avaa uusia mahdollisuuksia, ja ammatillinen koulutus on nopein reitti työelämään!

                                                                  Opiskelijat yhteiskuvassa työvaatteissaan.

                                                                  Ylä-Savon ammattiopisto YSAO tarjoaa monipuolisesti koulutusvaihtoehtoja nuorille, jotka suuntaavat urapolulleen. YSAOn valttikortteja ovat laadukas opetus, nykyaikaiset ja modernit oppimisympäristöt sekä osaava yhteisö. Tiivis yhteistyö paikallisten yritysten kanssa tarjoaa mahdollisuuden joustavaan ja työelämälähtöiseen opiskeluun.

                                                                  ”Rohkeasti tänne vaan – paikka löytyy jokaiselle”

                                                                  Juuso Niskanen ja Vilma Huikari ovat kolmannen vuoden opiskelijoita ja valmistuminen on edessä lähiaikoina. He ovat opkuja eli kuuluvat opiskelijakuntaan ja toimivat tutoreina uusille opiskelijoille. Yhteishaussa hakeville kokiksi opiskelevalla Juusolla on terveisiä.

                                                                  – Lähtekää avoimin mielin opiskelemaan tänne. Te tulette oppimaan niin paljon uutta 3–4 vuoden aikana ja se miten asiat etenevät riippuu ihan teistä.
                                                                  – Ottakaa asiat hitaasti, ilman stressiä, hän toteaa hymyillen.

                                                                  Ravintola- ja catering-alan opiskelija Vilma on viihtynyt hyvin. Hän kehottaa hakemaan rohkeasti, jokaiselle löytyy varmasti oma paikka.
                                                                  – Täällä on hyvä kouluruoka ja kivat piirit, ei ole tarvinnut olla yhtään yksin, hän tuumii.

                                                                  Vilma ja Juuso toivottavat uudet opiskelijat lämpimästi tervetulleiksi ja kehottavat lähtemään mukaan opku-tutor toimintaan.
                                                                  – Siinä pääsee tekemään kaikkea uutta ja erilaista ja oppii tärkeitä taitoja tulevaisuutta varten.

                                                                  Miksi valita YSAO?

                                                                  YSAOlla voi opiskella tehokkaasti ja nopeasti käytännönläheiseen työhön. Tarjolla on kymmeniä eri perustutkintoja ja mahdollisuus opiskella eri kampuksilla aidoissa ja nykyaikaisissa oppimisympäristöissä. Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus TUVA on oiva mahdollisuus vielä pohtia omaa urapolkuaan. Ammatillinen tutkinto antaa myös yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin tai yliopistoihin.

                                                                  Yksi oppilaitoksen vahvuuksista on paikallisuus ja yhteys alueen työelämään. Monilla aloilla on tarjolla yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa, ja opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa työssäoppimisen jaksoja, jotka valmistavat suoraan työelämään.

                                                                  Kuinka hakea?

                                                                  Kevään yhteishaussa haetaan toisen asteen koulutuksiin, ammatillisiin oppilaitoksiin ja lukioihin. Yhteishaku on tarkoitettu pääasiassa peruskoulun päättäneille ja ilman tutkintoa oleville. Hakeminen tapahtuu verkossa opintopolku.fi -palvelussa.

                                                                  Tulevaisuus odottaa

                                                                  Yhteishaku on ensimmäinen askel kohti tulevaisuutta. Opiskelijat saavat valmiudet kohdata työelämän haasteet ja rakentaa omaa urapolkuaan. Laadukas koulutus, kannustava yhteisö ja mahdollisuus kehittyä ammattilaiseksi tekevät YSAOsta erinomaisen valinnan. Tutustu ammatillisiin perustutkintoihin, kampuksiimme ja meillä opiskeluun ysao.fi/yhteishaku

                                                                  Rohkeutta kohdata kansainvälinen osaaja 9.4. klo 14

                                                                  Talent Hub kuvitus

                                                                  Työnantaja, mietityttääkö kansainvälisten työntekijöiden rekrytointi?
                                                                  Koetko, että tarvitsisit asiasta lisää tietoa? Nyt sitä olisi tarjolla!

                                                                  Ylä-Savossa opiskelee kansainvälisiä nuoria, joilla on monipuolista osaamista, into oppia uutta ja halu tehdä töitä suomalaisissa yrityksissä. Nyt on loistava hetki ottaa heidän potentiaalinsa käyttöön. Tule mukaan kuulemaan, mitä kannattaa ottaa huomioon kansainvälisen työntekijän palkkaamisessa.

                                                                  Ohjelma
                                                                  • Ylä-Savon kansainvälisten opiskelijoiden tilanne – potentiaalia läheltä
                                                                  • Kieli- ja kulttuuritietoisuus – avain sujuvaan yhteistyöhön
                                                                  • Työkaluja kohtaamiseen – käytännön vinkkejä ja neuvoja

                                                                  Kenelle
                                                                  Yläsavolaisten yritysten edustajille, jotka harkitsevat kansainvälisten osaajien rekrytointia.

                                                                  Missä ja milloin
                                                                  Tilaisuus pidetään Ylä-Savon ammattiopistolla 9.4.2025 klo 14.00–14.45. Kahvit tarjolla klo 13.45 alkaen. Tilaisuuteen on mahdollista osallistua myös Teams-yhteydellä.

                                                                  Miten mukaan
                                                                  Ilmoittaudu mukaan tästä linkistä.

                                                                  Strapetsi-Strategisen ja pedagogisen toiminnan johtaminen

                                                                  Kuvio, jonka päällä teksti YSAO kehittää sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö.

                                                                  Hankkeen hallinnoija

                                                                  Strapetsi-hanketta hallinnoi Turun kaupungin sivistystoimiala. Hanketta toteuttamassa on kattava valtakunnallinen verkosto, joka käsittää 81 ammatillisen koulutuksen järjestäjää.

                                                                  Tavoitteet

                                                                  Valtionavustuksena myönnettävällä ammatillisen koulutuksen strategiarahoituksella kehitetään
                                                                  ammatillisen koulutuksen johtamista siten, että ammatillisen koulutuksen toiminnan
                                                                  vaikuttavuus, tuloksellisuus ja laatu vahvistuvat.

                                                                  Hankkeessa laaditaan strategisen ja pedagogisen johtamisen toimintamalli verkostokehittämistä ja yhteisoppimista
                                                                  hyödyntäen. Hankkeen kehittämiskokonaisuudet – pedagogiikan ja asiakkuuksien johtaminen, laadunhallinnan ja –
                                                                  johtamisen osaaminen, osaamisen ja henkilöstön johtaminen sekä tulevaisuus ja visionäärinen johtaminen, perustuvat tietovarantojen systemaattiseen käyttöön ja koulutuksen järjestäjien tiiviiseen yhteistyöhön eri sidosryhmien kanssa.

                                                                  Hankkeessa luodun strategisen johtamisen ja pedagogisen johtamisen toimintamallin löydät täältä.

                                                                  Kesto

                                                                  1.1.2024 – 31.12.2024

                                                                  Budjetti

                                                                  YSAOn budjetti 34 350 €, koko hankeverkoston budjetti 3 999 993 €.


                                                                  Rahoittaja

                                                                  Opetus- ja kulttuuriministeriö

                                                                  Hankepäällikkö


                                                                  Ylä-Savon ammattiopisto
                                                                  Tiina Tervaniemi
                                                                  +358404874807
                                                                  tiina.tervaniemi@ysao.fi

                                                                  Valtakunnallinen Ammattiosaamisen päivä 31.1.

                                                                  Ammattiosaamisen päivän juhlakuva YSAOn 60-vuotisjuhlista.

                                                                  Ensimmäistä kertaa järjestettävää Ammattiosaamisen päivää vietetään perjantaina 31.1.2025. Päivän aikana nostamme esiin ammatillisen koulutuksen merkitystä ja juhlistamme ammattiosaajia sekä ammattiin opiskelevia, jotka rakentavat tulevaisuuden Suomea. Opetusministeri Anders Adlercreutz toimii Ammattiosaamisen päivän suojelijana.

                                                                  Päivään on ilmoittautunut lähes 100 ammatillisen koulutuksen järjestäjää sekä muita ammatillisen koulutuksen piirissä toimivia organisaatioita. Näytämme yhdessä, kuinka merkityksellistä ammatillinen koulutus on niin yksilöille kuin koko yhteiskunnalle.

                                                                  Ammattiosaajat tekevät tulevaisuuden – juhlistamme osaamista yhdessä!

                                                                  Lisätietoja AMKEn tiedotteesta.
                                                                  Katso tästä linkistä opetusministeri Anders Adlercreutzin tervehdys.

                                                                  Mielipidekirjoitus: Ammatillinen koulutus on yhteiskunnan perusta

                                                                  Julkaistu: YSAO Ylä-Savon ammattiopisto 31.1.2025, 00:00

                                                                  Perjantaina 31. tammikuuta vietämme ensimmäistä kertaa ammatillisen koulutuksen päivää. Päivän suojelijana toimii Opetusministeri Anders Adlercreutz. Tämä on tärkeä hetki nostaa esiin ammatillisen koulutuksen merkitys seutukunnallemme mutta myös koko yhteiskunnalle.

                                                                  Ammattiosaaminen ei ole tärkeää vain koulutetulle yksilölle, vaan se on koko yhteiskunnan toimivuuden perusta. Ilman koulutettuja ammattilaisia meillä ei olisi teitä, rakennuksia, vaatteita, ruokaa tai palveluita. Koulutetut osaajat pitävät arkemme sujuvana ja kehittävät yhteiskuntaa eteenpäin. Suomalainen korkealaatuinen ja laaja ammatillinen koulutus on ollut myös yksi tärkeistä osatekijöistä siinä, että Suomi oli menestynein maa tuoreessa aikuisten osaamista mittaavassa OECD:n PIAAC-tutkimuksessa, saaden kaikista arviointikohteista korkeimmat pisteet.

                                                                  Ammatillisen koulutuksen arvostus ei valitettavasti ole aina sillä tasolla, jolla sen pitäisi olla. Tarvitsemme vahvempaa ymmärrystä siitä, että käytännön osaaminen ja tekninen asiantuntemus ovat yhtä tärkeitä kuin teoreettinen tieto. Sähköasentajat, kokit, koneistajat ja eläintenhoitajat ovat välttämättömiä koko yhteiskunnan toiminnalle. Olemme oikeasti hyviä ammatillisessa koulutuksessa kansainvälisessä vertailussa, olkaamme ylpeitä siitä!

                                                                  Ammatillinen koulutus on myös keskeinen alueemme elinvoimaisuuden varmistaja. Ylä-Savon ammattiopisto kouluttaa osaajia, jotka jäävät työskentelemään ja kehittämään omaa kotiseutuaan. Ilman laadukasta ammatillista koulutusta alueellinen kehitys hidastuisi tai jopa pysähtyisi.

                                                                  Viime ja tänä vuonna muistelemme ja juhlistamme Ylä-Savon ammattiopiston 60-vuotista taivalta sekä luonnonvara-alan koulutuksen 150-vuotista historiaa. Ilman historiassamme tehtyjä oikeita päätöksiä ja pitkäjänteistä työtä emme olisi voineet kouluttaa eri alojen tuhansia osaajia. Nämä osaajat ovat olleet rakentamassa sekä Ylä-Savoa mutta myös koko Suomea oman osaamisensa ja työpanoksensa kautta.

                                                                  Ammatillisen koulutuksen päivä on tilaisuus nostaa esiin niitä, jotka rakentavat ja ylläpitävät yhteiskuntaamme. Tarvitsemme jatkossakin vahvaa ammatillista koulutusta ja sen arvostuksen nostamista ansaitsemalleen tasolle. Arvostus punnitaan viime kädessä niissä teoissa ja päätöksissä, joita yhteiskuntamme koulutusjärjestelmistä tekee.

                                                                  Kari Puumalainen
                                                                  Kuntayhtymän johtaja, rehtori

                                                                  Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto

                                                                  KUVA: YSAO/Pieni Kuvapuoti Riitta Airaksinen.

                                                                  Kuvateksti: Ylä-Savon ammattiopisto YSAOn juhlavuoden aloitusta vietettiin Iisalmen kulttuurikeskuksella syyskuussa 2024. Juhlavuosi kestää kesään 2025 saakka ja huipentuu toukokuun lopussa järjestettäviin 150-vuotisjuhliin.

                                                                  Infra-alan seminaari 10.2.2025

                                                                  INFRA-ALAN SEMINAARI 10.2.2025 klo 12-14
                                                                  Paikka: Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä, Pajapolku 5 A, 80400 Ylämylly

                                                                  Saapumisohje

                                                                  Tilaisuuden teemoja ovat:

                                                                  Itä-Suomi nousuun väyläinvestointeja lisäämällä
                                                                  Infra-ala työllistäjänä
                                                                  Kehitys ja infra-alan koulutukset Itä-Suomen alueella
                                                                  Infra-ala kohti vihreää siirtymää. Hiilijalanjäljen laskenta infra-alan urakoinnissa.
                                                                  Työvoimakoulutuksien siirtyminen kunnille

                                                                  Osallistuminen Teamsin kautta ei vaadi ilmoittautumista ja kaikki mahtuvat mukaan!


                                                                  Seminaariohjelma

                                                                  (Ohjelman muutokset mahdollisia.)

                                                                  klo 12 Koulutusmäärät infra-ala YSAO, ikärakenteen muutos Itä-Suomi, ammatillisen koulutuksen koulutusleikkaukset 2025–2027, Kari Puumalainen, rehtori, YSAO

                                                                  klo 12.15 Eduskunnan terveiset, infran investoinnit Itä-Suomessa tulevaisuudessa? Koulutuksien rahoituksen turvaaminen Suomessa? Uhat ja mahdollisuudet? Hannu Hoskonen, kansanedustaja

                                                                  klo 12.35 Tarvittavat väyläinvestoinnit Itä-Suomeen. P-K:n haasteet ja yrityksien tilanne 2025? Maakunnan elinkeinoelämän kivijalat, väylien riittävyys? Antti Toivanen toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari

                                                                  klo 12.50 Te-Palvelujen siirtyminen kunnille vuoden 2025 alusta. Joensuun alueen työvoimakoulutuksien toteutukset infra-alalla. Asiantuntija, yhteyshenkilö Mervi Kuivalainen, Joensuun työvoimapalvelut

                                                                  klo 13 Työvoiman tarve infra-alalla 2025, Aki Juutinen, työpäällikkö tai Anna-Stiina Erbismann, henkilöstöpäällikkö, Savon Kuljetus Oy

                                                                  klo 13.10 Joensuun alueen infran investoinnit 2025–2030? Hiilijalanjäljen laskenta infra-alan urakoissa. Vaikutukset urakoitsijoille? Kaapelinäytöt Joensuun alueella, kuka hoitaa, tuleeko yhdeltä toimijalta? Yhteisrakentaminen? Kaapelin rakentajien valvonta, kuka vastaa laadusta ja aikatauluista? Tero Toivanen, Joensuun kaupungin insinööri

                                                                  klo 13:35 Kommenttipuheenvuoro: Infran haasteet urakoinnissa? Hiilijalanjäljen laskenta vaikutukset
                                                                  infra-alan yritykselle ja mitkä ovat valmiudet? Urakoitsijoiden valvota, palautetta rakennuttajalle.
                                                                  Seppo Saarelainen, Maarakennusvaliokunnan puheenjohtaja, Karjalan Koneyrittäjät ry

                                                                  klo 13.50 Infra-alan koulutukset ja koulutusmäärät 2025 – 2027, Ossi Räty, koulutuspäällikkö, YSAO
                                                                  Infra-alan koulutukset, opiskelija määrät Ylämylly, oppimisympäristöt, infran koulutuksien
                                                                  esittely, Peter Torn, vastuuohjaaja, YSAO

                                                                  klo 14–15 Kommenttipuheenvuorot, verkostoitumista ja keskustelua

                                                                  klo 15 Päätös

                                                                  TERVETULOA!

                                                                  Sisätiloihin seminaariin mahtuu 30–35 henkilöä, jos osallistut paikan päällä ilmoittaudu Peterille.
                                                                  Peter Torn, peter.torn@ysao.fi, puh. 0400 792 825

                                                                  Kone- ja laite-esittelyt ulkona 10.2.2025 klo 10-12, YSAO

                                                                  Suomen Rakennuskone Oy, Komatsu
                                                                  Tero Hytönen
                                                                  Esittelykoneena KUP tai KKHT.

                                                                  Mitta Oy, Toni Kuronen ja Juho Keskiniva.
                                                                  Esittelykone kairavaunu, painopudotuslaite.

                                                                  Novatron Oy, Novatron 3 D mittalaitteet
                                                                  Jussi Hakomäki ja Satu Malo
                                                                  Novatron | Luotettavaa suomalaista koneohjausta.

                                                                  Koneyrittäjät ry
                                                                  Seppo Saarelainen

                                                                  Rakennusteollisuus RT, Infra ry Pekka Lyytikäinen

                                                                  YSAO, Jarmo Vänttinen, Kari Julkunen ja Jani Pitkänen
                                                                  Laite – ja kone-esittelyt: muoviputkien hitsaus demot, trone, rekkasimulaattori, Volvo maansiirtoauto kauko-ohjauksella,
                                                                  KKHT 3 D Novatron laitteistolla.