Vietämme Hävikkiviikkoa 11.–17.9.2023. Viikon tavoitteena on herättää keskustelua ruokahävikistä ja lisätä ruoan arvostusta. Kampanjaviikkoon voi jokainen osallistua haluamallaan tavalla. Tänä vuonna kampanjan kohderyhmänä ovat erityisesti nuoret aikuiset. Kampanjassa keskitytään myös edistämään kasvisten ja leivän fiksua hyödyntämistä, jotta niiden hävikki vähenisi.
Suunnitelmallisella raaka-aineiden hankinnalla ja ruokailijamäärien mahdollisimman tarkalla ennakoinnilla on suuri merkitys ruokahävikkiin. YSAOn ruokapalveluissa on hävikkivaaka käytössä ravintola Kaislan astianpalautuslinjastossa. Ruokailija voi mittauttaa onko ruoka-annos ollut päivän tarpeeseen nähden sopivan kokoinen. Tarjottimien käytöstä luopuminen on vähentänyt tiskin määrää monta kymmentä pesukoneellista päivässä. Sen myötä myös ruokahävikki on pienentynyt, koska tarjottimelle otetaan helposti leipiä ja juomia enemmän kuin jaksaa syödä. Tuntuva hävikin vähentämiskeino on ylijäämäruuan myyminen. Kaikissa YSAOn kampusten ravintoloissa myydään linjastosta jäänyttä lounasruokaa edulliseen hintaan 15 minuutin ajan.
Suomessa keskivertokuluttaja heittää syömäkelpoista ruokaa roskiin noin 20–25 kiloa vuosittain. Eniten hävikkiä syntyy kotitalouksissa vihanneksista, juureksista ja perunoista (23 %), toiseksi eniten hedelmistä (16 %) sekä kolmanneksi eniten kahvista (14 %).
Rahassa mitattuna se tarkoittaa sitä, että suomalaiset heittävät ruokaa roskikseen vuosittain yhteensä noin 590 miljoonan euron edestä. Nelihenkisessä perheessä se tarkoittaa useamman sadan euron edestä vuosittain hukkaan heitettyä rahaa. Kotitalouksien ruokahävikkiä voi ehkäistä esimerkiksi suunnittelemalla ruokaostokset paremmin, muistamalla päiväysmerkintöjen erot, käyttämällä luovuutta kokkaamisessa ja kokeilemalla rohkeasti uusia reseptejä sen pohjalta, mitä ruoka-aineita kaapissa on jo valmiiksi. Lue vinkkejä hävikin taklaamiseen tai nappaa asiantuntijoiden hävikkivinkit . Voit myös laskea Pauligin ja Luonnonvarakeskuksen kehittämällä laskurilla paljonko sinun kotonasi syntyy ruokahävikkiä.
EU:n tasolla elintarvikejätettä arvioidaan syntyvän noin 59 miljoonaa tonnia vuosittain. YK:n mukaan maailmassa muodostuu elintarvikejätettä yhteensä 931 miljoonaa tonnia vuosittain. Tästä 570 miljoonaa tonnia arvioidaan tulevan pelkästään kodeissa muodostuvasta elintarvikejätteestä.
YK:n kestävän kehityksen tavoitteena on puolittaa maailmanlaajuinen elintarvikejätteen määrä vuoteen 2030 mennessä jälleenmyyjä- ja kuluttajatasolla sekä vähentää elintarvikejätettä ruokaketjun kaikissa osissa.
Hävikkiviikko-kampanja on Kuluttajaliiton organisoima ja sitä rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.